Kantelun tausta

1. Toukokuussa 2007 kantelija osallistui avoimeen kilpailuun EPSO/AD/77/06 ja osallistui kahteen tietokoneella tehtyyn valintakokeeseen. EPSO ilmoitti 1.6.2007 hänelle, että hänen pistemääränsä eivät olleet riittävän korkeat, jotta hän olisi voinut osallistua kilpailun seuraavaan vaiheeseen.

2. Hän pyysi 4.6.2007 EPSOa toimittamaan hänelle jäljennökset hänelle esitetyistä kysymyksistä, vastaukset ja oikeat vastaukset. EPSO ilmoitti 27. kesäkuuta 2007 kantelijalle kieltäytyvänsä hyväksymästä tämän pyyntöä ja perusteli päätöksensä.

3. Kantelija toimitti 10. heinäkuuta 2007 EPSOlle uudistetun hakemuksen, jossa hän viittasi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 [1], jäljempänä ’asetus 1049/2001’, mukaisiin oikeuksiinsa ja pyysi saada tutustua edellä mainittuihin asiakirjoihin. EPSO ilmoitti 20.7.2007 kantelijalle, että hänen olisi osoitettava uudistettu pyyntönsä Euroopan komission pääsihteeristölle.

4. Kantelija esitti 21.7.2007 pääsihteerille uudistetun hakemuksensa, joka koski EPSOn kieltäytymistä antamasta hänelle oikeutta tutustua pyydettyihin asiakirjoihin.

5. Koska kantelija ei saanut vastausta uudistettuun pyyntöönsä, hän nosti 22.9.2007 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen EPSOn kieltäytymisestä toimittaa hänelle jäljennöksiä pyydetyistä asiakirjoista. Asia on edelleen vireillä kyseisessä tuomioistuimessa [2].

6. Pääsihteeristö pahoitteli viivästystä ja hylkäsi kantelijan 20 päivänä heinäkuuta 2007 esittämän uudistetun pyynnön 17 päivänä tammikuuta 2008. Se totesi erityisesti, että kantelijan 20 päivänä heinäkuuta 2007 päivätty kirje oli "kadonnut/väärin sijoitettu [3]". Pääsihteeristö sai tiedon kirjeen olemassaolosta vasta sen jälkeen, kun komissio oli saanut tiedon kantelijan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostamasta kanteesta. Pääsihteeristö hylkäsi uudistetun pyynnön nimenomaisesti ja selitti syyt siihen.

7. Tällä välin kantelija riitautti myös EPSOn päätöksen sulkea hänet kilpailun seuraavaan vaiheeseen. Sen jälkeen, kun EPSO oli kieltäytynyt tarkistamasta päätöstään, kantelija nosti 6 päivänä joulukuuta 2007 kanteen virkamiestuomioistuimessa [4]. Hakemus on edelleen vireillä.

8. Kantelija kääntyi 14. huhtikuuta 2008 Euroopan oikeusasiamiehen puoleen.

Tutkinnan kohde

9. Oikeusasiamies aloitti 5. kesäkuuta 2008 tutkimuksen kantelijan seuraavasta väitteestä:

Pääsihteerin lausuntoa, jonka mukaan hänen 20 päivänä heinäkuuta 2007 päivätty kirjeensä oli kadonnut/väärin sijoitettu, ei voitu hyväksyä, ja se osoitti, että komissio oli rikkonut velvoitteitaan pitää asianmukaista kirjanpitoa ja ilmoittaa saapuvan postin vastaanottamisesta.

KYSYMYS

10. Oikeusasiamies pyysi 5. kesäkuuta 2008 komissiota antamaan kantelijan väitteestä lausunnon, jonka se antoi 3. lokakuuta 2009. Tämän jälkeen oikeusasiamies pyysi kantelijaa esittämään huomautuksensa, minkä hän teki 28. marraskuuta 2008.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

Alustavat huomautukset

11. Oikeusasiamies toteaa ensinnäkin, että käsiteltävänä oleva asia koskee komission väitettyä puutteellista kirjanpitoa ja saapuvan postin vastaanottoilmoituksen antamista, ja huomauttaa, että tällainen puutteellisuus johti kantelijan kirjeen menettämiseen. Se, että kyseinen kirje oli uudistettu hakemus, joka koski EPSOn kieltäytymistä antamasta tutustuttavaksi pyydettyjä asiakirjoja, ei ole ratkaiseva seikka käsiteltävässä asiassa. Vaikka oikeusasiamies epäilee pääsihteeristön toimivaltaa tutkia uudistettuja hakemuksia, jotka koskevat EPSOn kieltäytymistä antamasta asiakirjaa tutustuttavaksi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 [5] nojalla, hän katsoo, että tätä kysymystä voitaisiin lopulta tarkastella perusteellisemmin myöhemmässä vaiheessa. Näin ollen hänen tähän tarkasteluunsa sisältyy ainoastaan kantelijan väitteen arviointi.

A. Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

12. Kantelija ilmaisi tyytymättömyytensä siihen, että komissio menetti hänen kirjeensä ja vastasi hänelle vasta sen jälkeen, kun hän oli nostanut kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

13. Lausunnossaan komissio kyseenalaisti väitteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymisen. Komission mukaan se, ettei se ole vastannut kantelijan pyyntöön, on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa vireillä olevan oikeudenkäynnin kohteena. Asia T-374/07 koskee kumoamiskannetta komission päätöksestä hylätä hänen uudistettu pyyntönsä.

14. Vaikka komissio ehdotti, että asia jätettäisiin tutkimatta, se antoi kuitenkin lausunnon kantelijan väitteiden asiasisällöstä. Tarkemmin sanottuna komissio pahoitteli kyseisen asiakirjan katoamista ja selitti, että se johtui hallinnollisesta virheestä. Se huomautti, että pääsihteeri vastaanotti yli kaksisataa uudistettua hakemusta vuodessa ja että siihen mennessä vastaavaa tapausta ei ollut ilmoitettu. Komissio päätteli, että sen kirjaamis- ja vastaanottojärjestelmä oli luotettava ja riittävä.

15. Huomautuksissaan kantelija toisti, että sitä, että komissio oli menettänyt kirjattuna kirjeenä lähetetyn kirjeen, ei voida hyväksyä.

B. Oikeusasiamiehen arviointi

a) Tutkittavaksi ottaminen

16. EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan oikeusasiamiehellä ei ole valtuuksia tutkia tapausta, jossa merkitykselliset tosiseikat ovat tai ovat olleet "oikeudellisen menettelyn"kohteena. Lisäksi oikeusasiamiehen ohjesäännön 1 artiklan 3 kohdassa määrätään, että "oikeusasiamies ei voi puuttua tuomioistuimissa käsiteltäviin asioihin eikä kyseenalaistaa tuomioistuimen päätöksen perusteltavuutta." On kuitenkin huomattava, että tätä poikkeusta sovelletaan vain, jos asianosaiset ja riidan kohde ovat samat.

17. Käsiteltävänä olevassa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostettu kanne koskee sitä, että EPSO on kieltäytynyt toimittamasta kantelijalle pyydettyjä asiakirjoja. Oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun aihe koskee sitä vastoin sitä, että komissio on väitetysti jättänyt kirjaamatta saapuvan postin ja ilmoittamatta vastaanottaneensa kantelijan kirjeen. Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä, että näiden kahden menettelyn kohde on erilainen. Pelkästään se, että kantelijan kirje on lähetetty komissiolle samoja tarkoituksia varten kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostettu kanne eli jäljennösten saamiseksi pyydetyistä asiakirjoista, ei voi muuttaa edellä esitettyä näkökohtaa ja johtaa päätelmään, että tämä kantelu ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan. Näin ollen komission alustavaa vastaväitettä ei ole syytä hyväksyä.

b) Asiakysymys

18. Oikeusasiamies toistaa, että hyvän hallinnon periaatteet, sellaisina kuin ne ilmenevät komission hyvän hallintotavan säännöstöstä [6], edellyttävät, että jokaisesta kirjallisesta tiedonannosta on saatava vastaanottoilmoitus kahden viikon kuluessa sekä sisällöllinen vastaus kohtuullisen ajan kuluessa.

19. Käsiteltävänä olevassa asiassa komissio ei ole ilmoittanut vastaanottaneensa kantelijan 21 päivänä heinäkuuta 2007 päivättyä kirjettä eikä antanut kantelijalle aineellista vastausta kohtuullisessa ajassa. Oikeusasiamies korostaa, että komission olisi aina kiinnitettävä erityistä huomiota saapuvan postin käsittelyyn. Oikeusasiamies ei voi kuitenkaan jättää huomiotta sitä, että saatuaan tiedon tästä laiminlyönnistä komissio nimenomaisesti tunnusti kantelijan kirjeen menettämisen ja pyysi sitä anteeksi. Lisäksi se antoi kantelijalle yksityiskohtaisen vastauksen väitteidensä perusteltavuudesta. Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat ja se, että oikeusasiamies on saanut komissiolta varmuuden siitä, että vastaavaa tapausta ei ollut ilmoitettu ennen kyseistä ajankohtaa, tämän kantelun lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.

C. Päätelmät

Edellä 19 kohdassa esitetyistä syistä tämän kantelun tutkiminen ei ole perusteltua. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Kantelijalle ja komissiolle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 26 päivänä maaliskuuta 2009.

[1] EYVL L 145, s. 43.

[2] Asia T-374/07, Pachtitis v. Euroopan yhteisöjen komissio ja EPSO.

[3] "se soit égarée", alkuperäisessä kirjaimessa käytetyn termin mukaisesti.

[4] Asia F-35/2008, Pachtitis v. Euroopan yhteisöjen komissio.

[5] Yksityiskohtaisempi arviointi on oikeusasiamiehen päätöksessä kantelusta 1150/2008/(ID)(BU)CK.

[6] http://ec.europa.eu/civil_society/code/_docs/code_en.pdf