Kantelun tausta

1. Tämä asia koskee Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) järjestämää avointa kilpailua.

2. Kantelija osallistui 20 päivänä marraskuuta 2011 kyseiseen kilpailuun, jäljempänä ’avoin kilpailu X’.

3. Kantelija kirjoitti 3.12.2011 EPSOlle ja totesi, että koekysymysten espanjankielinen versio oli erittäin heikkolaatuinen, minkä vuoksi hänen oli vaikea ymmärtää niitä. Näin ollen hän pyysi EPSOa antamaan hänelle mahdollisuuden suorittaa koe uudelleen sen jälkeen, kun EPSO oli tarkastellut kysymyksiä.

4. Samana päivänä kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

5. EPSO vastasi 12.12.2011, että kielitieteilijät käänsivät koekysymykset huolellisesti, jotta ne olisivat mahdollisimman laadukkaita. EPSO on siten implisiittisesti hylännyt kantelijan pyynnön suorittaa koe uudelleen.

6. Kantelija toimitti oikeusasiamiehelle lisätietoja 15. joulukuuta 2011.

Tutkimuksen kohde

7. Kantelussaan kantelija esitti seuraavat väitteet ja seuraavan väitteen:

Väitteet

(1) EPSO ei ole varmistanut, että avoimen kilpailun X koekysymysten espanjankielinen versio on riittävän laadukas.

(2) EPSO syrji hakijoita, jotka suorittivat kokeet kielellä, jolla koekysymysten laatimisen laatu oli riittävä, ja hakijoita, jotka osallistuivat espanjan kielen kokeisiin avoimessa kilpailussa X.

Vaatimus

EPSOn olisi varmistettava, että koekysymysten espanjankielinen versio on riittävän laadukas, ja annettava kantelijalle mahdollisuus suorittaa kokeet uudelleen.

Tiedustelu

8. Oikeusasiamies aloitti 4.1.2012 tätä kantelua koskevan tutkimuksen. Analysoituaan kantelijan väitteet ja vaatimuksen hän päätteli, että EPSOn asiakirja-aineistoon olisi aiheellista tutustua.

9. Lisäksi oikeusasiamies ilmoitti samana päivänä kantelijalle, että hänen 15. joulukuuta 2011 lähettämässään sähköpostiviestissä esitettyä lisäväitettä (eli sitä, että kokeiden sisältö - eli kielellinen, numeerinen ja abstrakti päättely - oli riittämätön hakijoiden pätevyyden arvioimiseksi tässä erikoistuneessa kilpailussa) ei voitu ottaa tutkittavaksi, koska asianmukaisia hallinnollisia ennakkolähestymistapoja ei ollut.

10. Kantelija toimitti 6. helmikuuta 2012 oikeusasiamiehelle kokeidensa tulokset, joiden mukaan hän ei ollut saanut vaadittua vähimmäispistemäärää kielellistä päättelykykyä mittaavassa kokeessa.

11. Oikeusasiamies pyysi 18. huhtikuuta 2012 EPSOa antamaan lausunnon kantelijan väitteistä ja vaatimuksista.

12. EPSO antoi 3.8.2012 lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijalle tämän huomautuksia varten.

13. Oikeusasiamiehen yksiköt tarkastivat koko asiakirja-aineiston 5. heinäkuuta 2013. Jäljennös tarkastuskertomuksesta lähetettiin tämän jälkeen kantelijalle huomautusten esittämistä varten.

14. Kantelija esitti huomautuksensa 16. syyskuuta 2013.

Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät

Alustavat huomautukset

15. Oikeusasiamies käsittelee aluksi EPSOn vastalauseita, jotka koskevat yhtäältä tämän kantelun tutkittavaksi ottamista ja toisaalta oikeusasiamiehen toimivaltaa tutkia kantelussa esiin tuotuja kysymyksiä.

Tutkittavaksi ottaminen

16. EPSO väitti, että oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdan mukaan kantelua ei voida ottaa tutkittavaksi kokonaisuudessaan, koska EPSOon ei ole ensin sovellettu asianmukaisia hallinnollisia menettelyjä. Tältä osin EPSO totesi, että kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen samaan aikaan, kun hän otti esille huolensa EPSOn kanssa.

17. Oikeusasiamies toteaa tältä osin, että vaikka kantelija kirjoitti EPSOlle ja itselleen samana päivänä (eli 3. joulukuuta 2011), EPSO hylkäsi kantelijan väitteet 12. joulukuuta 2011. Kun oikeusasiamies päätti aloittaa tutkimuksensa (eli 4. tammikuuta 2012), kantelu voitiin ottaa käsiteltäväksi, koska EPSO oli jo ottanut (kielteisen) kannan kantelijan valituksiin ja oikeusasiamiehelle oli ilmoitettu asiasta. Näin ollen EPSOn oikeudenkäyntiväite on nyt käsiteltävässä asiassa perusteeton.

Oikeusasiamiehen toimivalta

18. Lausunnossaan EPSO kyseenalaisti oikeusasiamiehen toimivallan tutkia kantelijan esiin tuomia kysymyksiä. EPSO ilmoitti, ettei se kyseenalaistanut oikeusasiamiehen toimivaltaa tutkia, olivatko EPSO ja valintalautakunta toteuttaneet kaikki kohtuullisesti edellytetyt hallinnolliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että koekysymysten eri kieliversiot olivat riittävän laadukkaita. Se korosti kuitenkin, että oikeusasiamiehen toimivalta suorittaa tutkimuksia valintalautakuntien työstä rajoittui valintalautakuntien työskentelyn hallinnollisiin näkökohtiin.

19. EPSO väitti lisäksi, että valintalautakunnan harkintavaltansa rajoissa tekemien päätösten laillisuuden ja asianmukaisuuden arviointi ei kuulu hallinnollisen epäkohdan käsitteen alaan. Unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan tämä voi kuulua ainoastaan näiden tuomioistuinten harjoittaman valvonnan piiriin.[1]

20. EPSO katsoi, että nyt käsiteltävässä asiassa tutkimus, jonka oikeusasiamies halusi suorittaa, merkitsi kysymysten sisällön valvontaa, joka kuului unionin tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan ja johon ne voivat puuttua vain, jos on tapahtunut ilmeinen virhe tai harkintavaltaa on käytetty väärin.

21. EPSO väitti lisäksi, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kilpailun kokeiden yksityiskohtaisen sisällön valinta ja niiden arviointi kuuluvat valintalautakunnan laajan harkintavallan piiriin.[2] Tämä harkintavalta ulottui myös sen päättämiseen, oliko kokeissa sääntöjenvastaisuuksia tai virheitä, myös monivalintakysymysten laadun ja sanamuodon osalta.[3] Näin ollen valintalautakunnan päätöstä tietyn kokeen sisällöstä ei voitu arvostella, paitsi jos kyseinen päätös ylitti kilpailuilmoituksessa asetetut rajat tai ei ollut kokeen tai kilpailun tavoitteiden mukainen [4].

22. Edellä esitetyn perusteella EPSO katsoi, että oikeusasiamiehen ei pitäisi valvoa koekysymysten sisältöä.

23. Mitä tulee oikeusasiamiehen toimivaltaan suorittaa tämä tutkimus, hän katsoo aiheelliseksi esittää seuraavat huomautukset.

24. Oikeusasiamies toteaa ensinnäkin, että EPSOn mainitsema oikeuskäytäntö koskee kysymyksiä, jotka ovat ilmenneet valintamenettelyjen aikana tehdyistä toimista ja päätöksistä nostettujen kumoamiskanteiden yhteydessä. Näin ollen tällä oikeuskäytännöllä ei ole merkitystä sen kysymyksen kannalta, onko oikeusasiamiehellä toimivalta tutkia hallinnollisia epäkohtia koskevia väitteitä. Tältä osin on myös huomattava, että oikeusasiamiehellä ei ole toimivaltaa kumota valintalautakunnan tekemiä päätöksiä.

25. Toiseksi hallinnollisen epäkohdan käsitteen osalta voidaan todeta, että oikeusasiamiehen vakiintuneen päätöskäytännön mukaan hallinnollista epäkohtaa esiintyy, jos toimielin ei toimi lain mukaisesti, ei kunnioita hyvän hallinnon periaatteita tai rikkoo ihmisoikeuksia. Oikeusasiamiehen mukaan se, ettei toimielimen järjestämässä kilpailussa mahdollisesti varmisteta koekysymysten käännösten riittävää laatua, olisi hyvän hallinnon periaatteiden vastaista ja merkitsisi näin ollen hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies haluaa korostaa, että tämä ei vaikuta valintalautakunnilla olevaan laajaan harkintavaltaan testikysymysten sisällön vahvistamisessa.

26. Kolmanneksi EPSOn mainitsemassa oikeuskäytännössä vahvistetaan, että valintalautakunnille myönnetystä laajasta harkintavallasta huolimatta valintamenettelyjen yhteydessä toteutettuja toimia voidaan todellakin valvoa (esimerkiksi jos kysymyksiä ei ole muotoiltu ymmärrettävästi).[5]

27. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että EPSOn vastaväitteet, jotka koskevat hänen toimivaltaansa suorittaa tutkimus käsiteltävässä asiassa, ovat perusteettomia.

A. Väite, jonka mukaan EPSO ei ole varmistanut koekysymysten espanjankielisen version riittävää laatua ja että se on syrjinyt hakijoita, ja siihen liittyvä vaatimus

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

28. Kantelussaan kantelija väitti, että EPSO ei ollut varmistanut avoimen kilpailun X koekysymysten espanjankielisen version riittävää laatua. Lisäksi hän väitti, että EPSO syrji hakijoita, jotka olivat suorittaneet kokeet kielellä, jolla koekysymysten laatimisen laatu oli riittävä, ja hakijoita, jotka olivat suorittaneet kokeet espanjan kielellä. Näin ollen hän vaati EPSOa varmistamaan, että koekysymysten espanjankielinen versio on riittävän laadukas, ja antamaan hänelle mahdollisuuden osallistua kokeisiin uudelleen.

29. EPSO kiisti lausunnossaan kantelijan väitteen, jonka mukaan kyseisen kilpailun espanjankielinen versio koekysymyksistä oli laadultaan riittämätön.

30. EPSO selitti tässä yhteydessä, että koska sen tehtävänä oli järjestää avoimia kilpailuja ja avustaa valintalautakuntia niiden toteuttamisessa, se järjesti kysymystietokannan kääntämisen kaikille EU:n virallisille kielille. Kysymykset laadittiin alun perin englanniksi, ranskaksi ja saksaksi, minkä jälkeen ne käännettiin Euroopan komission käännöstoimen pääosaston (jäljempänä 'käännöspääosasto') ammattilingvisteille. Kun kaikki kysymykset oli käännetty, toinen käännöspääosaston asianomaisen kielen kääntäjä tarkasteli näitä käännöksiä.

31. Lisäksi EPSO ilmoitti, että käännöksiä vastaanottaessaan äidinkielenään puhuvat suorittivat ylimääräisen laadunvalvonnan EPSOssa.

32. Edellä esitetyn perusteella EPSO katsoi, että se oli toteuttanut riittävät toimenpiteet varmistaakseen kysymysten laadun kaikissa kieliversioissa.

33. EPSO lisäsi, että valintalautakunta kohdistaa kaikissa kilpailuissa käytettäviin koekysymyksiin ennakko- ja jälkitarkastuksia. Valintalautakunnan suorittama ennakkotarkastus perustuu koekysymyksistä poimitun otoksen tutkimiseen. Valintalautakunnan suorittama jälkitarkastus perustuu hakijoiden kokeisiin liittyvistä kysymyksistä tekemiin valituksiin.

34. Siitä erityisestä kilpailusta, johon kantelija osallistui, EPSO totesi saaneensa yhteensä kymmenen kysymyksiin liittyvää valitusta, joista vain yksi koski kysymysten espanjankielistä versiota. Se lisäsi, että kyseisen kilpailun tulosten tilastollinen analyysi osoitti, että espanjan kielen kokeisiin osallistuneet hakijat sijoittuivat kuudenneksi kaikkien 23 kielen kokonaissuoritusten osalta. EPSO totesi lisäksi, että kysymysten alkuperäisissä kieliversioissa kokeisiin osallistuneet hakijat sijoittuivat seuraavasti: saksankieliset hakijat sijoittuivat 12. sijalle, ranskankieliset hakijat 18. sijalle ja englanninkieliset hakijat 21. sijalle. Tämän perusteella EPSO katsoi, että kantelijan väitteet vaikuttivat "erittäin epäuskottavilta".

35. EPSO totesi lopuksi, että kantelija suoritti jatkuvasti"heikosti"muissa kilpailuissa, joihin hän oli aiemmin osallistunut, keskimäärin noin 50 prosenttia oikeista vastauksista testiä kohti. Tämän tueksi EPSO toimitti kantelijan tulokset kahdessa aiemmassa kilpailussa.

36. Edellä esitetyn perusteella EPSO katsoi, että kantelu oli perusteeton.

37. Lisäksi EPSOn edustajat selittivät oikeusasiamiehen yksiköiden suorittaman tarkastuksen aikana, että EPSOlla on pääsy yli 50 000 kysymyksen "pooliin", josta se voi valita. Kun käy ilmi, että tietty kysymys on "liian paljastettu (eli sitä on käytetty niin usein, että on olemassa riski, että se voi tulla ennakoitavaksi hakijoille), kysymys poistetaan luettelosta tai sitä ei käytetä uudelleen tiettyä kieltä koskevissa tulevissa kilpailuissa. EPSOn edustajat huomauttivat, että kysymysten uudelleenkäytön sekä hakijoilta saadun palautteen ja heidän tekemiensä valitusten avulla EPSO voi myös arvioida, onko tietty kysymys käännetty hyvin, onko sen vaikeustasoa tarkistettava vai olisiko se poistettava luettelosta.

38. Huomautuksissaan kantelija totesi, että hän oli pyytänyt testikysymysten espanjankielisen käännöksen eikä testitulostensa tarkistamista. Lisäksi hän totesi, että vaikka EPSO saattoi saada vain yhden valituksen, joka koski koekysymysten espanjankielistä versiota, muut espanjankieliseen kokeeseen osallistuneet hakijat ilmaisivat tyytymättömyytensä käännöksen laatuun.

39. Lisäksi kantelija kiisti sen, että EPSO olisi vedonnut hänen suoritukseensa aiemmissa kilpailuissa tämän kantelun perusteluna. Tältä osin hän väitti, että se, että hakija on saanut "huonon" tuloksen, ei merkitse sitä, että hän välttämättä saa samanlaisen tuloksen myöhemmässä kilpailussa. Lisäksi kantelija katsoi, että EPSO antoi tässä yhteydessä harhaanjohtavia tietoja, koska se ei ilmoittanut, että kantelija oli saanut yhden korkeimmista tuloksista toisessa EPSOn järjestämässä kilpailussa.

Oikeusasiamiehen arviointi

40. Oikeusasiamies panee merkille EPSOn antamat selitykset yleisistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että avoimissa kilpailuissa käytettyjen koekysymysten käännökset ovat riittävän laadukkaita (ks. edellä 30–33 kohta), ja suhtautuu myönteisesti näihin toimenpiteisiin.

41. Sen kilpailun osalta, johon kantelija osallistui, oikeusasiamies katsoo, että tilastotietoihin perustuva EPSOn väite (edellä 34 kohta) ei ole ratkaiseva. Se, että EPSOlle ei ole tehty riittävän suurta määrää valituksia testikysymysten espanjankielisistä käännöksistä, ei välttämättä merkitse sitä, että kantelijalle erityisesti esitetyt kysymykset (jotka eivät välttämättä ole samoja kuin muille hakijoille esitetyt kysymykset) olisi käännetty asianmukaisesti.

42. Lisäksi oikeusasiamies on kantelijan kanssa samaa mieltä siitä, että hakijan suorituksella aiemmissa kilpailuissa ei ole merkitystä arvioitaessa, onko myöhemmässä kilpailussa esitetyt kysymykset käännetty asianmukaisesti kyseiselle kielelle. Näin ollen myöskään EPSOn tältä osin esittämää väitettä (ks. edellä 35 kohta) ei voida hyväksyä.

43. Kantelijan väitteiden keskeisestä sisällöstä on todettava, että 5.7.2013 suoritetun toisen tarkastuksen yhteydessä EPSO antoi oikeusasiamiehen edustajien käyttöön PC-näytön, joka oli liitetty sen yrityksen palvelimiin, johon kaikkien hakijoiden kysymyspooli ja tietokoneella tehtävät kokeet on tallennettu. Oikeusasiamiehen edustajille annettiin näin ollen täysi pääsy kantelijan hyväksymään testiin ja hänen saamiinsa tuloksiin. He tutkivat perusteellisesti kaikki kysymykset, joihin kantelija ei vastannut oikein, sekä kaikki neljä vastausta, joita ehdotettiin kuhunkin kysymykseen. Oikeusasiamiehen edustajat vertasivat tämän jälkeen kantelussa annettuja vastauksia niihin vastauksiin, jotka valintalautakunta oli merkinnyt oikeiksi, ja totesivat, että kantelija oli todellakin rastittanut vastaukset, jotka eivät olleet oikeita. Tämän perusteella oikeusasiamiehen edustajat katsoivat, että merkityksellisten kysymysten ja vastausten espanjankielinen sanamuoto oli riittävän selkeä, jotta hakijat pystyivät löytämään oikean vastauksen.

44. Tämän vuoksi oikeusasiamies päättelee, että kantelijan väitteitä ja vaatimuksia ei voida hyväksyä.

B. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavan päätelmän:

Käsiteltävässä asiassa ei ole todettu hallinnollista epäkohtaa.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja EPSOlle.

 

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 30 päivänä syyskuuta 2013.

---

[1] asia 52/85, Rihoux v. komissio, Kok. 1986, s. 1555, 9 kohta; asia F-4/08, Hambura v. parlamentti, Kok. 2009, s. I-A-1-65 ja II-A-1-343, 9 kohta; ja asia F-83/11, Cristina v. komissio, tuomio 20.6.2012, ei vielä julkaistu, 36 kohta.

[2] asia T-19/03, Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. 2004, s. I-A-25 ja II-107, 48 ja 60 kohta; Asia T-267/03, Roccato v. komissio, Kok. 2005, s. I-A-1 ja II-1, 48–49 kohta.

[3] Asiat T-167/99 ja T-174/99, Giulietti ym. v. komissio, Kok. 2001, s. I-A-93 ja II-441, 61 kohta; Asia F-2/07, Matos Martins v. komissio, tuomio 15.4.2010, ei vielä julkaistu, 161 ja 170 kohta.

[4] yhdistetyt asiat 64, 71–73 ja 78/86, Sergio v. komissio, Kok. 1988, s. 1399, 22 kohta; asia T-156/89, Valverde Mordt v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. 1991, s. II-407, 121 kohta.

[5] Ks. edellä mainitut asiat T-167/99 ja T-174/99, Giulietti, 61 kohta, ja asia F-2/07, Matos Martins, 170 kohta.