Hyvä jäsen W.,
Teitte 3. lokakuuta 1996 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle sisäisen kilpailun KOM/T/A/96 suullisen kokeenne arvioinnista. Saatuaan Euroopan komissiolta tiedon siitä, että olitte 5. marraskuuta 1996 tehnyt henkilöstösääntöjen 90 artiklan mukaisen valituksen, oikeusasiamiehen oli päätettävä asian käsittely Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 2.8 artiklan mukaisesti.
Esititte 21. maaliskuuta 1997 uudelleen kantelunne, jonka lähetin Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti lausuntonsa 14. elokuuta 1997, ja minä lähetin sen teille ja pyysin teitä esittämään huomautuksia, jos niin haluatte. Sain 23. syyskuuta 1997 huomautuksenne komission lausunnosta.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelija oli osallistunut Euroopan komission järjestämään sisäiseen kilpailuun. Suullisessa kokeessa hän sai 24 vaadituista 25 pisteestä. Hän katsoo, että hänelle esitettiin suullisessa kokeessa epäoikeudenmukaisia ja syrjiviä kysymyksiä.
Kantelija selittää, että häneltä kysyttiin, miten BSE-kriisi voi vaikuttaa hallitustenväliseen konferenssiin. Hän oli vastannut, että HVK:n olisi harkittava, olisiko estoäänestyksen jatkaminen asianmukaista. Lisäkysymysten osalta hän totesi, että estävän äänestyksen poistaminen voi olla vaikeaa, koska HVK:ssa vaadittaisiin yksimielisyyttä yksimielisyyttä koskevan vaatimuksen poistamiseksi niillä aloilla, joilla sitä tällä hetkellä edellytetään. Myöhemmät kysymykset kantelijan kansalaisuudesta. Hän vastasi, että hän oli ensisijaisesti ylpeä eurooppalaisesta, toiseksi walesilaisesta ja kolmanneksi brittiläisestä.
Kantelussaan W. haluaa korostaa, että Ison-Britannian hallituksen politiikka olla tekemättä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa BSE-tapauksessa oli korkeatasoista hänen haastattelunsa aikaan. Näin ollen hänen mielestään komission maatalousosaston brittiläiselle jäsenelle ei olisi pitänyt esittää BSE-tapaukseen liittyviä kysymyksiä eikä sitä, oliko henkilö ylpeä brittiläisyydestään. Lisäksi hän väittää, ettei hänelle ole annettu yksityiskohtaisia tietoja hänen suullisen kokeensa arvioinnista.
Kantelija lähetti 20.8.1996 pääosasto IX:lle muistion, jossa hän ensinnäkin pyysi tietoja siitä, miten hänen suoriutumistaan haastattelussa arvioitiin, ja toiseksi pyysi suullisen kokeensa kumoamista ja mahdollisuutta suorittaa suullinen koe myöhemmin uudelleen. Hän sai 17.9.1996 PO IX:ltä vastauksen, jossa hän totesi, että hänen pisteidensä arviointi ei antanut hänelle mahdollisuutta saada suullisen kokeen edellyttämää vähimmäismäärää.
Kantelija teki 5.11.1996 henkilöstösääntöjen 90 artiklan nojalla valituksen R/1644/96 valintalautakunnan päätöksestä. Tutkittuaan hänen valituksensa nimittävä viranomainen vahvisti 25.2.1997 valintalautakunnan päätöksen.
Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa W. väittää, että hänen suullisen kokeensa arvioinnissa on ilmennyt epäoikeudenmukaisuuteen ja syrjintään perustuva hallinnollinen epäkohta. Lisäksi kantelija väittää, että valintalautakunta ei perustellut hänen päätöstään olla merkitsemättä häntä palkinnonsaajien luetteloon.

KYSYMYS

Komissio totesi lausunnossaan,
ettei se voi esittää muita huomautuksia kuin ne erittäin täsmälliset ja yksityiskohtaiset huomautukset, jotka esitettiin vastauksena alkuperäiseen kanteluunne R/1644/96. Sen vuoksi nämä huomautukset esitetään tiivistetysti seuraavasti:

Kilpailun KOM/T/A/96 tarkoituksena oli arvioida hakijoiden soveltuvuutta vakinaisten virkamiesten erilaisiin tehtäviin, jotka ylittävät väliaikaisten toimihenkilöiden tehtävät. Suullisen kokeen tarkoituksena oli arvioida hakijoiden suullista ilmaisukykyä ja soveltuvuutta A7/A6-virkamiesten tehtäviin.

Valintalautakunnat ovat riippumattomia, ja niillä on laaja harkintavalta.

Nimittävä viranomainen ei voi kumota tai muuttaa johtokunnan tekemää päätöstä, ellei ole tehty ilmeistä virhettä.

Yhteisön tuomioistuimet voivat valvoa hakijoiden pätevyyden arviointia ainoastaan, jos valintalautakuntien työskentelyä koskevia sääntöjä on selvästi rikottu.

Näin ollen nimittävä viranomainen saattoi ainoastaan tarkistaa, oliko W:n suullinen koe suoritettu säännönmukaisesti vai oliko kriisinratkaisuneuvoston nimissä tehty ilmeisiä virheitä.

Suullisen kokeen aikana valintalautakunta noudatti aiemmin määriteltyä työsuunnitelmaa, jota se sovelsi kaikkiin hakijoihin. Kaikille ehdokkaille esitettiin useita yleisiä kysymyksiä. Kysymykset koskivat hakijoiden ammatillista pätevyyttä, kykyä hoitaa hallinnollisia tehtäviä, kokemusta ja valmiuksia hallinnon alalla sekä kielitaitoa. Ehdokkaille esitettiin myös lisäkysymyksiä, jotta voitiin arvioida heidän kykyään vastata vihamielisiin kysymyksiin.

Samoja arviointiperusteita sovellettiin kantelijaan ja muihin suulliseen kokeeseen osallistuviin hakijoihin.

Valintalautakunnan vahvistamat arviointiperusteet olivat kilpailuilmoituksessa vahvistettujen määräysten mukaiset.

Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan mukaan kilpailun suullista koetta ja muita kilpailun vaiheita koskee valintalautakunnan työskentelyn salaisuus.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, että kun valintalautakunta perustelee, miksi hakija ei läpäissyt koetta, sen ei voida edellyttää yksilöivän tyydyttävinä pidettyjä vastauksia tai selittävän, miksi niitä ei pidetty tyydyttävinä. Se ei ole tarpeen, jotta unionin tuomioistuin voisi harjoittaa valvontaansa. Suullisen kokeen ilmoittaminen hakijan pisteille on riittävä perustelu.(1)

Valintalautakunta toimi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asettamien vaatimusten mukaisesti.

Komission mukaan valintalautakunta ei ollut syyllistynyt sääntöjenvastaisuuksiin, sillä se oli suullisen kokeen aikana noudattanut kilpailuilmoituksen määräyksiä.

Kantelijan huomautukset
Huomautuksissaan kantelija pysytti valituksensa. Lisäksi hän selitti, että suullisen kokeen jälkeen hän oli toistanut kaikki valintalautakunnan esittämät kysymykset ja vastauksensa PO VI:n johtaville kollegoille, jotka onnittelivat häntä vastauksista. Kantelija piti tutkimuksen tavoitteen vastaisena sitä, että hänen arviointikertomuksensa ja vuosien kokemus komissiossa jätettiin huomiotta.

PÄÄTÖS

1 Sisäisen kilpailun suullisen kokeen arviointi KOM/T/A/96
1.1 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kilpailun valintalautakunnan suorittama arviointi hakijoiden tietoja ja kykyjä tutkittaessa on luonteeltaan vertaileva. Nämä arvioinnit ja päätökset, joilla valintalautakunta toteaa hakijan epäonnistuneen kokeessa, ilmentävät arvostusta, joka koskee hakijan suoriutumista kokeessa, ja ne kuuluvat valintalautakunnille annetun laajan harkintavallan piiriin.
1.2 Arvioidessaan kantelijan ammatillista osaamista ja kykyjä valintalautakunnan oli perustettava päätöksensä yksinomaan hänen suoritukseensa kilpailuilmoituksen vaatimusten mukaisesti. Kantelijan arviointikertomuksessaan tekemät arvioinnit ja tuomiot sekä se, että hän on ollut Euroopan komission palveluksessa, ja se, että kokeen jälkeen vanhemmat kollegat onnittelivat häntä hänen vastauksistaan, eivät voi olla kiistattomia todisteita tietystä tietämyksestä eivätkä antaa aihetta olettaa, että kantelija olisi antanut tyydyttäviä vastauksia suullisessa kokeessa.
1.3 Oikeusasiamiehen tutkimuksista ei käy ilmi, että valintalautakunta olisi jättänyt noudattamatta sitä sitovia sääntöjä.
1.4 Oikeusasiamiehen tutkimuksissa ei näin ollen ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa, joka liittyisi kantelijan sisäisen kilpailun KOM/T/A/96 suullisen kokeen arviointiin.
2 Valintalautakunnan päätöksen perustelut
2.1 Valintalautakuntien on unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja hyvän hallintotavan periaatteet asianmukaisesti huomioon ottaen esitettävä hakijoille perustelut ja seikat, jotka ovat tarpeen heidän tekemiensä päätösten ymmärtämiseksi.
2.2 Kantelija on nimenomaisesti pyytänyt 20. elokuuta 1996 päivätyssä kirjeessään yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten valintalautakunta on arvioinut hänen suoriutumistaan. Pääosasto IX:n vastauksessa todettiin ainoastaan, että kantelijan pisteiden arviointi hakijoiden suhteellisten ansioiden arvioinnissa käytettyjen perusteiden, kuten suullisen ilmaisun, analyyttisten valmiuksien, syntetisoimiskyvyn, johtamiskokemuksen ja -taitojen, yhteisön sisäisten hallinnollisten valmiuksien ja kielitaidon, perusteella ei antanut hänelle mahdollisuutta saada suulliseen kokeeseen vaadittavaa vähimmäismäärää.
2.3 Vaikuttaa kuitenkin siltä, että komissio on sittemmin esittänyt kantelijalle riittävät perustelut kantelua R/1644/96 koskevassa päätöksessään. Oikeusasiamies ei näin ollen löydä perusteita asian tämän näkökohdan tarkastelulle.
Päätelmä Euroopan oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten
perusteella näyttää siltä, että Euroopan komissiossa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies on näin ollen päättänyt lopettaa asian käsittelyn.
Yours vilpittömästi
Jacob SÖDERMAN
Kopioi:
Euroopan komission puheenjohtaja Jacques Santer
Pääsihteeristön johtaja Jean-Claude Eeckhout

---

(1) Asia T-291/94, Pimley Smith v. komissio, Kok. 1995, s. II-0637, 64–65 kohta.