Kantelu Euroopan komissiolle

1. Kantelija teki 17 päivänä huhtikuuta 2018 Euroopan komissiolle rikkomuskantelun ^[1], joka koski tiettyjen maantieajoneuvojen erityisveron laskentamenetelmää Kroatiassa ^[2] ja joka kantelijan mukaan rikkoo Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT)^[3] 30 artiklaa.

2. Komissio lähetti kantelijalle 9. huhtikuuta 2019 menettelyn päättämistä edeltävän kirjeen, jossa se toimitti kantelijalle selvityksen siitä, miksi Kroatia ei ole rikkonut EU:n lainsäädäntöä.

3. Komissio totesi tutkineensa Kroatian veron SEUT 28 ja 30 artiklan mukaisesti. Se totesi, että Euroopan unionin tuomioistuin selvensi, että ”vero, jonka jäsenvaltiot kantavat moottoriajoneuvojen rekisteröinnistä alueellaan niiden liikkeelle laskemista varten, ei ole tulli eikä vaikutukseltaan tullia vastaava maksu”.^[4] Se totesi, että Kroatia voi SEUT-sopimuksen 30 artiklan mukaisesti periaatteessa vapaasti soveltaa kansallista veroa Kroatiassa valmistettuihin ja toisesta jäsenvaltiosta siirrettyihin moottoriajoneuvoihin sekä uusiin ja käytettyihin moottoriajoneuvoihin.

4. Tämän jälkeen se tarkasteli Kroatian veroa SEUT 110 artiklan valossa. Se totesi, että unionin tuomioistuimen toteamusten ^[5] mukaan silloin, kun vero kannetaan moottoriajoneuvon rekisteröinnistä jäsenvaltion alueella ja sitä sovelletaan näin ollen sekä käytettyihin että uusiin moottoriajoneuvoihin, ”käytetyistä moottoriajoneuvoista kannettavan veron määrä ei saa ylittää verosta jäljellä olevaa määrää, joka sisältyy uutena kotimaan markkinoilla rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon”. Se totesi, että vaikka Kroatian viranomaiset eivät vahvistaneet oikeudellisesti sitovaa poistoasteikkoa, käytännössä ne perustavat rekisteröintiveron laskelmansa julkisesti saatavilla olevaan poistoasteikkoluetteloon ^[6], ”joka kuvastaa moottoriajoneuvojen realistista poistoa ja sisältää jäännösveron”. Komission mukaan poistoasteikkoa sovelletaan sekä muista jäsenvaltioista tuleviin moottoriajoneuvoihin että kotimaisiin ajoneuvoihin. Näin ollen komissio päätteli, ettei se ole todennut SEUT-sopimuksen 110 artiklan rikkomista.  

5. Lisäksi komissio totesi, että moottoriajoneuvojen verotusta ei ole yhdenmukaistettu EU:n tasolla, mikä tarkoittaa, ettei ole olemassa EU:n sääntöä, joka velvoittaisi jäsenvaltion poistamaan rekisteröintiveron uusilta ja käytetyiltä moottoriajoneuvoilta, jotka rekisteröidään ensimmäisen kerran jäsenvaltion alueella. Näin ollen Kroatia voi vapaasti määrätä kyseisiä veroja ja päättää niiden tasosta ja yksityiskohtaisista säännöistä, kunhan muista jäsenvaltioista tulevia ja kotimaisia moottoriajoneuvoja ei kohdella syrjivästi.

6. Tämän perusteella komissio päätteli, että sen tutkimuksessa ei havaittu viitteitä siitä, että Kroatian lainsäädäntö ja/tai käytäntö olisi ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Se ilmoitti kantelijalle, että ellei tämä toimita komissiolle kuukauden kuluessa kirjeen vastaanottamisesta lisätietoja, jotka osoittavat, että EU:n lainsäädäntöä on rikottu, se lopettaa asian käsittelyn.

7. Kantelija lähetti komissiolle lisätietoja 13 päivänä huhtikuuta 2019.  Hän teki ”simulaation” moottoriajoneuvoista kannettavasta erityisverosta. Vastauksessaan komissio toisti toteamuksensa, jonka mukaan Kroatian veroa ei pidetä tullina, ja totesi, että se perustui virheellisiin lukuihin.

8. Kantelija toisti stimulaation 19. ja 21. kesäkuuta 2019. Komissio vastasi 16.7.2019, että hänen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kantelunsa käsittely oli päätetty. Se totesi, että se voi lakata vastaamasta hänelle, koska hänen kirjeidensä sisältö on toistuva ja hyödytön.  Kantelija ei ollut tyytyväinen komission vastauksiin ja kääntyi sen vuoksi oikeusasiamiehen puoleen 16. heinäkuuta 2019 väittäen, että komission päätös lopettaa kirjeenvaihto hänen kanssaan oli perusteeton. Kantelija katsoi, että komission olisi pitänyt antaa hänelle lisäselvennyksiä.

Euroopan oikeusasiamiehen havainto

9. Oikeusasiamies toteaa, että Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 14 artiklan 3 kohdan mukaan ”vastaanottoilmoitusta ja vastausta ei tarvitse lähettää tapauksissa, joissa kirjeet tai kantelut ovat väärinkäytöksiä niiden liiallisen määrän tai toistuvuuden tai hyödyttömyyden vuoksi”.^[7]

10. Oikeusasiamies katsoo, että komissio antoi kohtuulliset ja perusteelliset vastaukset kantelijan rikkomuskanteluun. Kantelijan myöhemmissä kirjeissä komissiolle ei esitetty mitään uusia seikkoja, jotka olisivat oikeuttaneet komission kannan muuttamisen. Näin ollen oikeusasiamies katsoo, että komissio oli oikeassa todetessaan, että kantelijan tapauksen käsittely on päätetty ja että se voi päättää olla vastaamatta kantelijan myöhempään kirjeenvaihtoon, jota se pitää toistuvana tai hyödyttömänä.

11. Kantelijan toimittamien tietojen perusteella oikeusasiamies ei havaitse tässä tapauksessa hallinnollista epäkohtaa [8].

Marta Hirsch-Ziembińska

Tiedustelu- ja tieto- ja viestintätekniikan päällikkö – yksikkö 1

Strasbourgissa 7.8.2019

[1] Kirjattu viitenumerolla CHAP (2018) 1312.

[2] ” Uredba o načinu izračuna i visinama sastavnica za izračun posebnog poreza na motorna vozila”.

[3] Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, saatavilla seuraavassa osoitteessa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex%3A12012E%2FTXT.

[4] Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 1.6.2006, De Danske Bilimportører v. Skatteministeriet, C-98/05, ECLI:EU:C:2006:363 ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 22.12.2010, Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta, C-433/09, ECLI:EU:C:2010:817.

[5] Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 5.10.2006, Ákos Nádasdi v. Vám- és Pénzügyőrség Észak-Alföldi Regionális Parancsnoksága (C-290/05) ja Ilona Németh v. Vám- és Pénzügyőrség Dél-Alföldi Regionális Parancsnoksága (C-333/05), yhdistetyt asiat C-290/05 ja C-333/05, ECLI:EU:C:2006:652.

[6]”Katalog orijentacijskih vrijednosti rabljenih motornih vozila”.

[7] Euroopan hyvän hallintotavan säännöstö (European Code of Good Administrative Behaviour), saatavilla seuraavasta linkistä: https://www.ombudsman.europa.eu/en/publication/en/3510. 

[8] Kantelu on käsitelty delegoidussa menettelyssä täytäntöönpanosäännösten hyväksymisestä tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen 11 artiklan mukaisesti.