Strasbourg, 21. huhtikuuta 2010

Arvoisa puhemies,

Ilmoitin Teille 1. helmikuuta 2010, että olin päättänyt aloittaa oma-aloitteisen tutkimuksen tapauksesta, jossa tapahtui huomattava viivästys ennen kuin Euroopan komissio suoritti sopimuksen mukaisen maksun. Ilmoitin teille myös, että komission mahdollisesti tarpeettoman työn välttämiseksi katsoin aiheelliseksi aloittaa tutkimukseni tutkimalla kyseistä tapausta koskevia asiakirjoja sen selvittämiseksi, olisiko tässä tapauksessa tarpeen pyytää komissiolta virallista lausuntoa.

Edustajani tarkastivat komission asiakirja-aineiston 15. maaliskuuta 2010.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

Perusteet oma-aloitteiselle tutkimukselle

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa Euroopan oikeusasiamies valtuutetaan tekemään omasta aloitteestaan tutkimuksia unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa mahdollisesti ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista.

Oikeusasiamies ilmoitti 17. helmikuuta 2009 komissiolle päättäneensä aloittaa oma-aloitteisen tutkimuksen komission maksujen oikea-aikaisuudesta (tutkimus OI/1/2009/GG).

Tutkinta on vielä kesken.

Komissio toimitti 30. lokakuuta 2009 oikeusasiamiehelle tiettyjä tietoja, joita tämä oli pyytänyt 24. kesäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Komissio toimitti yksityiskohtaisia tietoja muun muassa niistä viidestä tapauksesta, joissa viivästyskorkoja oli maksettu eniten vuonna 2008.

Näiden tietojen mukaan yksi tapaus koski maksua "julkiselle laitokselle", jossa oli tapahtunut 754 päivän viive.

Tämä oli poikkeuksellinen viivästys. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että asiaa oli syytä tarkastella lähemmin.

Ensi näkemältä vaikutti kohtuulliselta olettaa, että tämä tapaus oli poikkeus. Oikeusasiamies totesi myös, että tässä tapauksessa oli maksettu viivästyskorkoa ja että hänelle ei ilmeisesti ollut tehty asiasta kantelua.

Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että asiaa oli aiheellista tarkastella erillään edellä mainitusta yleisestä oma-aloitteisesta tutkimuksesta, joka koski komission maksujen oikea-aikaisuutta (tutkimus OI/1/2009/GG).

Siksi hän päätti aloittaa tämän oma-aloitteisen tutkimuksen.

KYSYMYS

Oikeusasiamiehen edustajat tarkastivat 15. maaliskuuta 2010 edellä mainittua asiaa koskevan komission asiakirja-aineiston.

Tarkastuksen tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

Hankkeen tavoitteena oli edistää puhdasta energia- ja liikenneteknologiaa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla (OLA, hankenumero NNE5/81/2002). Siihen osallistui hankekoordinaattori ja 14 toimeksisaajaa.

Komissio keskeytti vuonna 2005 maksut yhdelle toimeksisaajalle petosepäilyn vuoksi. Kyseessä olevan sopimuksen ehtojen mukaan tämä ei kuitenkaan vaikuttanut muiden sopimuspuolten tilanteeseen.

Sopimuksen mukaan yhteisön rahoitusosuuden loppumaksu oli suoritettava 60 päivän kuluessa päivästä, jona komissio hyväksyi tai sen katsottiin hyväksyneen hankkeen viimeisen suoritteen.

Hankkeen viimeinen tuotos lähetettiin 29. huhtikuuta 2005.

Komissio kirjasi 26.5.2005 hankekoordinaattorin esittämän loppumaksupyynnön. Pyydetty maksu oli 522 249,84 euroa.

Komission hankevastaava lähetti 29 päivänä heinäkuuta 2005 yksityiskohtaisia teknisiä huomautuksia ja pyysi konsortiolta lisätietoja. Hankekoordinaattori hylkäsi pyynnön sillä perusteella, että se oli lähetetty sen jälkeen, kun hankkeen viimeisen suoritteen hyväksymiselle asetettu määräaika oli päättynyt.

Maksu suoritettiin vasta 17. lokakuuta 2007.

Hankekoordinaattori pyysi 22.11.2007 viivästyskorkojen maksamista.

Komissio ilmoitti hankkeen koordinaattorille 7. huhtikuuta 2008, että pyyntö oli hyväksytty. Komission mukaan maksu olisi pitänyt suorittaa 23.9.2005. Komission laskeman 754 päivän viivästyksen kattamiseksi maksettiin 38 298,80 euroa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen kirjoitti 14. huhtikuuta 2008 komission varapuheenjohtajalle Piebalgsille tietyistä kyseisen hankkeen käsittelyssä havaituista virheistä.

PÄÄTÖS

1. Käsiteltävässä asiassa tapahtuneesta viivästyksestä

1.1 Oikeusasiamies toteaa, että tässä tapauksessa tapahtui poikkeuksellinen viivästys tai yli kaksi vuotta. Komissio on itse laskenut viivästyksen ulottuvan 754 päivään. Koska hankkeen koordinaattori ei näytä esittäneen vastalauseita, oikeusasiamies katsoo, että hänen arvionsa voi perustua tähän lukuun.

1.2 Vaikka tällä ei ole merkitystä sopimusehtojen mukaisen viivästyksen laskemisen kannalta, on hyödyllistä huomata, että komissio näyttää jatkaneen sopimusta koskevaa työtään maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa 2007. Myöhästyminen olisi kuitenkin edelleen hyvin huomattavaa, vaikka otettaisiin huomioon vain syyskuun 2005 ja maaliskuun 2007 välinen ajanjakso.

1.3 Tarkastuksen yhteydessä komission edustaja huomautti, että käsiteltävänä olevassa asiassa ilmennyt huomattava viivästys oli johtunut silloisesta vakavasta henkilöstöpulasta, joka puolestaan johtui henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta. Komission edustaja korosti, että maksujen oikea-aikaisuus hänen osastossaan on parantunut huomattavasti sen jälkeen.

1.4 Oikeusasiamies toteaa, että tiedot, jotka hänelle toimitettiin komission asiakirja-aineistoa tarkasteltaessa, näyttävät vahvistavan tämän lausuman.

1.5 Oikeusasiamiehen mielestä käsiteltävänä oleva asia näyttää näin ollen olevan äärimmäinen esimerkki maksun viivästymisestä, mutta se ei ole osoitus yleisestä ongelmasta. Tarkemmin sanottuna, vaikka maksuviivästykset ovat edelleen todellinen ongelma (jota tarkastellaan asiassa OI/1/2009/GG), mikään ei viittaa siihen, että käsiteltävän asian kaltaiset äärimmäiset tilanteet voisivat toistua tällä hetkellä tai tulevaisuudessa.

1.6 Oikeusasiamies toteaa joka tapauksessa, että tilintarkastustuomioistuin on jo tutkinut käsiteltävänä olevan tapauksen ja sen aiheuttamat ongelmat (myös ilmenneen viivästyksen).

2. Päätelmä

2.1 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että tässä tapauksessa ei ole perusteita lisätutkimuksille.

2.2 Käsillä oleva tutkimus voidaan näin ollen päättää komission asiakirja-aineiston tarkastuksen tulosten perusteella ilman, että komissiolta tarvitsee pyytää lausuntoa.

Vilpittömästi,

P. Nikiforos DIAMANDOUROS