Kantelun tausta

1. Euroopan parlamentti julkaisi huhtikuussa 2016 kiinnostuksenilmaisupyynnön kuljettajien rekrytoimiseksi [1]. Hakijoilta edellytettiin yhden EU:n 24 virallisesta kielestä perusteellista taitoa (taso C1) (”kieli 1”) ja joko englannin, ranskan tai saksan tyydyttävää taitoa (taso B2) (”kieli 2”). Kielen 2 oli oltava eri kuin kielen 1 [2].

2. Kantelija, joka on Italian kansalainen, teki hakemuksen ja valitsi kielekseen 1 italian ja kielekseen 2 ranskan. Tämän jälkeen hänet kutsuttiin kokeisiin eli monivalintakokeeseen, kahteen käytännön ajokokeeseen sekä haastatteluun.

3. Lokakuussa 2016 parlamentti ilmoitti kantelijalle, että hänen haastattelusuorituksensa perusteella häntä ei otettaisi palvelukseen.

4. Muutamaa päivää myöhemmin kantelija pyysi uudelleentarkastelua [3] parlamentin päätöksestä olla ottamatta häntä palvelukseen. Parlamentti vastasi maaliskuussa 2017 pitäytyen päätöksessään olla ottamatta häntä palvelukseen.

5. Tyytymättömänä tähän vastaukseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen kesäkuussa 2017.

Tiedustelu

6. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen kantelijan kannasta, jonka mukaan

a) Euroopan parlamentti teki virheen, kun se ei ottanut kantelijaa palvelukseen kuljettajaksi hänen suorituksestaan suullisessa haastattelussa saamansa pistemäärän vuoksi;

b) Euroopan parlamentti on tehnyt virheen, kun se ei ole ilmoittanut hänelle hänen kokeidensa tuloksia.

7. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai parlamentin vastauksen kanteluun. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tarkasti myös asiaa koskevan parlamentin asiakirja-aineiston. Kantelija esitti huomautuksia parlamentin vastauksesta.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

8. Kantelija väitti, että häntä oli haastateltu vain ranskaksi, kun taas puhelu edellytti myös hänen ”kielensä 1” (italia) testaamista.  Lisäksi hänen ranskan kielen taidostaan haastattelussa annettu arvosana oli ristiriidassa sen kanssa, että hän oli läpäissyt monivalintakokeen, jossa oli 30 ranskankielistä kysymystä. Kantelija ilmoitti, että hän oli tällä välin osallistunut ranskan kielen oppitunneille parantaakseen kielitaitoaan ja että hän oli ilmoittanut asiasta parlamentille.

9. Kantelija väitti myös, että koska parlamentti ei julkistanut kaikkia hänen testituloksiaan, se rikkoi avoimuuden periaatetta.

10. Parlamentti totesi, että kantelijan haastattelussa antamien vastausten sisältö oli tyydyttävä, mutta että hänen ranskan kielen taitonsa, ”toinen kieli”, ei ollut riittävä. Hän sai vain yhden viidestä pisteestä ranskaksi, kun taas läpäisykynnys oli kolme pistettä.

11. Parlamentti totesi lisäksi, että haastattelua ei ollut suoritettu yksinomaan ranskan kielellä. Valintalautakunta oli havainnut, että kantelijalla oli vaikeuksia ymmärtää hänelle osoitettuja ranskankielisiä kysymyksiä. Näin ollen valintalautakunnan jäsen, joka puhuu äidinkielenään italiaa, oli esittänyt kantelijalle kysymyksiä italiaksi. Näin ollen kantelijalle oli annettu mahdollisuus vastata italiaksi. Valintalautakunta totesi kuitenkin yksimielisesti, että kantelija ei osoittanut ranskan kieleltä vaadittua kielitaitoa ”kielenä 2”.

12. Parlamentti totesi, ettei ollut mahdollista ottaa huomioon kantelijan kiitettäviä pyrkimyksiä parantaa ranskan kieltä. Valintalautakunnat arvioivat hakijoita ainoastaan sen perusteella, miten he ovat suoriutuneet haastattelussa [4].

Oikeusasiamiehen arviointi

13. Tutkimuksen aikana parlamentti suostui tutkimusryhmän ehdotuksesta luovuttamaan kantelijalle arviointilomakkeet, joissa oli hänen henkilökohtaiset pisteensä kaikissa neljässä hänen suorittamassaan kokeessa, mukaan lukien haastattelussa arvioiduista eri kompetensseista annetut henkilökohtaiset pistemäärät. Oikeusasiamies suhtautuu myönteisesti parlamentin päätökseen paljastaa kantelijan testitulokset, mikä antaa hänelle mahdollisuuden ymmärtää hänen heikkoutensa ja parantaa suorituskykyään tulevissa valintamenettelyissä. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että kantelun tämä näkökohta on ratkaistu.

14. Mitä tulee parlamentin päätökseen olla ottamatta kantelijaa palvelukseen, valintalautakunnalla on henkilöstön valintamenettelyssä laaja harkintavalta kokeiden menetelmien ja yksityiskohtaisen sisällön sekä niiden arvioinnin osalta [5]. Valintalautakunnan arvio hakijan suoriutumisesta voidaan kyseenalaistaa vain, jos on näyttöä siitä, että valintalautakunta on rikkonut räikeästi valintamenettelyn sääntöjä (tässä tapauksessa kiinnostuksenilmaisupyyntöä)[6].

15. Valintalautakunnan on varmistettava, että hakijoilla on tiedot ja työkokemus, jotka ovat tarpeen ilmoitetun toimen hoitamiseksi [7]. Kiinnostuksenilmaisupyynnössä kantelijalta edellytettiin ranskan kielen taitoa B2-tasolla. Kielen B2-tason taito tarkoittaa, että henkilön olisi kyettävä ”vuorovaikuttamaan niin sujuvasti ja spontaanisti, että säännöllinen vuorovaikutus syntyperäisten puhujien kanssa on täysin mahdollista ilman kummallekaan osapuolelle aiheutuvaa rasitusta”[8].

16. Tutkintaryhmän suorittama parlamentin asiakirja-aineiston tarkastus vahvistaa, että kantelijaa ei otettu palvelukseen, koska valintalautakunta piti hänen ranskan kielen taitoaan riittämättömänä. Kantelija ei näin ollen täyttänyt yhtä rekrytointiperusteista. Se, että kantelija oli läpäissyt ranskankielisen teoreettisen monivalintakokeen (eli kokeen, jossa arvioitiin hänen tietämystään kuljettajana, ei kielikoetta), ei ole riittävä osoitus siitä, että valintalautakunta olisi tehnyt ilmeisen arviointivirheen arvioidessaan kantelijan suoriutumista ranskan kielellä haastattelussa. Kirjoitetun tekstin passiivinen ymmärtäminen on hyvin erilaista kuin puhuttu vuorovaikutus. Lisäksi sillä, että kantelija päätti myöhemmin pyrkiä parantamaan ranskan kielen taitoaan, ei ole merkitystä valintalautakunnan arvioidessa kantelijan suoriutumista haastattelussa. Hakijoita arvioidaan sen perusteella, miten he ovat suoriutuneet kokeessa tai haastattelussa, eivätkä he voi tukeutua ulkopuolisiin tekijöihin väittäessään, että heidän suoriutumistaan olisi arvioitava paremmin [9].

17. Haastatteluja tehdessään valintalautakuntaa sitoivat kiinnostuksenilmaisupyynnössä [10] esitetyt ehdot. Kiinnostuksenilmaisupyynnössä määrättiin, että haastattelussa arvioidaan hakijoiden kielitaitoa 1 ja 2 [11]. Näin ollen parlamentti oli velvollinen haastattelemaan kantelijaa sekä italiaksi että ranskaksi, kun taas haastattelun sisältö ja kullakin kielellä esitettyjen kysymysten osuus kuuluivat valintalautakunnan harkintavaltaan.

18. Parlamentin asiakirja-aineiston tarkastuksessa ei saatu ratkaisevia tietoja valintalautakunnan tavasta arvioida hakijoiden ”kieli 1” haastattelussa. Kantelija väittää, että häntä kuultiin vain ranskaksi, kun taas parlamentti toteaa, että kantelijalle esitettiin kysymyksiä myös italiaksi, ja kuvaa asiayhteyttä, jossa tämä tehtiin, mikä antaa parlamentin lausunnolle jonkin verran uskottavuutta. Parlamentin lausunnon perusteella vaikuttaa siltä, että valintalautakunta ei rikkonut kiinnostuksenilmaisupyyntöä. Koska kantelija ei kuitenkaan ollut osoittanut tyydyttävää ranskan kielen taitoa, minkä vuoksi häntä ei voitu ottaa palvelukseen, oikeusasiamiehellä ei ole perusteita tutkia tarkemmin kantelun tätä näkökohtaa.

19. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei katso Euroopan parlamentin syyllistyneen hallinnolliseen epäkohtaan, kun se ei ottanut kantelijaa palvelukseen.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja toteaa seuraavaa:

Euroopan parlamentti ei syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan, kun se ei ottanut kantelijaa palvelukseen kuljettajaksi.

Euroopan parlamentti on ratkaissut valituksen osan, joka koskee valituksen tekijän testitulosten julkistamista.

Valituksen tekijälle ja Euroopan parlamentille ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 15.6.2018

[1] Kiinnostuksenilmaisupyyntö, EP/CAST/S/16/2016, EUVL 2016/C 131 A/01, saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:C2016/131A/01&from=EN.

[2] Kiinnostuksenilmaisupyyntö, sivu 3, kohta C.

[3] EU:n henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: Asetus 31 (ETY), 11 (Euratom) Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL 1962, L 45, s. 1385).

[4] Virkamiestuomioistuimen tuomio 13.12.2012, Mileva v. komissio, ECLI:EU:F:2012:197, F-101/11, 46 kohta.

[5] Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 19.2.2004, Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, T-19/03, ECLI:EU:T:2004:49, 60 kohta.

[6] Virkamiestuomioistuimen tuomio 24.4.2013, BX v. komissio, F-88/11, ECLI:EU:F:2013:51, 37 kohta.

[7] Virkamiestuomioistuimen tuomio 24.4.2013, BX v. komissio, F-88/11, ECLI:EU:F:2013:51, 38 kohta.

[8] https://www.coe.int/en/web/common-european-framework-reference-languages/table-1-cefr-3.3-common-reference-levels-global-scale

[9] Virkamiestuomioistuimen tuomio 13.12.2012, Mileva v. komissio, ECLI:EU:F:2012:197, F-101/11, 46 kohta.

[10] Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 13.3.2002, Bal v. komissio, T-139/00, ECLI:EU:T:2002:65, 35 kohta.

[11] Kiinnostuksenilmaisupyyntö, s. 5, kohta IX.