FOR PREVIEWING & TESTING PURPOSES ONLY.
This notification will disappear once the page will be published.
This link is available for less than 30 minutes.
  • Easy to read
  • Text size

You have a complaint against an EU institution or body?

Current language: 
  • Suomi
Source language: 
Available languages: 
The translation of this page has been generated by machine translation.
Machine translations can contain errors potentially reducing clarity and accuracy; the Ombudsman accepts no liability for any discrepancies. For the most reliable information and legal certainty, please refer to the source version in English linked above.
For more information please consult our language and translation policy.

Päätös siitä, miten Euroopan unionin elinten käännöskeskus toteutti englanti-turkki-käännöspalveluja koskevan hankintamenettelyn (asia 251/2024/KW)

Asia koski sitä, miten Euroopan unionin elinten käännöskeskus (jäljempänä käännöskeskus) arvioi käännös- ja editointipalveluja koskevaa tarjousta. Kantelija oli huolissaan erityisesti siitä, miten käännöskeskus tulkitsi valinta- ja ratkaisuperusteita ja miten se arvioi ratkaisuperusteita, sekä käännöskeskuksen päätöksestä luopua tarjouseritelmien (hankintamenettelyyn sovellettavat säännöt) menettelyvaiheesta.

Oikeusasiamies totesi, että käännöskeskus ei määritellyt ja erotellut selkeästi valinta- ja ratkaisuperusteita tarjouseritelmissä. Tämä oli hallinnollinen epäkohta. Koska käännöskeskus ei kuitenkaan lopulta tehnyt sopimusta kantelussa kyseessä olevista käännöspalveluista, oikeusasiamies katsoi, että suosituksen antamisella ei olisi mitään hyödyllistä tarkoitusta.

Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin parannusta siihen, että tulevissa ehdotuspyynnöissä käännöskeskuksen olisi erotettava selvästi toisistaan valinta- ja ratkaisuperusteet tarjouseritelmässä, jotta se olisi EU:n varainhoitoasetuksen mukainen. Käännöskeskuksen olisi myös annettava selkeät ohjeet siitä, minkälaista näyttöä sekä valinta- että myöntämisperusteista on toimitettava. Oikeusasiamies ilmoitti myös seuraavansa tulevia tarjouskilpailuja ja harkitsevansa tarvittaessa asian uudelleen tutkimista.

Oikeusasiamies huomautti myös, että hyvän hallintotavan mukaista on varmistaa, että tarjoajat ovat tietoisia kaikista päätöksistä luopua tarjouseritelmässä esitetyistä menettelyvaiheista, ja että on valitettavaa, että käännöskeskus ei tehnyt niin. Se, ettei tarjoajille ilmoitettu luopumisesta menettelyvaiheesta, oli myös hallinnollinen epäkohta. Lisäksi oikeusasiamies katsoi, että menettelyvaiheesta luopuminen on sovellettavien sääntöjen vastaista. Hän esitti vastaavan parannusehdotuksen tältä osin.

Kantelun tausta

1. Euroopan unionin elinten käännöskeskus, jäljempänä ’käännöskeskus’, järjesti elokuussa 2023 hankintamenettelyn, joka koski useita puitesopimuksia eri tieteenalojen käännös- ja jälkieditointipalveluista englannista 16 kieleen.[1] Tarjouspyyntö jaettiin 26 erään.

2. Tarjouseritelmissä (jotka ovat hankintamenettelyä koskevia sääntöjä)[2] vahvistetaan muiden valintaperusteiden ohella, että tarjoajilla on oltava sopimuksen toteuttamiseen tarvittava tekninen ja ammatillinen pätevyys. Heidän odotettiin erityisesti osoittavan käännös- ja jälkieditointikokemuksensa useiden vähimmäiskriteerien perusteella (valintakriteeri T1).[3] Lisäksi kunkin hankkeeseen osallistuvan kääntäjän/jälkieditorin odotettiin täyttävän erityisvaatimukset (valintakriteeri T2). Profiilin 1 hakijoiden oli osoitettava, että he ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon tai vastaavan pätevyyden, josta on osoituksena tutkinto jollakin seuraavista tieteenaloista: lääke- tai eläinlääketiede, farmasia, farmakologia, toksikologia, biologia, kemia tai biokemia. Profiilin 2 hakijoiden oli osoitettava, että he ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon tai vastaavan pätevyyden, josta on osoituksena tutkinto jollakin seuraavista tieteenaloista: ympäristö- tai elintarviketurvallisuus. Profiilin 3 hakijoiden on osoitettava, että he ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon tai vastaavan pätevyyden, josta on osoituksena käännös- tai kielitutkinto [4].

3. Käännöskeskus arvioi tarjousten laadun seuraavien ratkaisuperusteiden [5] perusteella: kieli- ja terminologiset resurssit (sopimuksen arviointiperuste C1), tarjoajan kokemus ja erikoistuminen palvelujen tarjoamiseen (sopimuksen arviointiperuste C2) ja palvelujen tarjoamiseen käytettävän kielitiimin pätevyys (sopimuksen arviointiperuste C3). Hankintasopimuksen tekoperusteen C2 osalta tarjouseritelmässä esitettiin viisi näkökohtaa, joita pidettäisiin ”varoina”, mukaan lukien ”tarjoajan erikoistuminen tieteenaloihin” ja ”erikoistunut käännöskokemus vähintään yhdellä edellä mainituista tieteenaloista [...] (mukaan lukien käännöspalvelun merkityksellisyys ja saavutettu laatutaso). Hankintasopimuksen tekoperusteen C3 osalta tarjouseritelmässä todetaan muun muassa, että ”vaadittujen alojen lisäpätevyys (josta on osoituksena tutkintotodistus)” katsotaan eduksi.

4. Kantelija, joka on käännösyritys, jätti tarjouksen käännöspalvelujen tarjoamisesta englannista turkkiin (erä 26). Käännöskeskus ilmoitti 3 päivänä marraskuuta 2023 kantelijalle, että sen tarjous ei menestynyt, koska se ei saavuttanut laatua koskevia vähimmäispisteitä [6].

5. Samana päivänä kantelija pyysi käännöskeskusta toimittamaan tarkat tiedot tarjouksen arvioinnissa käytetyistä menetelmistä ja kyseenalaisti ratkaisuperusteiden C2 ja C3 mukaisesti saadut pisteet.

6. Käännöskeskus lähetti 1. joulukuuta 2023 kantelijalle yksityiskohtaisen vastauksen pisteytyksestä. Vastauksen jälkeen kantelija esitti kysymyksiä myöntämisperusteiden C2 ja C3 sanamuodosta ja siitä, miten käännöskeskus oli arvioinut tarjouksensa näiden perusteiden mukaisesti. Kantelija esitti myös huolensa tarjouskilpailumenettelyn eheydestä, koska käännöskeskus ei ottanut yhteyttä tarjouksiin sisältyviin lingvisteihin varmistaakseen heidän osallistumisensa tarjouseritelmässä edellytetyllä tavalla.

7. Kantelija oli tyytymätön käännöskeskuksen vastaukseen tähän myöhempään kirjeenvaihtoon ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 2. helmikuuta 2024.

Tiedustelu

8. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen seuraavista kanteluun liittyvistä seikoista:

A. Valinta- ja ratkaisuperusteita ei ole määritelty ja erotettu selkeästi tarjouseritelmässä.

B. Tarjouseritelmän menettelyvaihetta ei ole noudatettu.

9. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai käännöskeskuksen vastauksen kanteluun, kantelijan huomautukset käännöskeskuksen vastaukseen ja uuden vastauksen selvennyspyyntöön. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tapasi myös käännöskeskuksen ja sai kokouksen yhteydessä lisää luottamuksellisia asiakirjoja.  

Valinta- ja ratkaisuperusteita ei ole määritelty ja erotettu selkeästi tarjouseritelmässä

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

10. Kantelija kyseenalaisti käännöskeskuksen tulkinnan siitä, mikä on valintaperuste ja ratkaisuperuste. Se väitti, että käännöskeskus ei arvioinut myöntämisperustetta C2 riittävällä tavalla. Se väitti, että vaatimus ”erityisestä käännöskokemuksesta (eli EU:n toimielimissä ja elimissä tai kansallisissa tai kansainvälisissä julkisissa elimissä hankitusta käännöskokemuksesta)” sisältyi ainoastaan valintaperusteisiin mutta ei myöntämisperusteisiin. Lisäksi sopimuksentekoperusteen C3 osalta kantelija väitti, että termiä ”lisäpätevyys (josta on osoituksena tutkintotodistus)” ei ollut määritelty selkeästi sopimuksentekoperusteessa, mikä merkitsi tarjoukseen sisältyvien kieliasiantuntijoiden pätevyyden subjektiivista arviointia.  

11. Käännöskeskus väitti, että ratkaisuperusteet, jotka liittyvät ”tarjoajan erikoistumiseen tieteelliseen alaan” ja ”erityiseen käännöskokemukseen”, viittaavat molemmat tarjoukseen eivätkä tarjoajan tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen. Se katsoo, että tämä antaa käännöskeskukselle mahdollisuuden ymmärtää, minkä tyyppisiä profiileja sille on osoitettu, ja antaa hyvän viitteen siitä, kuinka paljon henkilöstöä tarjoaja aikoo käyttää palvelujen tarjoamiseen. Käännöskeskus piti niitä myöntämisperusteina vuoden 2018 varainhoitoasetuksen [7] liitteessä I olevan 21 kohdan mukaisesti.

12. Käännöskeskus selitti, että se ei myöntänyt kantelijan tarjouspisteitä myöntämisperusteen C2 perusteella, koska mikään annetuista todistuksista ei liittynyt EU:n toimielimille ja elimille tai kansallisille tai kansainvälisille julkisille elimille tarjottuihin käännöspalveluihin. Käännöskeskus viittasi tältä osin tarjouseritelmän 3.2.3 kohtaan (valintaperuste) ja totesi, että erityiskäännöskokemus ei ole vähimmäisvaatimus ja pakollinen vaatimus (valintaperuste) ja että se arvioi tätä ”omaisuutta” vasta sopimuksentekovaiheessa. Käännöskeskus väitti lisäksi, että erityisestä käännöskokemuksesta annettujen pisteiden tarkka määrä riippui siitä, kuinka monta sivua käännettiin EU:n toimielimille ja elimille sekä kansallisille tai kansainvälisille julkisille elimille tarjouspyynnön kohteena olevilla tieteenaloilla, ja perustui tarjoukseen sisältyviin todistuksiin kokemuksesta. Käännöskeskus selitti tältä osin, että tarjouseritelmän 3.2.3 kohdassa (kriteeri T1) esitetään selvästi vaatimukset, joita kokemustodistusten on täytettävä. ”Tarjottujen palvelujen laadun” osalta käännöskeskus selitti, että tämä ominaisuus koskee ainoastaan tarjouksessa esitettyä ”erikoistunutta käännöskokemusta” eikä yleistä käännöskokemusta.

13. Valintaperusteen C3 osalta käännöskeskus selitti, että tutkintotodistus, jota kutsutaan todisteeksi ”lisäpätevyydestä”, on tutkintotodistus, jolla on samat ominaisuudet kuin valintaperusteissa. Perusteessa käytettiin yksinkertaistamiseen sanaa ”tutkintotodistus”, mutta vaadittu pätevyystaso vastasi korkeakoulututkintoa.

14. Käännöskeskus myönsi, että tarjouseritelmää olisi voitu parantaa, mutta väitti, ettei se arvioinut ratkaisuvaiheessa tarjoajan tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyviä perusteita.

Oikeusasiamiehen arviointi

15. Se, miten käännöskeskus on määritellyt valinta- ja ratkaisuperusteet, vaikuttaa olevan ristiriidassa sovellettavien sääntöjen ja vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa.

16. Sovellettavien sääntöjen mukaan valintaperusteet liittyvät tarjoajan kykyyn panna sopimus täytäntöön, kuten tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen. Valintaperusteet arvioidaan hyväksymis-/hylkäämisperustein, joten ne ovat vähimmäisvaatimuksia. Myöntämisperusteet sen sijaan liittyvät tarjoukseen, ja niitä käytetään arvioitaessa teknistä ja taloudellista tarjousta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitsemiseksi.

17. Vuoden 2018 varainhoitoasetuksen [8] 167 artiklan 3 kohdan mukaan hankintaviranomainen voi soveltaa sopimuksentekoperusteita ainoastaan tarjouksen arviointiin. Vuoden 2018 varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 21 kohdan ensimmäisessä alakohdassa esitetään luettelo tekijöistä, joita voidaan pitää laadunarviointiperusteina.[9] Vaikka Euroopan komission julkisia hankintoja koskeva käsikirja ei sovellu tähän tapaukseen, se antaa tältä osin arvokasta ohjeistusta. Näin ollen laadunarviointiperusteiden on oltava”selkeät ja täydelliset, ja niiden on liityttävä tarjouksen teknisiin eritelmiin ja odotettuun sisältöön” [10].

18. EU:n oikeuskäytännön mukaan tarjoajaan liittyviä perusteita, kuten pätevyyttä, taitoja, kokemusta tai asiantuntemusta, ei voida pitää hankintasopimuksen tekoperusteina.[11] Näitä perusteita olisi käytettävä ainoastaan valintaperusteina.[12] Tarjouksen laatua voidaan arvioida ainoastaan tarjouksen perusteella eikä sellaisten valintaperusteiden perusteella, kuten tarjoajien teknisen tai ammatillisen pätevyyden perusteella, jotka tarkastettiin valintavaiheessa ja joita ei voida ottaa uudelleen huomioon tarjousten vertailussa [13].

19. Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa siltä, että se, miten käännöskeskus määritteli valinta- ja myöntämisperusteet, oli vastoin varainhoitoasetusta ja oikeuskäytäntöä, kuten jäljempänä esitetään.

Hankintasopimuksen tekoperuste C2 – tarjoajan kokemus ja erikoistuminen

20. Vastauksessaan  oikeusasiamiehelle käännöskeskus totesi, että seuraavia seikkoja pidettiin ”varoina” ja siten myöntämisperusteina [14]:

i. ”Tarjoajan käännöskokemus kieliyhdistelmästä ja tieteenaloilta yli vaaditun vähimmäistason

ii. tarjouksen tekijän erikoistuminen kyseisiin tieteenaloihin

iii. tarjoajan kokemus jälkieditoinnista

iv. erikoisalan käännöskokemus tieteenaloilta (EU:n toimielimissä ja elimissä tai kansallisissa tai kansainvälisissä julkisissa elimissä)

v. tarjoajan tarjoamien palvelujen laatu” [Numero lisätty.]

21. Oikeusasiamies toteaa, että tämä luettelo ei vastaa tarjouseritelmän 3.4 kohdassa esitettyjä myöntämisperusteita. Käännöskeskus ei selittänyt tätä eroa.

22. Lisäksi kohdassa ii viitataan tarjoajan erikoistumiseen ”tieteellisiin aloihin”. Nämä tieteenalat luetellaan ainoastaan valintaperusteessa T1, eikä niitä täsmennetä myöntämisperusteissa.

23. Osa-alueen iv osalta käännöskeskus viittaa jälleen pelkästään ”tieteellisiin aloihin”. Kuten edellä mainittiin, nämä kentät luetellaan kuitenkin vain valintaperusteessa T1. Käännöskeskus viittasi EU:n toimielimissä ja elimissä tai kansallisissa tai kansainvälisissä julkisissa elimissä saatuihin kokemuksiin, mutta tämä mainittiin valintaperusteessa T1, mutta sitä ei mainittu myöntämisperusteessa C2, jossa viitataan ainoastaan [kokemuksen] merkityksellisyyteen.

24. Käännöskeskus viittasi kantelijalle 30. tammikuuta 2024  antamassaan vastauksessa ja oikeusasiamiehelle antamassaan vastauksessa erityisesti tarjouseritelmän 3.2.3 kohdassa esitettyihin valintaperusteisiin (”EU:n toimielimissä ja elimissä tai kansallisissa tai kansainvälisissä julkisissa elimissä hankittu käännöskokemus”), jotka liittyvät resurssiin ”erityinen käännöskokemus”, selittääkseen, millaista kokemusta se odotti hankintasopimuksen tekemistä varten. Käännöskeskus selitti, että erityiskäännöskokemus ei ole vähimmäisvaatimus (valintaperuste) ja että se arvioi tätä vaatimusta vasta myöntämisvaiheessa.

25. Oikeusasiamies pitää tätä ongelmallisena, koska yhtäkään näistä vaatimuksista ei mainita myöntämisperusteessa C2, vaan ne luetellaan ainoastaan valintaperusteessa T1. Vaikka käännöskeskus antoi tutkimuksen aikana lisäselvityksiä siitä, miten se sovelsi perusteita, ei voida sulkea pois sitä, että se, miten valinta- ja ratkaisuperusteita käytettiin arvioinnin yhteydessä, johti tarjousten virheelliseen arviointiin ratkaisuvaiheessa. Konkreettisemmin vaikuttaa siltä, että valintaperusteita on voitu käyttää myöntämisvaiheen arvioinnissa, mikä olisi vakava menettelyvirhe ja vastoin varainhoitoasetusta ja oikeuskäytäntöä.

Myöntämisperuste C3 – Kielitiimin pätevyys

26. Myös myöntämisperusteen C3 arviointi on ongelmallista. Käännöskeskus totesi, että yhdelläkään ehdotetuista kahdeksasta kääntäjästä [15] ei ollut tarjouseritelmän 3.4 kohdassa edellytettyä lisäpätevyyttä (josta on osoituksena tutkintotodistus) profiileihin 1 ja 2 kuuluvilla vaadituilla tieteenaloilla. Tämä olisi vaikuttanut arviointiperusteen C3 mukaisesti myönnettyjen pisteiden kokonaismäärään. Käännöskeskuksen mukaan pisteiden saamiseksi myöntämisvaiheessa mainitun tutkintotodistuksen on oltava ”yliopistotutkinto tai vastaava”. Sopimuksentekoperusteessa C3 viitataan kuitenkin vain sanaan ”tutkintotodistus”. Tutkintotodistus-sanaa ei ole määritelty arviointiperusteessa C3, eikä siinä täsmennetä, mitä todisteita on toimitettava pisteiden saamiseksi tästä arviointiperusteesta. Viittaus ”korkeakoulututkintoon tai vastaavaan” löytyy ainoastaan valintaperusteesta T2. Oikeusasiamies toteaa, että käännöskeskus viittasi näin ollen jälleen valintaperusteen T2 vähimmäisvaatimukseen selittääkseen, minkälaisia todisteita se odotti arvioivansa myöntämisperustetta C3.  Oikeusasiamies ei myöskään ole vakuuttunut käännöskeskuksen väitteestä, jonka mukaan ”tutkintotodistus” on toinen ilmaus ”yliopistotutkinnosta”. Tutkintotodistuksia on monenlaisia, ja tutkinnon vastaavuus riippuu koulutusjärjestelmästä ja käsillä olevasta kurssista. Se, että käännöskeskus käyttää molempia termejä keskenään vaihdellen, vaikka ne usein voivat viitata erilaisiin pätevyyksiin, on ongelmallista, koska se voi aiheuttaa sekaannusta tarjouksen mukana toimitettavien täsmällisten todisteiden suhteen. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti tarjoajien on kyettävä ymmärtämään selkeästi kukin peruste ja se, mitä todisteita niiden on esitettävä kunkin perusteen osalta muista perusteista riippumatta.

27. Vaikka käännöskeskus väitti, että se teki eron valinta- ja ratkaisuperusteiden välillä, oikeusasiamies toteaa antaneensa tutkimuksen aikana päinvastaisia lausuntoja. Käännöskeskus totesi esimerkiksi, että ”tarjouseritelmän 3.2.3 kohdassa (perusteet T1 ja T2) ja 3.4 kohdassa havainnollistetaan vähimmäisvaatimuksia (valintaperusteet) ja omaisuuseriä (sopimuksentekoperusteet), jotka muodostavat arviointikomiteoiden arviointivaiheessa noudattamat ohjaavat periaatteet ”. 

28. Oikeusasiamies myöntää, että tarjouksen tekijän valmiuksia (valintaperusteet) ja tarjouksen yleistä laatua (sopimuksentekoperusteet) on vaikea erottaa toisistaan laadittaessa tarjouseritelmiä kääntäjien tarjoamien käännöspalvelujen hankintamenettelyissä. Varainhoitoasetuksessa ja asiaa koskevassa EU:n oikeuskäytännössä edellytetään kuitenkin valinta- ja myöntämisperusteiden selkeää erottamista toisistaan. Tämä tarkoittaa, että kriteerit on laadittu selkeästi, niihin ei ole viitattu ristiin eivätkä ne ole päällekkäisiä.

29. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että käännöskeskus ei erottanut selvästi toisistaan valinta- ja ratkaisuperusteita tarjouseritelmässä. Tämä johti lopulta epäselvyyteen täsmällisistä todisteista, jotka on toimitettava tarjouksen arviointia varten sopimuksentekovaiheessa. Tämä on hallinnollinen epäkohta. Koska käännöskeskus ei kuitenkaan lopulta tehnyt sopimusta nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevista käännöspalveluista, oikeusasiamies katsoo, että suosituksen antamisella ei olisi mitään hyödyllistä tarkoitusta. Oikeusasiamies panee merkille, että käännöskeskus on tällä välin mukauttanut joitakin tarjouspyyntöjä saattaakseen ne varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisiksi.[16] Hän esittää kuitenkin jäljempänä parannusehdotuksen sen varmistamiseksi, että asiaa ei esiinny tulevaisuudessa.

30. Lisäksi oikeusasiamies seuraa käännöskeskuksen julkaisemia tulevia tarjouskilpailuja varmistaakseen, että käännöskeskus jatkaa tarjouskilpailukäytäntöjensä muuttamista varainhoitoasetuksen mukaisiksi. Jos näin ei ole, oikeusasiamies voi harkita asian uudelleen tutkimista.

Tarjouseritelmän menettelyvaihetta ei ole noudatettu

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

31. Kantelija väitti, että vaatimus ottaa suoraan yhteyttä lingvisteihin sen varmistamiseksi, että he osallistuvat tarjouskilpailuun, oli olennainen osa tarjouseritelmää. Käännöskeskuksen päätös luopua tästä menettelyvaiheesta herättää kysymyksiä hankintamenettelyn eheydestä. Lisäksi kantelija väitti, että käännöskeskus ei koskaan ilmoittanut tarjoajille luopuvansa velvollisuudesta ottaa yhteyttä lingvisteihin.

32. Käännöskeskus selitti, että se luopui tästä menettelyn vaiheesta sisäisten aikarajoitusten ja resurssien puuttumisen vuoksi. Se väitti, että tällä ei ollut kielteisiä vaikutuksia tarjoajiin. Käännöskeskus vahvisti tämän päätöksen sisäisellä muistiolla, joka on osa hankintamenettelyn virallista kirjanpitoa.

Oikeusasiamiehen arviointi

33. Käännöskeskus näyttää yksipuolisesti päättäneen luopua tarjouseritelmän menettelyvaiheesta. Käännöskeskus antoi tältä osin vain sisäisen muistion eikä ilmoittanut tarjoajille päätöksestään luopua tästä vaiheesta.

34. Vuoden 2018 varainhoitoasetuksen 151 ja 169 artiklan mukaan tarjoajat eivät voi muuttaa tarjoustaan merkittävästi tarjouksen jättämisen jälkeen. ainoastaan kirjoitusvirheiden korjaaminen on sallittua tiukoin edellytyksin. Oikeusasiamiehen mukaan analogisesti se, että hankintaviranomaiselle annettaisiin mahdollisuus yksipuolisesti luopua menettelyvaiheesta ja siten muuttaa menettelyä, merkitsisi epätasapainoa hankintaviranomaisen ja tarjoajien oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Jos olosuhteet oikeuttavat tällaisen päätöksen tekemisen, se voidaan tehdä vasta ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä.

35. Oikeusasiamies katsoo myös, että on hyvän hallintotavan mukaista tiedottaa tarjoajille kaikista päätöksistä luopua tarjouseritelmiin sisältyvistä menettelyvaiheista. Aikarajoitteet tai resurssien puute eivät myöskään ole peruste sille, että tarjouskilpailumenettelyn muutoksista ei anneta oikea-aikaista ja täsmällistä tietoa.

36. Lisäksi käännöskeskuksen väite, jonka mukaan tästä menettelyvaiheesta luopuminen ei olisi vaikuttanut kielteisesti tarjoajiin, ei yleensä ole vakuuttava. Tarjouseritelmään sisältyvien sääntöjen tarkoituksena on mahdollistaa se, että hankintaviranomainen voi tarkistaa, täyttävätkö esitetyt tarjoukset kyseiseen hankintasopimukseen sovellettavat perusteet. Tässä tapauksessa käännöskeskuksen oli arvioinnin aikana validoitava tarjoajien ehdottamat kääntäjät. Kyseisen menettelyvaiheen tarkoituksena oli antaa käännöskeskukselle mahdollisuus tarkistaa, että tarjoajilla oli sopimuksen täyttämiseen tarvittava ammatillinen pätevyys, ottamalla yhteyttä ehdotettuihin kääntäjiin ennen arvioinnin aloittamista ja varmistamalla, että ne, jotka eivät suostuneet osallistumaan tarjouskilpailuun tai jotka eivät vastanneet käännöskeskukselle, poistettaisiin ehdotettujen kääntäjien luettelosta ja että heidän ansioluettelonsa jätettäisiin huomiotta. Jos ehdotettujen kääntäjien saatavuutta ei tarkisteta silloin, kun tämä oli vaatimus tarjouseritelmässä, tämä voisi johtaa tilanteeseen, joka heikentäisi menettelyn oikeudenmukaisuutta, kun tarjouskilpailun voittaja voittaa sellaisten kääntäjien kanssa, jotka ovat saaneet hyvät pisteet mutta jotka eivät todellisuudessa ole koskaan olleet käytettävissä. Se voisi myös johtaa tarjouksen muuttamiseen, jos ei löydetä vähintään samanlaatuista korvaajaa kuin alun perin ehdotettu kääntäjä, jos tarjoaja ei voi enää taata kyseisen kääntäjän saatavuutta. Tarjoajat eivät kuitenkaan saa muuttaa tarjouksen aineellista luonnetta tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen. [19],[20]

37. Näin ollen tarjouspyyntöasiakirjojen menettelyvaiheesta luopuminen ja päätöksen ilmoittamatta jättäminen kaikille tarjoajille on hallinnollinen epäkohta. Vaikka tätä ei ole mahdollista käsitellä kyseisessä hankintamenettelyssä, käännöskeskuksen ei tulevissa hankintamenettelyissä muuttaa tarjouseritelmää ilman asianmukaista muutosta. Tämä olisi tehtävä vasta ennen tarjousten jättämisen määräajan päättymistä. Jos tällainen muutos tapahtuu, käännöskeskuksen olisi ilmoitettava viipymättä kaikille tarjoajille kaikista päätöksistä muuttaa tarjouseritelmän menettelyvaihetta tai luopua siitä. Oikeusasiamies tekee tätä koskevan ehdotuksen jäljempänä.

Päätelmät

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn seuraavin päätelmin:

Käännöskeskuksella oli hallinnollinen epäkohta, kun se ei määritellyt ja erotellut selkeästi valinta- ja ratkaisuperusteita tarjouseritelmässä.

Käännöskeskuksella oli hallinnollinen epäkohta, kun se luopui tarjouseritelmän menettelyvaiheesta ja jätti ilmoittamatta kaikille tarjoajille päätöksestään tehdä niin.

Kuten edellä todettiin, suosituksesta ei olisi tässä vaiheessa hyötyä. Oikeusasiamies tekee kuitenkin parannusehdotuksia, joiden tarkoituksena on välttää tässä tutkimuksessa havaittujen puutteiden esiintyminen tulevaisuudessa.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja käännöskeskukselle.

Parannusehdotuksia

Tulevissa tarjouspyynnöissä käännöskeskuksen olisi selkeästi määriteltävä ja erotettava toisistaan valinta- ja ratkaisuperusteet tarjouseritelmässä ja varmistettava, että niitä sovelletaan johdonmukaisesti. Käännöskeskuksen olisi myös annettava selkeät ohjeet siitä, millaista näyttöä on esitettävä sekä valinta- että ratkaisuperusteista, jotka on lueteltava selkeästi ja erikseen.

Käännöskeskuksen ei pitäisi muuttaa tarjouseritelmää ilman asianmukaista muutosta. Tämä olisi tehtävä vasta ennen tarjousten jättämisen määräajan päättymistä. Jos se tekee näin, sen olisi ilmoitettava kaikille tarjoajille viipymättä kaikista tarjouseritelmän menettelyvaihetta koskevista muutoksista tai siitä luopumisesta.

Teresa Anjinho
Euroopan oikeusasiamies


Strasbourgissa 18.11.2025

 

liite

3.2.3 Tekniset ja ammatilliset valmiudet

Ø Peruste T1

Tarjoajan on todistettava kokemuksensa kääntämisestä ja jälkieditoinnista englannista bulgarian, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron, norjan ja turkin kieliin eri tieteenaloilla.

Kapasiteetin vähimmäistaso

Vähintään 2 000 vakiosivua käännöstä sillä kieliyhdistelmällä, jota tarjous koskee, ja vähintään yhdellä seuraavista tieteenaloista: lääketiede, eläinlääketiede, apteekki, farmakologia, toksikologia, biologia, kemia, ympäristö, elintarviketurvallisuus tai biokemia.

Tarjoajan käännöskokemus kieliyhdistelmästä

Vähimmäisvaatimus, jota tarjous koskee: useamman kuin yhden tieteenalan kattavuus JA lisäkäännössivut vähintään yhdellä edellä mainituista tieteenaloista (enintään 5 000 lisäkäännössivua) katsotaan eduksi. Kokemus jälkieditoinnista (kääntämisen lisäksi) kieliyhdistelmässä ja vähintään yhdellä edellä mainituista tieteenaloista katsotaan eduksi.

Erityistä käännöskokemusta vähintään yhdeltä edellä mainitulta tieteenalalta (EU:n toimielimissä ja elimissä tai kansallisissa tai kansainvälisissä julkisissa elimissä) pyydettyjen palvelujen tarjoamiseksi (mukaan lukien käännöspalvelun merkityksellisyys ja saavutettu laatutaso) pidetään voimavarana.

Arvioinnin perusta

Tätä perustetta sovelletaan koko tarjoajaan eli kaikkien osallistuvien yksiköiden yhteenlaskettuihin voimavaroihin.

Todisteet

Luettelo hankkeista, jotka täyttävät kapasiteetin vähimmäistason. Luettelossa on oltava yksityiskohtaiset tiedot tarjouksen tekijän käännöksiin ja jälkieditointiin liittyvästä työkokemuksesta.

Täytetään liitteessä 7 ”Tarjoajan ammatillinen kokemus” oleva taulukko ja sisällytetään se jokaiseen erään, josta tarjous on jätetty.

Esittäkää liiteasiakirjoina kunkin luettelossa mainitun viittauksen osalta asianomaisten käännösten asiakkaiden antamat allekirjoitetut lausunnot. Jotta kokemus voidaan ottaa huomioon, jokainen todistus on allekirjoitettava ja siinä on oltava kaikki seuraavat tiedot: sertifioijan kirjelomake ja yhteystiedot, tarjoajan nimi, suoritettu tehtävä (esim. kääntäminen, muuttaminen, jälkieditointi), sivumäärä, kieliyhdistelmä ja tämän tarjouspyynnön kattamat alat.

Pyynnön esittäjän tai käännöspalvelujen vastaanottajan on allekirjoitettava viitekirjeet ja todistukset manuaalisesti tai luotettavaa sähköistä allekirjoitusohjelmistoa käyttäen.

Tässä yhteydessä ei hyväksytä omia ilmoituksia tai todisteita, joita kolmannet osapuolet eivät ole hyväksyneet.

Kolmansien osapuolten (eli ei palvelujen suoran pyytäjän) myöntämiä todistuksia ei hyväksytä, ellei tarjouksessa osoiteta ja dokumentoida selkeitä yhteyksiä liikkeeseenlaskijan ja lopullisen palveluntarjoajan välillä.

Ostotilauksia ei hyväksytä, ellei niitä lähetetä yhdessä laskujen kanssa, joissa on selvästi mainittu edellä mainitut tiedot.

Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että käännöskeskus pidättää itsellään oikeuden seurata toimitettujen todistusten voimassaoloa kolmannen osapuolen kanssa.

 

Ø Peruste T2

Tarjoajan on osoitettava, että sillä on sopimuksen täyttämiseen tarvittava ammatillinen pätevyys.

Kapasiteetin vähimmäistaso

Jokaiselle kieliyhdistelmälle, josta tarjous on tehty, on ehdotettava pätevää käännös-/jälkieditointitiimiä.

Jokaisen hankkeeseen osallistuvan kääntäjän/jälkitoimittajan on täytettävä jäljempänä kuvattu vähimmäispätevyystaso:

Joko profiili 1:

Korkeakoulututkinto tai vastaava pätevyys, josta on osoituksena tutkinto jollakin seuraavista tieteenaloista: lääke- tai eläinlääketiede, farmasia, farmakologia, toksikologia, biologia, kemia tai biokemia.

Tai profiili 2:

Korkeakoulututkinto tai vastaava pätevyys, josta on osoituksena tutkinto jollakin seuraavista tieteenaloista: ympäristö- tai elintarviketurvallisuus.

Tai profiili 3:

Korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto, josta on osoituksena käännös- tai kielitutkinto.

Kullekin tiimille voidaan ehdottaa enintään kahdeksaa kääntäjää/posteditoria.

Profiilissa 1 mainituille aloille erikoistuneiden kääntäjien/jälkikääntäjien sisällyttäminen ehdotettuihin ryhmiin katsotaan ansioluetteloksi. Profiilin 2 kääntäjien/jälkeisten editoijien ja profiilin 3 kääntäjien/jälkeisten editoijien mukaan ottamiselle annetaan seuraavat ensisijaisuustasot.

Lisäpätevyys (josta on osoituksena tutkintotodistus) vaadituilla aloilla (ilmoitettu profiilissa 1 ja profiilissa 2) katsotaan eduksi.

Kääntäjät/jälkitoimittajat, jotka käännöskeskus on vahvistanut arvioinnin aikana, kuuluvat sopimuksen liitteessä IV olevaan kääntäjien/jälkitoimittajien luetteloon (luetteloihin).

Tarjouksessa ehdotettuun ja käännöskeskuksen hyväksymään käännöstiimiin ei saa tehdä muutoksia ilman käännöskeskuksen etukäteissuostumusta.

Yksi vakiosivu = 1 500 merkkiä, välilyöntejä lukuun ottamatta, lähdekielellä.

Kuuden kuukauden täysipäiväinen työ kääntäjänä tai jälkitoimittajana vastaa 500 vakiosivua (käännös) tai 800 vakiosivua

 

Arvioinnin perusta

Tätä perustetta sovelletaan koko tarjoajaan eli kaikkien osallistuvien yksiköiden yhteenlaskettuihin voimavaroihin.

Todisteet

Tarjoajan on oltava yhteydessä käännöskeskuksen tarjouspyyntöportaaliin ja täytettävä kielitiimiä koskeva sähköinen lomake, jossa on kaikki tarvittavat tiedot kustakin kieliyhdistelmästä, josta tarjous on jätetty (yksi lomake kutakin erää kohti). Kun lomake on täytetty, tarjoajan on validoitava se ja toimitettava se järjestelmään. Tarjouksen tekijän on tämän jälkeen liitettävä tarjoukseen täytetty lomake liitteenä 8 (”Kielitiimi”) jokaisesta tarjoukseen sisältyvästä erästä.

Kunkin kääntäjän/jälkikäsittelijän henkilökohtainen sähköpostiosoite on pakollinen. Käännöskeskus ottaa yhteyttä kääntäjiin/postittajiin (sähköpostitse) ennakkohyväksynnän saamiseksi ennen arvioinnin aloittamista. Kääntäjät/jälkikääntäjät, jotka eivät suostu osallistumaan tarjouskilpailuun tai jotka eivät vastaa käännöskeskuksen viestiin asetetussa määräajassa, poistetaan ehdotettujen kääntäjien/jälkikääntäjien luettelosta, eikä heidän ansioluetteloitaan oteta huomioon.

Antakaa kunkin tässä hankkeessa tehtävään työhön osallistuvan kääntäjän/jälkeläisen ansioluettelo, jossa on kunkin kääntäjän/jälkeläisen yhteystiedot (sähköpostiosoite on pakollinen). Käytä Europass-ansioluettelon mallia, joka on liitteessä 9 ”Curriculum Vitae”.

Toimittakaa valokopio(t) kunkin mukana olevan kääntäjän/jälkeisen editoijan tutkintotodistuksesta (tutkintotodistuksista).

3.4 Myöntämisperusteet

Ø ”Kieli- ja terminologiset resurssit (10/100).

Ø Tarjoajan kokemus ja erikoistuminen pyydettyjen palvelujen tarjoamiseen (mukaan lukien tarjoajan käännöskokemus vaaditun vähimmäistason ylittävältä osalta, jälkikäsittelykokemus, tarjoajan erityiskäännöskokemus ja tarjoajan tarjoamien palvelujen laatu) (50/100).

· Tarjouksen tekijän käännöskokemus kieliyhdistelmästä ja vähimmäisvaatimuksesta, jota tarjous koskee, katsotaan eduksi: [omaisuuserä a.]

Tarjoajan erikoistuminen tieteenaloihin (useampi kuin yksi edellä mainituista tieteenaloista) katsotaan eduksi.[asset b.]

o Ylimääräisiä käännössivuja vähintään yhdellä edellä mainitulla tieteenalalla (yhteensä enintään 5 000 sivua) pidetään hyödyllisinä. [vastaavaa c.]

✓ Tendererin kokemus jälkieditoinnista (kääntämisen lisäksi) kieliyhdistelmässä ja vähintään yhdellä edellä mainituista tieteenaloista katsotaan eduksi.

✓ Erikoistunutta käännöskokemusta vähintään yhdeltä edellä mainitulta tieteenalalta pyydettyjen palvelujen tarjoamiseksi (mukaan lukien käännöspalvelun relevanssi [omaisuuserä d.] ja saavutettu laatutaso [omaisuuserä e.]) pidetään omaisuuseränä.

Ø Kielitiimin pätevyys pyydettyjen palvelujen tarjoamista varten (mukaan lukien käännös-/jälkieditointitiimin lisäpätevyys vaadituilla aloilla) (40/100).

✓ Inclusion in the proposed teams of Profile 1 translators/post-editors Näytä tarkat tiedot

✓ Inclusion in the proposed teams of Profile 2 and Profile 3 translators/post-editors Näytä tarkat tiedot

✓ Lisäpätevyys (josta on osoituksena tutkintotodistus) vaadituilta aloilta (jotka on mainittu kohdissa Profiili 1 ja Profiili 2) katsotaan eduksi.” [Esimerkkejä ja korostuksia lisätty.]

 

[1] Tarjouspyyntö FL/SCIENT23: https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/opportunities/tender-details/15180

[2] Tiivistelmä valinta- ja myöntämisperusteista on tämän päätöksen liitteessä.

[3] Ks. tarjouseritelmän liite ja sivu 22.

[4] Ks. tarjouseritelmän liite ja sivu 23.

[5] Ks. tarjouseritelmän liite ja sivu 26.

[6] Tarjouseritelmän 3.4 kohdan mukaan tarjoukset, joiden kokonaispistemäärä on alle 60 pistettä 100 pisteestä, katsotaan laadultaan kohtuuttoman heikoiksi, eikä niitä arvioida enempää.

[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1–222 (ei enää voimassa): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018R1046

[8] ”Hankintaviranomainen soveltaa sopimuksen tekoperusteita arvioidessaan tarjousta.”

[9] Vuoden 2018 varainhoitoasetuksen liitteessä I olevassa 21 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Laatukriteereihin voi sisältyä sellaisia tekijöitä kuin tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja innovatiiviset ominaisuudet, tuotanto-, toimitus- ja kaupankäyntiprosessi ja mikä tahansa muu erityinen prosessi missä tahansa rakennusurakan, tavaran tai palvelun elinkaaren vaiheessa, sopimuksen täyttämiseen osoitetun henkilöstön organisointi, myynnin jälkeinen palvelu, tekninen apu tai toimitusehdot, kuten toimituspäivä, toimitusprosessi ja toimitusaika tai valmistumisaika.” https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018R1046#page=203

[10] Ks. julkisia hankintoja koskevan käsikirjan 4.3.1.11 kohta.

[11] Tuomio 6.7.2005, TQ3 Travel Solutions Belgium SA v. komissio, T-148/04, EU:T:2005:274, 86 kohta: https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=59875&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=5230963

[12] Ks. käsikirjan kohta 4.3.1.13.

[13] Tuomio 8.12.2011, Evropaïki Dynamiki v. komissio, T‑39/08, EU:T:2011:721, 21–24 ja 40–42 kohta: https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=116108&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=1400093

[14] Tämä luettelo on suora lainaus käännöskeskuksen 1. joulukuuta 2023 päivätystä kirjeestä. Käännöskeskus lisäsi painotuksen (lihavointi).

[15] Seitsemän profiilin 1 kääntäjää/jälkeistoimittajaa ja yksi profiilin 3 kääntäjää/jälkeistoimittajaa.

[16] Ks. esimerkiksi tarjouspyyntö CDT/2025/OP/0001 ja tarjouspyyntö CDT/2025/OP/0002.

[17] Ks. esimerkiksi julkisia hankintoja koskevan käsikirjan kohta 4.3.1.8.

[18] Käännöskeskus pyysi näiden väitteiden pitämistä luottamuksellisina.

[19] Unionin tuomioistuimen tuomio 29.3.2012, asia C-599/10, SAG ELV Slovensko a.s., 36 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=121164&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=350663

[20] Ks. käsikirjan 4.3.1.11 kohta ja vuoden 2018 varainhoitoasetuksen liitteessä I olevaa 21 kohtaa koskevat selitykset.

What did you think of this automatic translation? Give us your opinion!