Strasbourg, 7. marraskuuta 2007

Hyvä X

Teitte 14. helmikuuta 2006 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan komissiota vastaan valintalautakunnan päätöksestä olla merkitsemättä nimeänne sisäisen kilpailun COM/PA/04 varallaololuetteloon.

Toimitin kantelun 14.3.2006 komission puheenjohtajalle. Komissio antoi lausuntonsa 5. heinäkuuta 2006.

Toimitin sen Teille 6.7.2006 ja pyysin Teitä esittämään huomautuksensa, jotka lähetitte 28.8.2006.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista. Pahoittelen, että kantelunne käsittely on kestänyt kauan.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat olivat tiivistetysti seuraavat:

Vuonna 2004 kantelija, joka on Euroopan komission virkamies, osallistui sisäiseen kilpailuun ("concours de passage de catégorie") KOM/PA/04 - vaihtoehto "Hankkeiden suunnittelu ja hallinnointi Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella", jonka komissio järjesti varallaololuettelon laatimiseksi palkkaluokan A7/A6 hallintovirkamiesten palvelukseen ottamista varten.

Komissio ilmoitti kantelijalle 30.10.2004, että tämä oli läpäissyt esivalintakokeet, ja kutsui hänet 3.12.2004 suulliseen kokeeseen.

Mainitussa 3 päivänä joulukuuta 2004 päivätyssä kirjeessään komissio ilmoitti kantelijalle, että ”saapuessasi hakija saa jäljennöksen kokeesta c (suullisen kokeen kirjallinen osa), joka hakijan on esitettävä ja jota on kehitettävä 45 minuuttia kestävän suullisen kokeen aikana.” Suullisen kokeen läpäisemiseksi hakijoiden oli saatava vähintään 50 pistettä yhteensä 100 pisteestä. Varallaololuetteloon merkitään hakijat, jotka ovat saaneet parhaat pisteet suullisessa kokeessa b.

On huomattava, että vaikka kilpailuilmoituksessa todettiin, että kirjallista koetta c varten hakijoiden oli valmisteltava vain toinen valitsemistaan kahdesta aiheesta, kantelija päätti vastata näihin kahteen aiheeseen.

Kantelijan suullinen koe järjestettiin 14 päivänä tammikuuta 2005. Kantelijan mukaan olosuhteet, joissa hänen suullinen kokeensa suoritettiin, olivat hänelle vahingollisia kolmesta syystä:

1. Kantelija huomautti, että valintalautakunnan jäsenillä oli puutteelliset tiedot yhdestä niistä aloista, joilla kysymykset esitettiin, eli ABAC-tietokannasta.
2. Kantelija ilmoitti, että häntä oli syrjitty, koska valintalautakunta ei ollut noudattanut 3. joulukuuta 2004 päivättyä kutsukirjettä. Kantelija katsoo, että toisin kuin kutsukirjeessä, jossa todettiin, että hakijoiden oli esitettävä ja kehitettävä kirjallisten kokeidensa osaa c haastattelun aikana, hänelle ei koskaan esitetty haastattelun aikana kysymyksiä, jotka liittyvät hänen kirjallisen kokeensa osaan c. Kantelija huomautti, että kaksi hakijaa esitti muille hakijoille kirjallisiin kokeisiinsa liittyviä kysymyksiä, jotka liitettiin hänen valituslausuntoonsa tämän näkemyksen tueksi.
3. Kantelija ilmoitti joutuneensa lisäsyrjinnän kohteeksi sen vuoksi, että valintalautakunta oli valinnut puhuteltavan aiheen. Kantelija katsoo, että koska hän oli käsitellyt molempia aiheita kirjallisessa kokeessa (kilpailuilmoituksessa tarkoitetun yhden sijasta), hänen olisi pitänyt saada valita myöhemmässä suullisessa kokeessa jompikumpi näistä aiheista. Hän sanoi, että hän olisi valinnut ensimmäisen aiheen. Vaikka hän ilmoitti valintalautakunnalle, että hän oli valmistellut vain ensimmäisen kirjallisen kokeen (c) suulliseen kokeeseen, valintalautakunta painosti häntä vastaamaan molempia aiheita koskeviin kysymyksiin, toisin kuin muut hakijat, joille esitettiin vain heidän valitsemaansa alaa koskevia kysymyksiä.

Kantelijalle ilmoitettiin 3.2.2005, että hän oli saanut 52 pistettä sadasta, mutta että hänen nimeään ei ollut merkitty varallaololuetteloon, koska parhaat hakijat olivat saaneet vähintään 69 pistettä sadasta.

Kantelija teki 17. kesäkuuta 2005 henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen valintalautakunnan päätöksestä olla merkitsemättä hänen nimeään parhaiden hakijoiden varallaololuetteloon. Kantelija pyysi komissiota kommentoimaan seuraavia kolmea väitettä:

1. Valintalautakunnalla oli puutteellinen tekninen tietämys yhdestä hänelle esitetystä kysymyksestä.
2. Valintalautakunta ei ollut noudattanut 3.12.2004 päivätyssä kutsukirjeessä esitettyä toteamusta, joka johti eriarvoiseen kohteluun.
3. Valituksen tekijää oli kohdeltu epätasa-arvoisesti valintalautakunnan valitseman haastattelun aiheen osalta.

Kantelija vaati henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisessa valituksessaan uuden suullisen kokeen järjestämistä. Lisäksi hän pyysi komissiota osoittamaan, että valintalautakunnan jäsenet tiesivät ABAC-tietokannasta, ja antamaan lausuntoja kaikilta valintalautakunnan jäseniltä sen vahvistamiseksi, että kantelija oli ilmoittanut valintalautakunnalle, että hän oli valmistellut vain ensimmäisen aiheen suullista koetta varten.

Nimittävä viranomainen ilmoitti kantelijalle 14 päivänä lokakuuta 2005, että se oli päättänyt pitää voimassa päätöksensä olla merkitsemättä hänen nimeään varallaololuetteloon, ja kiisti hänen kolme väitettään. Nimittävä viranomainen totesi kantelijan esittämän ensimmäisen seikan osalta, että valintalautakunnalla oli harkintavaltaa hakijoiden arvioinnissa ja että valintalautakunnan tekninen tietämys oli tarkastettu. Nimittävä viranomainen huomautti lisäksi, että toisen kohdan osalta valintalautakunta oli esittänyt hakijoille kysymyksiä ennen kokeita laaditusta luettelosta ja että kantelija ei ollut osoittanut joutuneensa syrjinnän kohteeksi. Kolmannen kohdan osalta nimittävä viranomainen totesi, että koska kantelija oli käsitellyt molempia aiheita kirjallisessa osassa, valintalautakunnalla oli oikeus päättää, kumpaa näistä kahdesta aiheesta tutkittaisiin kantelijan haastattelussa.

Komission 14. lokakuuta 2005 päivätyn kirjeen jälkeen kantelija pyysi 17. marraskuuta 2005 asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) perusteella saada tutustua suullisessa kokeessa esitettyihin kysymyksiin. Komissio vastasi kantelijalle 9. joulukuuta 2005, ettei ollut olemassa asiakirjaa, jossa kuvattaisiin valintalautakunnan kullekin hakijalle esittämiä kysymyksiä, ja että valintalautakunta valitsi suullisen kokeen aikana kysymykset ennalta laaditusta luettelosta, jota kutsutaan kysymysten luetteloksi. Samana päivänä kantelija esitti uudistetun pyynnön saada tutustua niiden kysymysten luetteloon, jotka hänelle esitettiin suullisen kokeen aikana. Komissio ilmoitti kantelijalle 9 päivänä tammikuuta 2006, että sen vastauksen määräaikaa pidennettiin 31 päivään tammikuuta 2006. Komissio ilmoitti kantelijalle 7 päivänä helmikuuta 2006, että tällainen luettelo oli olemassa, mutta että se ei sisältänyt kaikkia hänelle suullisessa kokeessa esitettyjä kysymyksiä. Lisäksi komissio ilmoitti kantelijalle, että asetusta (EY) N:o 1049/2001 ei sovelleta hänen tapaukseensa, ja kieltäytyi antamasta hänelle oikeutta tutustua tähän luetteloon henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan perusteella. Komissio totesi lisäksi, että vaikka asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovellettaisiin kantelijan tapaukseen, kyseiseen asiakirjaan sovellettaisiin asetuksen 4 artiklan 3 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta. Näin ollen oikeus tutustua mainittuun asiakirjaan evättäisiin, koska se vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä.

Kantelija esitti oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa seuraavat väitteet:

1. Valintalautakunnalla oli puutteellinen tekninen tietämys yhdestä hänelle esitetystä kysymyksestä.
2. Se, että valintalautakunta ei noudattanut komission 3. joulukuuta 2004 päivätyssä kutsukirjeessä esitettyä toteamusta, oli johtanut eriarvoiseen kohteluun.
3. Kantelijaa oli kohdeltu epätasa-arvoisesti sen suhteen, miten valintalautakunta oli valinnut puhuteltavan aiheen.
4. Komissio on virheellisesti evännyt kantelijalta oikeuden tutustua niiden kysymysten luetteloon, jotka hänelle esitettiin suullisen kokeen aikana.

Kantelija väitti, että hänen kilpailun KOM/PA/04 suullinen kokeensa olisi kumottava ja että olisi järjestettävä uusi suullinen koe.

Oikeusasiamiehelle tekemänsä kantelun päätteeksi kantelija totesi, että komission i) olisi osoitettava, että valintalautakunta tiesi ABAC-tietokannasta; ii) toimittaa oikeusasiamiehelle sisäisen kilpailun kaikkien hakijoiden asiakirjat, jotta hän voi tarkistaa esitettyjen kysymysten luettelon; ja iii) esitettävä kaikkien valintalautakunnan jäsenten todistajanlausunto siitä, että kantelija oli ilmoittanut valintalautakunnalle, että hän oli valmistellut vain ensimmäisen aiheen haastattelua varten.

Oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle 14. maaliskuuta 2006 antamassaan vastauksessa, että hän oli päättänyt aloittaa tutkimuksen esittämistään väitteistä ja väitteistä. Oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle kuitenkin myös, että hän ymmärsi kantelijan kantelun päätelmissä esitetyt kolme seikkaa pikemminkin ehdotuksiksi kuin väitteiksi, jotka näin ollen otettaisiin huomioon vain siinä tapauksessa, että tarve ilmenisi tämän tutkimuksen aikana.

KYSYMYS

Komission lausunto

Komission kanta kanteluun oli tiivistetysti seuraava:

Kantelijan väite, jonka mukaan valintalautakunnalla oli puutteellinen tekninen tietämys yhdestä hänelle esitetystä kysymyksestä

Valintalautakunta kysyi hakijalta yhdestä kirjallisen tekstin keskeisestä kysymyksestä eli mahdollisuudesta saada komission eri yksiköiltä moninkertaista rahoitusta samaan tapahtumaan. Kirjallisessa kysymyksessä kysyttiin erityisesti "strategiasta, jolla vältetään tällaisen onnettomuuden toistuminen tulevaisuudessa". Valintalautakunta keskusteli tästä asiasta kantelijan kanssa kokeen suullisessa vaiheessa, ja hän tunnusti valituksessaan epäröinnin ja vaikeudet, joita hänellä oli asian käsittelyssä.

Kantelijan mukaan valintalautakunta oli muotoillut kysymykseen "oikean" vastauksen, jonka hän sitten yritti osoittaa vääräksi. Komission budjettipääosaston tuntemattoman kollegan vastaus vahvisti tämän oikean vastausväitteen. Tämän kollegan mukaan ABAC-tietokannasta oli tarkoitus tulla komission ainoa sopimustietokanta, ja se olisi lopulta väline kaksinkertaisen rahoituksen välttämiseksi. Komissio totesi, että tämä selitys pikemminkin tukisi niin sanottua "oikeaa vastausta".

Komission mielestä kantelija ei tulkinnut valintalautakunnan kysymystä oikein. Ensinnäkin komissio huomautti, että valintalautakunta ei muotoillut minkäänlaista "oikeaa" vastausta tai edes ehdottanut, että tähän kysymykseen olisi olemassa "oikea" vastaus. Valintalautakunta ei itse asiassa koskaan hakijoiden haastatteluissa ilmoittanut tai ehdottanut, mikä olisi "oikea" vastaus esitettyihin kysymyksiin. Toiseksi kysymys "tällaisen onnettomuuden toistumisen välttämisestä tulevaisuudessa"otettiin esiin testin c ensimmäisessä kysymyksessä. Valintalautakunta otti tämän kysymyksen esille kaikkien niiden hakijoiden kanssa, jotka olivat päättäneet vastata tähän kysymykseen. Näin ollen kantelijaa kohdeltiin yhdenvertaisesti, eikä hän voinut väittää, että esitetyt kysymykset eivät liittyneet suullisen kokeen kirjalliseen osaan. Kolmanneksi tässä tapauksessa valintalautakunta kuulusteli kantelijaa ABAC-tietokannassa päällekkäisen rahoituksen estämisen osalta. Valintalautakunta kuitenkin esitti tämän kysymyksen auttaakseen häntä keskustelemaan alun perin esitetystä kysymyksestä, koska kantelijalla, kuten hän itse myönsi valituksessaan, oli ollut vaikeuksia käsitellä tätä kysymystä. Viittaus ABAC-tietokantaan oli näin ollen hänelle esitetty ehdotus, jotta hän voisi esittää päteviä perusteluja. Joka tapauksessa tätä ehdotusta ei voitu pitää toteamuksena siitä, että ABAC-tietokanta oli "ratkaisu"välttää tällaisen onnettomuuden toistuminen tulevaisuudessa".

Kantelijan väite, jonka mukaan se, että valintalautakunta ei noudattanut komission 3 päivänä joulukuuta 2004 päivätyssä kutsukirjeessä esitettyä toteamusta, oli johtanut eriarvoiseen kohteluun

Niiden kysymysten yksityiskohtaista yksilöintiä, jotka kantelija esitti edellisen väitteen yhteydessä, voitiin helposti verrata ensimmäisen kirjallisen kysymyksen sanamuotoon sen osoittamiseksi, että valintalautakunta oli todellakin muotoillut kirjallisia kysymyksiä.

Valintalautakunta vahvisti lisäksi, että kantelijaa oli kaikkien muiden hakijoiden tavoin pyydetty hyvin yksiselitteisesti ja selkeästi esittelemään ja kehittämään kirjallisen kokeen aihetta, joka, kuten seuraavassa kohdassa selitetään, jopa toistettiin molempien kysymysten osalta.

Kantelijan väite, jonka mukaan häntä oli kohdeltu epätasa-arvoisesti valintalautakunnan haastatteluun valitseman aiheen osalta

Suullisen kokeen kirjallisen osan aiheen valinta annettiin nimittäin kaikille hakijoille. Tämä valinta oli kuitenkin tehtävä kilpailun ”kirjallisessa” vaiheessa eikä ”suullisessa” vaiheessa. Itse asiassa "kokeen c)" teksti, joka tämän kilpailun kirjallista osaa varten annettiin Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella toteutettavien hankkeiden ohjelmasuunnittelua ja hallinnointia koskevan osion hakijoille, oli selvästi merkitty sekä etusivulle että ensimmäisen sivun yläreunaan - "Vastaa jompaankumpaan kysymykseen". Kantelija oli ainoa ehdokas, joka vastasi molempiin kysymyksiin.

Käsitellessään tätä tilannetta valintalautakunta ilmoitti haastattelun alussa kantelijalle, ettei se ottaisi kantaa siihen, että hän oli vastannut molempiin kysymyksiin yhden sijasta. Toiseksi valintalautakunta ilmoitti kantelijalle, että varmistaakseen yhdenvertaisen kohtelun muiden hakijoiden kanssa se haastattelisi häntä vain yhdestä aiheesta. Kantelija väitti, että yhdenvertainen kohtelu merkitsi sitä, että hänelle olisi kilpailun tässä vaiheessa eli haastattelussa pitänyt antaa mahdollisuus valita yksi aiheista. Komission mukaan tämä ei vaikuttanut oikealta, koska häntä pyydettiin tekemään tämä valinta samaan aikaan kuin muita hakijoita, joten hänen ei olisi pitänyt myöntää erityiskohtelua tältä osin. Komissio totesi, että kantelijalle oli itse asiassa annettu enemmän mahdollisuuksia kuin muille ehdokkaille.

Komissio huomautti lisäksi, että keskusteltuaan tästä kysymyksestä uudelleen valintalautakunnan kanssa tähän valitukseen vastaamiseksi vaikutti ilmeiseltä, että valintalautakunta ei ollut kohdellut kantelijaa epäoikeudenmukaisesti. Päinvastoin, jos valintalautakunta olisi tehnyt virheen, voitaisiin vain todeta, ettei sen olisi pitänyt hyväksyä suullisen kokeen kirjallista osaa, jossa ei selvästikään noudatettu perussääntöä, jonka mukaan vain toiseen näistä kahdesta kysymyksestä olisi vastattava. Kun valittaja hyväksyttiin haastatteluun, häntä kohdeltiin ensimmäisessä oikeusasteessa suotuisasti. Lisäksi valintalautakunta suostui esittämään kysymyksiä myös toisesta hakijan valmistelemasta aiheesta sen jälkeen, kun hän oli vaatinut, että hän oli valmistautunut vain kyseiseen aiheeseen. Ensimmäisen aiheen osalta kaikki esitetyt kysymykset perustuivat ennalta määriteltyihin vakiokysymyksiin, joita käytettiin kysymysten laatimiseen kaikille muille hakijoille. Komissio totesi, että jälleen vaikutti siltä, että jos valintalautakunta teki virheen, se oli kantelijan suhteellisen edun mukaista. Näin ollen valituksen tekijän väite ei vaikuttanut perustellulta.

Kantelijan väite, jonka mukaan komissio on virheellisesti evännyt oikeuden tutustua hänelle suullisen kokeen aikana esitettyihin kysymyksiin

Komissio totesi vastanneensa tähän väitteeseen jo 7.2.2006 päivätyssä vastauksessaan kantelijan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämään uudistettuun pyyntöön. Komissio selitti 7.2.2006 päivätyssä vastauksessaan, että tarkasteltuaan perusteellisesti asiaan liittyviä eri kysymyksiä se oli tullut siihen tulokseen, että valintalautakunnan työn on oltava salaista ja että näin ollen siihen suoraan liittyviä tietoja ei voida paljastaa. Komissio totesi, että tähän ilmoitukseen ei ollut tarpeen lisätä mitään, ja kantelija oli itse liittänyt siitä jäljennöksen kantelukirjeeseen.

Kantelijan väite, jonka mukaan hänen suullinen kokeensa olisi kumottava ja uusi suullinen koe olisi järjestettävä

Komissio totesi, että yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ja kun otetaan huomioon valintalautakuntien riippumattomuus kilpailuissa, hallinnolla ei ollut valtuuksia muuttaa tai kumota niiden päätöksiä. Sillä ei missään tapauksessa ollut valtuuksia vastata valitukseen hyväksymällä valituksen tekijän testiin. Ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella oli toimivalta valvoa valituslautakunnan päätöksen laillisuutta.

Komissio toisti näkemyksensä, jonka mukaan valintalautakunta ei ollut kohdellut kantelijaa epäoikeudenmukaisesti ja että kantelijan väite ei vaikuttanut perustellulta.

Kantelijan huomautukset

Vastauksessaan kantelija pysytti valituksensa ja esitti lyhyesti seuraavat lisähuomautukset.

Kantelija totesi, että komissio ei pystynyt osoittamaan, että valintalautakunnan jäsenillä oli tarvittava tekninen tietämys kyseisen kysymyksen alalta. Hän totesi myös epäröineensä vastatessaan suullisessa kokeessa esitettyyn kysymykseen, koska valintalautakunta totesi virheellisesti, että henkilöstösäännöissä säädettiin ABAC-tietokannasta.

Kantelija ehdotti, että oikeusasiamies pyytäisi saada tutustua suulliseen kokeeseensa liittyvään asiakirja-aineistoon, koska hänen mielestään kaikilla valintalautakunnan jäsenillä oli velvollisuus luetella kaikki esitetyt kysymykset ja laatia niihin vakiovastaus.

Kantelija totesi, että valintalautakunta ei suullisen kokeen aikana esittänyt hänelle kirjalliseen osaan c liittyviä kysymyksiä. Hän totesi, että valintalautakunta oli kuitenkin esittänyt hänelle kysymyksiä kokeesta c. Kantelijan mukaan kahdelle ehdokkaalle oli esitetty kirjallisia kysymyksiä (c). Kantelija kiisti ehdotuksen, jonka mukaan hän olisi pyytänyt valintalautakuntaa esittämään hänelle kysymyksiä toisesta kokeen aiheesta c.

Kantelija totesi lisäksi, ettei hän löytänyt kilpailuilmoituksesta mitään tietoja, joiden perusteella hakijoiden olisi pitänyt valita suullisen kokeensa kirjallisen osan aihe kilpailun ”kirjallisen” vaiheen eikä ”suullisen” vaiheen aikana.

Pyynnöstä saada tutustua hänelle suullisen kokeen aikana esitettyihin kysymyksiin kantelija totesi, että luettelo koski objektiivisia tietoja, jotka oli erotettava valintalautakunnan päätöksentekoprosessista, ja että hänelle olisi näin ollen annettava mahdollisuus tutustua niihin. Tässä yhteydessä kantelija huomautti, että kilpailun jälkeen kaikki hakijat olivat säilyttäneet koelomakkeen, joka sisälsi kirjallisten kokeiden aiheen, ja että hän ei nähnyt eroa tällaisten kysymysten ja suullisissa kokeissa esitettyjen kysymysten välillä. Kantelija katsoo, että hakijalle esitettyjen kysymysten luettelo olisi arkistoitava hänen asiakirjakansioonsa ja sen olisi oltava pyynnöstä saatavilla, jotta voidaan tarvittaessa tarkistaa, onko valintalautakunta noudattanut kilpailuilmoitusta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Kantelija ehdotti, että kilpailuilmoituksessa hakijoille annettuja muutoksenhakukeinoja koskevia tietoja olisi muutettava ja että olisi täsmennettävä, että ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi muuttaa valintalautakunnan tekemää päätöstä tai kumota sen.

PÄÄTÖS

1 Valintalautakunnan väitetysti puutteellinen tekninen tietämys yhdestä kantelijalle esitetystä kysymyksestä

1.1 Vuonna 2004 kantelija, joka on Euroopan komission virkamies, osallistui sisäiseen kilpailuun ("concours de passage de catégorie"), KOM/PA/04, vaihtoehto "Hankkeiden suunnittelu ja hallinnointi Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella". Kantelijalle ilmoitettiin, että hän oli läpäissyt esivalintakokeen, ja hänet kutsuttiin suulliseen kokeeseen. Kantelijan mukaan olosuhteet, joissa hänen suullinen kokeensa suoritettiin, olivat hänelle vahingollisia. Kantelijalle ilmoitettiin 3.2.2005, että hän oli saanut 52 pistettä sadasta, mutta että hänen nimeään ei ollut merkitty varallaololuetteloon, koska parhaat hakijat olivat saaneet vähintään 69 pistettä sadasta.

Kantelussaan kantelija väitti, että valintalautakunnalla oli puutteellinen tekninen tietämys yhdestä hänelle esitetystä kysymyksestä. Hän perusteli väitettään hallintoneuvoston hänelle esittämällä kysymyksellä siitä, voidaanko ABAC-tietokantaa pitää keinona estää komission eri yksiköiden kaksinkertainen rahoitus.

1.2 Komissio totesi lausunnossaan, että valintalautakunta oli tutkimuksen suullisessa vaiheessa kuulustellut kantelijaa yhdestä kirjallisen tekstin keskeisestä kysymyksestä eli mahdollisuudesta välttää komission eri yksiköiden moninkertainen rahoitus samaa tapahtumaa varten. Päällekkäisen rahoituksen estämistä koskevan kysymyksen osalta valintalautakunta kuulusteli kantelijaa myös ABAC-tietokannassa. Tämä oli kuitenkin seikka, jonka tarkoituksena oli auttaa kantelijaa jatkamaan keskustelua alun perin esitetystä kysymyksestä, koska hänellä oli ollut vaikeuksia käsitellä tätä kysymystä, kuten hän myönsi kantelussaan. Viittaus ABAC-tietokantaan oli näin ollen "ehdotus", jonka tarkoituksena oli mahdollistaa pätevien perustelujen esittäminen. Joka tapauksessa sitä, että valintalautakunta esitti tällaisen kysymyksen, ei voida pitää toteamuksena siitä, että ABAC-tietokanta oli "ratkaisu" päällekkäisten maksujen välttämiseksi.

1.3 Kantelija totesi huomautuksissaan, että komissio ei ollut osoittanut, että valintalautakunnalla oli tekninen tietämys kyseisen kysymyksen alalta. Hän viittasi siihen, että koska valintalautakunta antoi ymmärtää, että ABAC-tietokanta oli "ratkaisu" päällekkäisten maksujen välttämiseksi, se osoitti, että sillä ei ollut riittävää teknistä tietämystä.

1.4 Oikeusasiamies toteaa, että kilpailuilmoituksen KOM/PA/04 V osaston mukaan hakijoiden oli suoritettava a) esivalintakokeet ja b) suulliset kokeet. Suullinen koe koostui seuraavista osatekijöistä (c) ja (d):

"c) Kirjallinen osa, joka perustuu lopulta asiakirja-aineistoon (…). Hakija esittelee ja kehittää tämän kokeen suullisen kokeen d aikana. Kirjallista osaa ei korjata.

d) Suullinen osa koostuu valintalautakunnan haastattelusta. Haastattelussa otetaan huomioon (...) kirjallinen osa c).

Suullisen osan tarkoituksena on arvioida hakijoiden kykyä hoitaa ura-alueen A tehtäviä. Tämä arviointi koskee päättelykykyä, kirjoitustaitoa (ideoiden kehittäminen ja laatiminen perustellulla, jäsennellyllä ja loogisella tavalla); analyysi- ja synteesitaidot; sekä Euroopan unionin ja yhteisön politiikkojen tuntemus"(2).

1.5 Oikeusasiamies muistuttaa, että yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön (3) mukaan arviointi, jonka valintalautakunta tekee arvioidessaan hakijoiden tietoja ja kykyjä, sekä päätökset, joilla se toteaa hakijan epäonnistuneen kokeessa, ovat arvoarvostelman ilmaus. Ne kuuluvat valintalautakunnalla olevan laajan harkintavallan piiriin, ja yhteisöjen tuomioistuimet voivat valvoa niitä ainoastaan, jos valintalautakunnan työskentelyä koskevia sääntöjä on rikottu räikeästi.

1.6 Käsiteltävässä asiassa oikeusasiamies toteaa, että kantelijan mukaan valintalautakunta totesi virheellisesti, että "oikea vastaus" riidanalaisessa suullisessa kokeessa oli ABAC-tietokanta. Komissio hylkäsi tämän väitteen ja totesi, että viittaus ABAC-tietokantaan oli vain kantelijalle esitetty "ehdotus", jonka tarkoituksena oli auttaa kantelijaa esittämään päteviä väitteitä. Komission mukaan tätä "ehdotusta" ei voida pitää toteamuksena siitä, että ABAC-tietokanta olisi "ratkaisu" kaksinkertaisen rahoituksen ongelmaan.

Oikeusasiamies katsoo, että komission selvitys tosiseikoista eli se, että sen viittaus ABAC-tietokantaan oli "ehdotus", jonka tarkoituksena oli antaa kantelijalle mahdollisuus tarkentaa hänelle esitettyä kysymystä, eikä se ollut ABAC-tietokannan käyttöä koskeva tosiseikkoja koskeva ilmoitus, vaikuttaa johdonmukaiselta ja kohtuulliselta.

1.7 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että kantelija ei ole osoittanut, että valintalautakunnalla olisi ollut puutteellinen tekninen tietämys yhdestä hänelle esitetystä kysymyksestä. Oikeusasiamies ei näin ollen katso, että komissio olisi syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan tämän väitteen osalta.

2 Väitetty epäyhdenvertainen kohtelu, joka johtuu siitä, että valintalautakunta on väitetysti jättänyt noudattamatta kutsukirjeessä annettua lausuntoa

2.1 Kantelija väitti, että se, että valintalautakunta ei noudattanut komission 3. joulukuuta 2004 päivätyssä kutsukirjeessä esitettyä toteamusta, oli johtanut eriarvoiseen kohteluun. Väitteensä tueksi kantelija totesi, että toisin kuin kutsukirjeessä, jonka mukaan hakijoiden oli esitettävä ja laadittava kirjallinen osa c haastattelun aikana, hänelle ei koskaan esitetty tähän osaan liittyviä kysymyksiä haastattelun aikana. Kantelija huomautti, että muille ehdokkaille oli kuitenkin esitetty kysymyksiä niiden kirjallisesta osasta (c).

2.2 Komissio totesi lausunnossaan, että niiden kysymysten yksityiskohtaista yksilöintiä, jotka kantelija esitti ensimmäisen väitteensä yhteydessä, voitiin helposti verrata ensimmäisen kirjallisen kysymyksen sanamuotoon sen osoittamiseksi, että valintalautakunta oli todellakin muotoillut kirjallisia kysymyksiä. Valintalautakunta vahvisti lisäksi, että kantelijaa oli kaikkien muiden hakijoiden tavoin pyydetty hyvin yksiselitteisesti ja selkeästi esittelemään kirjallisen kokeen aihe ja kehittämään sitä.

2.3 Kantelija totesi huomautuksissaan, että valintalautakunta ei suullisen kokeen aikana esittänyt hänelle kirjallisia kysymyksiä (c). Hän totesi, että valintalautakunta oli kuitenkin esittänyt hänelle kysymyksiä kokeen c alakohdasta. Kantelijan mukaan kahdelle ehdokkaalle oli esitetty kirjallisia kysymyksiä (c).

2.4 Oikeusasiamies toteaa, että yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnalla on laaja harkintavalta kilpailun yhteydessä määrättyjen kokeiden järjestelyjen ja yksityiskohtaisen sisällön osalta. Tuomioistuin voi valvoa kokeen suorittamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ainoastaan siltä osin kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja että heidän keskuudestaan tehty valinta on puolueeton.

2.5 Oikeusasiamies muistuttaa, että syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaate on yhteisön oikeuden perusperiaate, josta määrätään EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Tämä periaate toistetaan myös henkilöstösääntöjen 1 artiklan d alakohdassa, jonka mukaan "kaikki syrjintä millä tahansa perusteella (...) on kiellettyä. (...)". Kuten yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännössä on todettu (4), yhdenvertaisen kohtelun tai syrjintäkiellon periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella eli ellei se perustu objektiivisiin kriteereihin.

2.6 Oikeusasiamies toteaa, että kuten komissio totesi lausunnossaan ja kuten EU:n toimielimissä palvelukseenottoa varten järjestetyissä kilpailuissa on tapana, hakijoille annettiin mahdollisuus valita kahden kysymyksen välillä kirjallista koetta varten (c), mutta heidän oli valmisteltava vain yksi aihe. Kantelija ilmoitti kuitenkin päättäneensä vastata molempiin kirjallisessa kokeessa c esitettyihin kysymyksiin osoittaakseen pystyvänsä työskentelemään nopeasti.

2.7 Käsiteltävässä asiassa oikeusasiamies toteaa, että ilmoitettuaan kantelijalle esivalintakokeiden onnistumisesta komissio kutsui hänet 3.12.2004 päivätyllä kirjeellä osallistumaan kilpailun suulliseen kokeeseen. Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että komissio kirjoitti kokouskutsukirjeessään seuraavaa:

”Saapuessasi saat jäljennöksen kokeestasi c) (kirjallinen osa suullista koetta), jonka esität ja kehität 45 minuuttia kestävän suullisen kokeen aikana.”

2.8 Oikeusasiamies huomauttaa, että edellä mainitussa kutsukirjeessä ei todeta, että hakijoita pyydetään esittämään ja kehittämään "kysymys", jota pyydettiin kirjallisessa kokeessa, vaan pikemminkin esittämään ja kehittämään vastauksia, joita hakijat antoivat kirjallisissa kokeissa.

Oikeusasiamies toteaa, että jos valinta olisi päättänyt esittää kantelijalle kysymyksiä vain yhdestä aiheesta sen sijaan, että se olisi keskittynyt kantelijan nimenomaiseen vastaukseen, se ei olisi noudattanut kutsukirjettä eikä näin ollen olisi kohdellut kaikkia hakijoita yhdenvertaisesti.

Suullisessa kokeessa valintalautakunta ilmoitti alun perin kantelijalle, että se haastattelisi häntä vain yhdestä aiheesta. Tämän jälkeen valintalautakunta suostui kuitenkin esittämään hänelle kysymyksiä toisesta aiheesta, johon kantelija vastasi kirjallisessa kokeessa. Oikeusasiamies päättelee, että koska valintalautakunta esitti kysymyksiä molempien niiden kysymysten aiheesta, joihin kantelija oli vastannut kirjallisessa kokeessa, valintalautakunta todellakin perusti suullisessa kokeessa esittämänsä kysymykset kantelijan kirjalliseen kokeeseen antamaan vastaukseen.

Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että kun otetaan huomioon kantelijan suullisen kokeen erityiset parametrit, kutsukirjeessä annettua lausuntoa todella noudatettiin ja että tämän seurauksena kantelijaa ei kohdeltu eri tavalla kuin muita ehdokkaita.

2.9 Oikeusasiamies ei näin ollen katso, että komissio olisi syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan tämän väitteen osalta.

3 Väitetty epäyhdenvertainen kohtelu valintalautakunnan haastatteluun valitseman aiheen osalta

3.1 Kantelija väitti, että häntä oli kohdeltu epätasa-arvoisesti valintalautakunnan haastatteluun valitseman aiheen osalta.

3.2 Komissio totesi lausunnossaan, että suullisen kokeen kirjalliseen osaan valittu aihe oli tosiasiassa annettu kaikille hakijoille. Valinta oli kuitenkin tehtävä kilpailun ”kirjallisessa” vaiheessa eikä suullisessa vaiheessa. Kilpailun kirjallisen osan osioon ”Hankkeiden suunnittelu ja hallinnointi Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella” osallistuneille hakijoille annetun kokeen c tekstistä kävi selvästi ilmi sekä etusivulla että ensimmäisen sivun yläreunassa: "Vastaa jompaankumpaan kysymykseen". Kantelija oli ainoa ehdokas, joka vastasi molempiin kysymyksiin.

3.3 Kantelija totesi huomautuksissaan, ettei hän löytänyt kilpailuilmoituksesta mitään tietoja, joiden perusteella hakijoiden olisi pitänyt valita suullisen kokeensa kirjallisen osan aihe kilpailun "kirjallisessa" eikä "suullisessa" vaiheessa. Kantelija totesi lisäksi, ettei hän koskaan pyytänyt valintalautakuntaa esittämään hänelle kysymyksiä toisesta kokeen aiheesta (c).

3.4 Käsiteltävässä asiassa oikeusasiamies toteaa, että kilpailuilmoituksesta ilmenee, että valintalautakunta pyytää suullisen kokeen aikana hakijoita esittämään ja kehittämään kirjalliseen kokeeseen c antamaansa vastausta. Oikeusasiamies toteaa, että kuten kaikkien muidenkin hakijoiden kohdalla, kantelijaa pyydettiin vastaamaan kysymyksiin kirjallisessa kokeessa saamansa vastauksen perusteella.

3.5 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että kantelija ei ole näyttänyt toteen väitettään, jonka mukaan häntä olisi kohdeltu epätasa-arvoisesti valintalautakunnan haastatteluun valitseman aiheen osalta. Oikeusasiamies ei näin ollen katso, että komissio olisi syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan tämän väitteen osalta.

4 Väite, jonka mukaan komissio on virheellisesti kieltäytynyt antamasta tutustuttavaksi luetteloa kysymyksistä, jotka kantelijalle esitettiin suullisen kokeen aikana

4.1 Kantelija väitti, että komissio oli virheellisesti kieltäytynyt antamasta hänelle mahdollisuutta tutustua luetteloon kysymyksistä, jotka hänelle esitettiin suullisen kokeen aikana.

4.2 Lausunnossaan komissio viittasi kantelijan uudistettuun hakemukseen 7. helmikuuta 2006 antamaansa vastaukseen, jossa se selitti, että tarkasteltuaan perusteellisesti asiaan liittyviä eri kysymyksiä se oli tullut siihen tulokseen, että valintalautakunnan työn on oltava salaista ja että sen vuoksi työhön suoraan liittyviä tietoja ei voida julkistaa.

4.3 Kantelija totesi huomautuksissaan, että hänelle esitettyjen kysymysten luettelo koski objektiivisia tietoja, jotka olisi erotettava valintalautakunnan päätöksentekoprosessista, ja että näin ollen hänelle olisi pitänyt antaa mahdollisuus tutustua niihin. Tässä yhteydessä kantelija huomautti, että kilpailun jälkeen kaikki hakijat olivat säilyttäneet koelomakkeen, joka sisälsi kirjallisten kokeiden aiheen, ja että hän ei nähnyt eroa tällaisten kysymysten ja suullisten kokeiden aikana esitettyjen kysymysten välillä. Kantelija katsoo, että hakijalle esitettyjen kysymysten luettelo olisi arkistoitava hänen asiakirjakansioonsa ja sen olisi oltava pyynnöstä saatavilla, jotta voidaan tarvittaessa tarkistaa, onko valintalautakunta noudattanut kilpailuilmoitusta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

4.4 Oikeusasiamies toteaa, että kantelun taustalla olevista tosiseikoista ilmenee, että kantelija pyysi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla saada tutustua hänelle suullisen kokeen aikana esitettyihin kysymyksiin.

Komissio vastasi kantelijalle, että tällaista asiakirjaa ei ollut olemassa. Komissio huomautti, että valintalautakunta oli suullisen kokeen aikana valinnut kysymykset ennalta laaditusta luettelosta, jota kutsutaan kysymysten luetteloksi. Uudistetussa tutustumispyynnössään kantelija toisti pyyntönsä saada tutustua hänelle suullisen kokeen aikana esitettyihin kysymyksiin.

Vastauksessaan kantelijan uudistettuun pyyntöön komissio ilmoitti hänelle, että luetteloa, joka sisältää kaikki hänelle suullisessa kokeessa esitetyt kysymykset, ei ollut sellaisenaan olemassa, mutta että oli olemassa asiakirja, joka sisälsi joitakin hänelle esitettyjä kysymyksiä. Lisäksi komissio ilmoitti kantelijalle, että asetus (EY) N:o 1049/2001 muodostaa yleisen oikeudellisen kehyksen, mutta että sitä ei sovelleta hänen tapaukseensa. Komissio totesi lisäksi, että henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan, joka on asianmukainen oikeusperusta, perusteella ei voitu myöntää oikeutta tutustua useita hänelle esitettyjä kysymyksiä sisältävään luetteloon sillä perusteella, että tällainen luettelo kuvastaa valintalautakunnan päätöksiä, jotka koskevat hakijan arviointia hänen ansioidensa arvioimiseksi. Komissio totesi lisäksi, että jos asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovellettaisiin kantelijan tapaukseen, kyseiseen asiakirjaan sovellettaisiin asetuksen 4 artiklan 3 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta. Näin ollen edes osittainen tutustumisoikeus mainittuun asiakirjaan evättäisiin, koska tällainen tutustumisoikeus vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä.

4.5 Ensinnäkin oikeusasiamies haluaa muistuttaa, että asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovelletaan kaikkiin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin. Näin ollen oikeusasiamies ei ole vakuuttunut komission väitteestä, jonka mukaan asetus (EY) N:o 1049/2001 ei olisi asianmukainen oikeusperusta tässä tapauksessa.

4.6 Toiseksi oikeusasiamies muistuttaa, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 johdanto-osan 2 kappaleessa todetaan seuraavaa:

”[o]penness antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua tiiviimmin päätöksentekoprosessiin ja takaa, että hallinnolla on demokraattisessa järjestelmässä suurempi legitimiteetti ja että se on tehokkaampaa ja vastuullisempaa kansalaisia kohtaan. Avoimuus vahvistaa osaltaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja demokratian ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteita.”

Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että samojen johdanto-osan kappaleiden 11 kohdassa todetaan seuraavaa:

”Kaikkien toimielinten asiakirjojen olisi periaatteessa oltava yleisön saatavilla. Tiettyjä julkisia ja yksityisiä etuja olisi kuitenkin suojeltava poikkeuksin. Toimielimillä olisi oltava oikeus suojella sisäisiä kuulemisiaan ja keskustelujaan, jos se on tarpeen, jotta voidaan turvata niiden kyky hoitaa tehtäviään. (…)”.

Oikeusasiamies toteaa tässä yhteydessä, että toimielinten asiakirjojen luovuttamista koskevien poikkeusten osalta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädetään seuraavaa:

”Oikeus tutustua asiakirjaan, joka sisältää sisäiseen käyttöön tarkoitettuja lausuntoja osana asianomaisen toimielimen neuvotteluja ja alustavia kuulemisia, on evättävä myös päätöksen tekemisen jälkeen, jos asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä, paitsi jos ylivoimainen yleinen etu edellyttää ilmaisemista.”

4.7 Oikeusasiamies muistuttaa, että asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovelletaan ainoastaan asiakirjoihin, jotka ovat toimielinten hallussa pyynnön esittämishetkellä. Asetusta (EY) N:o 1049/2001 ei voida käyttää oikeusperustana vaatimukselle, jonka mukaan toimielimen on laadittava asiakirja, kuten täydellinen luettelo kysymyksistä, jotka hakijalle esitetään suullisen kokeen yhteydessä.

4.8 Oikeusasiamies huomauttaa, että vaikka komissiolla ei näytä olevan täydellistä luetteloa kysymyksistä, jotka on esitetty hakijalle suullisen kokeen yhteydessä, tosiseikoista ilmenee, että komissiolla näyttää nyt käsiteltävässä asiassa olevan hallussaan asiakirja, joka sisältää ainakin useita kantelijalle suullisen kokeen aikana esitettyjä erityisiä kysymyksiä. Oikeusasiamies katsoo, että koska kantelijalle suullisessa kokeessa esitetyistä kysymyksistä ei ole täydellistä luetteloa, komission olisi pitänyt ymmärtää kantelijan pyyntö saada tutustua asiakirjaan, joka sisältää ainakin useita kantelijalle suullisessa kokeessa esitettyjä erityisiä kysymyksiä.

Oikeusasiamies ei ole vakuuttunut komission väitteestä, jonka mukaan ”edes osittainen oikeus tutustua mainittuun asiakirjaan evättäisiin, koska tällainen oikeus vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä”. Erityisesti oikeusasiamies ei ole samaa mieltä siitä, että useiden kantelijalle esitettyjen kysymysten luettelon paljastaminen voisi heikentää yli kaksi vuotta sitten päätökseen saatetun valintamenettelyn päätöksentekoprosessia.

Tässä yhteydessä oikeusasiamies haluaa huomauttaa, että kuten kantelija totesi, hakijat saivat säilyttää kirjallisten kokeiden kohteena olleet kysymykset.

Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että komissio ei ole perustellut päätöstään olla luovuttamatta luetteloa useista kantelijalle suullisen kokeen aikana esitetyistä kysymyksistä ja että sen olisi annettava kantelijalle oikeus tutustua asiakirjaan. Jäljempänä esitetään asiaa koskeva lisähuomautus.

4.9 Oikeusasiamies toteaa myös, että kansalaisen ei tarvitse perustella, miksi hän voi pyytää oikeutta tutustua asiakirjoihin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Ottaen kuitenkin huomioon muiden väitteiden luonteen ja tässä tutkimuksessa esitetyn väitteen oikeusasiamies katsoo, että on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että kantelija näyttää edellyttävän hänelle suullisessa kokeessa esitettyjen kysymysten ilmaisemista osoittaakseen, että hänelle esitettiin suullisessa kokeessa kysymyksiä kahdesta kysymyksestä, joita hän käsitteli kirjallisessa kokeessaan. Oikeusasiamies korostaa kuitenkin, että komissio ei kiistä lausunnossaan juuri tätä seikkaa eli sitä, että kantelijalle todellakin esitettiin suullisessa kokeessa kysymyksiä niistä kahdesta kysymyksestä, joita hän käsitteli kirjallisessa kokeessaan.

5 Kantelijan väite

5.1 Kantelija vaati kilpailun KOM/PA/04 suullisen kokeen kumoamista ja uuden suullisen kokeen järjestämistä.

5.2 Komissio totesi lausunnossaan, että yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ja kun otetaan huomioon valintalautakuntien riippumattomuus kilpailuissa, hallinnolla ei ollut valtuuksia muuttaa tai kumota niiden päätöksiä. Sillä ei missään tapauksessa ole valtuuksia vastata valitukseen hyväksymällä valituksen tekijä testiin. Ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella on toimivalta lausua valintalautakunnan tekemän päätöksen laillisuudesta. Lisäksi komissio toisti näkemyksensä, jonka mukaan valintalautakunta ei ollut kohdellut kantelijaa epäoikeudenmukaisesti ja että kantelijan väite ei vaikuttanut perustellulta.

5.3 Kantelija ehdotti huomautuksissaan, että kilpailuilmoituksessa hakijoille annettuja muutoksenhakukeinoja koskevia tietoja olisi muutettava ja että olisi täsmennettävä, että ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi muuttaa valintalautakunnan tekemää päätöstä tai kumota sen.

5.4 Oikeusasiamies muistuttaa, että yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnalla on laaja harkintavalta kilpailun hakijoiden arvioinnissa. Arviointi voidaan jättää huomiotta vain, jos valintalautakuntaa sitovaa sääntöä tai periaatetta on selvästi rikottu.

5.5 Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon tämän päätöksen kohdissa 1.7, 2.9 ja 3.5 esittämänsä päätelmät oikeusasiamies katsoo, että kantelija ei ole toimittanut mitään näyttöä, joka voisi osoittaa, että valintalautakunta ylitti oikeudellisen toimivaltansa rajat, minkä vuoksi oikeusasiamies katsoo, ettei kantelijan väitettä ole syytä tutkia tarkemmin.

5.6 Kantelijan ehdotuksesta, joka koskee kilpailuilmoituksessa hakijoille annettuja tietoja, oikeusasiamies katsoo, että tässä tapauksessa liitteessä 2 (kilpailuilmoituksen sivulla 11) esitetyissä tiedoissa erotetaan selvästi toisistaan yhtäältä muutoksenhakukeinot ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja toisaalta mahdollisuus tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle.

6 Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että komissiossa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Lisähuomautus

Oikeusasiamies toteaa, että vaikka komissiolla ei näytä olevan täydellistä luetteloa kysymyksistä, jotka on esitetty hakijalle suullisen kokeen yhteydessä, komissiolla näyttää olevan hallussaan asiakirja, joka sisältää ainakin useita kantelijalle suullisen kokeen aikana esitetyistä erityiskysymyksistä.

Oikeusasiamies katsoo, että koska kantelijalle suullisessa kokeessa esitetyistä kysymyksistä ei ollut täydellistä luetteloa, komission olisi pitänyt ymmärtää kantelijan pyyntö saada tutustua asiakirjaan, joka sisältää ainakin useita hänelle suullisessa kokeessa esitettyjä erityisiä kysymyksiä.

Oikeusasiamies ei ole vakuuttunut komission väitteestä, jonka mukaan ”edes osittainen oikeus tutustua mainittuun asiakirjaan evättäisiin, koska tällainen oikeus vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä”. Erityisesti oikeusasiamies ei ole samaa mieltä siitä, että useiden kantelijalle esitettyjen kysymysten luettelon paljastaminen voisi heikentää yli kaksi vuotta sitten päätökseen saatetun valintamenettelyn päätöksentekoprosessia.

Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että a) komissio ei ole perustellut päätöstään olla paljastamatta luetteloa useista kantelijalle suullisen kokeen aikana esitetyistä kysymyksistä ja b) sen olisi annettava kantelijalle oikeus tutustua asiakirjaan.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43–48).

(2) Oikeusasiamiehen yksiköiden käännös ranskan kielestä.

(3) Ks. esim. asia T-102/98, Papadeas v. alueiden komitea, Kok. H. 1999, s. I-A-211 ja II-1091; asia T-95/98, Gogos v. komissio, Kok. H. 2000, s. I-A-51 ja II-219, 36 kohta; ja asia T-198/04, Merladet v. komissio, Kok. H. 2005, s. I-A-403 ja II-1833.

(4) Ks. esim. asia T-207/95, Ibarra Gil v. komissio, Kok. H. 1997, s. I-A-13 ja II-31.