Kantelun tausta

1. Kantelu koski alun perin kantelijan pyyntöä saada tutustua koepapereihinsa Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) järjestämässä avoimessa kilpailussa.

2. Vuonna 2011 kantelija osallistui puolankielisten juristi-lingvistien avoimeen kilpailuun [1]. EPSO ilmoitti hänelle 25.1.2013, että hänen esikokeissa saamansa arvosanat eivät olleet riittäviä, jotta valintalautakunta olisi voinut hyväksyä hänet seuraavaan vaiheeseen eli arviointikeskusvaiheeseen.

3. Kantelija pyysi 27.1.2013 päivätyllä sähköpostiviestillä EPSOa toimittamaan hänelle korjatun jäljennöksen hänen käännöksestään, jotta hän voisi tarkistaa, miksi hän sai hyvin alhaiset pisteet. Vastauksena EPSO lähetti hänelle jäljennöksen käännöksestään, jota ei ollut leimattu, sekä jäljennöksen valintalautakunnan käyttämästä arviointilomakkeesta. Se huomautti, että arviointia koskevia lisätietoja ei voitu paljastaa valintalautakunnan töiden salassapitoa koskevan lakisääteisen vaatimuksen vuoksi. Kantelija vastasi, että hän haluaa nähdä korjatun käännöksensä. Hän väitti, että valintalautakuntien työn salaisuus koski arviointiprosessia mutta ei itse tuloksia ja että EPSOn tähän mennessä toimittamien tietojen perusteella hän ei voinut ymmärtää, miksi hän sai hyvin alhaisen pistemäärän. EPSO vastasi kantelijalle, että lisätietoja ei voitu antaa.

4. Tämän jälkeen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen. Hän väitti, että EPSO kieltäytyi virheellisesti toimittamasta hänelle selityksin varustettua versiota hänen käännöskokeestaan, ja vaati, että EPSO toimittaa sen hänelle.

5. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen analysoimalla kantelijan hänelle toimittamia tietoja ja EPSOn hänelle antamia vastauksia. Tämän analyysin lisäksi oikeusasiamies totesi, että EPSO oli jo lähettänyt kantelijalle jäljennöksen hänen merkitsemättömästä koepaperistaan sekä jäljennöksen valintalautakunnan laatimasta yksilöllisestä arviointilomakkeesta ja että unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäljennöksen toimittaminen hakijoille kokeista sellaisina kuin ne oli laadittu (ilman korjauksia) yhdessä pistemäärien ilmoittamisen kanssa on riittävä perustelu valintalautakuntien päätöksille. Oikeusasiamies pyysi näin ollen kantelijaa selittämään yksityiskohtaisesti, miksi hän katsoi, että EPSOn kieltäytyminen toimittamasta hänelle selityksin varustettua versiota hänen käännöskokeestaan oli väärin.

6. Saatuaan kantelijan selvennykset oikeusasiamies päätti jatkaa tutkimustaan pyytämällä EPSOa antamaan lausunnon kantelusta.

Tiedustelu

7. Kantelijan selvennysten perusteella oikeusasiamies päätti muotoilla kantelijan alkuperäisen väitteen ja väitteen uudelleen seuraavasti:

Väite:

EPSO kieltäytyi virheellisesti antamasta kantelijalle osapisteitä [2], jotka valintalautakunta oli antanut kustakin kilpailuilmoituksessa mainitusta perusteesta.

Väite:

EPSOn olisi toimitettava hänelle edellä mainitut tiedot.

8. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai EPSOn lausunnon ja sen jälkeen kantelijan huomautukset vastauksena EPSOn lausuntoon. Tutkinnassa oikeusasiamies on ottanut huomioon osapuolten esittämät perustelut ja mielipiteet.

Väite, jonka mukaan EPSO on virheellisesti kieltäytynyt antamasta kantelijalle valintalautakunnan myöntämiä osittaisia pistemääriä

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

9. Väitteensä tueksi kantelija väitti, että kilpailussa käytetystä arviointilomakkeesta ei käy ilmi, kuinka monta pistettä valintalautakunta antoi arvioiduista erityistaidoista. Hän totesi saaneensa kokonaispistemäärän 35 pistettä 80 pisteestä. Valintalautakunta arvioi kuitenkin neljää kompetenssia ja totesi, että hänen suorituksensa oli "riittämätön" kaikkien neljän kompetenssin osalta. Siinä ei täsmennetty, missä määrin se oli riittämätön kunkin pätevyyden osalta (hänelle ei ilmoitettu kunkin erityispätevyyden osalta annetusta täsmällisestä pistemäärästä). Hän totesi, että oli vaikea ymmärtää, miten näiden tietojen paljastaminen voisi haitata valintalautakunnan työskentelyä. Kantelija lisäsi, että EPSOn kieltäytyminen antamasta tutustuttavaksi koepaperin merkittyä jäljennöstä tekee mahdottomaksi tarkistaa, onko valintalautakunta tehnyt ilmeisen arviointivirheen. Tämä seikka estää hakijoita käyttämästä oikeuttaan esittää uudelleentarkastelupyyntö tai riitauttaa valintalautakunnan päätös sulkea heidät kilpailun ulkopuolelle.

10. EPSO totesi lausunnossaan, että se toimitti 30.10.2013 kantelijalle jäljennöksen merkitsemättömästä käännöspaperistaan ja jäljennöksen arviointilomakkeesta. Arviointilomakkeessa esitettiin arviointiperusteet ja saavutettu suoritustaso, jotka vaihtelivat erinomaisesta riittämättömään. Kantelijan suoriutumista arvioitiin riittämättömäksi kaikissa neljässä arvioinnissa käytetyssä kriteerissä. Hänelle ilmoitettiin myös, että hän sai maailmanlaajuisen arvosanan 35 pistettä 80: stä. EPSO totesi, että tämä oli ainoa arvosana, jota valintalautakunta käytti arvioinnissa. Se lisäsi, että valintalautakunta ei antanut osittaisia pisteitä arviointiperusteittain. Tällaisia osittaisia tavaramerkkejä ei siis ole olemassa. EPSO ei näin ollen voi paljastaa niitä. Osamerkkejä käyttäneiden yksittäisten merkkiaineiden täyttämät arviointilomakkeet kuuluvat menettelyn salaisuuden piiriin. Niitä ei siis voida paljastaa. EPSO totesi, että EU:n tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan tämän salaisuuden noudattaminen estää sekä valintalautakuntien yksittäisten jäsenten asenteiden että hakijoiden yksilöllisiin tai vertaileviin arviointeihin liittyvien seikkojen paljastamisen [3].

11. Huomautuksissaan kantelija pysytti valituksensa. Hän väitti, että valintalautakunta syyllistyi hallinnolliseen epäkohtaan päättäessään olla myöntämättä osittaisia arvosanoja siitä huolimatta, että merkit käyttivät osittaisia arvosanoja. Hän korosti myös sitä, mitä hän piti ristiriitaisena EPSOn lausunnossa, jossa todetaan, että merkkiaineet käyttivät osittaisia tavaramerkkejä, mutta niitä ei voida paljastaa, koska niitä ei ole olemassa. Kantelija toisti väitteensä, jonka mukaan EPSOn ilmoittamien tietojen vähäisen määrän vuoksi on mahdotonta tarkistaa, oliko valintalautakunta tehnyt ilmeisen arviointivirheen.

Oikeusasiamiehen arviointi

12. Oikeusasiamies toteaa ensinnäkin, että EU:n tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön [4] mukaan EPSOn on sovitettava yhteen velvollisuus perustella päätös, jolla hakijan hakemus hylätään, ja henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan mukainen valintalautakuntien työskentelyyn liittyvä salassapitovelvollisuus. Lisäksi valintalautakunnilla on lakisääteinen velvollisuus perustella päätöksensä antamalla hakijalle saamansa pisteet. Lopuksi on todettava, että valintalautakuntien työskentelyyn liittyvä salaisuus on esteenä yhtäältä valintalautakuntien yksittäisten jäsenten asenteiden paljastamiselle ja toisaalta kaikkien hakijoiden yksilölliseen tai vertailevaan arviointiin liittyvien seikkojen paljastamiselle.

13. Oikeusasiamies korostaa, että virkamiestuomioistuin vahvisti edellä mainittuja näkökohtia asiassa Mendoza 12. helmikuuta 2014 antamassaan tuomiossa. Virkamiestuomioistuin totesi kyseisessä asiassa, että valintalautakuntien ei tarvitse antaa hakijoille i) heidän kokeidensa korjattua versiota, ii) syitä, joiden vuoksi heidän vastauksensa olivat virheellisiä, tai iii) kirjallisissa ja suullisissa kokeissa käytettyjä arviointitaulukoita, koska virkamiestuomioistuimen mukaan nämä asiakirjat ovat osa valintalautakunnan vertailevia arviointeja ja kuuluvat valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden piiriin [5].

14. Oikeusasiamies huomauttaa kuitenkin, että valintalautakuntien työskentelyn salaisuus ei estä EPSOa paljastamasta hakijoille tietyn kokeen arviointiperusteita tai pistemäärien yksityiskohtaista jakautumista [6]. Jos siis koko valintalautakunta on antanut osittaisia arvosanoja, hakijoille on ilmoitettava näistä arvosanoista.

15. Oikeusasiamies panee tältä osin merkille EPSOn lausunnon, jonka mukaan kyseisen kilpailun valintalautakunta ei antanut osapisteitä. Se tyytyi pikemminkin päättämään hakijoiden kunkin pätevyyden osalta saavuttamasta suoritustasosta asettamalla heidät paremmuusjärjestykseen erinomaisesta riittämättömään.

16. Koska valintalautakunta ei ole antanut osittaisia arvosanoja, EPSOa ei näin ollen voida moittia siitä, ettei se ole antanut niitä tiedoksi.

17. On totta, että valintalautakunnan yksittäiset jäsenet antoivat osittaisia arvosanoja keskustellakseen hakijoiden ansioista muiden valintalautakunnan jäsenten kanssa. Oikeusasiamies korostaa kuitenkin, että valintalautakunnan yksittäisten jäsenten näkemykset ja erityisesti heidän henkilökohtaiset arviointinsa hakijoiden ansioista kuuluvat valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden piiriin. Yksittäisten jäsenten näkemyksiä ei näin ollen voida ilmaista [7].

18. Kantelijan näkemyksestä, jonka mukaan valintalautakunnan olisi pitänyt päättää antaa osittaisia pisteitä (sen sijaan, että se tyytyisi ilmoittamaan hakijoiden kunkin pätevyyden osalta saavuttaman suoritustason, joka vaihtelee erinomaisesta riittämättömään), oikeusasiamies toteaa, että valintalautakunnalla on arviointimenetelmästä päättäessään laaja harkintavalta. Näin ollen valintalautakunnalla oli oikeus päättää olla antamatta osittaisia arvosanoja.

19. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päättelee, että kantelijan väite ei ole perusteltu, minkä vuoksi hän ei havaitse EPSOn toiminnassa hallinnollista epäkohtaa. Näin ollen myöskään kantelijan tähän liittyvä väite ei voi menestyä.

Päätelmä

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksen perusteella seuraavan päätelmän:

Oikeusasiamies ei havaitse EPSOn toiminnassa hallinnollista epäkohtaa.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja EPSOlle.

Emily O'Reilly

Strasbourgissa 9.3.2015

[1] Avoin kilpailu EPSO AD/212/11 – puolankieliset juristi-lingvistit

[2] Osittaisilla arvosanoilla tarkoitetaan kokonaiskokeen yksittäisistä osatekijöistä annettujen arvosanojen erittelyä.

[3] EPSO viittasi asiaan 89/79, Bonu v. neuvosto, Kok. 1980, s. I-553, 5 kohta; ja asia C-254/95 P, parlamentti v. Innamorati (Kok. 1996, s. I-3423, 24 kohta).

[4] Asia T-72/01, Pyres v. komissio, Kok. H. 2003, s. I-A-169 ja II-861, 70–71 kohta.

[5] Virkamiestuomioistuimen tuomio 12.2.2014 asiassa F-127/11, Gonzalo de Mendoza Asensi v. Euroopan komissio, ei vielä julkaistu, 99 kohta.

[6] Ks. oikeusasiamiehen päätös oma-aloitteisessa tutkimuksessa OI/5/2005/PB, saatavilla osoitteessa http://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/3706/html.bookmark

[7] Ks. edellä mainittu asia 89/79, Bonu v. neuvosto.