- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Päätös asiassa 1053/2013/JN - Työharjoitteluun hakevien arviointi
Päätös
Kanteluasia 1053/2013/JN - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Maanantaina | 01 heinäkuuta 2013 - Päätökset, pvm Keskiviikkona | 09 heinäkuuta 2014 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan komissio ( Toimielin sopi asian ) - Maa Belgia
Tapauksessa oli kyse siitä, miten Euroopan komissio oli arvioinut nuorten ammattilaisten harjoitteluohjelmassa EU:n edustoissa tarjolla olleisiin työharjoittelupaikkoihin vuonna 2013 hakeneita hakijoita. Kantelijan hakemus oli hylätty sillä perusteella, että hän oli kotoisin sellaisesta jäsenvaltiosta, jonka kehitysapu kolmansille maille oli liian vähäistä.
Oikeusasiamies oli kantelijan kanssa yhtä mieltä siitä, että edellä mainittu valintaperuste oli mielivaltainen. Komissio myönsi noudatetun menettelyn ongelmallisuuden ja tarkisti asiassa sovellettavia sääntöjä hakijoiden tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi vastedes, joten oikeusasiamies totesi, etteivät lisätutkimukset olleet tarpeen.
Kantelun tausta
1. Kantelija haki harjoittelupaikkaa vuoden 2013 Junior Professionals in Delegation -ohjelmasta, jäljempänä ’JPD-ohjelma’. Bulgarian viranomaiset valitsivat hänet esivalinnassa parhaaksi ehdokkaaksi ja ehdottivat häntä Euroopan komissiolle, jäljempänä ’komissio’.
2. Komissio ilmoitti 3. lokakuuta 2012 Bulgarian tasavallan pysyvälle edustajalle EU:ssa, jäljempänä 'pysyvä edustaja', että komission vuoden 2013 talousarviosta voitiin rahoittaa vain 20 tointa. Sen vuoksi oli päätetty ehdottaa yhtä JPD:n kantaa niille jäsenvaltioille, jotka saavat merkittävää julkista kehitysapua [1].
3. Komissio ilmoitti 7. maaliskuuta 2013 pysyvälle edustajalle, että valintamenettely oli saatu päätökseen, mutta bulgarialaiselle hakijalle ei ollut voitu osoittaa komission rahoittamaa harjoittelupaikkaa. Pysyvää edustajaa pyydettiin ilmoittamaan asiasta esivalituille ehdokkaille.
4. Kantelija kirjoitti komissiolle 26 päivänä maaliskuuta 2013 ja katsoi, että hakijoiden erottaminen toisistaan heidän alkuperämaansa perusteella merkitsi kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää ja oli joka tapauksessa sovellettavien sääntöjen vastaista.
5. Komissio ilmoitti 23. huhtikuuta 2013, että se oli ollut velvollinen ehdottamaan säästöjä vuoden 2013 määrärahojen vahvistamista koskevassa vuotuisessa talousarviomenettelyssä nykyisten budjettirajoitusten vuoksi. Tämä oli 12 päivänä kesäkuuta 2012 annetun yhteisen päätöksen [2], jäljempänä 'yhteinen päätös', liitteessä 1 olevassa 2.1 kohdassa täsmennetyn JPD:n oikeusperustan mukaista. Näin ollen komissio päätti rahoittaa vain 20 harjoittelupaikkaa (yksi kustakin jäsenvaltiosta) eikä 27:ää alun perin suunnitellulla tavalla.[3] Komissio totesi lisäksi, että ennen komission valintamenettelyn käynnistämistä 15 päivänä lokakuuta 2012 se oli ilmoittanut 3 päivänä lokakuuta 2012 kaikille pysyville edustustoille tästä kehityksestä. Luettelo ensisijaisista jäsenvaltioista julkaistiin myös Euroopan ulkosuhdehallinnon verkkosivustolla. Tämän seurauksena jotkin jäljelle jääneistä seitsemästä jäsenvaltiosta eivät toimittaneet yhtään hakemusta komissiolle.
6. Kantelija kirjoitti uudelleen komissiolle 10 päivänä kesäkuuta 2013. Oikeusasiamiehen kehotuksesta [4] komissio lähetti täydentävän vastauksen 9 päivänä elokuuta 2013. Se selitti muun muassa, että päätös JPD-ohjelmalle osoitettujen määrärahojen leikkaamisesta oli tehty elokuun 2012 lopussa eli sen jälkeen, kun yhteinen päätös ja 6 päivänä heinäkuuta 2012 annettu täytäntöönpanosääntöjä koskeva päätös, jäljempänä 'täytäntöönpanopäätös', oli hyväksytty. [5] Näiden kahden päätöksen tarkoituksena oli osoittaa yksi JPD:n toimi kustakin jäsenvaltiosta yhdelle ehdokkaalle, mutta rahoitusvarojen riittämättömyydestä ei ollut säädetty.
Tiedustelu
7. Oikeusasiamiehen tutkimus koski seuraavaa väitettä ja väitettä:
1) Väite: Komissio ei ole varmistanut oikeudenmukaista ja tasapuolista kilpailua niiden hakijoiden välillä, jotka osallistuvat vuoden 2013 Junior Professionals in Delegation (JPD) -ohjelman valintaprosessiin.
2) Vaatimus: Komission olisi laadittava selkeät ja täsmälliset kirjalliset säännöt JPD-ohjelman ehdokkaiden arviointia ja valintaa varten hakemusten objektiivisen arvon perusteella ja asetettava jäsenvaltiot tasavertaiseen asemaan valintaprosessissa.
8. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai komission lausunnon kantelusta ja sen jälkeen kantelijan huomautukset vastauksena komission lausuntoon. Tutkinnassa oikeusasiamies on ottanut huomioon osapuolten esittämät perustelut ja mielipiteet.
Väite, jonka mukaan komissio ei ole varmistanut oikeudenmukaista ja tasapuolista kilpailua niiden hakijoiden välillä, jotka osallistuvat vuoden 2013 Junior Professionals in Delegation (JPD) -ohjelman valintamenettelyyn
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
9. Väitteen tueksi kantelija väitti, että laatimalla luettelon ensisijaisista jäsenvaltioista, joiden kansalaisille myönnettiin harjoittelupaikat, kun taas muiden seitsemän jäsenvaltion kansalaiset eivät voineet edes kilpailla harjoittelupaikoista, komissio syrji viimeksi mainittuja kansalaisuuden perusteella. Tämä rikkoi perusoikeuskirjan 21 artiklan 2 kohtaa [6].
10. Lausunnossaan komissio selitti ja pahoitteli sitä, että budjettirajoitusten vuoksi JPD:n virkojen/toimien määrää oli vähennettävä vuonna 2013 alun perin suunnitelluista 27 virasta/toimesta 20:een. Yhteisessä päätöksessä ja täytäntöönpanopäätöksessä, jotka oli laadittu siten, että kuhunkin jäsenvaltioon olisi valittava yksi ehdokas, ei säädetty varojen riittämättömyydestä. Vuotuisessa talousarviomenettelyssä, jossa vahvistettiin komission määrärahat vuodeksi 2013, komissio oli yhteisen päätöksen liitteessä 1 olevan 2.1 jakson mukaisesti velvollinen ehdottamaan säästöjä nykyisten budjettirajoitusten vuoksi. Komissio pystyi rahoittamaan vain 20 JPD:n virkaa ja päätti osoittaa ne niille 20 jäsenvaltiolle, jotka saivat merkittävää julkista kehitysapua, ja tiedotti asiasta kaikkien EU:n jäsenvaltioiden pysyville edustustoille varmistaakseen, että esivalituille ehdokkaille tiedotetaan asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti.
11. Komissio myönsi, että sen päätös myöntää 20 JPD:n virkaa kunkin jäsenvaltion virallisen kehitysavun tason perusteella olisi voinut merkitä jonkinasteista poissulkemista hakijoiden kansalaisuuden perusteella." Tämä merkitsi sitä, että tiettyjen jäsenvaltioiden kansalaiset eivät saaneet JPD:n virkaa.
12. Lisäksi komissio vakuutti, että jäsenvaltioita kohdeltaisiin tasavertaisesti JPD-ohjelman tulevilla kierroksilla. Jos käytettävissä olevien paikkojen määrä on suurempi tai pienempi kuin jäsenvaltioiden määrä, pätevimpien hakijoiden joukosta valitaan vastaava määrä hakijoita ottaen huomioon, että enintään kumppanijäsenvaltioiden olisi hyödyttävä käytettävissä olevista paikoista.
13. Tältä osin komissio huomautti, että se on hiljattain tarkistanut täytäntöönpanopäätöstä yhdessä EUH:n kanssa vahvistaakseen selkeämmät ja täsmällisemmät säännöt JPD-ohjelman ehdokkaiden arviointia ja valintaa varten ja varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ehdokkaat asetetaan tasavertaiseen asemaan [7].
14. Huomautuksissaan kantelija arvosti sitä, että komissio myönsi, että vuoden 2012 JPD:n valintaprosessissa oli syrjiviä tekijöitä. Hän oli tyytyväinen JPD:n kehyksen äskettäiseen tarkistukseen. Hänen mielestään komission pyrkimykset parantaa JPD:n sääntöjä ja välttää uusia syrjiviä käytäntöjä muodostivat myönteisen kehityksen. Hän kiitti oikeusasiamiestä siitä, että tämä oli myötävaikuttanut tähän merkittävään muutokseen komission lähestymistavassa.
15. Kantelija kuitenkin väitti, että JPD:n vuoden 2012 valintakierros rikkoi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Itse asiassa osa tukikelpoisista esivalituista ehdokkaista jätettiin tuen ulkopuolelle maidensa julkisen kehitysavun tasoa koskevan kriteerin perusteella. Tämä kriteeri oli mielivaltainen. Kantelija huomautti, että hänen tapauksensa ei koskenut sääntöjen puuttumista vaan pikemminkin komission piittaamattomuutta voimassa olevista säännöistä. Täytäntöönpanopäätöksen 3.3 jaksossa säädettiin ”kaikkien esivalittujen hakijoiden” kelpoisuustarkastuksesta. Näin ollen komissiolla ei ollut oikeutta jättää joitakin niistä arvioinnin ulkopuolelle.
Oikeusasiamiehen arviointi
16. Väitteen ydin koskee ehdokkaiden väitettyä syrjivää ja mielivaltaista poissulkemista sillä perusteella, että he ovat lähtöisin jäsenvaltiosta, joka on saanut vähemmän merkittävää julkista kehitysapua.
17. Oikeusasiamies toteaa ensinnäkin, että osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että edellä mainitusta arviointiperusteesta ei säädetty kyseisenä ajankohtana sovelletuissa yhteisessä päätöksessä ja täytäntöönpanopäätöksessä. Kuten komissio on vahvistanut, nämä säännöt perustuivat ajatukseen siitä, että kustakin jäsenvaltiosta olisi valittava yksi ehdokas. Osapuolten huomautuksista käy myös ilmi, että tämä peruste otettiin käyttöön vuoden 2013 valintamenettelyssä, jotta uusiin budjettirajoitteisiin löydettäisiin käytännön ratkaisu. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies voi vain olla samaa mieltä kantelijan kanssa siitä, että tämä kriteeri ja ehdokkaiden hylkääminen sen perusteella olivat mielivaltaisia.
18. Oikeusasiamies huomauttaa seuraavaksi, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 2 kohdassa määrätään, että "kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista. "Syrjintäkiellon periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavalla, paitsi jos tällainen kohtelu voi olla perusteltua, koska se perustuu objektiivisiin, asianomaisten henkilöiden kansalaisuudesta riippumattomiin syihin ja on oikeassa suhteessa tavoitteeseen, johon oikeutetusti pyritään.[8]
19. Tässä tapauksessa komissio ei väittänyt, että sen lähestymistapa olisi ollut syrjimättömyyden periaatteen mukainen, vaan myönsi sen sijaan, että sen päätös myöntää 20 JPD:n virkaa kunkin jäsenvaltion julkisen kehitysavun tason perusteella olisi voinut johtaa hakijoiden kansalaisuuteen perustuvaan poissulkemiseen. Toisaalta se ei valitettavasti esittänyt uusia perusteluja lähestymistavalleen.
20. Oikeusasiamies katsoo joka tapauksessa, että asiaa koskevat lisätutkimukset eivät ole perusteltuja. Tämä johtuu siitä, että ensin vuoden 2012 menettely on päättynyt ja sitten valitut JPD-ehdokkaat ovat jo suorittaneet harjoittelunsa edustustoissa.[9] Toiseksi komissio tarkisti sovellettavia sääntöjä varmistaakseen, että hakijoita ei syrjitä heidän kansalaisuutensa perusteella tulevaisuudessa. Oikeusasiamies toteaa, että tarkistetulla täytäntöönpanopäätöksellä [10] pyritään sääntelemään tässä tapauksessa syntyneen tilanteen tyyppiä tulevaisuudessa ja varmistamaan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu heidän lähtövaltionsa suhteen. Jos tulevaisuudessa käytettävissä olevien virkojen määrä ei vastaa jäsenvaltioiden määrää, jolloin kullekin jäsenvaltiolle ei voida tarjota samaa määrää JPD:n virkoja, ehdokkaat valitaan ansioiden perusteella. Samalla varmistetaan, että mahdollisimman monet jäsenvaltiot hyötyvät käytettävissä olevista kannoista.
21. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päättelee, että komissio on toteuttanut kantelijan väitteen mukaisia toimia.
Päätelmä
Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksen perusteella seuraavan päätelmän:
Komissio on ryhtynyt toimiin, jotka vastaavat kantelijan väitettä.
Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.
Emily O'Reilly
[1] Nämä prioriteettiluetteloon kuuluvat valtiot olivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta. Seitsemän muuta valtiota eli Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Romania ja Viro muodostivat niin kutsutun varallaololuettelon.
[2] Komission ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteinen päätös, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2012, korkean tason harjoitteluohjelman perustamisesta Euroopan unionin edustustoissa sekä ohjelmaa koskevista säännöistä yhteistyössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa, JOIN(2012) 17 final.
Liitteessä 1 olevassa 2.1 kohdassa säädetään seuraavaa: "EUH vahvistaa seuraavien valintakierrosten alustavat aikataulut EUH:n, komission ja ohjelman muiden rahoitusta tukevien kumppaneiden (kuten jäsenvaltioiden) välisten hallinnollisten järjestelyjen perusteella. Vuotuisessa talousarviomenettelyssä EUH ja komissio huolehtivat nykyisten budjettirajoitusten mukaisesti myös siitä, että ohjelman rahoittamiseen tarvittavat määrärahat suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan monivuotiselta pohjalta. EUH, komissio ja niiden kumppanit päättävät vuosittain näiden määrärahojen sitomisesta ja ilmoittavat toisilleen heti, kun niiden määrärahat on sidottu.
(...) EUH ilmoittaa verkkosivustollaan kunkin kierroksen osalta EUH:n, komission ja niiden kumppaneiden sponsoroimien harjoittelijoiden ohjeellisen kokonaismäärän."
[3] Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kullekin 20 ensisijaiselle jäsenvaltiolle osoitettiin yksi harjoittelupaikka. Hakemuksensa peruuttaneiden ehdokkaiden tilalle tuli seuraava ehdokas samasta jäsenvaltiosta. Vasta kun kyseisen jäsenvaltion "varallaololuettelo" oli käytetty loppuun, komissio pystyi ehdottamaan harjoittelupaikkoja seitsemästä muusta jäsenvaltiosta tuleville hakijoille.
[4] Kantelu oikeusasiamiehelle tehtiin 4. kesäkuuta 2013.
[5] Euroopan ulkosuhdehallinnon pääjohtajan yhdessä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtajien kanssa 6. heinäkuuta 2012 tekemä päätös Euroopan unionin edustustoissa yhteistyössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan korkean tason harjoitteluohjelman täytäntöönpanosäännöistä, EUH DEC(2012) 009/2.
[6] Perusoikeuskirjan 21 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: "Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista."
[7] Tarkistetun täytäntöönpanopäätöksen (Euroopan ulkosuhdehallinnon hallintojohtajan yhdessä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtajien kanssa tekemä päätös, annettu 22 päivänä tammikuuta 2014, korkean tason harjoitteluohjelman täytäntöönpanosäännöistä Euroopan unionin edustustoissa yhteistyössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa, EUH DEC(2014)002) liitteessä olevan 3.3 kohdan asiaa koskeva osa kuuluu seuraavasti: "… Arvioinnin tuloksena laaditaan lyhyt luettelo palvelukseen otettavista hakijoista. Esivalinnan läpäisseiden ehdokkaiden määrä on yhtä suuri kuin harjoittelumahdollisuuksien määrä. EUH ja komissio ottavat näihin ehdokkaisiin yhteyttä ilmoittaakseen heille, että heidän hakemuksensa toimitetaan nyt EU:n edustustoille. Muut hakijat merkitään varallaololuetteloon tärkeysjärjestyksessä.
Periaatteessa kustakin jäsenvaltiosta otetaan palvelukseen yksi ehdokas. Jos EUH:n tai komission rahoittamien toimien määrä on kuitenkin suurempi tai pienempi kuin jäsenvaltioiden määrä, pätevimpien hakijoiden joukosta valitaan vastaava määrä ehdokkaita ottaen huomioon, että enintään kumppanijäsenvaltioiden olisi voitava hyödyntää käytettävissä olevia toimia.”
[8] Ks. oikeusasiamiehen suositusluonnos asiassa 503/2012/RA, kohta 35.
[10] Ks. edellä alaviite 7.