Kantelun tausta

1. Henkilöstösäännöissä säädetään, että Euroopan unionin palvelukseen tulevalla virkamiehellä on oikeus siirtää kansallisten eläkejärjestelmien mukaiset eläkeoikeutensa Euroopan unionin toimielinten eläkejärjestelmään. Nimittävä viranomainen määrittää virkamiehen peruspalkan, iän ja siirtohakemuksen jättöpäivän vaihtokurssin huomioon ottaen niiden palvelusvuosien lukumäärän, jotka virkamiehelle hyvitetään Euroopan unionin eläkejärjestelmässä kansallisen palvelusajan osalta [1].

2. Kantelija on virkamies, joka pyysi vuonna 2007 siirtämään eläkeoikeutensa asianomaisesta kansallisesta eläkerahastosta unionin eläkejärjestelmään sovellettavien menettelysääntöjen mukaisesti. Komission palkkatoimisto (PMO) pyysi eläkerahastojen hallinnoinnista vastaavaa kansallista laitosta (ZUS) määrittämään siirrettävät elinkorot. ZUS ilmoitti 16 päivänä marraskuuta 2009 PMO:lle, että sinä päivänä, jona kantelijan siirtohakemus tehtiin, hänen tilillään oleva pääoma oli 189,533,19 Puolan zlotya, jäljempänä ’PLN’. PMO ehdotti 17. helmikuuta 2010 kantelijalle kuuden vuoden ja viiden kuukauden palvelusajan tunnustamista ja näiden oikeuksien siirtämistä unionin eläkejärjestelmään. Kantelija hyväksyi ehdotuksen.

3. Tämän jälkeen ZUS siirsi 282,491,76 Puolan zlotya komissiolle, joka ilmoitti summan kantelijalle.

4. Kantelija teki 1. kesäkuuta 2012 henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla valituksen, jossa hän väitti, että henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston olisi pitänyt ottaa huomioon 282,491,76 PLN:n määrä 189,533,19 PLN:n sijasta määrittäessään eläkejärjestelmään siirrettyjä elinkorkoja.

5. PMO hylkäsi valituksen 7.9.2012 ja väitti, että 92 958,57 PLN:n (noin 23 000 euroa) erotus vastasi pääoman arvonnousua hakemuksen kirjaamispäivän ja komission pankkitilille tehdyn tosiasiallisen siirron välisenä aikana henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6. Kantelija pyysi 1.–16. toukokuuta 2014 PMO:ta laskemaan uudelleen hänen eläkeoikeutensa. Komissio selitti 20 päivänä lokakuuta 2014 päivätyssä vastauksessaan, että 1 ja 16 päivän toukokuuta 2014 välisenä aikana lähetetyssä kirjeenvaihdossa ei tullut esiin uusia tosiseikkoja ja että asian käsittely päätettiin.

7. Kantelija oli tyytymätön komission vastaukseen ja teki 4. marraskuuta 2014 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle.

Tutkimus

8. Oikeusasiamies käynnisti kantelua koskevan tutkimuksen ja yksilöi seuraavan väitteen ja väitteen:

1) Komissio ei ole käsitellyt asianmukaisesti kantelijan väitteitä, jotka koskevat hänen palvelusvuosiensa lukumäärän laskemista.

2) Komission olisi käsiteltävä kantelijan väitteitä ja laskettava uudelleen hänen eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosiensa määrä hänen kannaltaan suotuisammalla tavalla.

Oikeusasiamies pyysi tutkimuksen aloittamista koskevassa kirjeessä komissiota perustelemaan, miksi kansallisten eläkeviranomaisten laskeman pääoman arvon ja tosiasiallisesti siirretyn määrän välistä eroa pidetään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna pääoman arvonnousuna.

9. Tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vuoksi oikeusasiamies otti yhteyttä komissioon nopean ratkaisun löytämiseksi asiaan. Komissio ilmoitti kuitenkin oikeusasiamiehelle 15. joulukuuta 2014, että koska komissio oli ottanut kantaa asiakirja-aineistoon, kantelua ei voitu käsitellä epävirallisena kanteluna. Tämän vuoksi komissio pyysi, että kantelu tehtäisiin muodollisessa menettelyssä.

10. Tätä seuranneen tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai komission lausunnon kantelusta ja sen jälkeen kantelijan huomautukset vastauksena komission lausuntoon. Tutkintaa suorittaessaan oikeusasiamies on ottanut huomioon osapuolten esittämät argumentit ja mielipiteet.

Väite, jonka mukaan komissio ei käsitellyt asianmukaisesti kantelijan väitteitä, jotka koskivat hänen eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosiensa lukumäärän laskemista ja siihen liittyvää vaatimusta

Oikeusasiamiehelle esitetyt väitteet

11. Väitteensä tueksi kantelija väitti, että komissio otti hänen palvelusvuosiaan laskiessaan huomioon pääoman arvon sillä hetkellä, kun kantelijan hakemus kirjattiin ZUS:iin, tosiasiallisesti siirretyn määrän sijaan. Komissio on kohdellut eroa virheellisesti pääoman arvonnousuna. Lisäksi kantelija väitti, että puolalaisten virkamiesten palvelusvuodet muissa unionin toimielimissä laskettiin tosiasiallisesti siirretyn määrän perusteella, minkä vuoksi heitä kohdeltiin suotuisammin. Kantelija kyseenalaisti komission perustelut, joiden mukaan se kieltäytyi laskemasta uudelleen hänen palvelusvuosiensa määrää.

12. Komissio esitti lausunnossaan yksityiskohtaisen selvityksen asian taustasta ja käsittelystä. Se totesi lopuksi, että sen jälkeen, kun asia oli tutkittu uudelleen tämän kantelun yhteydessä, jotkin asiakirja-aineistoon sisältyvät seikat viittaavat siihen, että eläkeoikeudet laskettiin olettaen virheellisesti, että ZUS oli toimittanut pätevän laskelman kantelijan eläkeoikeuksista hakemuksen rekisteröintipäivänä, vaikka ZUS:n toimittama laskelma ei itse asiassa vastannut unionin eläkejärjestelmään siirrettävän pääoman määrää hakemuksen rekisteröintipäivänä. Sen vuoksi komissio suostui tarkistamaan kantelijan asiakirja-aineistoa soveltamalla henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 8 artiklassa säädetyn korkokannan mukaista yksinkertaista korkoa, joka vähennetään siirretystä määrästä hakemuksen kirjaamispäivän ja tosiasiallisen siirtopäivän väliseltä ajalta.

13. Kantelija kiitti 29. syyskuuta 2015 päivätyissä huomautuksissaan oikeusasiamiestä avusta asiassa ja totesi, että komission ehdotus on hänen pyyntönsä mukainen.

Oikeusasiamiehen arvio

14. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa, joka koskee tapauksia, joissa henkilö tulee palvelukseen sen jälkeen, kun hän on työskennellyt jäsenvaltiossa, säädetään seuraavaa:

"Unionin palvelukseen tulevalla virkamiehellä – – on oikeus – – maksaa unionille kyseisen palvelussuhteen tai toiminnan perusteella karttuneiden eläkeoikeuksien tosiasialliseen siirtopäivään päivitetty pääoma.

Tällöin sen toimielimen nimittävä viranomainen, jossa virkamies työskentelee, määrittää yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä, ottaen huomioon virkamiehen peruspalkan, iän ja muuntokurssin siirtopyynnön esittämispäivänä, niiden palvelusvuosien lukumäärän, jotka otetaan huomioon unionin eläkejärjestelmässä edellisen palvelusajan osalta, siirretyn pääoman perusteella vähennettynä määrällä, joka vastaa siirtopyynnön esittämispäivän ja siirron tosiasiallisen päivämäärän välistä pääoman uudelleenarvostusta."

15. Tästä säännöksestä ilmenee, että laskiessaan niiden palvelusvuosien lukumäärää, joiden perusteella virkamies hyvitetään unionin eläkejärjestelmässä, komission ei pidä ottaa huomioon kansallisesta eläkejärjestelmästä tosiasiallisesti siirrettyä pääoman kokonaismäärää, vaan sen on vähennettävä pääoman arvonnousua vastaava määrä.

16. Nyt käsiteltävässä asiassa oli kuitenkin kyseenalaistettu, muodostiko kyseessä olevat määrät huomioon ottaen i) kansallisessa eläkejärjestelmässä hakemuksen jättöpäiväksi lasketun määrän ja ii) tosiasiallisesti siirretyn määrän välinen erotus tämän "pääoman vahvistumisen".

17. Oikeusasiamiehen tutkimuksen jälkeen komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto tarkasteli uudelleen kantelijan asiakirja-aineistoa, havaitsi virheen ja sitoutui laskemaan uudelleen niiden palvelusvuosien määrän, jotka kantelijalla on oikeus siirtää. Kantelija ilmaisi tyytyväisyytensä tähän tulokseen.

18. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että asia on ratkaistu kantelijaa tyydyttävällä tavalla. Näin ollen hän lopettaa asian käsittelyn.

Päätelmä

Kantelua koskevan tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Asia on ratkaistu kantelijaa tyydyttävällä tavalla.

Kantelijalle ja komissiolle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Emily O'Reilly

Strasbourgissa 2.12.2015

[1] Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta.