Kantelun tausta

1. Kantelija osallistui avoimeen kilpailuun EPSO/AD/77/06. Toukokuussa 2007 hän suoritti kaksi tietokonepohjaista pääsykoetta. EPSO ilmoitti 1.6.2007 hänelle, että hänen pistemääränsä eivät olleet riittävän korkeat, jotta hän olisi voinut osallistua kilpailun seuraavaan vaiheeseen.

2. Hän pyysi 4.6.2007 EPSOa toimittamaan hänelle jäljennökset hänelle esitetyistä kysymyksistä, vastaukset ja oikeat vastaukset. EPSO ilmoitti 27. kesäkuuta 2007 kantelijalle kieltäytyvänsä hyväksymästä tämän pyyntöä ja perusteli päätöksensä.

3. Kantelija toimitti 10 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä EPSOlle uudistetun hakemuksen, jossa hän viittasi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 [1], jäljempänä ’asetus 1049/2001’, mukaisiin oikeuksiinsa ja pyysi saada tutustua edellä mainittuihin asiakirjoihin [2]. EPSO ilmoitti 20.7.2007 kantelijalle, että hänen oli osoitettava uudistettu pyyntönsä Euroopan komission pääsihteeristölle (jäljempänä pääsihteeristö).

4. Kantelija esitti 21.7.2007 pääsihteerille uudistetun hakemuksensa, joka koski EPSOn kieltäytymistä antamasta hänelle oikeutta tutustua pyydettyihin asiakirjoihin.

5. Koska kantelija ei saanut vastausta uudistettuun pyyntöönsä, hän nosti 22.9.2007 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen EPSOn kieltäytymisestä toimittaa hänelle jäljennöksiä pyydetyistä asiakirjoista. Asia on edelleen vireillä kyseisessä tuomioistuimessa [3].

6. Pääsihteeristö pahoitteli viivästystä ja hylkäsi kantelijan 20 päivänä heinäkuuta 2007 esittämän uudistetun pyynnön 17 päivänä tammikuuta 2008.

7. Tällä välin kantelija riitautti myös EPSOn päätöksen sulkea hänet kilpailun seuraavaan vaiheeseen. Sen jälkeen, kun EPSO oli kieltäytynyt tarkistamasta päätöstään, kantelija nosti 6 päivänä joulukuuta 2007 kanteen virkamiestuomioistuimessa [4]. Hakemus on edelleen vireillä.

8. Kantelija kääntyi 14. huhtikuuta 2008 Euroopan oikeusasiamiehen puoleen.

Tutkinnan kohde

9. Oikeusasiamies aloitti 5. kesäkuuta 2008 tutkimuksen kantelijan seuraavasta väitteestä:

EPSO ei toimittanut uudistettua hakemustaan Euroopan komission pääsihteeristölle eikä noudattanut Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön [5] 15 artiklan 1 kohtaa.

KYSYMYS

10. Oikeusasiamies pyysi 5. kesäkuuta 2008 EPSOa kommentoimaan kantelijan väitettä ja selventämään sääntöjä, jotka koskevat sen yhteistyötä komission kanssa asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen yhteydessä. EPSO antoi lausuntonsa 5.11.2008. Kantelija ei esittänyt huomautuksia.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

Alustavat huomautukset

11. EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan oikeusasiamiehellä ei ole valtuuksia tutkia tapausta, jossa merkitykselliset tosiseikat ovat tai ovat olleet "oikeudellisen menettelyn"kohteena. Lisäksi oikeusasiamiehen ohjesäännön 1 artiklan 3 kohdassa määrätään, että "oikeusasiamies ei voi puuttua tuomioistuimissa käsiteltäviin asioihin eikä kyseenalaistaa tuomioistuimen päätöksen perusteltavuutta." On kuitenkin huomattava, että tätä poikkeusta sovelletaan vain, jos asianosaiset ja riidan kohde ovat samat.

12. Käsiteltävänä olevassa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostettu kanne koskee sitä, että EPSO on kieltäytynyt toimittamasta kantelijalle pyydettyjä asiakirjoja. Oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun kohde koskee sitä vastoin EPSO´sin väitettä, jonka mukaan kantelijan uudistettua hakemusta ei ole siirretty pääsihteeristölle. Koska näiden kahden menettelyn kohde on erilainen, oikeusasiamiehellä on näin ollen toimivalta tutkia tämä kantelu.

A. Oikeusasiamiehelle käsiteltävässä asiassa esitetyt perustelut

13. Kantelija vetoaa Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 15 artiklaan ja väittää, että EPSOn olisi pitänyt toimittaa uudistettu hakemuksensa pääsihteeristölle.

14. EPSO myönsi lausunnossaan, että kun hakemus on osoitettu väärälle yksikölle, ei riitä, että EPSO ilmoittaa hakijalle oikean osoitteen. Sen olisi päinvastoin itse toimitettava hakemus toimivaltaiselle yksikölle.

15. EPSO ilmoitti oikeusasiamiehelle myös vakiintuneesta käytännöstä tehdä komission kanssa yhteistyötä asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyssä. Tämän käytännön mukaan EPSO vastaa aluksi uusiin tutustumispyyntöihin, jotka joko toimitetaan suoraan sen toimistoon tai jotka komissio toimittaa sille. Jos EPSO päättää evätä oikeuden tutustua asiakirjoihin, se ilmoittaa hakijalle, että hänellä on asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta tehdyn komission päätöksen [6] 4 artiklan mukaisesti oikeus jättää pääsihteeristölle uudistettu hakemus.

B. Oikeusasiamiehen arviointi

16. Hyvän hallinnon periaatteet, sellaisina kuin ne ilmenevät Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 15 artiklasta, edellyttävät, että kun kirje tai valitus osoitetaan toimielimen elimelle, joka ei ole toimivaltainen käsittelemään sitä, kirje tai valitus on toimitettava viipymättä toimielimen toimivaltaiselle yksikölle.

17. Käsiteltävässä asiassa EPSO ei siirtänyt kantelijan hakemusta pääsihteeristölle vaan pyysi kantelijaa kääntymään suoraan sen puoleen. Oikeusasiamies panee merkille, että EPSO myönsi lausunnossaan täysin, että edellä mainittua sääntöä on yleensä noudatettava. Ottaen kuitenkin huomioon EPSOn toimittamat tiedot, jotka koskevat sen yhteistyötä komission kanssa asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyssä, oikeusasiamies epäilee, voisiko EPSO tosiasiallisesti kuulua edellä mainittujen sääntöjen 15 artiklan mukaisen erityisen velvollisuuden piiriin, joka koskee uudistetun hakemuksen siirtämistä komissiolle.

18. Kysymystä yleisön oikeudesta tutustua EPSOn hallussa oleviin asiakirjoihin ei ole nimenomaisesti säännelty päätöksessä EPSOn perustamisesta (2002/621/EY). EPSOa ei myöskään mainita asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 eikä edellä mainitussa asiakirjoihin tutustumista koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta tehdyssä komission päätöksessä.

19. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että EPSO päätti ottaa käyttöön käytännön, jonka mukaan yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevia sääntöjä sovellettaisiin myös sen hallussa oleviin asiakirjoihin. Hän toteaa, että tällainen käytäntö on johdonmukainen sen kanssa, että EU on päättänyt ulottaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 julkista saatavuutta koskevien sääntöjen soveltamisen pienempiin elimiin, kuten EU:n virastoihin. Kun lisäksi otetaan huomioon EPSOn suhteet komissioon sen perustamisen alkuvaiheessa, on luonnollista, että EPSO päätti hyödyntää komission asiaankuuluvaa asiantuntemusta asiakirjojen julkisuuden alalla.

20. Oikeusasiamies on kuitenkin vakuuttunut siitä, että EPSOlla - joka ei ole osa komissiota vaan toimielinten välinen elin - olisi täysi toimivalta hyväksyä käytäntö tai päätös soveltaa asetusta (EY) N:o 1049/2001 itsenäisesti ja siten vastata uudistettuihin hakemuksiin asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti.

21. Lisäksi oikeusasiamies epäilee, voidaanko komissiota pitää muodollisessa oikeudellisessa mielessä toimivaltaisena tekemään päätöksiä uudistetuista hakemuksista, jotka on tehty EPSOn alkuperäisten hakemusten hylkäämisestä. Asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovelletaan "asiakirjoihin, jotka koskevat toimielimen vastuualueeseen kuuluvia politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä"(3 artiklan a alakohta). Voi hyvinkin olla, että tietyt EPSOn hallussa olevat asiakirjat ovat myös - jäljennöksinä tai alkuperäisinä - komission hallussa. Ei kuitenkaan vaikuta tarpeelliselta päätellä, että kaikkien EPSOn hallussa olevien asiakirjojen voitaisiin katsoa kuuluvan komission vastuualueeseen edellä tarkoitetussa merkityksessä.

22. Oikeusasiamies ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi eikä asianmukaiseksi tehdä asiassa lopullista johtopäätöstä. Hän ryhtyy kuitenkin asianmukaisiin toimiin asian käsittelemiseksi, jotta EPSOn hallussa oleviin asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittely olisi riittävän selkeää ja johdonmukaista.

23. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei pidä perusteltuna jatkaa tutkimustaan nyt käsiteltävässä asiassa.

C. Päätelmät

Edellä 17–23 kohdassa esitetyistä syistä tämän väitteen tutkiminen ei ole perusteltua. Näin ollen oikeusasiamies päättää asian käsittelyn.

Lisähuomautus

Edellä 19–22 kohdassa esitettyjen havaintojen perusteella oikeusasiamies katsoo, että EPSOn olisi asianmukaista toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, kuten toimittaa asiaa koskeva ehdotus hallintoneuvostolleen, jotta se voisi itsenäisesti käsitellä yksiköidensä hallussa oleviin asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja EPSOlle.

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 26 päivänä maaliskuuta 2009.

[1] EYVL L 145, s. 43.

[2] Asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin tässä asetuksessa määriteltyjen periaatteiden, edellytysten ja rajoitusten mukaisesti.”

[3] Asia T-374/07, Pachtitis v. Euroopan yhteisöjen komissio ja EPSO.

[4] Asia F-35/2008, Pachtitis v. Euroopan yhteisöjen komissio.

[5] 15 artikla Velvollisuus siirtää laitoksen toimivaltaiselle yksikölle:

”1. Jos toimielimelle osoitettu kirje tai valitus osoitetaan tai toimitetaan pääosastolle, osastolle tai yksikölle, jolla ei ole toimivaltaa käsitellä sitä, sen yksikkö varmistaa, että asiakirja-aineisto siirretään viipymättä toimielimen toimivaltaiselle yksikölle.

2. Kirjeen tai valituksen alun perin vastaanottanut yksikkö ilmoittaa siirron tekijälle ja ilmoittaa sen virkamiehen nimen ja puhelinnumeron, jolle asiakirja-aineisto on toimitettu.

3. Virkamiehen on varoitettava yleisöä tai organisaatiota asiakirjoissa olevista virheistä tai puutteista ja annettava mahdollisuus niiden korjaamiseen.”

[6] 2001/937/EY, EHTY, Euratom: Komission työjärjestyksen muuttamisesta 5.12.2001 tehty komission päätös (tiedoksiannettu numerolla K(2001) 3714), EYVL L 345, s. 94.