Valmistettu Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 4 artiklan 1 kohdan ^{mukaisesti [1]}

Kantelun tausta

1. Tammikuussa 2024 kantelija pyysi saada tutustua [2] Ranskan tasavallan presidentin Euroopan komission puheenjohtajalle lähettämään tekstiviestiin, joka koski EU:n ja Mercosurin välisiä kauppaneuvotteluja. Koska alkuperäistä päätöstä ei tehty, kantelija esitti uudistetun hakemuksen toukokuussa 2025.

2. Komissio totesi heinäkuussa 2025 tekemässään vahvistavassa päätöksessä, että se oli tehnyt tyhjentävän haun mutta ei yksilöinyt pyydettyä tekstiviestiä.

3. Tyytymättömänä komission vastaukseen kantelija kääntyi Euroopan oikeusasiamiehen puoleen syyskuussa 2025.

Tiedustelu

4. Syyskuussa 2025 oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen siitä, miten komissio käsitteli kantelijan pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin [3].

5. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies tutustui komission asiakirja-aineistoon, joka koski tutustumispyyntöä.

6. Lokakuussa 2025 oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi komission edustajia saadakseen lisätietoja tapauksesta. Tämän jälkeen tutkintaryhmä laati kokousraportin [4], joka jaettiin kantelijalle, joka esitti huomautuksensa.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

7. Komissio myönsi vahvistavassa päätöksessään, että Ranskan tasavallan presidentti oli todellakin ottanut yhteyttä komission puheenjohtajaan 28. tai 29. tammikuuta 2024 pikaviestisovelluksella ”Signal”. Pyydettyä viestiä ei kuitenkaan voitu hakea, koska ”katoavat viestit” -ominaisuus oli aktivoitu komission puheenjohtajan puhelimessa. Komissio väitti, että viestissä vain toistettiin Ranskan vakiintunut kanta, sillä ei ollut erityistä hallinnollista tai oikeudellista vaikutusta ja sen sisältö oli jo molempien osapuolten ja yleisön tiedossa. Sen vuoksi komissio päätteli, ettei sillä ollut velvollisuutta rekisteröidä sitä.[5]

8. Lisäksi komissio selitti, että pääjohtaja käyttää sisäiseen suositukseen perustuvaa pikaviestisovellusta ”Signal”, joka mahdollistaa sovelluksen käytön ainoastaan julkisesti saatavilla olevien tietojen välittämiseen eikä missään tapauksessa arkaluonteisten tai luottamuksellisten tietojen välittämiseen.[6] Komissio totesi myös, että ”Signal”-sovelluksessa oleva ”kadonneet viestit” -ominaisuus oli aktivoitu asiaankuuluvien yksiköiden suosituksen perusteella mahdollisten tietovuotojen estämiseksi [7].

9. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että komission olisi pitänyt säilyttää ja paljastaa tekstiviesti. Hän väitti, että valtionpäämiehen ja komission puheenjohtajan välisessä viestinnässä jopa tunnetun kannan toistaminen voi olla merkittävää. Hän arvosteli myös ”katoavat viestit” -ominaisuuden käyttöä, koska se heikentää ulkoista valvontaa ja oikeutta tutustua asiakirjoihin. Hän lisäsi, että komissio ei ollut täsmentänyt pyydetyn viestin poistamisväliä, mikä esti häntä ymmärtämästä, poistettiinko viesti ennen tutustumispyynnön kirjaamista vai sen jälkeen. Kantelija viittasi ristiriitaan komission perusteluissa: jos komission sisäisten sääntöjen mukaan ”lyhytaikaiset” tekstiviestit eivät sovellu tärkeiden tietojen vaihtoon, ”katoavat viestit” -ominaisuuden käyttö vaikuttaa tarpeettomalta, koska tällaiset viestit voivat tuskin aiheuttaa suurta tietovuotoa, jos ne paljastetaan yleisölle.

10. Tapaamisessa oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kanssa komission edustajat korostivat erittäin tiukkoja turvallisuusvaatimuksia yrityslaitteiden käytölle komissiossa, mukaan lukien käyttäjien velvoite aktivoida Signal-sovelluksen ”katoavat viestit” -ominaisuus turvallisuusriskien (kyberhyökkäykset) minimoimiseksi. Vahvistavassa päätöksessä yksilöityjen suuntaviivojen ja sääntöjen lisäksi ne viittasivat komission työjärjestyksen liitteeseen, jossa todetaan myös, että tekstiviestisovelluksia ei saa käyttää tärkeisiin tietoihin, jotka eivät ole lyhytaikaisia (ellei se ole yksikön edun mukaista), ja niiden on oltava viestien automaattista katoamista koskevien suositusten mukaisia.[8] Komission edustajat totesivat, että työjärjestyksen liite on parhaillaan riitautettu unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja kehottivat oikeusasiamiestä arvioimaan, olisiko tutkimus päätettävä, jotta ei puututtaisi oikeudenkäyntiin.

11. Kokouksen aikana oikeusasiamiehen tutkimusryhmä kysyi komission edustajilta puhemiehen puhelimessa olevan Signal-sovelluksen ”katoaviin viesteihin” liittyvien asetusten aikavälistä. Komission edustajat totesivat, että aikaväliä ei voida ilmoittaa turvallisuussyistä. Ne selvensivät kantelijan asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön aikataulua: komission pääsihteeristö kirjasi pyynnön saapuneeksi 31. tammikuuta 2024 ja toimitti sen komission puheenjohtajan kabinettiin 2. helmikuuta 2024. Hallitus ei vastannut pyyntöön. Komission edustajat selittivät, että pyynnön vastaanottanut kabinetin ”arkisto”-ryhmä oli vastuussa useiden pyyntöjen ja kirjeenvaihdon käsittelystä, joka ei koskenut ainoastaan yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin. Ne totesivat, että kantelija päätti odottaa 15 kuukautta ennen uudistetun hakemuksen jättämistä ja jätti näin ollen pyyntönsä ”lepäämättä”.

12. Kokousraporttia koskevissa huomautuksissaan kantelija oli eri mieltä komission selityksistä ja katsoi, että tapahtumien aikataulu oli edelleen epäselvä. Hän katsoi erityisesti, että komissio ei ollut selventänyt, olivatko puhemies ja hänen kabinettipäällikkönsä tietoisia pyynnöstä, kun he keskustelivat viestistä. Hän totesi, että komission väitettä, jonka mukaan säilytysaikaa ei voida paljastaa turvallisuussyistä, ei ollut perusteltu riittävästi. Pyynnön käsittelystä 2. helmikuuta 2024 jälkeen ei näytä olevan muuta kirjallista paperijälkeä. Kantelijan mukaan tällainen käytäntö herättää vakavaa huolta sisäisestä vastuuvelvollisuudesta ja hallinnollisten menettelyjen asianmukaisesta dokumentoinnista. Hän arvosteli myös ”lepäävän pyynnön” käsitettä, jota komissio käyttää selittäessään sen käsittelyn merkittävää viivästymistä.

Suositukseen johtanut oikeusasiamiehen arviointi

Alustavat huomautukset

13. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaan oikeusasiamies ”tekee tutkimuksia, jotka hän katsoo perustelluiksi […], paitsi jos väitetyt tosiseikat ovat tai ovat olleet oikeudenkäynnin kohteena .”

14. Tapaamisessa oikeusasiamiehen tutkintaryhmän kanssa komission edustajat totesivat, että komission työjärjestyksen liite, johon komissio oli tukeutunut vahvistavassa päätöksessä, on tällä hetkellä riitautettu unionin yleisessä tuomioistuimessa.[9] Komission edustajat katsoivat, että oikeusasiamiehen tutkimuksessa pyritään tässä tapauksessa lähinnä arvioimaan ”kadonneita viestejä” koskevaa ominaisuutta, joka on yksi unionin tuomioistuimessa riitautetun liitteen osatekijöistä. He pyysivät oikeusasiamiestä arvioimaan, olisiko tutkimus päätettävä, jotta oikeuskäsittelyyn ei puututtaisi.

15. Oikeusasiamies toistaa näkemyksensä [10], jonka mukaan hän ei ota kantaa liitteeseen sellaisenaan ennen kuin tuomioistuin on antanut tuomionsa kyseisen liitteen laillisuudesta. Oikeusasiamies on jo tehnyt selväksi, että koska liitteen on joka tapauksessa pysyttävä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 [11] mukaisena, hän arvioi edelleen, ovatko komission tekemät yksittäiset vahvistavat päätökset asetuksen (EY) N:o 1049/2001, sellaisena kuin EU:n tuomioistuimet ovat sitä tulkinneet, ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisia.

Riidanalaisen tekstiviestin poistamisen ajankohdasta

16. EU:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että jos asianomainen toimielin toteaa, ettei sillä ole pyydettyä asiakirjaa, on olemassa oikeudellinen olettama, jonka mukaan tämä toteamus on oikea ja täsmällinen.^[12] Vaikka tämä olettama voidaan kumota esittämällä merkityksellisiä ja yhtäpitäviä todisteita siitä, että pyydetty asiakirja on olemassa ja että se on asianomaisen toimielimen hallussa, hakijan on esitettävä tällaiset todisteet. Kantajan väite, jonka mukaan asiakirjan väitetty puuttuminen on hyvän hallintotavan vastaista, ei riitä kumoamaan tätä oikeudellista olettamaa [13].

17. Nyt käsiteltävässä asiassa komissio vahvisti, että kyseessä oleva tekstiviesti oli jossain vaiheessa olemassa, mutta se ei enää pitänyt sitä hallussaan. Ei ole mitään syytä epäillä sen komission lausuman paikkansapitävyyttä, jonka mukaan sillä ei ole enää hallussaan pyydettyä asiakirjaa.

18. Kysymys on sitten siitä, milloin tekstiviesti poistettiin automaattisesti.

19. Oikeusasiamies on johdonmukaisesti katsonut [14], että EU:n toimielimen, elimen tai laitoksen ei yleensä pitäisi poistaa asiakirjaa, josta on esitetty tutustumispyyntö, ennen kuin tutustumisoikeuden epäämistä koskeva muutoksenhakumenettely on saatettu päätökseen. Käsillä oleva asiakirja mahdollistaa sen, että Euroopan oikeusasiamies tai EU:n tuomioistuin voi tutkia epäämisen asianmukaisesti.

20. Tässä tapauksessa oikeusasiamies ei voinut asiakirja-aineiston tarkastelun eikä komission kokouksen aikana antamien selitysten perusteella varmuudella todeta, poistettiinko pyydetty viesti automaattisesti ennen kuin kantelija esitti asiakirjoihin tutustumista koskevan pyyntönsä vai sen jälkeen. Toimitettujen tietojen perusteella oikeusasiamies ei myöskään voinut määrittää, minä ajankohtana komissio haki pyydettyä asiakirjaa eli tekikö se sen saatuaan tutustumispyynnön vai tehtiinkö haku vasta vuotta myöhemmin, kun komissio vastasi tutustumispyyntöön. Se, että oikeusasiamies ei voinut vahvistaa asiaankuuluvia määräaikoja, on jo sinänsä ongelma.

21. Oikeusasiamies käsittelee tiedonsaantipyynnön käsittelyn viivästymistä seuraavassa jaksossa. Viestin poistamisen ajankohdan osalta oikeusasiamies ehdottaa, että komissio mukauttaa sisäisiä sääntöjään siten, että ne edellyttävät asiakirjan säilyttämistä heti, kun pyyntö saada tutustua kyseiseen asiakirjaan on vastaanotettu, riippumatta siitä, mikä yksikkö on viime kädessä vastuussa sen sisällön käsittelystä, ja riippumatta siitä, täyttääkö se komission asiakirjojen rekisteröintikriteerit, siihen saakka, kunnes mahdollinen prosessi tutustumisoikeuden epäämisen riitauttamiseksi on saatettu päätökseen.

Asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön käsittelyn viivästyminen

22. Komission asiakirja-aineiston tarkastus osoitti, että komission pääsihteeristö oli kirjannut kantelijan pyynnön 31. tammikuuta 2024 ja toimittanut sen komission puheenjohtajan kabinetille 2. helmikuuta 2024. Pyyntöä ei käsitelty, kunnes kantelija jätti uudistetun hakemuksensa 15 kuukautta myöhemmin eli 28. heinäkuuta 2025.

23. Oikeusasiamies toteaa tältä osin, että kabinetin arkistotyöryhmä ei reagoinut pyynnön osoittamiseen. Tapaamisessa oikeusasiamiehen tutkintaryhmän kanssa komission edustajat selittivät, että arkistotyöryhmä käsittelee suuren määrän pyyntöjä ja kirjeenvaihtoa, jotka eivät liity pelkästään yleisön saatavuuteen. Tarkastetuista asiakirjoista käy ilmi, että pääsihteeristö ei lähettänyt muistutuksia eikä ryhtynyt lisätoimiin yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan pyynnön käsittelyn valvomiseksi ennen kuin kantelija jätti uudistetun hakemuksensa 15 kuukautta myöhemmin.

24. Tapaamisessa oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kanssa komission edustajat väittivät, että kantelija päätti olla tekemättä uudistettua hakemusta 15 kuukauteen ja jätti siten pyyntönsä ”lepäämättä”. Komissio näytti tarkoittavan, että kantelijan olisi pitänyt jättää uudistettu pyyntö välittömästi sen jälkeen, kun 15 työpäivän määräaika, jonka kuluessa komission oli vastattava alkuperäiseen pyyntöön, oli päättynyt.

25. Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artiklassa säädetään seuraavaa: Asiakirjaan tutustumista koskeva hakemus on käsiteltävä viipymättä. Hakijalle lähetetään vastaanottoilmoitus. Toimielimen on 15 työpäivän kuluessa hakemuksen kirjaamisesta joko myönnettävä oikeus tutustua pyydettyyn asiakirjaan […] tai kirjallisessa vastauksessa perusteltava epääminen kokonaan tai osittain […]. 2. Jos hakemus hylätään kokonaan tai osittain, hakija voi 15 työpäivän kuluessa toimielimen vastauksen vastaanottamisesta tehdä uudistetun hakemuksen […]. 3. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos hakemus koskee erittäin pitkää asiakirjaa tai erittäin suurta määrää asiakirjoja, 1 kohdassa säädettyä määräaikaa voidaan pidentää 15 työpäivällä […]. 4. Jos toimielin ei vastaa asetetussa määräajassa, hakijalla on oikeus tehdä uudistettu hakemus”. (kursivointi tässä)

26. Näin ollen on selvää, että se, että uudistettua hakemusta ei ole esitetty 15 työpäivän kuluessa implisiittisestä hylkäämisestä, ei oikeuta toimielintä lopettamaan tutustumispyynnön käsittelyä. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, ”hiljaisen epäämispäätöksen mekanismi on otettu käyttöön sen riskin torjumiseksi, että hallinto päättää olla vastaamatta asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen ja välttyä tuomioistuinvalvonnalta, eikä tehdä lainvastaiseksi jokaista myöhäistä päätöstä. Hallinnon on sitä vastoin lähtökohtaisesti annettava – jopa myöhässä – perusteltu vastaus jokaiseen kansalaisen hakemukseen. Tämä lähestymistapa vastaa implisiittisen epäämispäätöksen mekanismin tehtävää, joka on antaa kansalaisille mahdollisuus riitauttaa hallinnon toimimattomuus perustellun vastauksen saamiseksi”.[15] Komission väite, jonka mukaan kantelijan pyyntö oli ”kesken” ja saattoi jollakin tavoin oikeuttaa sen käsittelyn viivästymisen (ennen uudistetun hakemuksen jättämistä), ei näin ollen ole asetuksen 1049/2001 hengen ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen. Siinä siirretään epäasianmukaisesti vastuu toimielimen esittämien tutustumispyyntöjen käsittelyn viivästyksistä hakijalle.

27. Oikeusasiamies toteaa, että Euroopan komission työmenetelmissä esitettyjen periaatteiden mukaan avoimuuden olisi oltava ominaista komission jäsenten ja heidän kabinettiensa työlle, ja korostaa kabinettien ja komission yksiköiden välisen päivittäisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon merkitystä [16].

28. Lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistetaan oikeus hyvään hallintoon, johon kuuluu muun muassa hallinnon velvollisuus tehdä päätöksensä kohtuullisessa ajassa ja perustella päätöksensä [17].

29. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että tapa, jolla komissio käsitteli kantelijan pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, oli hallinnollinen epäkohta. Siksi hän antaa jäljempänä vastaavan suosituksen, joka koskee tutustumispyyntöjen käsittelyä silloin, kun asiaan liittyy puhemiehen - tai kenen tahansa komission jäsenen - kabinetti.

30. Oikeusasiamies katsoo, että komission olisi toteutettava lisätoimia parantaakseen tapaa, jolla se käsittelee asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, kuten tässä tapauksessa, ja varmistaakseen, että niiden edistymistä seurataan tiiviisti, jotta vältetään tarpeettomat viivästykset. Komission tehtävänä on valita tähän parhaiten soveltuvat keinot. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että toimenpiteillä, kuten erityisen asiointipostilaatikon perustamisella, seurantajärjestelmän käyttöönotolla ja (automaattisella) muistutusten lähettämisellä asiasta vastaavalle yksikölle, voitaisiin varmistaa, että asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt käsitellään asianmukaisesti ja asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädetyissä määräajoissa.

Miten komissio säilyttää yhteydenpidon valtion- tai hallitusten päämiesten kanssa?

31. Oikeusasiamies on tunnustanut [18], että EU:n toimielimillä, elimillä ja laitoksilla ei ole oikeudellista velvoitetta säilyttää jäljennöksiä kaikista niiden hallussa olevista asiakirjoista. niillä on tietty harkintavalta päättää, mitä asiakirjoja ne rekisteröivät. Samalla niiden velvollisuutena on laatia ja säilyttää toimintaansa koskevat asiakirjat mahdollisuuksien mukaan ja ei-mielivaltaisella ja ennakoitavalla tavalla [19].

32. Komissio selitti, että sen kirjanpitoa koskevissa säännöissä määrätään, että ”asiakirjat on rekisteröitävä, jos ne sisältävät tärkeitä tietoja, jotka eivät ole lyhytaikaisia, tai jos niihin voi liittyä komission tai jonkin sen osaston toimia tai jatkotoimia”.[20] Komissio katsoi, että kyseinen tekstiviesti, jossa Ranskan tasavallan presidentti toisti Ranskan komissiolle jo toimittaman kannan EU:n ja Mercosurin kauppaneuvotteluista, ei täyttänyt näitä rekisteröintiperusteita.

33. Tapaamisessa oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kanssa komission edustajat totesivat, että käytännössä tekstiviestejä, joiden sisältö tai aihe on tärkeä ja jotka edellyttävät komissiolta jatkotoimia, välitetään asianomaisille yksiköille rekisteröintiä ja jatkokäsittelyä varten.

34. Oikeusasiamies katsoo, että Euroopan komission jäsenten ja valtion- tai hallitusten päämiesten välillä vaihdetut komission politiikkaa, toimintaa ja päätöksiä koskevat tekstiviestit [21] olisi säilytettävä ainakin jossakin muodossa ja kohtuullisen ajan, kun otetaan huomioon niiden todennäköinen merkitys. Näin varmistetaan, että mahdolliset pyynnöt saada tutustua tällaisiin viesteihin voidaan käsitellä asianmukaisesti ja että oikeusasiamies tai tuomioistuin voi tarkastella niitä myöhemmin uudelleen. Vaikka tämä erityistutkimus ei koskenut ministereiden kanssa vaihdettuja viestejä, samaa päättelyä olisi analogisesti sovellettava myös tällaisiin viesteihin.

35. Ilman asianmukaista kirjanpitoa oikeusasiamiehen tai jopa unionin yleisen tuomioistuimen on hyvin vaikea tarkistaa, vastasivatko – kuten komissio väitti – Ranskan tasavallan presidentin ja komission puheenjohtajan välillä mobiiliviestisovelluksella EU:n ja Mercosurin välisestä kauppasopimuksesta vaihdetut viestit Ranskan näkemyksiä, jotka olivat jo tiedossa ja joista keskusteltiin komission kanssa. Oikeusasiamies on edelleen vakuuttunut siitä, että suuri avoimuus tällä alalla lisää kansalaisten luottamusta hallitustensa ja EU:n toimielinten toimiin.

36. Oikeusasiamies ehdottaa erityisesti, että komission olisi tulevaisuudessa varmistettava, että kaikki valtion- tai hallitusten päämiesten tai ministerien ja komission jäsenten välillä vaihdetut komission politiikkaan, toimintaan ja päätöksiin liittyvät teksti- ja pikaviestit, myös ne, jotka poistetaan automaattisesti tietyn ajan kuluttua, säilytetään asianmukaisesti kohtuullisen ajan.

Suositus

Kantelun tutkinnan perusteella oikeusasiamies antaa komissiolle seuraavan suosituksen:

Komission olisi tarkasteltava uudelleen ja parannettava tapaa, jolla yleisön tiedonsaantipyyntöjä käsitellään, kun mukana on puheenjohtajan - tai minkä tahansa komission jäsenen - kabinetti. Komission olisi myös seurattava aktiivisesti ja tiiviisti näiden pyyntöjen edistymistä, jotta vältetään tarpeettomat viivästykset.

Tästä suosituksesta ilmoitetaan komissiolle ja kantelijalle. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio lähettää yksityiskohtaisen lausunnon viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2026.

Parannusehdotuksia

Komission olisi mukautettava sisäisiä sääntöjään siten, että niissä edellytetään asiakirjan säilyttämistä heti, kun pyyntö saada tutustua kyseiseen asiakirjaan on vastaanotettu, ja siihen saakka, kunnes kaikki tutustumisoikeuden epäämisen riitauttamista koskevat menettelyt on saatettu päätökseen, riippumatta siitä, mikä yksikkö on viime kädessä vastuussa asiakirjan sisällön käsittelystä ja täyttääkö se komission asiakirjojen rekisteröintiperusteet.

Komission olisi varmistettava, että kaikki valtion- tai hallitusten päämiesten tai ministerien ja komission jäsenten välillä vaihdetut komission politiikkoihin, toimiin ja päätöksiin liittyvät teksti- ja pikaviestit, mukaan lukien viestit, jotka poistetaan automaattisesti tietyn ajan kuluttua, säilytetään asianmukaisesti kohtuullisen ajan.

 

Teresa Anjinho

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 3.6.2026

 

[1] Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.L_.2021.253.01.0001.01.ENG&toc=OJ%3AL%3A2021%3A253%3ATOC.

[2] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:32001R104.

[3] Komissiolle osoitettu avauskirje on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/opening-summary/en/211703

[4] Kokousraportti on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/doc/inspection-report/en/217450.

[5] Komissio viittasi arkistojen hallinnoinnista ja arkistoista annetun päätöksen (EU) 2021/2121 7 artiklan 1 kohtaan, joka on saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/eli/dec/2021/2121/oj ja asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 5 artiklan 2 kohdan a alakohta, komission työjärjestyksen vahvistamisesta 4 päivänä joulukuuta 2024 annetun komission päätöksen (EU) 2024/3080 liite, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/eli/dec/2024/3080/oj/eng.

[6] Komission suuntaviivat julkisten pikaviestisovellusten hyväksyttävästä käytöstä, 1. syyskuuta 2019, ei julkisesti saatavilla.

[7] Komissio viittasi 8. heinäkuuta 2022 päivättyyn tarkistuslistaan ”Checklist to make your Signal safer”, joka julkaistiin komission intranetissä (ei julkisesti saatavilla).

[8] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen 5 artiklan 4 kohta, ks. alaviite 5.

[9] Asiat T-146/25, De Capitani ym. v. komissio, ja T-641/25, Client Earth v. komissio.

[10] Ks. tältä osin oikeusasiamiehen päätös asiassa 1405/2024/OAM, 30 kohta, saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/213196.

[11] Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että kukin toimielin, elin tai laitos ”laatii omassa työjärjestyksessään erityismääräykset oikeudesta tutustua asiakirjoihinsa toisessa alakohdassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti”. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että komission hyväksymän työjärjestyksen (yhdistetyt asiat T-371/20 ja T-554/20, Pollinis v. komissio, 93 kohta) tai neuvoston antamien päätelmien (asia T-255/24, Nouwen v. neuvosto, 103 kohta) on pysyttävä asetuksen 1049/2001 mukaisina. Viimeksi mainitussa asiassa unionin tuomioistuin katsoi, että ”asetuksen N:o 1049/2001, sellaisena kuin unionin tuomioistuimet ovat sitä tulkinneet, mukaisten unionin toimielimelle kuuluvien velvoitteiden laajuus ei voi riippua asianomaisen toimielimen itsensä antamien toimien, kuten neuvoston päätelmien, sisällöstä”.

[12] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.4.2018, Verein Deutsche Sprache v. komissio, asia T-468/16, 35–37 kohta; saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=en&num=T-468/16

[13] Ks. unionin tuomioistuimen määräys 30.1.2019, Verein Deutsche Sprache eV v. Euroopan komissio, C-440/18 P, 23–24 kohta; saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-440/18&language=en

[14] Ks. Euroopan oikeusasiamiehen päätös siitä, miten Euroopan komissio käsitteli pyyntöä saada tutustua Kreikkaan sijoittautuneiden edustajiensa sähköposteihin, jotka koskivat muuttoliiketilannetta kahdessa järjestelykeskuksessa (asia 211/2022/TM), 24 kohta: https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/157768.

[15] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.1.2010, Co-Frutta Soc. coop v. Euroopan komissio, yhdistetyt asiat T‐355/04 ja T‐446/04, 59 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=ecli:ECLI%3AEU%3AT%3A2010%3A15.

[16] Puheenjohtajan tiedonanto komissiolle: ” The Working Methods of the European Commission”, 1. joulukuuta 2019, P(2019) 2, saatavilla osoitteessa https://commissioners.ec.europa.eu/document/download/0dbda7ed-b7fb-4d7e-9e62-6c8b0f54be62_en?filename=working-methods.pdf. Joulukuussa 2024 hyväksytyt uudet ”työmenetelmät” (joita ei sovellettu alkuperäisen hakemuksen tekohetkellä) sisältävät samat periaatteet.

[17] Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta, saatavilla osoitteessa http://data.europa.eu/eli/treaty/char_2012/oj.

[18] Ks. Euroopan oikeusasiamiehen päätös asiassa 2134/2018/FP, joka koskee Euroopan komission kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi tiedotusaineistoa, jota sen presidentti käytti tapaamisessa Yhdysvaltojen presidentin kanssa, 12 kohta: https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/120381.

[19] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 20.9.2019, T‑433/17, Dehousse v. unionin tuomioistuin, 47–48 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:62017TJ0433.

[20] Kirjanpitoa ja arkistoja koskevan päätöksen (EU) 2021/2121 7 artiklan 1 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/eli/dec/2021/2121/oj

[21] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdan mukaan asiakirjalla tarkoitetaan ”mitä tahansa tallennetta (paperille tulostettua tai sähköisessä muodossa tallennettua tekstiä taikka ääni- tai kuvatallennetta tai audiovisuaalista tallennetta), joka koskee toimielimen vastuualueeseen kuuluvia politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä”(kursivointi tässä).