Strasbourg, 10. joulukuuta 2007

Hyvä jäsen A.

Teitte 28. huhtikuuta 2005 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle hakemuksestanne saada tutustua asiakirjoihin, jotka olitte tehnyt Euroopan komissiolle asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla.

Toimitin kantelun 13. toukokuuta 2005 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio antoi lausuntonsa 8. marraskuuta 2005. Toimitin sen Teille 30. joulukuuta 2005 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.

Tein 18. joulukuuta 2006 komissiolle ehdotuksen sovintoratkaisusta ja ilmoitin siitä teille. Komissio lähetti vastauksensa 3. huhtikuuta 2007. Toimitin sen Teille 30. huhtikuuta 2007 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelu koski sitä, että Euroopan komissio oli hylännyt Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) (asetus (EY) N:o 1049/2001) mukaisen uudistetun hakemuksen, jonka kantelija oli esittänyt komission pääsihteeristölle 12. elokuuta 2004.

Kantelija pyysi 26. kesäkuuta 2004 komission maatalouden pääosastolta (AGRI-pääosasto) pääsyä kansallisten viranomaisten komissiolle toimittamiin raportteihin, jotka koskivat YMP:n ja muiden EU:n rahoittamien maatalous- ja kalastusohjelmien kautta EU:n rahoitusta saaneille kansallisille tuensaajille suoritettuja maksuja. Haluaisin erityisesti nähdä vuoden 2002 ja - jos se on valmis - vuoden 2003 kertomukset."

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ilmoitti kantelijalle 28. heinäkuuta 2004, että hänen pyytämiään tietoja ei ollut maaraporteissa vaan ainoastaan tietokannassa. Se totesi myös, että tietokannassa oleviin tietoihin tutustumista koskevia pyyntöjä käsitellään samalla tavalla kuin asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, jos kyseinen pyyntö voitaisiin käsitellä "rutiininomaisten toimien" avulla, ja että tämä ei ollut mahdollista tässä tapauksessa.

Kantelija pyysi 12 päivänä elokuuta 2004 päivätyssä uudistetussa hakemuksessaan "alkuperäisessä pyynnössäni pyydettyjä tietoja". Jotta helpottaisitte työtänne tietojen toimittamisessa minulle, ehdotan, että lähetätte minulle tietokannan sellaisenaan sen sijaan, että luotte uusia asiakirjoja asiakirjan 1049/01 kohdan 6.3 mukaisesti. Jos siinä on tietoja, joihin direktiivin 1049/01 4 artikla vaikuttaa, kyseisten sarakkeiden poistaminen ei ole kovin työlästä. Tietenkin haluaisin tietää poistettujen sarakkeiden otsikot."

Komissio vahvisti tämän AGRI-pääosaston kannan kantelijan uudistetusta hakemuksesta 21 päivänä syyskuuta 2004 tekemässään päätöksessä. Se totesi seuraavaa:

"Asiakirjojen ja tietokantojen saatavuus

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 2 artiklan mukaisesti asetusta sovelletaan kaikkiin toimielimen hallussa oleviin asiakirjoihin eli toimielimen laatimiin tai vastaanottamiin ja sen hallussa oleviin asiakirjoihin kaikilla Euroopan unionin toiminnan aloilla. Tämän asetuksen mukainen oikeus tutustua asiakirjoihin ei kuitenkaan velvoita luomaan uutta asiakirjaa, joka sisältää pyydetyt tiedot, vaan sitä sovelletaan olemassa oleviin asiakirjoihin.

Tietokanta sinänsä ei ole asiakirja. Kun otetaan huomioon tietokantojen merkitys ja niiden hallussa olevien tietojen määrä, olisi kuitenkin ilmeisistä syistä vaikeaa perustella kaikkien tietokantojen sisältämien tietojen jättämistä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisen tutustumisoikeuden ulkopuolelle.

Sen vuoksi on kehittynyt käytäntö, jonka mukaan tietokantaan tehdyn tavanomaisen haun tulosta ("rutiininomaiset toimet", kuten maatalouden pääosasto asian ilmaisi) pidetään asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitettuna asiakirjana. Komissio ei kuitenkaan muuta tietokannan nykyisiä hakuparametreja voidakseen hakea pyydetyt tiedot.

CATS-tietokanta

[T] Jäsenvaltiot hallinnoivat EMOTR:n tukiosastosta rahoitettavia maataloustukimaksuja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Näitä tukimaksuja koskevat kirjanpitotiedot ovat jäsenvaltioiden hallussa, ja ne toimitetaan komissiolle asetuksen (EY) N:o 2390/1999 (2) mukaisesti.

EMOTR:n ohjausosastosta osarahoitettavista ohjelmista myönnetyn tuen osalta maaseudun kehittämistoimenpiteet sisällytetään toimenpideohjelmiin rakennerahastoasetuksissa vahvistettujen tavoite 1 -ohjelmointisääntöjen mukaisesti. Kyseisten asetusten mukaisesti kyseiset ohjelmat eivät sisällä lopullista tuensaajaa koskevia taloudellisia tietoja. Rakennerahastoista myönnettävän tuen hallinto- ja valvontajärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 438/2001 18 artiklassa säädetään niiden kirjanpitotietojen muodosta ja sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on säilytettävä.

Komissio ei näin ollen pysty toimittamaan yksityiskohtaisia tietoja tuensaajien EMOTR:n tukiosastosta ja ohjausosastosta saamista määristä.”

Komissio esitti lisähuomautuksia kyseisen tietokannan eli CATS-tietokannan monimutkaisuudesta ja totesi, että kantelijalle ei olisi mahdollista myöntää pääsyä pyydettyihin tietoihin, koska nämä tiedot eivät vastanneet tietokannasta otettavia otteita.

Komissio totesi myös, että kantelija oli pyytänyt koko CATS-tietokannan lähettämistä, ja totesi, että tämä ei ollut mahdollista, koska tietokanta ei ole asiakirja sinänsä.

Komissio totesi lopuksi toimittaneensa Euroopan parlamentille CATS-tietokannasta poimitut aggregoidut luvut, jotka koskivat tuensaajien tuottajille myönnettyjen suorien tukien yhteydessä saaman tuen jakamista. Vastatakseen osittain kantelijan pyyntöön komissio toimitti kantelijalle vuosien 2000 ja 2001 alustavat rahoitusluvut.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija viittasi komissiolle tekemäänsä asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen selvittääkseen, ketkä ovat EU:n maataloustukien saajia. Hän totesi, että vastaava Tanskassa tehty hakemus oli antanut yksityiskohtaisen ja hyödyllisen kuvan siitä, miten järjestelmä toimii ja kuka siitä hyötyy (3). Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että kansalaiset saavat samanlaisia tietoja EU:n tasolla, koska huomattava osa EU:n talousarviosta käytetään maataloustukiin.

Kantelija väitti, että komission vastaus hänen uudistettuun pyyntöönsä oli asetuksen (EY) N:o 1049/2001 vastainen. Hän väitti ensinnäkin, että komission näkemys, jonka mukaan tietokanta ei ole asetuksessa 1049/2001 tarkoitettu asiakirja, oli virheellinen. Hän totesi myös, että vaikka asetuksen (EY) N:o 1663/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä niiden kirjanpitotietojen muodon ja sisällön osalta, jotka jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten, 25 päivänä lokakuuta 1999 annettua komission asetusta (EY) N:o 2390/1999 (4) (jäljempänä asetus N:o 2390/1999), joka sisältää komission tarkoittaman luottamuksellisuuslausekkeen, olisi sovellettava erityissäännöksenä (lex specialis), sitä ei voitaisi tulkita asetuksen 1049/2001 kanssa ristiriitaisella tavalla.

Kantelija väitti lisäksi, että komissio ei ollut noudattanut asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä 15 työpäivän määräaikaa.

KYSYMYS

Komission lausunto

Kantelu toimitettiin komissiolle, joka antoi seuraavan lausunnon.

Komission 21. syyskuuta 2004 tekemän päätöksen perustelut

Komissio selitti kantelijalle 21 päivänä syyskuuta 2004 tekemässään päätöksessä, että tietokanta sinänsä ei ole asiakirja. Kun otetaan huomioon tietokantojen merkitys ja niiden hallussa olevien tietojen määrä, olisi kuitenkin ilmeisistä syistä vaikeaa perustella kaikkien niiden sisältämien tietojen jättämistä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisen tutustumisoikeuden ulkopuolelle. Sen vuoksi komissio selitti, että tietokantaan tehdyn tavanomaisen haun tulosta ("rutiininomainen toimi") pidetään asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitettuna asiakirjana. Komissio ilmoitti, että se ei muuttaisi tietokannan nykyisiä hakuparametreja voidakseen hakea pyydetyt tiedot. Arviointi perustuu asetuksen 10 artiklan 3 kohtaan, jonka mukaan toimielimillä ei ole velvollisuutta luoda uusia asiakirjoja, joita ei ole olemassa pyynnön esittämisajankohtana. Näin ollen se ei katsonut olevansa velvollinen muuttamaan tietokannan nykyisiä hakuparametreja voidakseen hakea pyydetyt tiedot.

CATS-tietokannan osalta komissio selitti lisäksi, että jäsenvaltiot hallinnoivat EMOTR:n tukiosastosta rahoitettuja maataloustukimaksuja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Näitä tukimaksuja koskevat kirjanpitotiedot ovat jäsenvaltioiden hallussa, ja ne toimitetaan komissiolle asetuksen (EY) N:o 2390/1999 mukaisesti. Asetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaan komission on varmistettava, että saadut tiedot pidetään luottamuksellisina.

Mitä tulee pyyntöön saada pääsy koko tietokantaan, johon EMOTR:n tukiosaston maksujen kirjanpitotiedot on tallennettu, komissio selitti, että jäsenvaltioiden EMOTR:n tukiosaston osalta toimittamat kirjanpitotiedot syötetään CATS-tietokantaan, joka sisältää laajan ja hyvin yksityiskohtaisen EMOTR:n tukiosaston maksujen tietokannan. Se sisältää kattavat vuotuiset tiedot maksuista, edunsaajista, ilmoituksista ja hakemuksista, tuotteista, tarkastuksista ja vientituista. Komission päätöksen tekohetkellä se sisälsi yli 176 miljoonaa tietuetta ja noin 4,23 miljardia kenttää, jotka koskivat yli kuutta miljoonaa edunsaajaa. Nämä luvut kehittyvät jatkuvasti. CATS-tietokanta perustettiin avustamaan komission yksiköitä tarkastuskäyntien tekemisessä. Se on siis ensisijaisesti ja ennen kaikkea tarkastusväline, joka auttaa tarkastajia tilien tarkastamisessa ja hyväksymisessä.

Pääsy CATS-tietokantaan edellyttää hyvin tarkkaa tutkimusta ja hyvin monimutkaisia tietokoneistettuja toimintoja. Tämä johtuu CATSin teknisistä eritelmistä, sillä CATS on todellisuudessa paitsi tietokanta myös suuri tietovarasto (5). Edellä esitetyn perusteella ei ollut mahdollista myöntää pääsyä koko tietokantaan.

EMOTR:n ohjausosastosta osarahoitettujen myönnettyjen tukiohjelmien osalta maaseudun kehittämistoimenpiteet sisällytetään toimenpideohjelmiin rakennerahastoasetuksissa vahvistettujen tavoite 1 -ohjelmointisääntöjen mukaisesti. Näiden asetusten mukaisesti kyseiset ohjelmat eivät sisällä rahoitusta koskevia tietoja tuen lopullisen saajan tasolla. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista myönnettävän tuen hallinto- ja valvontajärjestelmien osalta 2 päivänä maaliskuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 438/2001 (6) 18 artiklassa säädetään niiden kirjanpitotietojen muodosta ja sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on säilytettävä. Komissio ei näin ollen pystynyt toimittamaan yksityiskohtaisia tietoja tuensaajien EMOTR:n ohjausosastosta saamista määristä.

CATS-tietokannan ominaisuudet

Käsiteltävässä asiassa kyseessä oleva tietokanta eli CATS-tietokanta sisältää kaikki miljoonien tietueiden yksittäiset osatekijät EMOTR:n tukiosaston viimeisten viiden vuoden maksujen ja tulojen osalta, jotka muodostavat noin 4,97 miljardia kenttää verrattuna yli 6,1 miljoonaan tuensaajaan.

Jäsenvaltioiden on toimitettava CATS-tietokantaan sisältyvät kirjanpitotiedot käyttäen STATEL/STADIUM-ohjelmistoa ja erityistä tiedostomuotoa, joka kuvataan asetuksen (EY) N:o 2390/1999 liitteessä II. Tiedostot ladataan automaattisesti CATS-tietokantaan, joka on ORACLE-tietokanta, jota voidaan käyttää vain ACL (Audit Command Language) -ohjelmiston tai tietokantatyökalun ORACLE-SQL kanssa. Näiden CATS-järjestelmän ominaispiirteiden vuoksi tietokantaan pääsy edellyttää hyvin erityistä tutkimusta ja hyvin monimutkaisia tietokoneistettuja toimintoja.

Esimerkiksi tuensaajat (viljelijät) yksilöidään tiedostoissa tunnistekoodien, nimien ja osoitteiden perusteella. Kokonaismäärien laskemiseksi tuensaajakohtaisesti näiden tunnistekoodien olisi oltava "yksilöllisiä" kussakin jäsenvaltiossa, toisin sanoen tuensaajan "tunnistekoodin" olisi vastattava vain yhden tuensaajan nimeä ja päinvastoin. Yksittäistä edunsaajaa koskevien tietojen saamiseksi on ensin laadittava ja testattava kutakin pyyntöä varten SQL-skripti, joka sisältää hakuparametrit, vaatimuksen analysoinnin jälkeen. Tulos tallennetaan sitten tekstitiedostoon, ja se on analysoitava ACL-ohjelmistotyökalulla. Nämä tarkastukset ja niihin liittyvät ristiintarkastukset on tehtävä manuaalisesti.

Kuten kantelijalle ilmoitettiin, pyydettyjen tietojen poimiminen CATS-tietokannasta edellyttäisi huomattavaa uutta ohjelmasuunnittelua, joka ei ole tarpeen komission tehtävien suorittamiseksi. Sen vuoksi komissio katsoo, että valituksen tekijän pyytämät tiedot eivät ole saatavilla olemassa olevissa asiakirjoissa. Pyyntö ei näin ollen kuulu asetuksen 1049/2001 soveltamisalaan.

Uudistetussa hakemuksessaan kantelija ehdotti, että koko tietokanta voitaisiin antaa hänen käyttöönsä. Hänelle ei olisi mahdollista myöntää oikeutta tutustua tietoihin verkossa tai sähköisessä muodossa, koska tämä antaisi hänelle mahdollisuuden tutustua tietoihin, joiden luovuttaminen olisi vastoin asetuksen 1049/2001 4 artiklan säännöksiä ja asetuksen 2390/1999 säännöksiä.

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 sovellettavuus tietokantoihin

Kuten kantelija aivan oikein huomauttaa, asetuksen 3 artiklan a alakohdan määritelmän mukaan "asiakirjalla" tarkoitetaan "mitä tahansa sisältöä sen tallennusvälineestä riippumatta", joka selvästi sisältää sähköisessä muodossa tallennetut tiedot. Asetusta voidaan kuitenkin soveltaa vain olemassa oleviin, hyvin määriteltyihin yksittäisiin asiakirjoihin.

Asetuksen 1049/2001 perusperiaatteena on, että asiakirjat ovat yleisön saatavilla, paitsi jos niiden sisällön ilmaiseminen vahingoittaisi tiettyjen yleisten tai yksityisten etujen suojaa (ks. johdanto-osan 11 kappale). Tämä edellyttää haitallisuustestin tekemistä pyydetyille asiakirjoille. Tällainen haittatesti voidaan kuitenkin tehdä vain yksilöidyille, hyvin määritellyille ja kiinteille tiedoille.

Useat asetuksen säännökset vahvistavat, että sitä on tarkoitus soveltaa olemassa oleviin, hyvin määriteltyihin yksittäisiin asiakirjoihin. Asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että hakemukset on tehtävä " riittävän täsmällisesti, jotta toimielin voi tunnistaa asiakirjan". Asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaan asiakirjat" on toimitettava olemassa olevana versiona ja muodossa". Asetuksen 11 artiklassa määritelty asiakirjarekisteri voi sisältää ainoastaan viittauksia olemassa oleviin ja hyvin määriteltyihin asiakirjoihin, ja suora pääsy sähköisessä muodossa (12 artikla) voidaan myöntää ainoastaan asiakirjoille, joiden sisältö on selkeästi määritelty ja vakaa. Samaa sääntöä sovelletaan asiakirjoihin, jotka on määritelty 9 artiklassa tarkoitetuiksi arkaluonteisiksi asiakirjoiksi.

Tietokanta ei ole sähköisessä muodossa oleva asiakirja, kuten tekstinkäsittelyssä tai PDF-muodossa oleva tiedosto. Se on kokoelma jatkuvasti kehittyvää tietoa eikä tunnistettua, hyvin määriteltyä ja yksilöllistä tietojoukkoa. Tietokanta on sähköinen vastine arkistolle tai arkistointijärjestelmälle, ei asiakirjalle.

Tarvittavan vahinkotestin suorittamiseksi komissio käsittelee tietokannassa oleviin tietoihin tutustumista koskevat pyynnöt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 perusteella siltä osin kuin pyydetyt tiedot voidaan poimia tietokannasta osana sen tavanomaista toimintaa eli sen omiin tarpeisiin kehitettyjä toimia. Jos pyyntöä ei voida täyttää tietokannan tavanomaisilla toimilla, komissio katsoo, että pyydettyjä tietoja ei ole olemassa asetuksessa tarkoitettuna asiakirjana. Tietopyyntö, joka ei sisälly olemassa oleviin asiakirjoihin, ei kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisalaan. Tämä koskee selvästi kantelijan pyyntöä.

Kantelija viittaa myös asiassa C-353/99 P, neuvosto vastaan Hautala (7), annettuun tuomioon ja erityisesti sen 23 kohtaan. Tämän yhteisöjen tuomioistuimen tuomion ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen samassa asiassa antaman valituksenalaisen tuomion (8) mukaan toimielimet ovat velvollisia myöntämään oikeuden tutustua pyydettyjen asiakirjojen niihin osiin, jotka eivät kuulu tutustumisoikeutta koskevan poikkeuksen soveltamisalaan. Tätä oikeuskäytäntöä, joka edelsi asetusta (EY) N:o 1049/2001 ja joka on sisällytetty sen 4 artiklan 6 kohtaan, voidaan soveltaa ainoastaan yksilöityyn ja hyvin määriteltyyn asiakirjaan, kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen edellä mainitussa asiassa antamassa tuomiossa, koska osittainen tutustumisoikeus voi perustua ainoastaan asiakirjan sisällölle tehtyyn vahinkotestiin.

Jos pyynnön kohdetta ei voida pitää asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisena asiakirjoihin tutustumista koskevana hakemuksena, komissio tutkii mahdollisuutta toimittaa pyydetyt tiedot hyvän hallintotavan säännöstönsä mukaisesti. Jotta pyyntö voitaisiin täyttää ainakin osittain, komissio on toimittanut kantelijalle aggregoidut luvut kahdelta vuodelta, kuten edellä todettiin. Kantelijalle ilmoitettiin, että myöhempiä vuosia koskevia lukuja valmistellaan parhaillaan.

Vaikka kantelijan pyyntöä käsiteltäisiin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 säännösten mukaisesti, komission hallussa oleviin kirjanpitotietoihin sovelletaan luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä, joita koskevat kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädetyt poikkeukset ja erityissäännökset.

Komission perustelut

Kantelija väittää, että komissio on evännyt oikeuden tutustua asiakirjoihin perustelematta kieltäytymistään asetuksen 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten perusteella. Hän väitti lisäksi, että vaikka sovellettaisiinkin poikkeusta, olisi pitänyt harkita osittaista tutustumisoikeutta. Komissio katsoo, että viittaukset asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklaan olisi tehtävä vain, jos oikeus tutustua yksilöityyn asiakirjaan evätään ja kun siihen on sovellettu konkreettista vahinkotestiä. Sama koskee osittaista tutustumisoikeutta. Kuten edellä 5 jaksossa selitetään, tässä tapauksessa pyyntöä ei voitu käsitellä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla, koska pyydetyt tiedot eivät olleet saatavilla olemassa olevissa asiakirjoissa.

Asetuksen (EY) N:o 2390/1999 luottamuksellisuuslauseke

Kantelija väittää, että jos asetusta 2390/1999 pidetään erityissäädöksenä (lex specialis), sitä ei voida tulkita asetuksen 1049/2001 vastaisella tavalla.

Komissio haluaa selventää, että kaikkia voimassa olevia luottamuksellisuuslausekkeita on tulkittava asetuksen (EY) N:o 1049/2001 valossa. Niissä säädetään konkreettisista tapauksista, joissa 4 artiklassa säädettyjä poikkeuksia sovelletaan. Asetuksen 4 artiklassa nimittäin säädetään tiedonsaantioikeuden rajoituksista vahvistamalla yleiset säännöt. Näillä yleisillä säännöillä on sama tavoite suojella tapauksen mukaan yksityisiä tai yleisiä etuja kuin luottamuksellisuuslausekkeilla (lex specialis) tiettyjen alojen lainsäädännössä (9).

Asetuksessa (EY) N:o 2390/1999 säädetään niiden tilitietojen muodosta ja sisällöstä, jotka on toimitettava komissiolle EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten. Asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio voi käyttää tietoja ainoastaan suorittaakseen tarkastustehtävänsä tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, kehityksen seurannan ja maatalousalan ennusteiden laatimisen yhteydessä. Jälkimmäisessä tapauksessa tiedot anonymisoidaan ja niitä käsitellään ainoastaan kootussa muodossa.

Asetuksen (EY) N:o 2390/1999 2 artiklan 3 kohdassa komissio velvoitetaan varmistamaan saamiensa kirjanpitotietojen luottamuksellisuus ja turvallisuus. Komissio katsoo, että tämä lauseke on täysin yhteensopiva asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten kanssa.

Tanskan viranomaisilta saadut tiedot

Kantelijan mukaan hän sai Tanskaa koskevat tiedot suoraan Tanskan viranomaisilta ja väittää siten epäsuorasti, että myös komission olisi asetettava tiedot saataville.

Tältä osin on huomattava, että unionin tuomioistuin on todennut yhdistetyissä asioissa C-465/01, C-138/01 ja C-139/01, Osterreichische Rundfunk ym.(10), että kansallisten tuomioistuinten asiana on tutkia, onko julkisten elinten maksamien varojen saajien nimien ilmaiseminen tarpeen ja asianmukaista julkisten varojen moitteettoman hoidon tavoitteen saavuttamiseksi. Tuomioistuimen tuomion seurauksena Itävallan perustuslakituomioistuin päätti, että yksittäisten palkkojen ja edunsaajien nimien julkaiseminen olisi suhteetonta eikä näin ollen sallittua.

Viivästyminen uudistettuun pyyntöön vastaamisessa

Lopuksi kantelija huomauttaa, ettei komission 21 päivänä syyskuuta 2004 päivätystä kirjeestä käy selvästi ilmi, milloin 12 päivänä elokuuta 2004 päivätty uudistettu hakemus kirjattiin. Näin ollen näytti siltä, että pääsihteeri ei noudattanut asetuksessa säädettyä 15 työpäivän määräaikaa.

Kantelija lähetti ensimmäisen kerran 30. heinäkuuta 2004 sähköpostiviestin, jossa hän ilmoitti vastaanottaneensa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston 28. heinäkuuta 2004 antaman vastauksen ja ilmoitti aikovansa valittaa asiasta. Tämä sähköpostiviesti kirjattiin saapuneeksi 9 päivänä elokuuta 2004, ja vastausaika oli 30 päivä elokuuta 2004. Kun komissio vastaanotti kantelijan 12 päivänä elokuuta 2004 päivätyn yksityiskohtaisemman uudistetun pyynnön, määräaikaa ei muutettu. Asian monimutkaisuuden vuoksi ja koska kesätauon aikana ei ollut paljon työntekijöitä, komissio pidensi 30 päivänä elokuuta 2004 määräaikaa 15 työpäivällä 20 päivään syyskuuta 2004.

Vastaus allekirjoitettiin 20. syyskuuta 2004, mutta kirjattiin lähtevään postiin seuraavana aamuna. Kirjeeseen on leimattu päivämäärä 21.9.2004.

Päätelmät

Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo, että riidanalainen päätös on oikea.

(1) Edellä kuvattu CATS-tietokanta ei ole asetuksen 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu asiakirja. Tätä asetusta sovelletaan tietokantojen sisältämiin tietoihin siltä osin kuin pyydetyt tiedot voidaan poimia tietokannasta rutiininomaisilla toimilla eli käyttämällä olemassa olevia hakukriteerejä ilman uutta ohjelmasuunnittelua pyydettyjä tietoja sisältävien asiakirjojen luomiseksi.

(2) Kantelijan pyyntö saada tutustua jäsenvaltioiden komissiolle toimittamiin maatalousmenoja koskeviin kirjanpitotietoihin ylittää näin ollen selvästi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisalan. Pyydettyjen tietojen ei voida katsoa olevan saatavilla olemassa olevissa asiakirjoissa.

(3) Komissio toimitti varainhoitovuosia 2000 ja 2001 koskevat aggregoidut luvut, jotka olivat saatavilla. Komissio on valmis toimittamaan vastaavat tiedot vuosilta 2002 ja 2003, kun ne ovat saatavilla.

(4) Riidanalainen päätös on perusteltu asianmukaisesti. Viittaukset asetuksen (EY) N:o 104912001 4 artiklaan olisi tehtävä vain, jos oikeus tutustua tunnistettuun asiakirjaan evätään osittain tai kokonaan.

(5) Komissio pahoittelee, että sen vastaus uudistettuun pyyntöön lähetettiin yhden päivän kuluttua asetuksessa säädetyn määräajan päättymisestä.

Euroopan avoimuusaloitetta koskeva kirje

Komission lausunnon jälkeen maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komission jäsen Boell ja hallinnosta, tilintarkastuksesta ja petostentorjunnasta vastaava komission jäsen Kallas, joka on myös yksi komission varapuheenjohtajista, ilmoittivat oikeusasiamiehelle 9. joulukuuta 2005 päivätyllä erillisellä kirjeellä komission Euroopan avoimuusaloitteesta. He totesivat seuraavaa:

"Jatkotoimena varapuheenjohtaja Kallaksen 10. toukokuuta 2005 lähettämälle kirjeelle ja komission vastaukselle asiassa A. (viite 1693/2005/PB) haluamme kertoa teille Euroopan avoimuusaloitteen viimeaikaisesta kehityksestä maatalouden lopullisia edunsaajia (ja muita yhteistyössä hallinnoitavia menoja) koskevien tietojen julkaisemisen osalta.

Komissio teki 9. marraskuuta 2005 päätöksen Euroopan avoimuusaloitteesta. Tällä aloitteella komissio ilmoittaa aikovansa edistää kaikkien EU:n varojen lopullisia edunsaajia koskevaa avoimuutta.

Ensimmäisessä vaiheessa komissio on päättänyt perustaa keskitetyn verkkoportaalin, josta saa tietoa EU:n varojen lopullisista edunsaajista. Tällä keskitetyllä sivustolla luodaan linkkejä jäsenvaltioiden verkkosivustoille, joilta löytyy tietoja yhteistyössä hallinnoitavista lopullisista edunsaajista. Jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia kaikissa jäsenvaltioissa, ehdotamme yhteistä menetelmää näiden tietojen asettamiseksi saataville.

On selvää, että kunkin jäsenvaltion oikeudellisten ja muiden erityiskysymysten osalta tämä komission ensimmäinen askel ei välttämättä johda siihen, että kaikki jäsenvaltiot antaisivat pääsyn kaikkiin hallussaan oleviin tietoihin. Seuraavassa vaiheessa komissio hyväksyy vuoden 2006 alussa vihreän kirjan, jossa esitetään uusia ajatuksia siitä, miten avoimuutta voitaisiin parantaa EU:n tasolla. Tässä vihreässä kirjassa käsitellään muun muassa ehdotusta ottaa käyttöön jäsenvaltioiden oikeudellinen velvoite julkaista tiedot yhteistyössä hallinnoitavien varojen lopullisista edunsaajista. Vaikka tällaisen ehdotetun oikeudellisen velvoitteen hyväksyminen on tietenkin neuvoston päätös, toivomme, että vihreästä kirjasta käytävässä keskustelussa selvennetään, onko kansalaisilla laajempaa tukea ja kiinnostusta tällaisen toimenpiteen toteuttamiseen. Asiasta neuvotellaan kevään 2006 aikana."(11)

Kantelijan huomautukset

Komission lausunto toimitettiin kantelijalle, joka esitti tiivistetysti seuraavat seikat:

Komission käytäntö, jonka mukaan tietokantojen ”rutiininomaisten toimien” hakutuloksia pidetään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisina ”asiakirjoina”, ei ole oikeutettu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla, jolla pyritään varmistamaan mahdollisimman laaja oikeus tutustua asiakirjoihin.

Käsiteltävässä asiassa keskeinen kysymys on se, kuuluvatko tietokannat asetuksen 1049/2001 soveltamisalaan. Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa säädetään, että asiakirja on "mikä tahansa sisältö sen tallennusvälineestä riippumatta". Vaikka tietokanta sisältää hyvin suuria määriä tietoa, tällä ei ole merkitystä sen "asiakirjan" luonteen kannalta.

Komission väitteellä, jonka mukaan tietokannassa olevat tiedot muuttuvat jatkuvasti, ei ole merkitystä esillä olevan asian kannalta. Kantelija pyysi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamia konkreettisia tosiseikkoja koskevia tietoja. On oletettava, että näitä tietoja ei muuteta CATS-tietokannassa.

Mitä tulee komission näkemykseen, jonka mukaan asetukseen (EY) N:o 2390/1999 sisältyy joka tapauksessa luottamuksellisuutta koskeva säännös, jolla kielletään kyseisten tietojen ilmaiseminen, komissio ei ole lainkaan täsmentänyt, mikä asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädetty poikkeus sisältyy asetuksen (EY) N:o 2390/1999 luottamuksellisuutta koskevaan säännökseen. Tämä rikkoo asetusta (EY) N:o 1049/2001.

Mitä tulee uudistettuun pyyntöön annettavan vastauksen viivästymiseen, kantelija hyväksyy komission selityksen.

Oikeusasiamiehen pyrkimykset saada aikaan sovintoratkaisu

Tutkittuaan huolellisesti lausunnot ja huomautukset oikeusasiamies ei ollut vakuuttunut siitä, että komissio olisi vastannut kanteluun asianmukaisesti. Oikeusasiamiehen ohjesäännön (12) 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti oikeusasiamies kirjoitti komission puheenjohtajalle ehdottaakseen sovintoratkaisua. Oikeusasiamies ehdotti komissiolle, että se voisi harkita kantelijan 12. elokuuta 2004 tekemän hakemuksen uudelleentarkastelua ja toimittaa kantelijalle hänen pyytämänsä tietokokonaisuudet, ellei komissio vetoa päteviin ja riittäviin perusteisiin olla tekemättä niin.

Komission vastaus oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotukseen

Vastauksessaan komissio hylkäsi oikeusasiamiehen ehdotuksen sovintoratkaisusta. Se täsmensi, että asetuksen N:o 2390/1990 2 artiklan luottamuksellisuutta koskeva säännös velvoitti sen pitämään pyydetyt tiedot luottamuksellisina ja turvassa.

Lisäksi komissio esitti joitakin huomautuksia "tulevista avoimuustavoitteista" seuraavasti:

1. Komissio oli ilmoittanut aikovansa pyrkiä suurempaan avoimuuteen EU:n varojen saajia koskevien tietojen ilmoittamisessa. Jotta yhteisen maatalouspolitiikan yhteistyössä hallinnoitavien tukien edunsaajia koskevat tiedot olisivat helpommin yleisön saatavilla, komissio ylläpitää jo verkkosivustoa, jolla on linkit jäsenvaltioiden verkkosivustoille.
2. Varainhoitoasetukseen 13 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (13) sisällytetyissä avoimuutta koskevissa säännöksissä säädetään, että yhteisöjen yleisestä talousarviosta peräisin olevien maatalousrahastojen edunsaajat julkaistaan vuosittain jälkikäteen. Tätä uutta avoimuusvelvoitetta sovellettaisiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) menoihin varainhoitovuodesta 2007 alkaen ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) menoihin varainhoitovuodesta 2008 alkaen (14).
3. Tiedot on julkaistava asiaa koskevien alakohtaisten säännösten mukaisesti. Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston osalta yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1290/2005 (15) ei vielä säädetä avoimuudesta, minkä vuoksi sitä on muutettava uuden avoimuusvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi. Komission odotetaan hyväksyvän ehdotuksen helmikuussa 2007 ja toimittavan sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Sen jälkeen komission on annettava soveltamissäännöt sen lausuman mukaisesti, jonka se antoi parlamentin pyynnöstä neuvoston hyväksyessä varainhoitoasetuksen tarkistuksen ja joka kuuluu seuraavasti: "–– maatalousrahastoista (maaseuturahasto ja maataloustukirahasto) peräisin olevien varojen saajia koskevien tietojen julkistaminen on verrattavissa rakennerahastojen alakohtaisissa täytäntöönpanoasetuksissa säädettyihin tietoihin. Erityisesti varmistetaan, että kustakin tuensaajasta julkaistaan vuosittain riittävät tiedot näistä varoista saaduista määristä jaoteltuina pääasiallisiin menoluokkiin"(16).

Kantelijan huomautukset

Huomautuksissaan komission vastauksesta oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotukseen kantelija lähinnä säilytti kantansa ja kehitti sitä.

PÄÄTÖS

1 Väite asetuksen 1049/2001 rikkomisesta

1.1 Kantelija pyysi 26. kesäkuuta 2004 komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolta oikeutta tutustua kansallisten viranomaisten komissiolle toimittamiin kertomuksiin YMP:n ja muiden EU:n rahoittamien maatalous- ja kalastusohjelmien kautta EU:n rahoitusta saaville kansallisille tuensaajille suoritetuista maksuista." Koska pyyntöä ei hyväksytty, kantelija esitti 12. elokuuta 2004 uudistetun hakemuksen asetuksen 1049/2001 mukaisesti. Asia koskee sitä, että komissio on hylännyt tämän hakemuksen (17).

1.2 Kuten oikeusasiamies selitti käsiteltävänä olevaa asiaa koskevassa sovintoratkaisuehdotuksessaan, kantelija pyysi aluksi lähinnä asiakirjoja, jotka sisälsivät jäsenvaltioiden komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 2390/1999 (18) mukaisesti toimittamat kirjanpitotiedot. Komissio totesi erityisesti, että "[jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 2390/1999 mukaisesti lähettämät] tiedostot ladataan automaattisesti CATS-tietokantaan, joka on ORACLE-tietokanta." Tutkimuksen yhteydessä komissio vahvisti oikeusasiamiehen käsityksen, jonka mukaan se ei ole tallentanut sellaisenaan (CATS-tietokantaan tai muualle) jäsenvaltioiden sille asetuksen (EY) N:o 2390/1999 mukaisesti siirtämiä sähköisiä tiedostoja.

1.3 Uudistetussa hakemuksessaan kantelija pyysi saada tutustua "tietokantaan sellaisenaan" asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jossa säädetään, että "jos hakemus koskee erittäin pitkää asiakirjaa tai erittäin suurta määrää asiakirjoja, asianomainen toimielin voi neuvotella hakijan kanssa epävirallisesti oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. "Kantelija väitti oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että komission näkemys (joka ilmaistiin hänen uudistettua hakemustaan koskevassa päätöksessä), jonka mukaan tietokanta ei ollut asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitettu "asiakirja", oli virheellinen. Kantelija selvensi huomautuksissaan, että vaikka hän ei kiistäkään sitä, että kyseessä oleva tietokanta ei itsessään ole "asiakirja", hän katsoo, että tämä tietokanta on asetuksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu "väline"ja että tietokannan sisältö on "asiakirja". Vastaavasti komissio totesi kantelijan uudistettua pyyntöä koskevassa päätöksessään, että "tietokanta sinänsä ei ole asiakirja. Kun otetaan huomioon tietokantojen merkitys ja niiden hallussa olevien tietojen määrä, olisi kuitenkin ilmeisistä syistä vaikeaa perustella kaikkien tietokantojen sisältämien tietojen jättämistä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisen tutustumisoikeuden ulkopuolelle. Sen vuoksi on kehittynyt käytäntö, jonka mukaan tietokantaan tehdyn tavanomaisen haun ("rutiininomaiset toimet", kuten maatalouden pääosasto asian ilmaisi) tulosta pidetään asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitettuna asiakirjana. Komissio ei kuitenkaan muuta tietokannan nykyisiä hakuparametreja voidakseen hakea pyydetyt tiedot. Komissio on myös korostanut, että " [kantelijan][...] pyytämät tiedot eivät vastaa otteita, jotka on otettava tietokannasta " tietokantaan tehdyn tavanomaisen haun jälkeen, ja että se "ei muuta tietokannassa olevia hakuparametreja, jotta pyydetyt tiedot voidaan hakea. " Lisäksi se on väittänyt asetuksen (EY) N:o 2390/1999 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltioiden lähettämät asiaankuuluvat kirjanpitotiedot ovat luottamuksellisia ja että tämä luottamuksellisuutta koskeva lauseke on täysin yhteensopiva asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten kanssa.

1.4 Oikeusasiamies toteaa, että hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti komission oli esitettävä pätevät ja riittävät perusteet kantelijan hakemuksen hylkäämiselle.

1.5 Oikeusasiamies ymmärtää, että komissio katsoo kantelijan pyynnön olevan asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitettu "asiakirja", jos se voitaisiin hakea CATS-tietokannasta "tavanomaisen haun" tai "rutiininomaisten toimien" avulla.

Oikeusasiamies katsoo, että antaessaan nämä lausunnot komissio ei ole täyttänyt asianmukaisesti edellä 1.4 kohdassa mainittua velvollisuuttaan. Kyseisiä lausuntoja voidaan pitää pätevinä ja riittävinä perusteluina siltä osin kuin ne liittyvät sen hallinnollisen taakan kohtuuttomuuteen, joka kantelijan pyytämän määräyksen antamisesta aiheutuisi toimielimelle (19). Komissio ei kuitenkaan ole esittänyt riittävän täsmällisiä ja asianmukaisesti perusteltuja väitteitä, joiden mukaan valituksen tekijän pyytämän tiedon saaminen edellyttäisi kohtuuttoman hallinnollisen taakan asettamista sille. Komission viittaukset tarpeeseen muuttaa nykyisiä hakuparametreja tai uutta ohjelmasuunnittelua on muotoiltu yleisellä tasolla, eivätkä ne näin ollen ole tällaisia perusteluja.

1.6 Komission toisessa selityksessä viitataan täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 2390/1999 2 artiklan 3 kohdan luottamuksellisuuslausekkeeseen. Komissio on todennut lausunnossaan seuraavaa: kaikkia voimassa olevia luottamuksellisuuslausekkeita on tulkittava asetuksen (EY) N:o 1049/2001 valossa, ja niissä säädetään konkreettisista tapauksista, joissa sovelletaan asetuksen 4 artiklassa säädettyjä poikkeuksia. Asetuksen 4 artiklassa nimittäin säädetään tiedonsaantioikeuden rajoituksista vahvistamalla yleiset säännöt. Näillä yleisillä säännöillä on sama tavoite suojella yksityisiä tai yleisiä etuja - tapauksesta riippuen - kuin tiettyjen alojen lainsäädäntöön sisältyvillä luottamuksellisuuslausekkeilla. Asetuksen (EY) N:o 2390/1999 2 artiklan 3 kohdassa komissio velvoitetaan varmistamaan saamiensa kirjanpitotietojen luottamuksellisuus ja turvallisuus. Komissio katsoo, että tämä lauseke on täysin yhteensopiva asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten kanssa.

Oikeusasiamies katsoo, että antaessaan nämä lausunnot komissio ei ole täyttänyt asianmukaisesti edellä 1.4 kohdassa mainittua velvollisuuttaan. Komissio on nimittäin viitannut vain yleisesti asetuksen 1049/2001 4 artiklassa säädetyillä poikkeuksilla suojattuihin etuihin. Se ei täsmentänyt, mikä näistä poikkeuksista oli merkityksellinen asetuksen (EY) N:o 2390/1999 2 artiklan 3 kohdan luottamuksellisuuslausekkeen kannalta, ja tuki siten kantaansa, jonka mukaan kyseinen lauseke oli asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukainen. Se ei myöskään antanut riittäviä selityksiä tällaisen poikkeuksen sovellettavuudesta.

Lisäksi muutetun varainhoitoasetuksen 53 b artiklan 2 kohdan d alakohta ja komission ilmoittama politiikka avoimuuden edistämiseksi kaikkien EU:n varojen lopullisten edunsaajien osalta (20) heikentävät selvästi komission väitettä. Tällainen komission sitoumus edistää kaikkien EU:n varojen lopullisia edunsaajia koskevaa avoimuutta ja EU:n maatalousministerien äskettäinen asiaa koskeva sopimus säännöistä, joilla otetaan käyttöön velvollisuus julkaista luettelo EU:n maataloustukien saajista kansallisella tasolla (21), heikentävät selvästi komission väitettä, jonka mukaan 2390/1999 artiklan luottamuksellisuuslauseke oli yhteensopiva asetuksen 1049/2001 kanssa.

Näissä olosuhteissa oikeusasiamies päättelee, että komissio ei ole täyttänyt asianmukaisesti velvollisuuttaan esittää pätevät ja riittävät perusteet kantelijan hakemuksen hylkäämiselle. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.

1.7 Tutkittuaan huolellisesti komission esittämät oikeudelliset perustelut oikeusasiamies päättelee, että komission kanta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseen tietokantoihin yleensä ei ole tyydyttävä. Tämän tutkimuksen jatkaminen edellyttäisi kuitenkin, että oikeusasiamies joko i) muotoilee yleisen kannan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta tietokantoihin ja pyrkii saamaan komission hyväksymään sen esittämällä asiaa koskevan suositusluonnoksen tai ii) suosittelee, että komissio itse muotoilee tällaisen kannan. Kumpikin mahdollisuus edellyttäisi, että oikeusasiamies jatkaa tutkimustaan käsitelläkseen monimutkaista, yleistä ja uutta oikeudellista kysymystä, jonka teknologinen kehitys on tuonut esiin ja jota lainsäätäjällä on joka tapauksessa mahdollisuus käsitellä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 meneillään olevan uudistuksen aikana. Oikeusasiamies on jo esittänyt näkemyksensä yleisestä ongelmasta (ks. alaviite 19). Komissio voisi myös ottaa tämän päätöksen ja sen perustelut asianmukaisesti huomioon lopullisessa muutosehdotuksessaan. Oikeusasiamies harkitsee myös aktiivisesti Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kansallisten oikeusasiamiesten toimistojen kuulemista selvittääkseen, mitä vastauksia näihin uudenlaisiin ongelmiin on annettu, ja saadakseen tietoa kansallisella tasolla noudatetuista "parhaista käytännöistä" pyrkien takaamaan riittävän yleisön pääsyn tietokantoihin tallennettuihin tietoihin. Kuulemisen tulokset asetetaan luonnollisesti komission saataville ja julkaistaan oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

Lisäksi, kuten edellä 1.6 kohdassa mainittiin, yhteisen maatalouspolitiikan erityiseen politiikanalaan liittyvien tietojen saatavuudessa on tapahtunut merkittävää oikeudellista ja poliittista kehitystä kantelijan pyytämien tietojen julkisuudessa, mikä näyttää vastaavan kantelijan intressiä saada tällaisia tietoja tulevaisuudessa.

Näissä olosuhteissa oikeusasiamies ei pidä perusteltuna jatkaa asian käsittelyä. Näin ollen hän päättää asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen.

2 Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella on tarpeen esittää seuraava kriittinen huomautus:

Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti komission oli esitettävä pätevät ja riittävät perusteet kantelijan hakemuksen hylkäämiselle. Edellä 1.5 ja 1.6 kohdassa esitettyjen havaintojensa perusteella oikeusasiamies päättelee, että komissio ei ole täyttänyt tätä velvollisuutta asianmukaisesti. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.

Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) EYVL L 145, s. 43.

(2) Asetuksen (EY) N:o 1663/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä niiden kirjanpitotietojen muodon ja sisällön osalta, jotka jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten 25.10.1999 annettu komission asetus (EY) N:o 2390/1999 (EYVL L 295, s. 1).

(3) Kantelija toimitti asiaa koskevan verkkosivuston (http://www.farmsubsidy.org).

(4) EYVL L 295, s. 1.

(5) Tällaisten tietovarastojen kuvaus on muun muassa Wikipedian verkkosivustolla (http://en.wikipedia.org/wiki/Data_warehouse).

(6) EYVL 2001, L 63, s. 21.

(7) Asia C-353/99 P, neuvosto v. Hautala, Kok. 2001, s. I-9565.

(8) Asia T-14/98, Hautala v. neuvosto, Kok. 1999, s. II-2489.

(9) Komissio viittasi asiassa T-376/03, Hendrickx vastaan neuvosto, 5.4.2005 annettuun tuomioon (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa), joka koskee henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan mukaista salassapitovelvollisuutta (valintalautakunnan menettely):

"Comme toute norme de caractère général, le droit d'accès aux documents du Conseil prévu par les dispositions précitées peut être limité ou exclu - selon le principe suivant lequel la règle spéciale déroge à la règle générale (lex specialis derogat legi generali) - lorsqu'il existe des normes spéciales qui régissent des matières spécifiques." (55 kohta).

On huomattava, että tässä tapauksessa kantaja ei ollut käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaista menettelyä, minkä vuoksi tätä osaa tuomioistuimessa vireillä olevasta asiasta ei voitu ottaa tutkittavaksi.

(10) Yhdistetyt asiat C-465/00, C-138/01 ja C-139/01, Österreichischer Rundfunk ym., Kok. 2003, s.

(11) Oikeusasiamies lähetti kantelijalle tiedoksi jäljennöksen kirjeestä.

(12) Euroopan parlamentin päätös 94/262/EHTY, EY, Euratom, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (EYVL L 113, s. 15).

(13) Euroopan unionin virallinen lehti 2006, L 390, s. 1, varainhoitoasetuksen 53 b artiklan 2 kohdan d alakohta kuuluu nyt seuraavasti: ”Tätä varten [jäsenvaltioiden] on erityisesti [...] varmistettava asiaa koskevilla alakohtaisilla asetuksilla ja 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot.”

(14) Ks. tarkistetun varainhoitoasetuksen 181 artiklan 4 kohta.

(15) EUVL 2005, L 1, s. 1.

(16) Ks. neuvoston asiakirja 15638/06, 29.11.2006.

(17) Kantelijan väitteestä, jonka mukaan komissio ei ollut noudattanut asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä 15 työpäivän määräaikaa, kantelija totesi huomautuksissaan hyväksyvänsä komission asiaankuuluvat selitykset. Näin ollen tätä asiaa koskevaa näkökohtaa ei ole tarpeen tutkia tarkemmin.

(18) Ei ole selvää, halusiko kantelija myös tutustua komission mainitsemiin kirjanpitotietoihin, jotka olisi voitu antaa komission käyttöön asetuksen (EY) N:o 438/2001 nojalla. Kantelija a) ei missään tapauksessa kiistänyt oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotusta koskevissa huomautuksissaan oikeusasiamiehen päätelmää, jonka mukaan hän oli alun perin pyytänyt lähinnä asiakirjoja, jotka sisälsivät jäsenvaltioiden komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 2390/1999 mukaisesti toimittamat kirjanpitotiedot; b) ei näytä nimenomaisesti kiistäneen komission vastauksen asianmukaisuutta hänen uudistettuun pyyntöönsä siltä osin kuin tässä vastauksessa viitattiin asetukseen (EY) N:o 438/2001 ja sen nojalla saatuihin tietoihin.

(19) Oikeusasiamies muistuttaa myös kannastaan, jonka mukaan tiedonsaantioikeuden rajoittaminen olemassa olevilla hakuvälineillä saattaisi heikentää tiedonsaantioikeuden hyödyllisyyttä, koska tällaiset välineet on yleensä kehitetty vain sisäisen tiedonhallinnan tarpeita silmällä pitäen. Ks. Euroopan oikeusasiamiehen vastaus komission vihreään kirjaan ”Euroopan yhteisön toimielinten hallussa olevien asiakirjojen julkisuus: a review”, julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivustolla (osa 3, vastaus seitsemänteen kysymykseen): http://www.ombudsman.europa.eu/letters/en/20070711-1.htm

(20) Ks. asiaa koskeva verkkosivusto komission jäsenen Kallaksen verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/commission_barroso/kallas/transparency_en.htm

(21) Ks. maatalous- ja kalastusneuvoston lehdistötiedote 22.-23. lokakuuta 2007 (saatavilla osoitteessa http://www.eu2007.pt/NR/rdonlyres/948633D2-DCD5-4413-AFCD-86688D5161F3/0/96806.pdf).