Asia koski pyyntöä saada tutustua asiakirjaan, joka liittyi Euroopan komission päätökseen nimetä Serbiassa sijaitseva mineraalien louhintahanke kriittisiä raaka-aineita koskevan lain mukaiseksi strategiseksi hankkeeksi. Valituksen tekijä pyysi erityisesti asianomaiselta EU:n ulkopuoliselta maalta mahdollisuutta tutustua tämän päätöksen asiaankuuluvaan hyväksyntään. Kantelija oli toimittanut pyyntönsä Euroopan komissiolle heinäkuussa 2025.

Komissio vastasi ensimmäisen kerran elokuussa 2025. Se katsoi, että yksi asiakirja kuului tutustumispyynnön soveltamisalaan ja että se kieltäytyi antamasta asiakirjaa kokonaisuudessaan yleisön tutustuttavaksi. Näin tehdessään komissio väitti, että tietojen ilmoittaminen voisi heikentää EU:n kansainvälisiä suhteita hankkeen sijaintimaahan.

Kantelija kiisti komission päätöksen tekemällä ”uudistetun pyynnön” syyskuussa 2025. Kun komissio ei antanut nimenomaista vastausta, kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen lokakuussa 2025.

Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen, joka koski komission implisiittistä kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi, ja pyysi komissiota antamaan mahdollisimman pian nimenomaisen vastauksen kantelijan uudistettuun pyyntöön. Koska vastausta ei saatu asetetussa määräajassa, oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tarkasti kyseisen asiakirjan sekä asianomaisen EU:n ulkopuolisen maan kuulemista koskevat asiakirjat.

Komissio vastasi kantelijalle toukokuussa 2026 myöntämällä laajan osittaisen tutustumisoikeuden riidanalaiseen asiakirjaan ja poistamalla vain rajalliset henkilötiedot, joita kantelija ei kiistänyt. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että kantelu, joka koski komission implisiittistä tutustumisoikeuden epäämistä, oli ratkaistu nyt myönnetyllä tutustumisoikeudella. Oikeusasiamies piti kuitenkin valitettavana viivästystä, joka aiheutui komissiolle kantelijan tutustumispyynnön käsittelyssä ja joka jatkui myös sen jälkeen, kun hän oli aloittanut tutkimuksensa. Oikeusasiamies seuraa edelleen tiiviisti viivästyksiä, jotka perustuvat hänelle tehtyihin kanteluihin.

 

Tapauksessa oli kyse siitä, miten Euroopan komissio tiedotti yleisölle kestävien elintarvikejärjestelmien puitteita koskevan lainsäädäntöaloitteensa tilanteesta. Aloite oli osa Pellolta pöytään -strategiaa. Aloitteen käynnistämisen ja julkisen kuulemisen jälkeen komissio ei sisällyttänyt sitä vuoden 2024 työohjelmaansa. Kantelija, joka on julkiseen kuulemiseen osallistunut organisaatio, oli huolissaan siitä, että komissio ei ollut tiedottanut yleisölle aloitteen asemasta ja syistä siihen liittyvän lainsäädäntöehdotuksen hyväksymisen viivästymiseen.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana komissio selitti, että se oli vuonna 2023 tarkistanut poliittisia painopisteitään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttamien taloudellisten häiriöiden, viljelijöiden kaikkialla EU:ssa esittämien mielenosoitusten ja EU:n maataloutta koskevien laajempien sidosryhmien huolenaiheiden vuoksi. Komissio hyväksyi vuonna 2025 uuden ”Vision for Agriculture and Food” -aloitteen. Koska asiakirjassa ei mainittu FSFS:ää, komissio katsoi, että sidosryhmille oli selvää, että aloite oli keskeytetty. Lisäksi komissio ilmoitti päivittävänsä parhaillaan tietoja kaikista poliittisista aloitteistaan, jotka ovat saatavilla sen verkkosivustolla.

Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti komission sitoumukseen lisätä avoimuutta sen poliittisten aloitteiden tilasta ja katsoi, että asiaa koskevat lisätutkimukset eivät olleet perusteltuja.

Kyseiset kolme tapausta koskivat sitä, miten Euroopan komissio sovelsi paremman sääntelyn sääntöjään ja muita menettelyvaatimuksia laatiessaan lainsäädäntöehdotuksia yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (983/2025/MIK), muuttajien salakuljetuksen torjunnasta (2031/2024/VB) ja yhteisestä maatalouspolitiikasta (1379/2024/MIK). Komissio piti näitä ehdotuksia kiireellisinä, minkä vuoksi se ei toteuttanut sääntöjensä mukaisia toimia, kuten vaikutustenarviointeja ja julkisia kuulemisia. Kantelijat, jotka ovat kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, katsoivat näiden laiminlyöntien rikkovan komission paremman sääntelyn sääntöjä. Kahdessa tapauksessa kantelijat väittivät myös, että komissio ei arvioinut lainsäädäntöehdotusten yhdenmukaisuutta EU:n ilmastotavoitteiden kanssa, kuten eurooppalaisessa ilmastolaissa edellytetään. Yhdessä tapauksessa kantelija oli lisäksi huolissaan siitä, että komissio rikkoi sisäistä kuulemista koskevaa työjärjestystään.

Oikeusasiamies havaitsi tutkimustensa perusteella menettelyllisiä puutteita siinä, miten komissio valmisteli kyseisiä lainsäädäntöehdotuksia, mikä yhdessä oli hallinnollinen epäkohta. Näiden puutteiden korjaamiseksi oikeusasiamies suositteli, että komissio varmistaa parempaa sääntelyä koskevien sääntöjensä ennakoitavan, johdonmukaisen ja ei-mielivaltaisen soveltamisen määrittelemällä ”kiireelliset” tilanteet, jotka oikeuttavat poikkeamaan niiden vaatimuksista, sekä kirjaamalla ja selittämällä myönnettyjen poikkeusten syyt. Jos poikkeuksia myönnetään, komission olisi lisäksi otettava käyttöön menettely sen varmistamiseksi, että lainsäädäntöehdotusten kiireellinen valmistelu on edelleen avoimen, näyttöön perustuvan ja osallistavan lainsäädäntöprosessin periaatteiden mukaista. Auttaakseen komissiota tässä tehtävässä oikeusasiamies teki myös neljä parannusehdotusta, joihin kuuluivat: selkeytetään sidosryhmien kuulemista koskevia sääntöjä kiireellisten ehdotusten osalta; varmistetaan, että vaikutustenarvioinnit korvaavat analyyttiset asiakirjat, joissa esitetään komission ehdotuksia tukeva näyttö, julkaistaan oikea-aikaisesti, jotta voidaan käydä julkista keskustelua ennen lainsäädännön hyväksymistä; ohjeiden antaminen ilmastotoimien johdonmukaisuuden arviointien täytäntöönpanosta; perustelujen esittäminen ja kirjaaminen, kun yksiköiden välisiä kuulemisjaksoja lyhennetään vahvistettujen kynnysarvojen alapuolelle.

Vastauksessaan oikeusasiamiehelle komissio suostui pohtimaan ”kiireellisten” tilanteiden määrittelyä paremman sääntelyn sääntöjen tulevan tarkistamisen yhteydessä sekä kirjaamaan ja julkaisemaan syyt niiden vaatimuksia koskevien poikkeusten soveltamiselle. Komissio sitoutui myös varmistamaan kohdennetut kuulemiset kiireellisistä ehdotuksistaan, julkaisemaan analyyttiset asiakirjat ja niitä tukevan näytön kolmen kuukauden kuluessa ehdotusten hyväksymisestä, sisällyttämään ilmastotoimien johdonmukaisuutta koskevat arvioinnit sekä analyyttisiin asiakirjoihin että tulevia ehdotuksia koskeviin perusteluihin ja esittämään perustelut lyhennetyille yksiköiden välisille kuulemisille.

Kantelijat katsoivat komission vastauksesta esittämissään huomautuksissa, että komission sitoumukset eivät ole riittävän selkeitä eivätkä konkreettisia avoimen, osallistavan ja näyttöön perustuvan lainsäädäntöprosessin takaamiseksi.

Oikeusasiamies oli tyytyväinen komission yleisesti rakentavaan vastaukseen hänen suosituksiinsa ja parannusehdotuksiinsa. Komission vastaus ei kuitenkaan vielä anna riittävää selvyyttä konkreettisista toimista, joita se aikoo toteuttaa oikeusasiamiehen suositusten ja parannusehdotusten täytäntöönpanemiseksi.

Oikeusasiamies seuraa tätä asiaa tulevien kantelujen perusteella ja sen jälkeen, kun komissio on saanut päätökseen parempaa sääntelyä koskevien sääntöjen tarkistamisen. Tässä vaiheessa lisätutkimukset eivät ole perusteltuja, ja oikeusasiamies päätti nämä kolme tapausta.