Kantelun tausta

1. Kantelija työskenteli Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (ETSK) joulukuuhun 2005 asti, jolloin hän erosi tehtävästään. Ennen eroaan hän työskenteli johtavassa asemassa ETSK:n silloisen puheenjohtajan kabinetissa.

2. Kantelijan mukaan eräs toinen ETSK:n hyvin korkea virkamies (X) "huusi ja huusi pahoinpitelyä" ETSK:ssa 7. heinäkuuta 2005 pidetyssä kokouksessa. Väitetyt tosiseikat tapahtuivat ETSK:n puheenjohtajan, X:n sihteerin (Y) ja muiden virkamiesten läsnä ollessa. Kantelija väittää, että kokouksen osallistujat olivat "järkyttyneitä ja järkyttyneitä" X:n käyttäytymisestä. Kantelija totesi, että X ei selittänyt, mitä kantelija oli tehnyt tällaisen purkauksen ansaitsemiseksi.

3. Erottuaan ETSK:sta kantelija pyysi 25. lokakuuta 2006 ETSK:n uutta puheenjohtajaa ryhtymään kurinpitotoimiin X:ää vastaan. Hän pyysi myös ETSK:ta pyytämään X:ltä anteeksi käytöstään.

4. ETSK vastasi kantelijalle 26. maaliskuuta 2007 ja ilmoitti, että komitean nykyinen puheenjohtaja oli toteuttanut hänen pyyntönsä perusteellisen seurannan. ETSK:n puheenjohtaja oli pyytänyt yhtä ETSK:n varapuheenjohtajista arvioimaan tilannetta ja laatimaan kirjallisen raportin. Kertomus valmistui 5. helmikuuta 2007. Se katsoi, että X:ää vastaan ei pitäisi aloittaa kurinpitomenettelyä, koska

1. välikohtauksen päivämäärän (7.7.2005) ja X:ää vastaan tehdyn kantelun päivämäärän (25.10.2006) välillä kulunut aika oli hyvin pitkä;
2. kantelijan eroamiskirjeen ja hänen ETSK:lle osoittamansa kantelun välillä oli ristiriita; ja
3. Todisteet puuttuivat.

Näiden päätelmien perusteella ETSK päätti olla ryhtymättä toimiin X:ää vastaan.

Tutkinnan kohde

5. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen väitteistä, joiden mukaan

1. ETSK:n 26. maaliskuuta 2007 tekemää päätöstä tukevat perustelut, jotka perustuvat ETSK:n varapuheenjohtajan 5. helmikuuta 2007 laatimaan kertomukseen, olivat riittämättömät eikä niissä otettu huomioon saatavilla olevaa näyttöä.
2. ETSK ei vastannut kantelijan 7. toukokuuta 2007 tekemään kanteluun, jossa hän riitautti ETSK:n 26. maaliskuuta 2007 tekemän päätöksen olla ryhtymättä kurinpitotoimiin X:ää vastaan kantelijaan kohdistuneen väitetyn väärinkäytöksen vuoksi.

KYSYMYS

6. Kantelija teki 5. huhtikuuta 2008 kantelun oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies aloitti 20. toukokuuta 2008 tutkimuksen ja lähetti kantelun ETSK:lle ja pyysi lausuntoa. ETSK lähetti lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijalle. Tämän jälkeen kantelija lähetti huomautuksensa oikeusasiamiehelle.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

A. Väite, jonka mukaan ETSK:n 26. maaliskuuta 2007 tekemänsä päätöksen tueksi esittämät perustelut olivat riittämättömiä eikä niissä otettu huomioon käytettävissä olevaa näyttöä

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

7. ETSK katsoi, että syyt, joiden vuoksi X:ää vastaan ei aloitettu kurinpitomenettelyä, perustuivat ensinnäkin komission varapuheenjohtajan esittelemään kertomukseen.

8. Kertomuksessa todettiin seuraavaa:

1. kahden asianosaisen (kantelijan ja X:n) henkilökansiot eivät sisältäneet jälkeäkään aikaisemmista kanteluista, joissa nämä kaksi kollegaa olivat olleet osallisina.
2. ajanjakso, joka kului kanteluun liittyvien tosiseikkojen tapahtumisen (7. heinäkuuta 2005) ja kantelun nykyiselle presidentille toimittamisen (25. lokakuuta 2006) välillä, ei vaikuta kohtuulliselta. Kantelijan perusteluna esittämä väite, jonka mukaan hän odotti lähtökorvaustaan, ei ollut vakuuttava, varsinkaan kun lähtökorvaus on henkilöstösäännöissä säädetty oikeus. Vaikka ETSK myöntää oikeuden, maksun suorittaa puolestaan Euroopan komissio.

9. ETSK totesi myös, ettei se käynnistänyt kurinpitomenettelyä X:ää vastaan, koska tosiseikat tapahtuivat entisen puheenjohtajan toimikauden aikana. Suullinen keskustelu käytiin entisen presidentin läsnä ollessa, joka nimittävänä viranomaisena ja X:n esimiehenä ei pitänyt asianmukaisena aloittaa mitään hallinnollista tutkimusta häntä vastaan. Entisen puheenjohtajan päätös olla aloittamatta kurinpitomenettelyä X:ää vastaan oli näin ollen ETSK:n mielestä ratkaiseva.

10. Lisäksi ETSK huomautti, että kantelija työskentelee suoraan entisen puheenjohtajan alaisuudessa. Se väitti, että on vaikea ymmärtää, miksi hän ei valittanut suoraan entiselle presidentille, koska tämä oli läsnä välikohtauksen tapahtuessa. Sen sijaan kantelija odotti yli vuoden ennen kantelun tekemistä ETSK:lle.

11. Kantelija väitti huomautuksissaan, että ETSK yritti peitellä asiaa eikä suorittanut perusteellista tutkimusta. Väitteestä, jonka mukaan todisteita ei ollut, kantelija totesi, että 11. joulukuuta 2006 päivätyssä ETSK:n puheenjohtajan muistiossa yhdelle ETSK:n varapuheenjohtajista annettiin hänelle valtuudet

• tutkia X:n henkilökansion;
• kuulla X:ää ja tapauksen yhteydessä nimettyjä todistajia, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi; ja
• kerätä tarvittaessa lisää asiantuntijalausuntoja ETSK:sta tai sen ulkopuolelta voimassa olevia tietosuojasääntöjä noudattaen.

12. Edellä esitetystä huolimatta ETSK:n varapuheenjohtaja tutustui kuitenkin vain X:n ja kantelijan henkilökansioihin todetakseen, että henkilökansioista ja muualta puuttui todisteita. Kantelija väitti, että ETSK:n varapuheenjohtaja ei etsinyt todisteita muualta eikä haastatellut häntä asiasta. Lisäksi hän huomautti, että X:n kanssa käydyssä suullisessa keskustelussa oli useita todistajia, muun muassa ETSK:n entinen puheenjohtaja ja entisen puheenjohtajan kabinetin jäsenet. Näitä todistajia ei ilmeisesti kuultu myöskään kertomuksen valmistelussa. Kantelija lisäsi, että hän oli saanut ETSK:n entiseltä puheenjohtajalta sähköpostiviestin, jossa vahvistettiin, että häntä ei myöskään kuultu. Näiden seikkojen perusteella kantelija kyseenalaisti sen, haastateltiinko X:ää tosiasiallisesti.

13. Kantelija väitti, että tapahtuman ja X:ää vastaan tehdyn kantelun välillä kulunut aika ei ollut kohtuuton. Hän huomautti, että hän ei tehnyt valitusta heti tapauksen tapahduttua, koska hän yritti ensin saada anteeksipyynnön ETSK:n entisen puheenjohtajan välityksellä. Hän kertoi myös päättäneensä olla ryhtymättä toimiin ennen kuin hän on saanut erorahansa ETSK:lta.

14. Kantelija kiisti myös väitteen, jonka mukaan hänen 5. syyskuuta 2005 päivätyn eroamiskirjeensä, jossa hän totesi, että hänellä oli ollut”hyvää aikaa” työskennellä ETSK:ssa, ja hänen ETSK:lle esittämänsä valituksen sisällön välillä oli ristiriita. Kantelija lainasi eroamiskirjeensä tekstiä, joka kuului seuraavasti: "Kiitos, että annoit minulle mahdollisuuden työskennellä hallituksessa. Minulla tulee aina olemaan lämmin muisti tästä työurani ajasta." Tämä kirje ei sisältänyt sitä, mitä raportissa viitattiin.

Oikeusasiamiehen arviointi

15. Oikeusasiamies haluaa tehdä heti arviointinsa alussa selväksi, että kantelijan väittämät tosiseikat tapahtuivat kokouksessa, johon ETSK:n entinen puheenjohtaja osallistui. Väitetty rikos tuomittiin, kuten kantelija myönsi, ETSK:n puheenjohtajan läsnä ollessa, joka oli myös nimittävä viranomainen, joka oli vastuussa sen tutkimisesta ja päättämisestä, olisiko vastuussa olevaan virkamieheen pitänyt kohdistaa kurinpitotoimia vai ei. Oikeusasiamies panee lisäksi merkille, että kantelija ilmoitti, ettei hän tehnyt kantelua heti tapauksen tapahduttua, koska hän yritti ensin saada anteeksipyyntöä ETSK:n entisen puheenjohtajan kautta. Tämä vahvistaa oikeusasiamiehen näkemyksen, jonka mukaan kantelija oli todellakin saattanut asian nimittävän viranomaisen tietoon ja pyrkinyt saamaan anteeksipyynnön.

16. Erottuaan ja yli vuosi väitettyjen tapahtumien jälkeen kantelija pyysi ETSK:n uutta puheenjohtajaa aloittamaan kurinpitomenettelyn kyseistä virkamiestä vastaan. ETSK:n uusi puheenjohtaja valtuutti 11. joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä yhden varapuheenjohtajistaan tutkimaan kantelun ja selventämään tiettyjä tosiseikkoihin liittyviä seikkoja. Tätä varten varapuheenjohtajalla oli erityinen toimivalta tutkia X:n henkilökansiota, kerätä lisäasiantuntemusta ETSK:sta tai sen ulkopuolelta ja järjestää kuulemisia ", jos hän pitää sitä tarpeellisena" (kursivointi tässä). Kantelija katsoo, että koska varapuhemies ei kuullut asianomaisessa kokouksessa läsnä olleita henkilöitä, hänen tutkimustaan ei suoritettu asianmukaisesti ja tuloksena oleva raportti kuvasti tätä heikkoutta. Näin ollen ETSK on vain yrittänyt peitellä asiaa.

17. Oikeusasiamies toteaa, että kertomus perustui pääasiassa X:n ja kantelijan henkilökansioista kerättyihin tietoihin. Näiden henkilökohtaisten tiedostojen tarkastelu olisi todellakin voinut antaa tärkeitä tietoja. Koska nimittävä viranomainen oli tuolloin todistamassa väitettyä tapahtumaa ja jos se olisi katsonut, että toinen kokouksessa läsnä olleista henkilöistä ei täyttänyt henkilöstösääntöjen mukaisia velvoitteitaan, se olisi voinut päättää antaa asianomaiselle virkamiehelle varoituksen (mise en garde) tai jopa määrätä hänelle jommankumman henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa 9 artiklassa säädetyistä kahdesta ensimmäisestä seuraamuksesta. Tällaisia seuraamuksia (kirjallinen varoitus ja huomautus) voidaan määrätä kuulematta kurinpitolautakuntaa (henkilöstösääntöjen liitteessä IX oleva 11 artikla), ja ne olisi säilytetty virkamiehen henkilökansiossa. Näin ollen oli aiheellista tutkia virkamiehen henkilökansio. Koska varapuhemiehen suorittamassa tutkinnassa ei löydetty mitään jälkiä tällaisista varoituksista tai seuraamuksista virkamiehen henkilökansiossa, hän saattoi kohtuudella katsoa, ettei ollut tarpeen suorittaa lisätutkimuksia ja kuulla todistajia sellaisten menneisyydessä tapahtuneiden tosiseikkojen selvittämiseksi, joita nimittävä viranomainen oli kyseisenä ajankohtana todistanut ja arvioinut.

18. Oikeusasiamies katsoo, että kun nimittävä viranomainen saa tietää, että vakava väärinkäytös on saattanut tapahtua, sillä on velvollisuus tarkistaa ja arvioida kyseiseen tapahtumaan liittyvät täsmälliset tosiseikat. Nimittävä viranomainen voi sen jälkeen, kun se on varmistanut, että väärinkäytöksiä on tapahtunut, käyttää harkintavaltaansa sen suhteen, onko aiheellista toteuttaa kurinpitomenettely vai ei. Nimittävä viranomainen voi tosiasiallisesti päättää, että "- - vaikka velvoitteita ei olisikaan noudatettu tai olisi ilmeisesti jätetty noudattamatta, kurinpitoseuraamuksia ei toteuteta, ja tarvittaessa antaa virkamiehelle varoituksen - -"[1].

19. Kantelijan väite merkitsee kaiken kaikkiaan sitä, että nykyinen nimittävä viranomainen ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin saadakseen tietoonsa täsmälliset tosiseikat, jotka liittyvät väitettyyn yli kolme vuotta sitten tapahtuneeseen tapahtumaan. ETSK:n tässä tutkimuksessa antaman lausunnon mukaan väitetty välikohtaus tapahtui kokouksessa, jossa nimittävä viranomainen oli kyseisenä ajankohtana läsnä. Kantelija perusteli, miksi hän odotti yli vuoden esittääkseen pyyntönsä ETSK:lle, väittämällä, että hän yritti saada X:ltä anteeksipyynnön silloisen puheenjohtajan välityksellä. Näin ollen nimittävä viranomainen oli täysin tietoinen tapaukseen liittyvistä täsmällisistä tosiseikoista ja tiesi myös, että kantelija tunsi X:n käytöksen loukkaavan häntä ja halusi, että häneen kohdistetaan kurinpitotoimia. Koska nimittävä viranomainen oli todistajana tarkoissa tosiseikoissa, se saattoi siten käyttää täysimääräisesti harkintavaltaansa sen suhteen, oliko X:ää vastaan aiheellista aloittaa kurinpitomenettely vai ei.

20. ETSK:n entinen puheenjohtaja ei nimittävänä viranomaisena ryhtynyt mihinkään toimiin X:ää vastaan, vaikka hän todisti väitetyt tosiseikat ja tiesi, että kantelija tunsi loukkaantuneensa ja vaati korvausta. Oikeusasiamies katsoo, että entisen nimittävän viranomaisen päätöstä olla aloittamatta kurinpitomenettelyä X:ää vastaan kantelijan valituksista ja tällaisten toimenpiteiden toteuttamista koskevista pyynnöistä huolimatta on pidettävä nimittävän viranomaisen päätöksenä, jonka mukaan hänen todistamansa tosiseikat eivät oikeuttaneet kurinpitomenettelyn aloittamista X:ää vastaan. Nimittävällä viranomaisella on harkintavalta arvioida tosiseikkoja, joita voidaan pitää virkamiehille kuuluvien velvoitteiden rikkomisena, ja harkita, onko aiheellista aloittaa kurinpitomenettely. Harkintavallan käyttö olisi asetettava kyseenalaiseksi vain, jos tehtyä päätöstä rasittaa ilmeinen arviointivirhe tai jos se on tehty tosiseikkoja koskevan virheen perusteella. Nyt käsiteltävässä asiassa nimittävä viranomainen on ollut todistajana tosiseikoissa ja on siten voinut arvioida niitä. Lisäksi tässä tutkimuksessa oikeusasiamiehen tietoon ei ole tullut uusia seikkoja, jotka voisivat asettaa kyseenalaiseksi ETSK:n entisen puheenjohtajan tuomion ja päätöksen olla aloittamatta kurinpitomenettelyä X:ää vastaan kurinpitolautakunnassa tai jopa määrätä hänelle kurinpitoseuraamuksia, joita nimittävä viranomainen voi henkilöstösääntöjen mukaan määrätä jopa kurinpitolautakuntaa kuulematta.

21. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että ETSK on lausunnossaan antanut riittävän selityksen siitä, miksi a) varapuhemiehen oli kohtuullista katsoa, että kahden asianomaisen virkamiehen ja muiden kokouksessa läsnä olleiden henkilöiden kuuleminen ei ollut tarpeen entisen nimittävän viranomaisen todistamien ja arvioimien tosiseikkojen selvittämiseksi b) se ei pitänyt asianmukaisena tarkistaa nimittävän viranomaisen väitettyjen väärinkäytösten yhteydessä tekemää arviointia eikä näin ollen aloittaa kurinpitomenettelyä X:ää vastaan.

22. Edellä olevissa kohdissa esitettyjen päätelmien perusteella oikeusasiamies katsoo, että tämän väitteen osalta ei ole perusteltua tehdä lisätutkimuksia.

B. Väite, jonka mukaan ETSK ei ole vastannut hänen 7. toukokuuta 2007 tekemäänsä kanteluun

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

23. Väitteestä, jonka mukaan ETSK ei vastannut kantelijan 7. toukokuuta 2007 tekemään kanteluun, ETSK totesi, että kantelija teki kantelun 25. lokakuuta 2006. Nimittävä viranomainen ilmoitti kantelun vastaanottamisesta 22 päivänä marraskuuta 2006. Vastaanottoilmoituksessa ilmoitettiin, että hänelle ilmoitetaan mahdollisista myöhemmistä toimista. ETSK:n puheenjohtaja antoi 11. joulukuuta 2006 ETSK:n työjärjestyksen 12 artiklan mukaisesti varapuheenjohtajan tehtäväksi tutkia kantelu ja lähettää hänelle kirjallinen selvitys kahden kuukauden kuluessa. Tämän kertomuksen päätelmien mukaisesti ETSK ei aloittanut menettelyä X:ää vastaan. Kantelijalle lähetettiin vastaus, jossa hänelle ilmoitettiin asiasta 26. maaliskuuta 2007.

24. Kantelija teki 31 päivänä maaliskuuta 2007 nimittävälle viranomaiselle valituksen 26 päivänä maaliskuuta 2007 tekemästään päätöksestä. Nimittävä viranomainen vastasi kantelijalle 27 päivänä huhtikuuta 2007 ja esitti yhteenvedon päätöksensä perusteluista. Kantelija jätti 7. toukokuuta 2007 uudelleen valituksensa nimittävälle viranomaiselle. Nimittävä viranomainen ei kuitenkaan ryhtynyt lisätoimiin, koska sen mukaan kantelussa ainoastaan toistettiin se, mitä se oli kirjoittanut aiemmissa kirjeissään.

25. ETSK katsoo toimineensa oikein kantelijaa kohtaan, koska se on myöntänyt jokaisen lähettämänsä kirjeen ja vastannut siihen kohtuullisessa ajassa. Vasta kantelijan viimeinen kirje ei saanut vastausta. Tämä johtui siitä, että siinä toistettiin hänen aiempien kirjeidensä sisältö, johon ETSK:n puheenjohtaja oli jo vastannut.

26. Lisäksi ETSK huomautti, että tapa, jolla se käsitteli kantelijan kantelun, ei ollut hyvän hallintotavan periaatteiden vastainen. ETSK:ssa voimassa olevan hyvän hallintotavan periaatteita koskevan päätöksen (päätös N:o 183/02A ja sen liite) 2 artiklassa säädetään, että näitä periaatteita ei sovelleta toimielimen ja sen virkamiesten välisiin suhteisiin. Niihin sovelletaan henkilöstösääntöjä.

Oikeusasiamiehen arviointi

27. Kuten oikeusasiamies on todennut aiemmissa tapauksissa, hallinto ei voi tulkita henkilöstösääntöjen sääntöjä siten, että sillä olisi oikeus poiketa hyvän hallinnon periaatteista johtuvista velvoitteista [2].

28. Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön [3] 14 artiklassa edellytetään, että jokaisesta toimielimelle tehdystä valituksesta on saatava vastaanottoilmoitus kahden viikon kuluessa, paitsi jos asiasisältöä koskeva vastaus voidaan lähettää kyseisen määräajan kuluessa.

29. Tässä tapauksessa ETSK ei vastannut kantelijan 7. toukokuuta 2007 esittämään kanteluun, koska se katsoi, että se oli jo vastannut 26. maaliskuuta ja 27. huhtikuuta 2007 kantelijan 25. lokakuuta 2006 esittämässä aiemmassa kantelussa esittämiin samanlaisiin väitteisiin. Oikeusasiamies ei pitänyt tätä väitettä vakuuttavana. ETSK olisi voinut helposti ilmoittaa kantelijalle kirjeitse, että se oli jo viimeisimmässä kirjeenvaihdossaan vastannut kantelijan 7. toukokuuta 2007 tekemään uuteen kanteluun sisältyneisiin väitteisiin. Koska ETSK ei ole toiminut näin, se ei ole noudattanut hyvän hallintotavan säännöstön 14 artiklaa. Tällainen laiminlyönti on hallinnollinen epäkohta. Oikeusasiamies esittää näin ollen jäljempänä kriittisen huomautuksen.

C. Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella vaikuttaa tarpeelliselta esittää seuraava kriittinen huomautus:

Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 14 artiklassa edellytetään, että jokaiselle toimielimelle lähetetylle valitukselle on toimitettava vastaanottoilmoitus kahden viikon kuluessa, paitsi jos perusteltu vastaus voidaan lähettää kyseisen määräajan kuluessa. Tässä tapauksessa ETSK ei vastannut kantelijan 7. toukokuuta 2007 esittämään kanteluun, koska se katsoi, että se oli jo vastannut 26. maaliskuuta ja 27. huhtikuuta 2007 kantelijan 25. lokakuuta 2006 esittämässä aiemmassa kantelussa esittämiin samanlaisiin väitteisiin. Oikeusasiamies ei pidä tätä väitettä vakuuttavana. ETSK olisi voinut helposti ilmoittaa kantelijalle kirjeitse, että se oli jo viimeisimmässä kirjeenvaihdossaan vastannut kantelijan 7. toukokuuta 2007 tekemään uuteen kanteluun sisältyneisiin väitteisiin. Koska ETSK ei ole toiminut näin, se ei ole noudattanut hyvän hallintotavan säännöstön 14 artiklaa. Tällainen laiminlyönti on hallinnollinen epäkohta.

Koska tässä todettu hallinnollinen epäkohta liittyy tiettyihin menneisyyden tapahtumiin, ei ole asianmukaista pyrkiä sovintoratkaisuun asiassa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Oikeusasiamies ilmoittaa tästä päätöksestä kantelijalle ja ETSK:lle.

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 30 päivänä huhtikuuta 2009.

[1] Ks. henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 3 artiklan b alakohta.

[2] Ks. oikeusasiamiehen päätös asiassa 2899/2006/ELB, kohta 3.4:

http://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/3228/html.bookmark.

[3] http://www.ombudsman.europa.eu/resources/code.faces