Kantelun tausta

1. Kantelija on tietotekniikkaan ja viestintään erikoistunut yksityinen yritys. Kantelija työskenteli konsortiossa viestintäviraston kanssa, joka oli päätoimeksisaaja. Euroopan unionin julkaisutoimisto, jäljempänä ’OPOCE’, teki niistä puitesopimuksen, jäljempänä ’sopimus’.

2. Kantelija otti 30. huhtikuuta 2008 yhteyttä julkaisutoimistoon ja pyysi jäljennöstä sopimukseen liittyvistä tarjouspyynnöistä, jotka julkaisutoimisto oli toimittanut johtavalle toimeksisaajalle. OPOCE vastasi 23.5.2008 epäämällä oikeuden tutustua pyydettyihin asiakirjoihin.

3. Kantelija lähetti 26. toukokuuta 2009 komission pääsihteeristölle uudistetun pyynnön Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 [1], jäljempänä ’asetus 1049/2001’, mukaisesti. Pääsihteeristö vastasi 1. elokuuta 2008 pitämällä voimassa julkaisutoimiston päätöksen evätä pääsy tietoihin.

4. Kantelija kirjoitti 1 päivänä syyskuuta 2008 uudelleen komissiolle ja kiisti vastauksensa uudistettuun pyyntöön. Komissio vastasi 3.9.2008 ja toisti päätöksensä evätä oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin.

5. Kantelija teki 19. syyskuuta 2008 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle.

Tutkinnan kohde

6. Valituksen tekijä esitti alkuperäisessä valituksessaan seuraavan väitteen ja väitteen:

1. Kantelija väittää, että siltä evättiin virheellisesti oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat kantelijan ja julkaisutoimiston välillä allekirjoitettua puitesopimusta. Kyseiset asiakirjat ovat kaikki päätoimeksisaajalle toimitetut tarjouspyynnöt.
2. Kantelija väittää, että sille olisi annettava täysi oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin.

7. Komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija esitti uuden väitteen ja väitteen:

1. Komissio ei noudattanut tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettua menettelyä porrastetun järjestelmän osalta.
2. Komission olisi korvattava kantelijalle tappiot, joita sille on aiheutunut puitesopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista.

8. Mitä tulee kantelijan uuteen väitteeseen ja väitteeseen, jonka se esitti komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan, kantelija ei osoittanut, että se olisi ottanut etukäteen yhteyttä komissioon Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdassa edellytetyllä tavalla. Tästä syystä uusi väite ja vaatimus on jätettävä tutkimatta.

KYSYMYS

9. Kantelu toimitettiin komissiolle 25. marraskuuta 2008, ja sitä pyydettiin antamaan lausunto 29. tammikuuta 2009 mennessä. Komissio pyysi 23 päivänä helmikuuta ja 26 päivänä maaliskuuta 2009 tätä kantelua koskevan lausuntonsa toimittamisen määräajan pidentämistä 31 päivään huhtikuuta 2009. Komissio lähetti 24 päivänä huhtikuuta 2009 lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijalle ja johon sisältyi kehotus esittää huomautuksia. Kantelija lähetti huomautuksensa 25. kesäkuuta 2009.

10. Oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeusasiamiehen yksiköt tarkastivat 18. toukokuuta 2009 puitesopimuksen mukaisesti päätoimeksisaajalle toimitetut tarjouspyynnöt. Komissio katsoi, että nämä asiakirjat olivat luottamuksellisia.

11. Jäljennös tarkastuskertomuksesta lähetettiin sekä kantelijalle että komissiolle.

12. Komissio toimitti oikeusasiamiehen yksiköille 12. toukokuuta 2010 lisätietoja (ks. jäljempänä 24 kohta), jotka olivat kantelijan tiedossa niiden luonteen vuoksi.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

A. Väite, jonka mukaan komissio ei ole antanut oikeutta tutustua asiaankuuluviin asiakirjoihin ja niihin liittyvään väitteeseen

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

13. Väitteensä tueksi kantelija väitti, että komissio ei perustellut asianmukaisesti päätöstään evätä oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjen poikkeusten eli i) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan neljännen luetelmakohdan [2] nojalla, joka koskee rahoitus-, raha- tai talouspolitiikkaan liittyvän yleisen edun suojaa; ii) 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta [3], joka koskee taloudellisten etujen suojaa; iii) asiakirjojen osittaista saatavuutta koskeva 4 artiklan 6 kohta [4].

14. Yleisen edun suojaamisen osalta kantelija huomautti, että kiintiöt ovat asiakirjoja, joissa komissio kuvaa työn laajuutta, jonka se odottaa toimeksisaajan suorittavan. Hankintasopimuksissa vahvistetut kriteerit ovat merkityksellisiä hankintailmoituksen ymmärtämisen kannalta. Sen vuoksi niiden on oltava kaikkien julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien yritysten käytettävissä, jotta ne voivat kilpailla oikeudenmukaisesti [5]. Se katsoi, että asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen suojelisi yleistä etua varmistamalla varainhoitoasetuksen [6] 89 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamisen.

15. Taloudellisten etujen suojaamisen osalta kantelija muistutti unionin tuomioistuinten poikkeuksesta tekemästä tulkinnasta, jonka mukaan kyseisen edun vahingoittamisen on oltava kohtuudella ennakoitavissa eikä puhtaasti hypoteettista. Tässä tapauksessa kantelija katsoi, että komissio ei pystynyt osoittamaan, miten hinnanerosopimusten ilmoittaminen vahingoittaisi sekä sopimuspuolten että sen omia kaupallisia etuja.

16. Kantelija huomautti myös, että se vastaa kaikista konsortion tietotekniikkaan liittyvistä asioista. Näin ollen hinnanerosopimusten ilmoittaminen ei vahingoittaisi pääurakoitsijan etuja.

17. Kantelija väitti lopuksi, että oli olemassa ylivoimainen yleinen etu, joka edellytti kiintiöiden ilmoittamista, koska ilmoittamisen antaessaan komissio osoittaisi, että puitesopimuksia täytäntöön pannessaan se varmistaa tasapuolisen kilpailun, kuten varainhoitoasetuksessa säädetään. Hän lisäsi, että se, että komissio epäsi oikeuden tutustua asiakirjojen osiin, loukkasi suhteellisuusperiaatetta, koska se ei varmistanut toteutettujen toimenpiteiden ja tavoitellun päämäärän välistä tasapainoa.

18. Lausunnossaan komissio oli eri mieltä kantelijan kanssa. Se täsmensi, että tarjouseritelmään sisältyvät tiedot ovat yksityiskohtaisempia kuin kuhunkin tarjouspyyntöön liittyvät tarjouseritelmään sisältyvät tiedot. Jokainen RfQ sisältää kuvauksen asiakkaan hankkeesta (asiakas voi olla komission pääosasto tai jokin sen palveluista) ja julkaisutoimiston laatimat tekniset eritelmät. Viitetasot ovat "toistoprosessi", jonka aikana sekä hankkeita että eritelmiä muutetaan, mikä johtaa lopulliseen tarjoukseen puitesopimuksen puitteissa suoritettavasta erityistehtävästä. Julkaisutoimiston ja toimeksisaajan väliseen tietojenvaihtoon sisältyy kuvaus erityistehtävistä, ja siinä viitataan toimeksisaajan taitotietoon, odotettuun panokseen, ehdotettuihin menetelmiin ja hintaneuvotteluihin. Näin ollen näiden asiakirjojen julkistaminen paljastaisi yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten toimeksisaaja on pannut sopimuksen täytäntöön, mikä voisi vahingoittaa toimeksisaajan kaupallisia etuja. Lisäksi paljastamalla kaupallisesti arkaluonteisia tietoja käynnissä olevan puitesopimuksen nojalla suoritettavan tietyn työn sisällöstä komissio vähentäisi tarjouspyyntöjensä houkuttelevuutta ja vahingoittaisi siten omia kaupallisia etujaan. Pyydettyjen vakiosopimusehtojen, jotka sisältävät yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten toimeksisaaja on pannut sopimuksen täytäntöön, paljastaminen vääristäisi tervettä kilpailua.

19. Väitteestä, jonka mukaan komissio ei ole selittänyt päättelyään (ks. 13 kohta), komissio totesi, että se perusti päätöksensä tiettyihin asiakirjaryhmiin sovellettaviin yleisiin olettamiin, koska yleisluonteisiin asiakirjoihin voidaan todennäköisesti soveltaa yleisiä huomioita. Komission on kuitenkin kussakin tapauksessa selvitettävä, voidaanko tällaisia yleisiä huomioita tosiasiallisesti soveltaa tiettyyn asiakirjaan, jonka sisältämien tietojen ilmaisemista siltä on pyydetty [7]. Komissio on tehnyt niin. Tältä osin komissio kuvasi kyseisiä asiakirjoja " komission [päätoimeksisaajalle] …lle lähettämäksi sähköpostiviestiksi, jonka liitteinä oli asiaankuuluvia ja yksityiskohtaisia tietoja". Lisäksi komissio viittasi näihin asiakirjoihin sovellettaviin poikkeuksiin ja esitti kantelijalle yksityiskohtaiset perustelut.

20. Ylivoimaisen yleisen edun osalta komissio katsoi, että sen tietojen mukaan käytettävissä ei ollut tietoja, jotka osoittaisivat ylivoimaisen yleisen edun olemassaolon. Päinvastoin kieltäytyminen antamasta pyydettyjä asiakirjoja yleisön tutustuttavaksi oli terveen kilpailun kannalta yleisen edun mukaista.

21. Komissio totesi myös, että se oli arvioinut asianmukaisesti pyydettyihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot ja päätellyt, että poikkeukset, joihin se oli tukeutunut, kattoivat nämä asiakirjat kokonaisuudessaan.

22. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi esittäneensä riittävät perusteet evätä oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin EY 253 artiklassa (SEUT:n uusi 296 artikla) edellytetyllä tavalla.

23. Kantelija pysyi huomautuksissaan kannassaan, jonka mukaan komissio ei selittänyt asianmukaisesti, miten pyydettyjen asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi suojattuja etuja ja oliko asetuksen 1049/2001 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa olemassa ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttäisi ilmaisemista.

24. Komissio täydensi 12. toukokuuta 2010 edellä mainittua lausuntoaan ja ilmoitti oikeusasiamiehen yksiköille, että kantelija oli nostanut unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen kahdesta komission päätöksestä, joista ensimmäinen oli päivätty 27. tammikuuta 2010 ja toinen 11. maaliskuuta 2010. Näillä päätöksillä ja samoilla perusteilla komissio epäsi oikeuden tutustua samantyyppisiin asiakirjoihin kuin nyt tarkasteltavat asiakirjat eli RfQ-asiakirjoihin, jotka oli annettu unionin ja tiettyjen yritysten välillä tehtyjen puitesopimusten yhteydessä.

Oikeusasiamiehen arviointi

25. Oikeusasiamies toteaa, että kantelija nosti unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan komission 27. tammikuuta ja 11. maaliskuuta 2010 tekemät päätökset, joilla se epäsi oikeuden tutustua kaikkiin viitekorvauksiin, jotka koskivat komission eri yksiköiden käsittelemien useiden puitesopimusten kaikkia eriä. Kantelija väitti kanteensa tueksi, että komissio rikkoi asetuksen 1049/2001 säännöksiä, kun se ei tutkinut konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti asiakirjoihin tutustumista koskevassa pyynnössä tarkoitettuja asiakirjoja arvioidakseen, voitiinko poikkeuksia, joihin se vetosi, soveltaa vai voitiinko osittainen oikeus tutustua asiakirjoihin myöntää. Lisäksi kantelija väitti, että komission perustelut, jotka koskevat EU:n talouspolitiikan suojelua, kaupallisten etujen suojaamista ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä syitä, olisi hylättävä täysin perusteettomina. Unionin yleisen tuomioistuimen virallisessa lehdessä julkaiseman ilmoituksen mukaan syyt, joiden perusteella komissio hylkäsi asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön, ovat kantelijan mukaan luonteeltaan yleisiä ja abstrakteja, eikä niistä ilmene, että komissio olisi tutkinut kunkin pyydetyn yksittäisen asiakirjan konkreettisen sisällön.

26. Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa siltä, että kantelijan unionin yleisessä tuomioistuimessa nostama kanne koskee samantyyppisiä asiakirjoja kuin ne, joihin komissio on evännyt oikeuden tutustua nyt käsiteltävässä asiassa, eli unionin ja tiettyjen yritysten välisten puitesopimusten yhteydessä annettuja hinnanerosopimuksia. Lisäksi vaikuttaa siltä, että evätäkseen oikeuden tutustua pyydettyihin kiintiöihin komissio vetosi samoihin asetuksessa 1049/2001 säädettyihin poikkeuksiin eli i) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan neljänteen luetelmakohtaan, joka koskee rahoitus-, raha- tai talouspolitiikkaa koskevan yleisen edun suojaa; ja ii) 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta, joka koskee taloudellisten etujen suojaa, kuten tässä väitteessä.

27. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa hänelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja "… unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista …, paitsi jos väitetyt tosiseikat ovat tai ovat olleet oikeudenkäynnin kohteena ". Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 7 kohdassa määrätään myös, että "…, kun oikeusasiamiehen on esitettäviä tosiseikkoja koskevan meneillään olevan tai päätökseen saatetun oikeudenkäynnin vuoksi jätettävä kantelu tutkimatta tai lopetettava sen käsittely, hänen siihen mennessä suorittamiensa tutkimusten tulokset jätetään ilman jatkotoimia ".

28. Komissio täsmensi, että se on nyt käsiteltävässä asiassa perustanut päätöksensä tiettyihin asiakirjaryhmiin sovellettaviin yleisiin olettamiin, koska yleisiä huomioita voidaan soveltaa luonteeltaan samanlaisiin asiakirjoihin. Unionin yleinen tuomioistuin valvoo olettamia, joihin komissio on tukeutunut tiettyjen asiakirjojen osalta. Nämä asiakirjat kuuluvat samaan ryhmään kuin nyt käsiteltävän kanneperusteen kohteena olevat asiakirjat.

29. Tässä tilanteessa oikeusasiamies voi unionin yleisen tuomioistuimen päätöstä odotettaessa ainoastaan lopettaa tämän kantelun käsittelyn ja tehdä tähän mennessä suoritetun tutkimuksen ryhtymättä lisätoimiin.

B. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavan päätelmän:

Oikeusasiamies lopettaa kantelun käsittelyn ja päättää tähän mennessä suoritetun tutkimuksen ryhtymättä lisätoimiin.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 20 päivänä heinäkuuta 2010.

[1] EYVL 2001, L 267, s. 43.

[2] Asetuksen 1049/2001 4 artiklan 1 a kohdan neljäs luetelmakohta kuuluu seuraavasti: "Toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikkaa koskevan yleisen edun suojaa …, jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista."

[3] Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään seuraavaa: "Toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaa, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeudet …, ellei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista."

[4] Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jos vain osaan pyydetystä asiakirjasta sovelletaan jotakin poikkeusta, asiakirjan muut osat luovutetaan.”

[5] Kantelija viittasi asiaan T-345/03, Evropaïki Dynamiki v. komissio, Kok. 2008, s. II-341.

[6] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta, EYVL 2002, L 248/1. Direktiivin 89 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: "Kaikissa talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettavissa hankintasopimuksissa on noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita."

[7] Komissio viittasi yhdistettyihin asioihin C-39/05 P ja C-52/05 P, Ruotsi ja Turco v. neuvosto, Kok. 2008, s. I-4723, 50 kohta.