Tapaus koski kolmansien osapuolten verkkoalustojen käyttöä julkisten tapahtumien isännöintiin ja suoratoistoon Euroopan parlamentin yhteystoimistossa Helsingissä.

Kantelija väitti, että Helsingissä toimiva yhteystoimisto oli väärässä käyttäessään kolmansien osapuolten alustoja, kuten Facebookia, julkisten kokousten ja konferenssien suoratoistoon.

Euroopan parlamentti totesi, että vaikka parlamentin virallista työtä suoratoistetaan ja se on saatavilla pyynnöstä sen verkkosivustolla, yhteystoimistoilla on jonkin verran joustavuutta tiedotustoiminnassaan, ja ne voivat käyttää kolmansien osapuolten alustoja tapahtumien suoratoistoon saavuttaakseen paremmin kohdeyleisönsä.

Oikeusasiamies piti parlamentin selitystä kohtuullisena ja päätti tutkimuksen todeten, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Parlamentin yhteystoimistojen toiminnan avoimuuden lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kansalaisia, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa, ei suljeta pois, hän esitti parlamentille kolme erityistä parannusehdotusta.

Tapaus koski koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston kieltäytymistä julkistamasta Makedoniassa hanketta valvoneiden henkilöstön jäsenten nimiä.

Virasto epäsi pääsyn EU:n tietosuojasääntöjen perusteella, joissa edellytetään, että henkilötietojen, kuten henkilöiden nimien, luovuttamista pyytävän henkilön on osoitettava, että kyseisten henkilöiden nimet on tarpeen paljastaa. Jos tämä edellytys täyttyy, viranomaisen on vielä selvitettävä, vaikuttaako henkilöstön jäsenten nimien ilmaiseminen heidän oikeutettuihin etuihinsa, ja jos näin on, ovatko nämä oikeutetut edut tärkeämpiä kuin nimien ilmaisemista pyytävän henkilön esittämä välttämättömyys.

Oikeusasiamies totesi, että kantelija ei ole selittänyt, miksi hänen oli saatava nimet käyttöönsä. Virasto on näin ollen perustellusti kieltäytynyt paljastamasta kyseessä olevien henkilöstön jäsenten nimiä.