Päiväys: Keskiviikko 8. toukokuuta 2024

Verkossa (Webex) ja oikeusasiamiehen tiloissa

Läsnä

Euroopan komissio

Yksi edustaja etiikasta, hyvästä hallinnosta ja ampeerista; suhteet Euroopan oikeusasiamiehen yksikköön, pääsihteeristö

Kaksi edustajaa avoimuus-, asiakirjahallinto- ja asiakirjajulkisuusyksiköstä, pääsihteeristö

Yksi komission oikeudellisen yksikön edustaja

Euroopan oikeusasiamies

Paulien Van de Velde-Van Rumst, tiedusteluvastaava

Michaela Gehring, tiedusteluvastaava

Tereza Mandjukova, tiedusteluvastaava

Peter Dyrberg, tiedustelu- ja prosessiasiantuntija

Ella de Jonge, tiedusteluharjoittelija

Taustaa

Asia koskee sitä, että komissio on kieltäytynyt myöntämästä yleisölle oikeutta tutustua taulukkoon, joka sisältää yleiskatsauksen yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevasta EU:n oikeuskäytännöstä. Kantelija esitti asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön kaikista asetusta 1049/2001 koskevaan oikeuskäytäntöön liittyvistä asiakirjoista ja kaikista asiakirjapyyntöihin annettavien vastausten malleista. Komissio yksilöi 43 asiakirjaa, jotka kuuluivat kantelijan pyynnön piiriin, ja myönsi laajan tutustumisoikeuden kaikkiin paitsi kyseessä olevaan oikeuskäytäntötaulukkoon vedoten kolmeen poikkeukseen, jotka perustuvat asiakirjoihin tutustumista koskevaan EU:n lainsäädäntöön. Komissio väitti, että asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen voisi heikentää oikeudellisen neuvonannon suojaa, tuomioistuinmenettelyjen suojaa ja toimielimen päätöksentekomenettelyä [1].

Kokouksen tarkoitus

Kokouksen tarkoituksena oli, että oikeusasiamiehen tutkimusryhmä saisi lisäselvityksiä siitä, miksi komissio kieltäytyi antamasta tutustuttavaksi taulukkoa, joka sisältää yleiskatsauksen asiakirjojen saatavuuteen liittyvästä EU:n oikeuskäytännöstä.

Johdanto ja menettelyä koskevat tiedot

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä esitteli itsensä, kiitti komission edustajia heidän tapaamisestaan ja esitteli kokouksen tarkoituksen. He hahmottelivat oikeusasiamiehen kokouksiin sovellettavaa oikeudellista kehystä ja erityisesti sitä, että oikeusasiamies ei paljastaisi mitään komission luottamuksellisiksi määrittelemiä tietoja kantelijalle eikä kenellekään muulle oikeusasiamiehen toimiston ulkopuoliselle henkilölle ilman komission ennakkosuostumusta ^[2].

Tiedusteluryhmä selitti, että se laatii kokousta koskevan raporttiluonnoksen, joka lähetetään komissiolle sen varmistamiseksi, että sisältö on asiasisällöltään täsmällinen ja täydellinen. Kokousraportti viimeistellään, sisällytetään asiakirja-aineistoon ja toimitetaan kantelijalle. Raporttiin ei sisällytettäisi luottamuksellisia tietoja eikä niitä muutoin toimitettaisi valituksen tekijälle tai kolmannelle osapuolelle.

Vaihdetut tiedot

Kokouksen alussa komission edustajat selittivät, että asiakirjaa, joka on hyödyllinen väline sen henkilöstölle, ei pidetä virallisena asiakirjana tai suuntaviivana eikä se ole julkinen.

Oikeudellista neuvontaa koskevan poikkeuksen soveltaminen

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä viittasi viimeaikaiseen EU:n oikeuskäytäntöön, jonka mukaan oikeudellista neuvontaa sisältävää asiakirjaa ei pidetä arkaluonteisena, jos se koostuu oikeudellisista arvioinneista, jotka eivät ole omaperäisiä eivätkä sisällä arkaluonteisia tietoja tai luottamuksellisia tosiseikkoja.[3] Tutkintaryhmä pyysi sen vuoksi komissiolta konkreettisia esimerkkejä asiakirjaan sisältyvistä arkaluonteisista oikeudellisista neuvoista, joihin tutustumista ei voitu myöntää heikentämättä komission kykyä saada rehellisiä, objektiivisia ja kattavia neuvoja.

Komission edustajat totesivat, että EU:n oikeuskäytännön mukaan oikeudellisen neuvonannon suojaa koskevan poikkeuksen soveltamiselle on kolme edellytystä: asiakirjan on liityttävä oikeudelliseen neuvontaan; sen julkistamisen on vahingoitettava toimielimen intressiä pyytää rehellistä, objektiivista ja kattavaa oikeudellista neuvontaa; ylivoimainen yleinen etu ei saa edellyttää tietojen ilmaisemista. Vaikka riidanalainen asiakirja on epävirallinen ja yleinen, komission edustajat totesivat, että sen sisällöstä ilmenee, että se on oikeudellinen neuvonta. toimielimen etujen suojaamiseksi; tietojen ilmaiseminen edellyttäisi välttämättä oikeuskäytännön yleiskatsauksen uudelleenmuotoilua. Mahdollisuus tietojen julkistamiseen johtaisi viime kädessä valikoivaan puolueellisuuteen siten, että mukaan otettaisiin ainoastaan laitoksen eduksi esitetyt positiot, mikä estäisi laitoksen tavoitteen hakea rehellistä, objektiivista ja kattavaa oikeudellista neuvontaa. Näin ollen komissiolla ei olisi kattavaa yleiskuvaa oikeuskäytännöstä, joka sillä on oltava voidakseen arvioida kattavasti kustakin päätösluonnoksesta aiheutuvia oikeudellisia riskejä.

Lisäksi komission edustajat väittivät, että tutkintaryhmän mainitsemaa omaperäisyyskriteeriä sovelletaan ainoastaan lainsäädäntöasiakirjoihin, kun taas kyseinen asiakirja on luonteeltaan hallinnollinen. Asiakirjaan sisältyvän oikeudellisen arvioinnin omaperäisyys perustuu joka tapauksessa tiettyjen oikeuskäytännön osien valintaan sekä niiden tiivistelmään ja tulkintaan, jotka ovat samankaltaisia kuin tekijänoikeudella suojatut oikeuskäytännön kommentaarit.

Komission edustajat viittasivat tämän jälkeen asiakirjaan sisältyviin konkreettisiin esimerkkeihin oikeuskäytännöstä, jota ei tällä hetkellä sovelleta sen hallintokäytäntöön, vaikka se on sisällytetty asiakirjaan, koska se on hyödyllinen komission arvioinnin kannalta. Nämä esimerkit ovat tämän kokousraportin luottamuksellisessa liitteessä. Sen paljastaminen, että nämä tuomiot sisältyvät komission oikeuskäytännön yleiskatsaukseen, voisi luoda kansalaisille odotuksia komission kannasta tähän oikeuskäytäntöön.

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä mainitsi sitten, että komissio antoi oikeuden tutustua sen oikeuskäytännön tulkintaa koskeviin mallipohjiin, ohjeisiin ja selvityksiin, jotka toisinaan heijastavat muutoksia komission käytännössä panna asetus (EY) N:o 1049/2001 täytäntöön tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittymisen mukaan.[4] Sen vuoksi tutkimusryhmä pyysi komissiota selittämään, miksi oikeuskäytäntötaulukkoa on konkreettisesti pidettävä arkaluonteisempana kuin näitä muita asiakirjoja.

Komission edustajat korostivat, että mallit, ohjeet ja selosteet eroavat kyseessä olevasta asiakirjasta luonteeltaan ja hyväksymismenettelyltään. Mallit, ohjeet ja selosteet ovat virallisia hallinnollisia asiakirjoja, jotka koskevat ratkaistuja asioita [5] ja jotka hierarkia hyväksyy hyväksymismenettelyn jälkeen. Sitä vastoin oikeuskäytäntötaulukko on epävirallinen välineistö, jota ei esitetä hierarkiassa ja joka voi olla ristiriidassa tulevissa päätöksissä omaksuttujen kantojen kanssa, jotka voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimessa. Komission edustajat selittivät, että asiakirjaa voitaisiin käyttää oikeudellisen menettelyn yhteydessä välineenä komissiota vastaan.

Sen vuoksi komission edustajat totesivat, että taulukon julkistaminen voisi aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä viimeaikaisen oikeuskäytännön kehityksen sisällyttämisessä taulukkoon, koska se edellyttäisi hallinnollista hyväksymismenettelyä. Lisäksi tietojen ilmaiseminen voisi myös muuttaa taulukon sisältöä ja oikeuskäytännön valintaa.

Toimielimen päätöksentekomenettelyä koskevan poikkeuksen soveltaminen

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä totesi, että oikeuskäytäntötaulukossa on jo vastuuvapauslauseke asiakirjan luonteesta. Huolimatta tämän vastuuvapauslausekkeen sisällyttämisestä komissio väitti vahvistavassa päätöksessään, että tietojen ilmaisemiseen liittyy itsesensuurin ja yleisön sekaannuksen riski komission lopullisen kannan osalta. Tutkintaryhmä kysyi näin ollen komission edustajilta, miten komission käytäntö käsitellä asiakirja muuttuisi, jos se paljastettaisiin.

Komission edustajat selittivät, että oikeuskäytäntötaulukkoa tulkitaan sellaisten koulutettujen ammattilaisten osalta, joilla on kokemusta asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelystä. Asiakirjassa tuodaan esiin EU:n lainsäädännössä vahvistettuja arkaluonteisia seikkoja, jotka tapausten käsittelijöiden olisi otettava huomioon päätöksiä laatiessaan. Kuten edellä mainittiin, tietojen ilmaiseminen voisi siten muuttaa taulukon sisältöä ja oikeuskäytännön valintaa.

Tuomioistuinkäsittelyn suojaa koskevan poikkeuksen soveltaminen

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä korosti, että komission päätöksissä käytetyt mallit sisältävät samankaltaisia lainauksia oikeuskäytännöstä. Se totesi myös, että itse oikeuskäytäntö on jo kansalaisten saatavilla.

Komission edustajat selvensivät, että mallit kuvastavat komission virallista tulkintaa vakiintuneesta EU:n oikeuskäytännöstä, kun taas oikeuskäytäntötaulukossa viitataan oikeuskäytännön arkaluonteisiin kohtiin, jotka olisi sijoitettava laajempaan asiayhteyteen. Taulukossa esitettyjä arkaluonteisia kysymyksiä voitaisiin mahdollisesti käyttää komissiota vastaan tilintarkastustuomioistuimessa.

Komission edustajat lisäsivät viittauksen EU:n viimeaikaiseen oikeuskäytäntöön korostaakseen, että oikeus tutustua asiakirjaan voidaan evätä tuomioistuinmenettelyä koskevan poikkeuksen nojalla, jos asiakirjasta käy ilmi unionin tuomioistuimessa vireillä olevaa asiaa koskeva sisäinen kanta, jota ei ole vahvistettu, vaikka sitä ei olisi laadittu tuomioistuinmenettelyn yhteydessä [6].

Mahdollisuus myöntää osittainen tutustumisoikeus

Mitä tulee mahdollisuuteen myöntää osittainen tutustumisoikeus, komission edustajat totesivat, että osittainen tutustumisoikeus olisi minimaalinen ja että hyvin rajalliset tiedot, jotka se voisi harkita paljastavansa, eivät välttämättä kuuluisi valituksen tekijän julkista tutustumisoikeutta koskevan pyynnön soveltamisalaan.

Tietojen julkistamista koskeva yleinen etu

Lopuksi oikeusasiamiehen tutkimusryhmä totesi, että oikeusasiamies on julkaissut ohjeet asiakirjojen julkisuudesta, koska se pitää näitä tietoja hyödyllisinä jaettavaksi yleisölle.

Komission edustajat totesivat, että se antaa pyynnöstä oikeuden tutustua vahvistaviin päätöksiin, jotka koskevat komission tulkintaa oikeuskäytännöstä. Vaikka komissio ymmärtää, että on olemassa jonkin verran kiinnostusta tutustua oikeuskäytäntötaulukkoon, se ei katso, että tämä etu olisi ylivoimainen tietojen ilmaisemisen puolesta. He korostivat, että komissio pyrkii parhaillaan mahdollistamaan vahvistavien päätösten ennakoivan julkaisemisen EASE-järjestelmässä, jotta saadaan laaja yleiskuva siitä, miten komissio tulkitsee ja soveltaa EU:n oikeuskäytäntöä, ja harkitsee tekoälyyn perustuvan hakuvälineen käyttöönottoa EASE-portaalin hakutoiminnon optimoimiseksi.

Lisäksi komission edustajat katsoivat, että komission aikaisemmissa vuosikertomuksissa – samoin kuin muissa 42:ssa kantajan pyynnöstä luovutetussa asiakirjassa – levitetään riittävästi yleisölle komission tulkintaa oikeuskäytännöstä. Lisäksi kansalaiset voivat tutustua EU:n tuomioistuimen verkkosivustolla olevaan oikeuskäytäntöön ja asiaa koskeviin virallisiin tietosivuihin [7], ja komissio voi aina vastata tietopyyntöihin.

Kokouksen päättäminen

Tutkimusryhmä kiitti komission edustajia heidän ajastaan ja annetuista selvityksistä, ja kokous päättyi.

Bryssel 8. toukokuuta 2024

Peter Dyrberg Paulien Van de Velde-Van Rumst

Tiedustelut ja prosessiasiantuntija Tiedusteluvastaava

[1] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan ja 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX%3A32001R1049.

[2] Euroopan oikeusasiamiehen täytäntöönpanomääräysten 4 artiklan 8 kohta.

[3] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.3.2024, ClientEarth v. neuvosto, yhdistetyt asiat T-682/21 ja T-683/21, 59–62 kohta: https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=T-682/21&language=fi.

[4] Esimerkiksi vaikutustenarviointikertomusluonnoksiin tutustumista koskevassa komission muistiossa 3 selitetään, että unionin yleinen tuomioistuin tunnusti vaikutustenarviointia valmistelevien asiakirjojen julkistamatta jättämistä koskevan yleisen olettaman, jonka unionin tuomioistuin myöhemmin kumosi, mikä tarkoittaa, että komissio ei voi enää soveltaa yleistä julkistamatta jättämistä koskevaa olettamaa vaikutustenarvioinnin yhteydessä. Ks. Unionin tuomioistuimen tuomio 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C-57/16 P: https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-57/16&language=fi.

[5] Esimerkiksi edellä mainitussa asiassa ClientEarth vastaan komissio annetussa tuomiossa ratkaistiin kysymys vaikutustenarviointia valmistelevien asiakirjojen ilmaisematta jättämistä koskevan yleisen olettaman olemassaolosta.

[6] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.1.2024, Veritas v. komissio, T-602/22, 65 kohta ja sitä seuraavat kohdat: https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=0689D39AB68CB712C642E13A2A452CAC?text=&docid=282025&pageIndex=0&doclang=EN&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=988792.

[7] Ks. https://curia.europa.eu/jcms/jcms/p1_1043150/en/.