Kyseiset kaksi asiaa koskivat tapaa, jolla Euroopan komissio on käsitellyt Suomea vastaan tehdyn rikkomuskantelun, joka koski Suomen viranomaisten kieltäytymistä tunnustamasta Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan yliopiston myöntämiä psykoterapeuttien ammattipätevyyksiä. Kantelijat – jotka olivat opiskelijoita, joihin tunnustamatta jättäminen vaikutti – väittivät, että komissio oli käsitellyt rikkomuskantelun virheellisesti eikä tehnyt siitä päätöstä kohtuullisessa ajassa.

Oikeusasiamies totesi, että vaikka komissio aloitti rikkomuskantelujen arvioinnin viiveellä ja arviointiin kului noin seitsemän vuotta, mikä on pitkä aika, arvioinnin kesto johtui pääasiassa tekijöistä, jotka olivat joko perusteltuja tai joiden ei ainakaan voitu katsoa johtuvan komissiosta. Komissio odotti etenkin, että Euroopan unionin tuomioistuin antaa asiaan liittyvän ennakkoratkaisun ja että myös myöhemmät asiaa koskevat kansalliset menettelyt ja jatkotoimet Suomessa saadaan päätökseen.

Koska komissio oli päättänyt asian käsittelyn maaliskuussa 2025, ja se esitti perustellut selitykset arvioinnilleen, oikeusasiamies päätti tutkimuksen ja totesi, ettei asiassa ollut aihetta jatkaa tutkimuksia.

Asia koski aikaa, joka Euroopan komissiolta kului Espanjaa vastaan vuonna 2018 tehdyn rikkomuskantelun arvioinnin päättämiseen. Rikkomista koskeva kantelu koski Espanjan satamalakiin vuonna 2014 tehtyjä lainsäädäntömuutoksia ja sitä, että Baleaarien satamaviranomainen pidensi myöhemmin virkistyskäyttöön tarkoitetun vesiurheilutoiminnan harjoittamista koskevien toimilupien kestoa sataman julkisella alueella. Kantelija väitti rikkomista koskevassa kantelussaan lähinnä, että mainitut lainsäädäntömuutokset ja se, että Baleaarien satamaviranomainen pidensi toimilupien voimassaoloaikaa, olivat SEUT 49, SEUT 56 ja SEUT 106 artiklan vastaisia.

Oikeusasiamies totesi, että komissio ei ollut osoittanut, että se oli toiminut asiassa huolellisesti ja aktiivisesti ja että se ei ollut esittänyt vakuuttavia syitä selittääkseen, miksi se ei ollut kyennyt saattamaan arviointiaan päätökseen yli seitsemän vuoden kuluttua. Oikeusasiamies katsoi, että kyseessä oli hallinnollinen epäkohta, ja antoi suosituksen, jonka mukaan komission olisi saatettava arviointinsa päätökseen viipymättä. Oikeusasiamies havaitsi myös ongelmia, jotka liittyivät kantelijalle toimitettuihin tietoihin ja komission Espanjan kanssa käymään EU Pilot -vuoropuheluun liittyvään tietojen kirjaamiseen, ja hän teki tältä osin kaksi vastaavaa parannusehdotusta.

Asia koski sitä, miten Euroopan komissio käsitteli pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat eurooppalaisiin yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyvän tuomion täytäntöönpanoa. Unionin tuomioistuin katsoi tuomiossaan, että nämä standardit, jotka eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ovat laatineet komission pyynnöstä, ovat osa EU:n lainsäädäntöä, koska niillä on merkittäviä oikeusvaikutuksia. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoi, että komission on toteutettava käytännön järjestelyt näiden standardien julkistamiseksi yleisölle. Kantelija pyysi saada tutustua komission sisäiseen arviointiin tuomioistuimen tuomiosta.

Komissio epäsi oikeuden tutustua asiakirjoihin, joiden se katsoi kuuluvan pyynnön soveltamisalaan, vedoten tarpeeseen suojella oikeudellista neuvontaa ja meneillään olevia tuomioistuinmenettelyjä sekä päätöksentekoprosessiaan. Komissio väitti erityisesti, että sen sisäinen arviointi liittyy läheisesti useisiin EU:n tuomioistuimissa edelleen vireillä oleviin asioihin.

Asiakirjojen tarkastuksen perusteella oikeusasiamies totesi, että ne sisältävät suurelta osin yleisiä tietoja, joihin yleisöllä ja meneillään olevan tuomioistuinmenettelyn osapuolilla, joihin komissio vetoaa, voi jo olla pääsy. Vaikka oikeusasiamies ei ollut vakuuttunut komission kannasta, jonka mukaan osittaista oikeutta tutustua pyydettyihin asiakirjoihin ei olisi voitu myöntää, hän katsoi, että tässä tapauksessa lisätutkimukset eivät olleet perusteltuja, koska tiedot siitä, miten komissio on pannut tuomion täytäntöön, ovat jo julkisia. Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin, että komissio harkitsisi uudelleen kantaansa tutustumispyyntöön hänen huomautustensa perusteella osittaisen tutustumisoikeuden myöntämiseksi.