Taustaa

1. Kantelu koski tapaa, jolla Euroopan komissio käsitteli kantelijan hakemusta tulla kansalliseksi asiantuntijaksi kauppapolitiikan pääosastossaan.

2. Kantelija haki kansallisen asiantuntijan tointa kauppapolitiikan pääosaston yksikössä H2, ja häntä haastateltiin puhelimitse 11. kesäkuuta 2010 ja henkilökohtaisesti 22. heinäkuuta 2010.

3. Marraskuussa 2010 kauppapolitiikan pääosasto julkaisi uudelleen yksikön H2 kansallisen asiantuntijan viran ja ilmoitti uudesta yksikön H1 kansallisen asiantuntijan virasta. Kantelija haki molempia virkoja. Kantelijaa kuultiin 15 päivänä helmikuuta 2011, ja komissio ilmoitti hänelle 9 päivänä maaliskuuta 2011, ettei häntä valittu kumpaankaan toimeen.

4. Kantelija ilmoitti 12 päivänä huhtikuuta 2011 komissiolle useista edellä mainittuja valintamenettelyjä koskevista epäkohdista.

5. Komissio vakuutti kantelijalle 5. toukokuuta 2011 antamassaan vastauksessa, että näiden kahden toimen valintamenettely oli suoritettu asianmukaisesti ja komission tavanomaisten ammatillisten vaatimusten mukaisesti. Tarkasteltuaan valituksen tekijän valituksia se tuli siihen tulokseen, että valintamenettelyn uudelleentarkastelulle ja uudelleenaloittamiselle ei ollut perusteita.

6. Kantelija teki tämän kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle 6. kesäkuuta 2011.

Tiedustelu

7. Oikeusasiamies aloitti kantelua koskevan tutkimuksen ja yksilöi seuraavat väitteet ja väitteet:

Väite:

Komissio ei noudattanut hyvän hallinnon sääntöjä ja periaatteita käsitellessään kantelijan hakemusta tulla lähetetyksi kansalliseksi asiantuntijaksi.

Korvausvaatimukset:

(1) Komission olisi kumottava päätös, jolla hylättiin hänen hakemuksensa kansallisen asiantuntijan toimeen kauppapolitiikan pääosaston yksikössä H2.

(2) Komission olisi tutkittava hänen hakemuksensa, joka koskee kansallisen asiantuntijan tointa kauppapolitiikan pääosaston yksikössä H1.

(3) Komission olisi esitettävä kantelijalle kirjallinen anteeksipyyntö.

8. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai komission lausunnon kantelusta ja sen jälkeen kantelijan huomautukset vastauksena komission lausuntoon. Hänen yksikkönsä tarkastivat myös komission asiakirja-aineiston, joka koski tätä asiaa.

Väite, jonka mukaan komissio ei ole noudattanut hyvän hallinnon sääntöjä ja periaatteita käsitellessään kantelijan hakemusta tulla lähetetyksi kansalliseksi asiantuntijaksi

Oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotus

9. Oikeusasiamies teki 24. maaliskuuta 2014 ehdotuksen sovintoratkaisuksi. Ehdottaessaan sovintoratkaisua oikeusasiamies otti huomioon osapuolten esittämät perustelut ja lausunnot sekä asiakirjojen tarkastuskertomuksen [1].

10. Tarkastellessaan komission väitettyä laiminlyöntiä selventää, että 15. helmikuuta 2011 pidetty haastattelu koski myös yksikön H1 kansallisen asiantuntijan tointa, oikeusasiamies totesi, että kantelijalle ei ollut asianmukaisesti ilmoitettu, mihin toimeen/toimiin haastattelu oli tarkoitettu.  

11. Lisäksi oikeusasiamies havaitsi, että komission asiakirja-aineistoa tarkasteltaessa ilmeni, että asiaankuuluvia palvelukseenottomenettelyjä ei ollut kirjattu ja dokumentoitu asianmukaisesti.

12. Harkitessaan, miten nämä hallinnolliset epäkohdat voitaisiin poistaa, oikeusasiamies totesi, että kansallisia asiantuntijoita koskevan komission päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa viitataan nimenomaisesti täytäntöönpanopäätökseen, joka koskee kansallisten asiantuntijoiden valintaa koskevia käytännön yksityiskohtia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tätä täytäntöönpanopäätöstä ei ole hyväksytty. Tämän vuoksi oikeusasiamies katsoi, että komissio voisi harkita sellaisten sääntöjen hyväksymistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden valintaan liittyviä käytännön yksityiskohtia, mikä olisi selvästi hyödyllistä ja lisäisi valintamenettelyjen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Oikeusasiamies selvensi, että vaikka on ennen kaikkea komission tehtävä päättää näiden sääntöjen sisällöstä, olisi selvästi toivottavaa, että ne sisältäisivät säännöksiä valintalautakuntien kokoonpanosta ja toimintatavasta, mukaan lukien velvollisuus pitää asianmukaista kirjaa niiden tekemästä arvioinnista. Lisäksi oikeusasiamies ehdotti, että kansallisten asiantuntijoiden valintaa koskevista käytännön yksityiskohdista annetuissa säännöissä voitaisiin käsitellä myös kysymystä hakijoille haastatteluun osallistumisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.

13. Oikeusasiamiehen ehdotus sovintoratkaisuksi muotoiltiin seuraavasti:

"Ottaen huomioon oikeusasiamiehen havainnot oikeusasiamies kehottaa komissiota

a) hyväksyy ilman aiheetonta viivytystä säännöt, jotka koskevat kansallisia asiantuntijoita koskevan komission päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä kansallisten asiantuntijoiden valintaa koskevia käytännön yksityiskohtia. Nämä käytännön yksityiskohdat voisivat sisältää säännöksiä valintalautakuntien kokoonpanosta ja työmenetelmistä, mukaan lukien velvollisuus pitää asianmukaista kirjaa niiden tekemästä arvioinnista, sekä selvennyksiä hakijoille haastatteluun osallistumisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.

b) Pyydetään kantelijalta anteeksi, koska hän ei ole täsmentänyt etukäteen, että 15 päivänä helmikuuta 2011 kantelijaa haastateltiin sekä kansallisen asiantuntijan H1- että H2-virkojen osalta.”

14. Vastauksessaan ensimmäiseen edellä mainituista ehdotuksista komissio selitti, että se oli täysin samaa mieltä oikeusasiamiehen "rakentavasta ehdotuksesta "ja huomautti, että vastatessaan se laati ohjeita kansallisten asiantuntijoiden valintaprosessia varten. Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle aikovansa muun muassa selventää kysymystä hakijoille haastatteluun osallistumisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Se lisäsi, että kun suuntaviivojen laatiminen on saatu päätökseen, se toimittaa niistä jäljennöksen oikeusasiamiehelle.

15. Oikeusasiamiehen toisen ehdotuksen osalta komissio viittasi kantelijalle 5. toukokuuta 2011 jo lähettämäänsä vastaukseen. Komissio piti tätä vastausta riittävänä.

16. Huomautuksissaan a alakohtaa koskevaan komission vastaukseen kantelija suhtautui myönteisesti komission lausuntoon, jonka hän tulkitsi epäsuoraksi tunnustukseksi siitä, että ilman asianmukaista oikeudellista kehystä on olemassa järjestelmäriski, joka koskee hallinnollisia epäkohtia, kuten hänen tapauksessaan oli ilmennyt. Koska kyseisten suuntaviivojen antamisen viivästymistä ei kuitenkaan selitetty, kantelija ilmaisi huolensa komission sitoumuksesta tältä osin.  Lisäksi kantelija huomautti, että komissio ei ollut selittänyt, miksi kauppapolitiikan pääosasto ei hänen tapauksessaan suuntaviivojen puuttuessa i) tekee virallisen päätöksen valintalautakunnan nimittämisestä ja kokoonpanosta; ii) pidettävä kirjaa tästä päätöksestä ja toimitettava se ehdokkaille; iii) pidettävä pöytäkirjaa valintamenettelyn jokaisesta vaiheesta; iv) laadittava arviointilomakkeet haastatelluille hakijoille; ja v) pidettävä kirjaa ehdokkaiden antamista vastauksista, jotka kaikki perustuvat hyvän hallinnon yleisiin periaatteisiin. Kantelija lisäsi, että jotta EU:n kansalaiset voisivat olla vakuuttuneita komission vilpittömästä sitoutumisesta korkeatasoiseen hallinnolliseen käyttäytymiseen ja avoimuuteen, sen on pantava oikeusasiamiehen ehdotus täysimääräisesti täytäntöön viipymättä.

17. Valituksen tekijä väitti b alakohdan osalta, että komission vastausta voitiin pitää vain ironisena. Kantelijan mielestä oli selvää, että komissio ei halunnut hyväksyä oikeusasiamiehen ehdotusta pyytää häneltä anteeksi. Kantelija totesi oikeusasiamiehen katsoneen, että "anteeksipyyntö on erittäin tehokas väline, jolla voidaan palauttaa luottamus vastuulliseen hallintoon ja tyydyttää onneton kansalainen". Tämän perusteella kantelija kehotti komissiota hyväksymään oikeusasiamiehen ehdotuksen ja esittämään hänelle anteeksipyynnön.

Oikeusasiamiehen arvio sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

18. Oikeusasiamies toteaa a alakohdan osalta, että kantelija oli tyytyväinen komission myönteiseen vastaukseen. Hän kiisti kuitenkin komission sitoutumisen näiden suuntaviivojen nopeaan laatimiseen ja kyseenalaisti sen, sisällyttäisikö komissio suuntaviivoihin kaikki oikeusasiamiehen tutkimuksessa yksilöidyt seikat.

19. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut laatimaan säännöt, joita se pyysi sitä valmistelemaan. Vaikka on selvää, että näitä suuntaviivoja ei ollut vielä hyväksytty silloin, kun komissio vastasi ehdotukseen, oikeusasiamiehellä ei ole mitään syytä epäillä, että komissio viimeistelee nämä säännöt mahdollisimman nopeasti. Hän luottaa siihen, että komissio saattaa suuntaviivojen laatimisen päätökseen ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa 31. joulukuuta 2014 mennessä. Tämän perusteella oikeusasiamies katsoo, ettei hänellä ole perusteita jatkaa tutkimustaan tässä vaiheessa. Oikeusasiamies toteaa, että komissio on luvannut toimittaa hänelle jäljennöksen suuntaviivoista heti, kun ne on hyväksytty.

20. Oikeusasiamies toteaa b alakohdan osalta, että komissio ei ottanut vakavasti huomioon hänen ehdotustaan, jossa sitä kehotettiin esittämään kantelijalle anteeksipyyntö sen tekemästä virheestä. Tämä on erittäin valitettavaa.

21. Oikeusasiamies ottaa huomioon, että kantelija pitää erittäin tärkeänä saada anteeksipyyntö tavasta, jolla hänen hakemuksensa tulla lähetetyksi kansalliseksi asiantuntijaksi käsiteltiin. Oikeusasiamies katsoo, että tämä olisi oikeudenmukainen lopputulos käsiteltävänä olevassa asiassa. Periaatteessa oikeusasiamies voisi jatkaa tutkimustaan ja antaa suositusluonnoksen, jossa komissiota kehotetaan esittämään anteeksipyyntö. Samalla oikeusasiamies katsoo, että anteeksipyynnön olisi oltava vilpitön [2], jotta se olisi merkityksellinen, mikä tarkoittaa, että se on seurausta tehdyn virheen todellisesta tunnustamisesta. Koska komissio ei reagoinut hänen ehdotukseensa rakentavasti, oikeusasiamies katsoo, että tässä tapauksessa ei olisi hyödyllistä pyytää anteeksi suositusluonnoksen avulla. Sen sijaan on asianmukaista, että hän esittää kriittisen huomautuksen jäljempänä.

Päätelmät

Kantelua koskevan tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää sen seuraavalla kriittisellä huomautuksella ja johtopäätöksellä:

Kriittinen huomautus:

On hyvän hallintotavan mukaista tiedottaa hakijoille etukäteen toimista, joita varten heitä haastatellaan. Tässä tapauksessa komissio ei selventänyt etukäteen, että kantelijaa kuultiin samanaikaisesti kahta virkaa varten, eikä esittänyt kantelijalle anteeksipyyntöä tästä laiminlyönnistä. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.

Päätelmä:

Muuta kantelua koskevat lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Emily O'Reilly

Tehty Strasbourgissa 4 päivänä syyskuuta 2014.