Strasbourg, 21. kesäkuuta 2007

Hyvä rouva L.

Teitte 6. huhtikuuta 2005 kansainvälisen lentoyhtiöjärjestön (International Air Carrier Association) puolesta kantelun Euroopan komissiota vastaan Euroopan oikeusasiamiehelle. Kantelu koski aineistoa, jonka komissio oli julkaissut tiedottaakseen matkustajille heidän asetuksen 261/2004 mukaisista oikeuksistaan. Samana päivänä European Regions Airlines Association teki kantelun samasta asiasta (kantelu 1475/2005/(IP)GG).

Toimitin kantelun 12.5.2005 komission puheenjohtajalle ja pyysin lausuntoa 31.7.2005 mennessä. Teille ilmoitettiin asiasta samana päivänä.

Komissio ilmoitti minulle 5.8.2005, että sen lausunto viivästyy.

Kolleganne V. soitti 2. syyskuuta 2005 toimistooni tiedustellakseen komission mielipidettä. V:lle ilmoitettiin komission 5.8.2005 päivätystä kirjeestä.

V. kysyi 19.9.2005 uudelleen, oliko komission lausunto saatu. Toimistoni ilmoitti V:lle tapahtuneesta lisäviivästyksestä.

Lähetin komissiolle muistutuksen 21. syyskuuta 2005. Teille ilmoitettiin asiasta samana päivänä.

Komissio antoi lausuntonsa 3. lokakuuta 2005. Lähetin sen Teille 11. lokakuuta 2005 ja kehotin teitä esittämään huomautuksia 15. marraskuuta 2005.

Ottaen huomioon, että olisi järkevää, että yksi oikeudellinen neuvonantaja käsittelisi sekä teidän tapaustanne että ERA:n toimittamaa rinnakkaista tapausta, siirsin nämä kaksi asiaa 16. helmikuuta 2006 toiselle oikeudelliselle neuvonantajalle, Grillille.

Kirjoitin 3.3.2006 komissiolle pyytääkseni siltä lisätietoja tästä asiasta. Pyysin toimittamaan nämä tiedot 30. huhtikuuta 2006 mennessä. Teille ilmoitettiin asiasta samana päivänä.

Komissio ilmoitti minulle 12. toukokuuta 2006, ettei määräaikaa ollut valitettavasti voitu noudattaa, mutta että se tekisi kaikkensa lähettääkseen vastauksensa seuraavien kahden viikon kuluessa. Panin tämän kirjeen merkille 22. toukokuuta 2006 päivätyssä vastauksessani, jossa pahoittelin sitä, että komissio ei ollut esittänyt oikea-aikaista ja perusteltua pyyntöä määräajan pidentämiseksi. Teille ilmoitettiin asiasta 1. kesäkuuta 2006.

Komissio ilmoitti minulle 9.6.2006 päivätyllä kirjeellä, että lisäviivästyksiä oli tapahtunut, mutta että vastaus lähetettäisiin mahdollisimman pian.

Lähetin komissiolle muistutuksen 11. heinäkuuta 2006.

Komissio lähetti minulle 17.7.2006 vastauksen 3.3.2006 päivättyyn kirjeeseeni. Toimitin sen Teille 19. heinäkuuta 2006 ja lähetitte Teille 1. syyskuuta 2006 huomautuspyynnön.

Toimitin 21.12.2006 komissiolle tätä asiaa koskevan suositusluonnoksen.

Komissio lähetti yksityiskohtaisen lausuntonsa 3. huhtikuuta 2007, ja välitin sen Teille 16. huhtikuuta 2007 huomautuksianne varten, jotka lähetitte 23. toukokuuta 2007.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Taustaa

Valituksen teki kansainvälinen lentoyhtiöjärjestö International Air Carrier Association, joka koostuu yli 40 lentoyhtiöstä Euroopassa. Se liittyy läheisesti kanteluun 1475/2005/(BB)GG, jonka on tehnyt European Regions Airlines Association (ERA).

Kantelu koskee Euroopan komission laatimia ja julkaisemia tietoja matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11 päivänä helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) mukaisista matkustajien oikeuksista. Asetus 261/2004 tuli voimaan 17.2.2005. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vahvisti asiassa C-344/04 10 päivänä tammikuuta 2006 antamassaan tuomiossa, että asetus (EY) N:o 261/2004 on pätevä (2).

Kantelijan mukaan tosiseikat

Tiedottaakseen matkustajille heidän uusista asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaisista oikeuksistaan komissio laati ja julkaisi esitteen, julisteen ja tietosivun. Komissio julkaisi myös lyhyen videoesityksen ja lehdistötiedotteen asetuksen voimaantulon kunniaksi. Kaikki nämä materiaalit olivat saatavilla myös komission verkkosivustolla.

Kantelija katsoi, että esite, juliste ja tiedote sisälsivät useita matkustajien oikeuksia koskevia lausuntoja, jotka olivat virheellisiä ja harhaanjohtavia. Tämän vuoksi kantelija ja ERA kirjoittivat 21 päivänä tammikuuta 2005 komissiolle pyytääkseen näiden lausuntojen korjaamista ja ehdottaakseen tapaamista. Komissio korosti 4.2.2005 päivätyssä vastauksessaan, että vaikka se oli edelleen vakuuttunut esitteen ja julisteen sisällön paikkansapitävyydestä, joitakin tekstin osia oli tällä välin hieman muutettu. Komissio lisäsi seuraavaa: ”Olette ymmärtäneet, että tiedottaaksemme matkustajille laajasti heidän uusista oikeuksistaan lentoliikenteessä emme voi kopioida koko asetusta, vaan meidän on oltava valikoivia. Tämä on ilmoitettu selvästi asianomaisessa tiedotusmateriaalissa."

Kantelija ja ERA kääntyivät uudelleen komission puoleen 7 päivänä helmikuuta 2005. Kantelija ja ERA toimittivat kirjeensä mukana luettelon lausunnoista, joita ne pitivät virheellisinä (ja selittivät, miksi ne pitivät tätä näkemystä), ja pyysivät kiireellistä kokousta.

Kantelijan ja ERA:n vastustamat julisteen lausunnot olivat seuraavat:(3)

Lennolle pääsyn epääminen ja lennon peruuttaminen (yleensä)

(1) "Jos sinulta evätään pääsy lennolle tai lentosi peruutetaan, lentosi suorittavan lentoyhtiön on tarjottava sinulle taloudellista korvausta ja apua."

Tämä avaava kappale luo täysin väärän vaikutelman. Vain pieni osa peruutetuista lennoista johtaa korvauksen maksamiseen.

Seuraavilla matkustajaryhmillä ei ole oikeutta korvaukseen:

poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi peruutettujen lentojen matkustajat;

matkustajille, joille tarjotaan vaihtoehtoista kuljetusta muutaman tunnin kuluessa peruutetusta lennosta; ja

- matkustajat, joille on ilmoitettu peruutuksesta vähintään 14 päivää etukäteen.

Lennolle pääsyn epääminen

(2)(a) "Näihin [etuihin] on sisällyttävä joko lipun hinnan palauttaminen (tarvittaessa ilmainen lento takaisin alkuperäiseen lähtöpaikkaan) tai vaihtoehtoinen kuljetus lopulliseen määräpaikkaan."

Uudelleenreititys lopulliseen määräpaikkaan tapahtuu vastaavilla kuljetusehdoilla. Komission juliste voi johtaa odotukseen siitä, että matkustaja valitsee vapaasti vaihtoehtoisen kuljetuksensa.

2 kohdan b alakohta: "Korvaus voidaan puolittaa, jos viivästys on enintään 2, 3 tai 4 tuntia."

Asetuksessa (EY) N:o 261/2004 säädetään ”viivästyneestä saapumisesta”, ei lähdöstä. Kyseinen lausuma on epätarkka ja johtaa näin ollen tarpeettomiin keskusteluihin tarkastusportilla.

(2)(c) "Lentoyhtiön on myös annettava sinulle: joko lipun hinnan palautus (tarvittaessa ilmainen lento takaisin alkuperäiseen lähtöpaikkaan) tai vaihtoehtoinen kuljetus lopulliseen määräpaikkaan (...)”

Ks. lausumaa 2 a koskeva huomautus.

Peruuttaminen

(3)(a) "Kun lentosi peruutetaan, lennosta vastaavan lentoyhtiön on annettava sinulle: joko lipun hinnan palautus (tarvittaessa ilmainen lento takaisin alkuperäiseen lähtöpaikkaan) tai vaihtoehtoinen kuljetus lopulliseen määräpaikkaan (...)”

Ks. lausumaa 2 a koskeva huomautus.

3 kohdan b alakohta: "Lentoyhtiö voi myös joutua maksamaan sinulle samansuuruisen korvauksen kuin lennolle pääsyn epäämisestä, ellei se ilmoita sinulle hyvityksestä riittävän ajoissa."

Viittaamalla vain yhteen kolmesta tärkeästä poikkeuksesta lukija uskoo lähes varmasti, että muita poikkeuksia ei ole.

Esitteessä on seuraava teksti:

”Lentoyhtiö voi myös joutua maksamaan sinulle samansuuruisen korvauksen kuin lennolle pääsyn epäämisestä, ellei se ilmoita asiasta sinulle riittävän ajoissa ja tarjoa vaihtoehtoista kuljetusta lähellä alkuperäistä ajankohtaa.”

Tekstissä on selvä virhe, koska lentoyhtiön on tarjottava joko ennakkoilmoitusta tai vaihtoehtoista kuljetusta lähellä alkuperäistä aikaa.

Pitkät viivästykset

(4) "Lentoyhtiön on annettava sinulle välitöntä apua (...)

Välittömän avun käsite ei ole asetuksen mukainen, koska se johtaisi kohtuuttomiin odotuksiin matkustajilta. Avunannosta voidaan luopua, jos se viivästyttää lentoa entisestään.

Myöhemmät korvausvaatimukset, matkatavarat, vammat ja kuolemantapaukset onnettomuuksissa

(5) Komission julisteessa viitataan Montrealin yleissopimuksen (4) määräyksiin eikä asetukseen 261/2004. Sen tekstistä on jätetty pois kaikki viittaukset tässä yleissopimuksessa mainittuihin lentoyhtiöiden puolustusmääräyksiin. Seuraava poissulkemislauseke olisi säilytettävä: "Kansainvälisten sopimusten mukaan lentoyhtiö on vastuussa viivästymisestä aiheutuneesta vahingosta, paitsi jos se osoittaa tehneensä kaiken voitavansa vahingon välttämiseksi tai jos se oli mahdotonta tehdä niin. Se on myös vastuussa matkatavaroiden katoamisesta tai vahingoittumisesta. Pyydä tietoja lentoyhtiöltäsi tai matkatoimistoltasi.”

Valmismatkat

(6) Julisteen sanamuoto on harhaanjohtava siinä mielessä, että palvelun toteuttamatta jättäminen ei välttämättä aiheuta vahinkoa. Viittaus muuhun matkapaketin osaan kuin lentoon ei saisi näkyä matkustajien oikeuksia käsittelevässä julisteessa. Tämä aiheuttaa lisää sekaannusta.

Lukuun ottamatta lausumaa 3 b) komission tiedotteessa on samat lausumat kuin sen julisteessa.

Komissio toisti 23 päivänä helmikuuta 2005 antamassaan vastauksessa näkemyksensä, jonka mukaan muutoksia ei tarvittu. Kokouspyyntöön ei vastattu.

Komission esittämän videoesityksen osalta kantelija tyytyi väittämään, että se sisälsi virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kantelija halusi esittää samat väitteet kuin ERA oli esittänyt rinnakkaisessa kantelussa 1475/2005/(IP)GG.

Tässä kantelussa ERA väitti, että videoesitys sisälsi seuraavat kolme virheellistä tai harhaanjohtavaa lausumaa:(5)

1. "Vuodesta 2005 lähtien matkustajien ei pitäisi joutua käymään läpi pitkiä menettelyjä puolustaakseen oikeuksiaan Euroopan lentoasemilla. Viivästyksistä, peruutuksista ja ylivarauksista maksetaan välitön ja automaattinen korvaus.
2. "Kolmanneksi lentoyhtiöiden on tarjottava samanlainen korvaus [ylivarauksesta maksettava korvaus] ja tarvittaessa huolehdittava matkustajista, jos lento peruutetaan viime hetkellä."
3. "Jos viivästyminen kestää yli viisi tuntia, lentoyhtiön on myös palautettava lipun hinta (...)"

ERA:n mukaan lausuma (1) on virheellinen, koska korvausta ei koskaan tarvitse maksaa viivästymisen vuoksi ja jos korvaus on maksettava asetuksen 261/2004 nojalla, sitä ei tarvitse maksaa välittömästi.

Lausumissa 1 ja 2 ei mainita, että matkustajilla ei ole oikeutta korvaukseen seuraavissa kolmessa tapauksessa:

• matkustajille ilmoitetaan peruutuksesta vähintään 14 päivää etukäteen;
• matkustajille ilmoitetaan peruutuksesta alle 14 päivää ennen lentoa, mutta heille tarjotaan uudelleenreititystä, jotta he voivat saapua määräpaikkaansa lähellä alkuperäistä aikataulun mukaista saapumisaikaa; tai
• peruutus johtuu "poikkeuksellisista olosuhteista".

ERA totesi lisäksi, että lausunnoissa 1 ja 2 ei mainittu, että korvausta voidaan alentaa jopa 50 prosenttia, ja että lausunto 3 oli virheellinen, koska se viittasi siihen, että täysi korvaus oli aina maksettava viiden tunnin viivästymisen jälkeen. ERA:n mukaan asetuksessa (EY) N:o 261/2004 kuitenkin velvoitetaan lentoyhtiöt tarjoamaan korvausta vain, jos matkustaja päättää olla jatkamatta matkaa, ja sitten vain se osa matkasta, jota ei ole tehty (ellei lennosta ole enää matkustajan alkuperäisen matkasuunnitelman kannalta hyötyä, jolloin täysi korvaus on maksettava).

Oikeusasiamiehelle tehty kantelu

Kantelija väitti Euroopan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaisia matkustajien oikeuksia koskevat tiedot, jotka komissio oli julkaissut julisteessaan, esitteessään ja tietosivullaan ja jotka oli esitetty videossa, sisälsivät epätarkkoja ja harhaanjohtavia lausuntoja. Valituksen tekijä väitti, että komission olisi peruutettava nämä lausunnot.

TARJOUS

Komission lausunto

Lausunnossaan komissio esitti seuraavat huomautukset:

Taustaa

Asetuksella 261/2004 korvataan aikaisempi asetus, jossa annettiin matkustajille oikeuksia vain siinä tapauksessa, että heiltä evätään pääsy lennolle. Siinä vahvistetaan matkustajien oikeuksia lennolle pääsyn epäämisen yhteydessä ja tunnustetaan ensimmäistä kertaa matkustajien oikeudet (korvaukset ja apu) peruutuksen tai pitkäaikaisen viivästymisen yhteydessä.

Asetuksessa (EY) N:o 261/2004 velvoitetaan lentoyhtiöt antamaan matkustajille tietoa heidän oikeuksistaan. Näiden tietojen täydentämiseksi ja vahvistamiseksi komissio pyrkii tiedottamaan matkustajille heidän oikeuksistaan 16 päivänä helmikuuta 2005 antamassaan tiedonannossa "Matkustajien oikeuksien vahvistaminen Euroopan unionissa"(6) omaksumansa kannan mukaisesti.

Tiedotuskampanja tuli voimaan 16. helmikuuta 2005. Useat komission jäsenet, Euroopan parlamentin jäsenet ja komission yksiköiden virkamiehet olivat jakaneet osan tästä tiedotusmateriaalista lentoasemilla.

Komission kampanja lentomatkustajien oikeuksista tiedottamiseksi oli esimerkki nykyaikaisten viestintävälineiden käytöstä kielellä, jota kaikki ymmärtävät.

Komissio oli vakuuttunut jakamansa aineiston sisällön paikkansapitävyydestä ja kiisti kantelijan väitteen, jonka mukaan aineisto sisälsi harhaanjohtavia tietoja. Jotta kansalaiset olisivat tietoisia oikeuksistaan, asiaankuuluva aineisto oli asetettava heidän saatavilleen ymmärrettävällä tavalla. Asetuksen 261/2004 monimutkaisuuden vuoksi komissio katsoi, että sen oli oltava valikoiva. Tämä oli tuotu selvästi esiin asianomaisessa tiedotusaineistossa. Kussakin erityyppisessä jaetussa aineistossa todettiin selvästi, että se ”esittää yhteenvedon asiaa koskevasta EU:n lainsäädännöstä”. Sen vuoksi oli itsestään selvää, että tiettyjen oikeuksien tai säännösten kuvaus ei ollut yhtä yksityiskohtainen kuin itse asetuksen teksti.

Materiaali oli huolellisesti laadittu. Tietyn lausunnon oikeellisuutta koskevaa näkemyseroa ei missään tapauksessa voida tulkita siten, että komissio olisi toiminut muulla tavoin kuin "puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti" tai että se ei olisi ollut "palveluhenkinen, helposti saatavilla tai mahdollisimman hyödyllinen".

Ei ole tapahtunut virhettä, joka vaikuttaisi haitallisesti yleisön tai asianomaisten lentoyhtiöiden oikeuksiin tai etuihin.

Esitteen, julisteen ja tietosivun osalta komissio oli aina toiminut palveluhenkisesti kuunnellessaan kantelijan esittämiä huomautuksia. Kuten 4.2.2005 päivätyssä kirjeessä todettiin, komissio oli hieman muuttanut aineistoa tarkentaakseen sitä, missä se oli vielä mahdollista, kuten julisteessa, kun otetaan huomioon, että osa asiakirjoista oli jo painettu kampanjaan, joka oli jo käynnissä, kun lentoyhtiöt olivat ilmaisseet huolensa. Komissio oli välittömästi tehnyt samat selvennykset muuhun aineistoon (lehtiset, tietosivut ja tiedot Internetissä).

Mitä tulee videoesitykseen, kantelija ei komission tietojen mukaan ollut koskaan ilmoittanut komissiolle kolmesta väitetysti harhaanjohtavasta lausumasta. Väite on näin ollen mahdollisesti jätettävä tutkimatta tältä osin. Videon sisältämä selitys uusista oikeuksista rajoittui noin puoleentoista minuuttiin. Oli selvää, että tiettyjä oikeuksia ei näin ollen voitu esittää niiden koko oikeudellisessa monimutkaisuudessa. Videon tarkoituksena ei myöskään ollut tarjota matkustajille oikeudellista välinettä, jonka avulla he voisivat puolustaa oikeuksiaan kansallisessa tuomioistuimessa tai toimivaltaisissa kansallisissa elimissä, vaan esitellä yleisesti EU:n uutta politiikkaa. Videoesitys sisälsi vastuuvapauslausekkeen seuraavasti: "Euroopan komissio tai kukaan komission puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa tämän videon sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Komissio ei ole hyväksynyt tai millään tavoin hyväksynyt tässä videossa esitettyjä näkemyksiä, eikä niitä pitäisi käyttää komission näkemysten lausumana."

Komissio totesi, että laaja kirjeenvaihto, johon komissio oli osallistunut, osoitti sen halukkuuden olla yhteydessä kansalaisiin ja vastata heille sekä kuunnella alan esittämiä väitteitä (7).

Kantelijan huomautukset

Kantelija pitäytyi huomautuksissaan kantelussaan ja totesi, että komissio ei ollut toiminut "puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti". Kantelija väitti, että komissio oli kieltäytynyt järjestämästä asiaa koskevaa kokousta huolimatta komission ja ERA:n 21 päivänä tammikuuta ja 7 päivänä helmikuuta 2005 päivätyissä kirjeissään esittämistä asiaa koskevista pyynnöistä. Kantelijan mukaan komissio ei näin ollen ollut noudattanut Euroopan komission henkilöstön hyvän hallintotavan säännöstöä suhteissaan yleisöön, jäljempänä 'komission säännöstö', joka on komission työjärjestyksen liitteenä (8).

Lisätiedustelut

Komission lausunnon ja kantelijan huomautusten huolellisen tarkastelun jälkeen ilmeni, että lisätutkimukset olivat tarpeen.

Oikeusasiamiehen täydentävää lausuntoa ja lisätietoja koskeva pyyntö

Tämän vuoksi oikeusasiamies lähetti 3. maaliskuuta 2006 komissiolle kirjeen, jossa hän pyysi täydentävää lausuntoa ja lisätietoja.

Pyyntö koski seuraavia seikkoja:

(1) Uusi väite

Komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija väitti, että komissio ei ollut toiminut "puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti", ja esitti näin ollen uuden väitteen, joka perustui Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 11 artiklaan. Oikeusasiamies pyysi siksi komissiolta täydentävää lausuntoa tästä lisäväitteestä.

(2) Lisätietopyyntö

Oikeusasiamies pyysi komissiota toimittamaan hänelle myös seuraavat tiedot:

1. Voisiko komissio toimittaa jäljennöksen (tai tulosteen) julisteen alkuperäisestä versiosta ja mahdollisista tarkistetuista versioista, esitteestä ja tietokoosteesta sekä verkossa saatavilla olevien versioiden että näiden asiakirjojen painettujen versioiden osalta? Voisiko komissio ilmoittaa myös, milloin asiaankuuluvat muutokset tehtiin ??
2. * Voisiko komissio käsitellä kantelijan ja ERA:n 7 päivänä helmikuuta 2005 päivätyn kirjeen liitteenä esiin tuomia erityiskysymyksiä?
3. Oikeusasiamies toteaa, että komissio katsoo, että kantelua ei voida ottaa käsiteltäväksi siltä osin kuin se koskee komission tuottamaa ja levittämää videoesitystä, koska kantelija ei ollut aiemmin saattanut näitä kysymyksiä sen tietoon. On kuitenkin muistettava, että oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kantelua edeltää "asianmukainen" ennakkolähestymistapa. Kantelua 1475/2005/(IP)GG koskevissa huomautuksissaan ERA väitti, että yhteyden ottaminen komissioon videoesityksen osalta ei ollut asianmukaista, kun otetaan huomioon komission vastaus aiempiin lähestymistapoihin julisteen, esitteen ja tietosivun osalta. Oikeusasiamiehen mielestä tämä väite vaikuttaa järkevältä. Voisiko komissio näin ollen ottaa huomioon kantelijan esittämät seikat, jotka koskevat videoesitystä ??

Komission vastaus

Vastauksensa yhteydessä komissio toimitti jäljennöksen julisteen, esitteen ja tietosivun tarkistetuista versioista. Se selitti, että julisteen ja esitteen alkuperäiset versiot oli toimitettu sen yksiköille 22.12.2004 ja tarkistetut versiot 2.2.2005 (juliste) ja 17.3.2005 (lehtinen).

Komissio esitti seuraavat lisähuomautukset:

Julisteen ja esitteen osalta vastuuvapauslausekkeessa viitattiin asiakirjojen yhteenvetoluonteeseen. Kaikkien oikeudellisten kiistojen olisi perustuttava yksinomaan asianomaisiin oikeudellisiin teksteihin.

Julisteen ja esitteen avauspuheenvuoro ei antanut väärää vaikutelmaa. Ensinnäkin taloudellisen korvauksen maksamisen erityisedellytyksiä käsiteltiin myöhemmin ja yksityiskohtaisemmin julisteessa ja esitteessä. Toiseksi kysymykseen siitä, voitiinko korvausta soveltaa vain harvoissa tapauksissa, voitiin vastata vain tosiseikkojen perusteella. Kantelija ei kuitenkaan toimittanut tällaisia tietoja. Kolmanneksi peruutukset eivät kuuluneet järjestelmällisesti asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn poikkeuksellisia olosuhteita koskevan lausekkeen soveltamisalaan.

Lennolle pääsyn epäämisen osalta ei voitu ymmärtää, miten ilmaus "voi" (joka viittaa vain mahdollisuuteen) voisi johtaa odotukseen siitä, että matkustajalla oli oikeus valita vapaasti vaihtoehtoinen kuljetustapa.

Peruutuksen osalta myös esitettä oli tällä välin muutettu. Se, että tarkistettu versio oli ollut saatavilla hieman myöhemmin kuin julisteen tarkistettu versio, johtui rajallisista painotiloista.

Mitä tulee sanan "välitön" käyttöön pitkäaikaisten viivästysten yhteydessä annettavassa avussa, tämän avun ehdot on esitetty yksityiskohtaisesti kyseistä alaotsikkoa seuraavassa kappaleessa julisteessa ja esitteessä. Lisäksi asetuksen N:o 261/2004 6 artiklan 1 kohdan (”Kun lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja kohtuudella odottaa lennon viivästyvän aikataulun mukaisesta lähtöajastaan – –”) sanamuodosta ilmeni, että toimet oli toteutettava hyvissä ajoin ennen todellista ja vahvistettua viivästymistä, jos kyseisellä lentoyhtiöllä oli ennakkovaroitus viivästymisestä. Sanamuoto "odottaa" tarkoittaa, että lentoyhtiön olisi järjestettävä ja tarjottava apua paikan päällä heti, kun se saa tiedon siitä, että lento viivästyy vähintään kaksi tuntia, ja majoitettava matkustajat vastaavasti ja välittömästi, hyvissä ajoin ennen kahden tunnin viivästymistä.

Se, että ei ole olemassa kohtaa, jossa viitattaisiin mahdolliseen avun epäämiseen siinä tapauksessa, että sen antaminen viivästyttäisi lentojen liikennöintiä vielä enemmän, johtuu siitä, että komission on oltava tiedonannossaan valikoiva, kuten julisteessa ja esitteessä olevassa vastuuvapauslausekkeessa todetaan. Käytännössä oli joka tapauksessa epätodennäköistä, että avun antaminen matkustajille viivästyttäisi lentoa entisestään.

Montrealin yleissopimusta ja valmismatkoja varanneiden asiakkaiden oikeuksia koskevien tietojen lisääminen oli järkevää ja hyödyllistä.

Mitä tulee videoesitykseen, kantelija ja IACA eivät ole koskaan ilmoittaneet komissiolle mitään tietoja, jotka olisivat niiden mielestä harhaanjohtavia. Esitys sisälsi otteita yksityishenkilöiden haastatteluista, eivätkä näiden henkilöiden näkemykset välttämättä vastanneet komission näkemyksiä, kuten vastuuvapauslausekkeessa oli tehty selväksi. Näin ollen komissio ei aikonut kommentoida videoesityksen sisältöä.

Kantelijan huomautukset

Kantelija pitäytyi huomautuksissaan kantelussaan.

OMBUDSMANin SUOSITUS

Suositusluonnos

Oikeusasiamies antoi 21. joulukuuta 2006 komissiolle seuraavan suositusluonnoksen:

Komission olisi mahdollisimman pian korjattava oikeusasiamiehen havaitsemat virheelliset ja harhaanjohtavat lausunnot.

Suositusluonnoksen perustelut voidaan tiivistää seuraavasti:(9)

1 Alkuhuomautukset

1.1 Kantelija väitti Euroopan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaisia matkustajien oikeuksia koskevat tiedot, jotka komissio oli julkaissut julisteessaan, esitteessään ja tietosivullaan ja jotka sisältyivät videoesitykseen, sisälsivät epätarkkoja ja harhaanjohtavia lausuntoja. Valituksen tekijä väitti, että komission olisi peruutettava nämä lausunnot.

1.2 On huomattava, että kantelu 1475/2005/(IP)GG kattaa useita muita seikkoja, joita ei käsitelty tässä kantelussa. Vaikka kantelija viittasi joihinkin näistä seikoista komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan, oikeusasiamies katsoi, ettei niitä ollut tarpeen tutkia tässä tapauksessa (10).

1.3 Oikeusasiamies totesi käsiteltävänä olevassa asiassa esitetystä väitteestä ja väitteestä, että kantelija ei ollut toimittanut yksityiskohtaista selvitystä hallinnollisesta epäkohdasta, jonka se katsoi olevan olemassa. Koska tämä kantelu ja kantelu 1475/2005/(IP)GG liittyvät kuitenkin läheisesti toisiinsa, oikeusasiamies ymmärsi, että kantelija halusi esittää samat perustelut kuin kyseisessä toisessa asiassa. Suositusluonnos perustui näin ollen oletukseen, että ERA:n kantelussa 1475/2005/(IP)GG esittämät merkitykselliset väitteet olivat myös kantelijan esittämiä tässä tapauksessa.

Videoesitys

1.4 Komissio esitti lausunnossaan epäilyjä kantelun tutkittavaksi ottamisesta videoesityksen osalta. Komissio ehdotti, että videon osalta kantelija ei ollut ottanut siihen asianmukaisesti etukäteen yhteyttä, kuten oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

1.5 Oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että ennen oikeusasiamiehen puoleen kääntymistä noudatetaan asianmukaisia ennakkomenettelyjä. Oikeusasiamies totesi, että kantelija kääntyi komission puoleen 21. tammikuuta ja 7. helmikuuta 2005 ja pyysi, että julisteeseen ja esitteeseen tehtäisiin korjauksia. Hän totesi lisäksi, että yhtä poikkeusta lukuun ottamatta komissio oli kieltäytynyt hyväksymästä näitä pyyntöjä, mutta se ei myöskään vastannut yhteenkään kantelijan tässä yhteydessä esittämistä yksityiskohtaisista huomautuksista. * Komission lausuntoa asiassa 1475/2005/(IP)GG , ERA koskevissa huomautuksissaan ERA väitti, että yhteyden ottaminen komissioon videoesittelyn osalta ei ollut asianmukaista, koska komissio oli reagoinut julistetta, esitettä ja tietosivua koskeviin aiempiin lähestymistapoihin. Oikeusasiamies piti tätä väitettä vakuuttavana. Koska komissio oli jo tehnyt selväksi, ettei sillä ollut mitään syytä muuttaa sen kirjallisesti julkaisemaa tiedotusaineistoa, oli erittäin todennäköistä, että se reagoisi samalla tavalla kaikkiin pyyntöihin muuttaa muuta tällaista aineistoa (11). Näin ollen kantelijan ei voitu odottaa esittävän komissiolle uusia lähestymistapoja .-videoesitykseen. Komission väite, jonka mukaan valituksen tätä osaa ei voida ottaa tutkittavaksi, oli näin ollen hylättävä.

Eurooppalainen hyvän hallintotavan säännöstö

1.6 Komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija vetosi Euroopan hyvän hallintotavan säännöstöön sisältyvään säännökseen. Asiassa 1475/2005/(IP)GG antamassaan lausunnossa komissio katsoi, että nämä käytännesäännöt eivät sido sitä, mutta että asiaa voitaisiin arvioida Euroopan komission henkilöstön hyvää hallintotapaa suhteessa yleisöön koskevien käytännesääntöjen, jäljempänä 'komission käytännesäännöt', perusteella, jotka ovat komission työjärjestyksen liitteenä (12).

1.7 On huomattava, että Euroopan parlamentti kehotti 6. syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa oikeusasiamiestä soveltamaan hyvän hallintotavan säännöstöä (13) tutkiessaan, onko kyse hallinnollisesta epäkohdasta, jotta Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettu oikeus hyvään hallintoon toteutuisi (14). Oikeusasiamiehen lähestymistapa perustui näin ollen Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön määräyksiin, mutta siinä otettiin tarvittaessa asianmukaisesti huomioon komission säännöstö.

1.8 Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kyse muun muassa siitä, oliko komissio noudattanut velvollisuuttaan toimia palveluhenkisenä hallintona. Tässä yhteydessä oikeusasiamies katsoi velvollisuudekseen panna merkille, että komissio antoi lausuntonsa kantelusta yli kahden kuukauden kuluttua määrätystä päivämäärästä. Sen vastaus lisätutkimuksiin esitettiin yli kaksi ja puoli kuukautta oikeusasiamiehen asettaman päivämäärän jälkeen. Vastauksessa ei myöskään käsitelty joitakin oikeusasiamiehen komissiolle esittämiä kysymyksiä. Vaikka näillä tosiseikoilla ei tietenkään ollut vaikutusta käsiteltävänä olevan asian arviointiin, oikeusasiamies halusi huomauttaa, että komissio olisi voinut vedota palveluhenkisen hallinnon uskottavuuteen, jos se olisi käsitellyt käsiteltävänä olevaa asiaa nopeammin.

Oikeusasiamiehen lähestymistapa väitteeseen, jonka mukaan komissio on antanut virheellisiä ja harhaanjohtavia lausuntoja

1.9 Oikeusasiamies piti hyvänä hallintokäytäntönä sitä, että EU:n toimielimet ja elimet huolehtivat antamiensa lausuntojen paikkansapitävyydestä eivätkä harhaanjohtavuudesta ja korjaavat viipymättä mahdolliset virheet. Virheellisen tai harhaanjohtavan lausuman antaminen tahallisesti tai tuottamuksellisesti on siten hallinnollinen epäkohta. Lisäksi virheellisen tai harhaanjohtavan ilmoituksen oikaisemisesta kieltäytyminen on myös hallinnollinen epäkohta, vaikka alkuperäinen virhe ei olisikaan tahallinen eikä tuottamuksellinen. Oikeusasiamies myönsi, että komissio oli oikeassa huomauttaessaan, että pelkkä erimielisyys tietyn lausunnon oikeellisuudesta ei ole osoitus hallinnollisesta epäkohdasta. Oikeusasiamies katsoi kuitenkin, että hänen oli asianmukaista soveltaa tutkimustensa aikana objektiivista testiä siitä, ovatko yhteisön toimielimen tai elimen lausunnot virheellisiä tai harhaanjohtavia. Tässä yhteydessä termi "harhaanjohtava" (josta komissio on tehnyt poikkeuksen) on siis ymmärrettävä objektiivisesti, toisin sanoen siten, että henkilöt, joille se on osoitettu, todennäköisesti tulkitsevat tietyn lausuman epätarkasti.

1.10 Käsiteltävässä asiassa alkuperäinen väite ei näyttänyt viittaavan siihen, että komission tarkoituksena olisi ollut johtaa komissiota harhaan tai että se olisi toiminut tuottamuksellisesti laatiessaan asiaa koskevien tietojen alkuperäisiä luonnoksia. Oikeusasiamiehen tutkimuksessa keskityttiin näin ollen niiden lausuntojen objektiiviseen paikkansapitävyyteen, joita kantelija vastustaa.

2 Väitetyt virheelliset ja harhaanjohtavat tiedot tiedotusaineistossa

2.1 Kantelija väitti, että juliste, esite, tiedote ja videoesittely, jotka komissio oli laatinut tiedottaakseen matkustajille heidän asetuksen 261/2004 mukaisista oikeuksistaan, sisälsivät virheellisiä ja harhaanjohtavia lausuntoja. Kantelijan mukaan komissio ei näin ollen ollut toiminut oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti, kuten Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 11 artiklassa edellytetään. Asiaa koskevat väitteet on esitetty yksityiskohtaisesti komissiolle 7.2.2005 osoitetun kirjeen liitteessä ja itse kantelussa.

Yleiset kysymykset

2.2 Aluksi on korostettava, että oikeusasiamies on täysin samaa mieltä komission kanssa siitä, että matkustajille on tiedotettava heidän asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaisista oikeuksistaan ja että komission olisi siksi käynnistettävä oma tiedotuskampanjansa. Oikeusasiamiehen tutkimus ei siis koskenut komission päätöstä antaa tietoja uusista oikeuksista (jotka epäilemättä vahvistavat huomattavasti lentomatkustajien asemaa), vaan toimitettujen tietojen sisältöä.

2.3 Asetus 261/2004 sisälsi yksityiskohtaiset säännöt lentomatkustajien oikeuksista. Oikeusasiamies piti näin ollen ilmeisenä, että komission toimittama tietoaineisto ei voinut eikä sen tarvinnut olla täydellistä edellyttäen, että toimitetut tiedot olivat paikkansapitäviä eivätkä olleet omiaan johtamaan harhaan. Matkustajat, jotka halusivat saada tarkempia tietoja, saivat tietenkin tutustua itse asetuksen 261/2004 tekstiin tai pyytää toimivaltaisilta viranomaisilta neuvoja.

2.4 Oikeusasiamies oli myös yhtä mieltä siitä, että ollakseen hyödyllisiä tiedot on annettava ymmärrettävällä kielellä. Selkeiden ja ymmärrettävien tietojen tarjoamisen tärkeyttä voidaan tuskin yliarvioida tällä alalla. Matkustajat, joihin jokin asetuksen (EY) N:o 261/2004 soveltamisalaan kuuluva ongelma vaikuttaa, haluavat yleensä (ja ymmärrettävästi) saada mahdollisimman nopeasti ja selkeästi tietoa oikeuksistaan. Jotta tiedotusaineistosta olisi hyötyä, sen on oltava mahdollisimman tiivistä ja ymmärrettävää.

2.5 Oikeusasiamies katsoi lisäksi, että perusteltu halu antaa hyödyllisiä tietoja selittää täysin sen, että komission tässä asiassa valmistelema aineisto sisälsi myös tietoja mahdollisuudesta esittää muita vahingonkorvausvaatimuksia, joista lentoyhtiö voi Montrealin yleissopimuksen nojalla olla vastuussa (eli viivästyksistä, matkatavaroiden tuhoutumisesta, vahingoittumisesta, katoamisesta tai viivästymisestä taikka loukkaantumisesta tai kuolemasta johtuvat vahingot). Oikeusasiamiehen mielestä komission tältä osin julkaisemat tiedot eivät myöskään olleet harhaanjohtavia.

2.6 Samaa näkökohtaa sovellettiin valmismatkoja varanneiden henkilöiden oikeuksia koskeviin tietoihin. Oikeusasiamies ei nähnyt, miten julisteessa ja esitteessä olevia asiaankuuluvia lausuntoja voitaisiin pitää virheellisinä tai todennäköisesti harhaanjohtavina.

2.7 Lausunnossaan ja vastauksessaan oikeusasiamiehen lisätutkimuksiin komissio korosti erityisesti sitä, että sen julkaisemat tiedot sisälsivät vastuuvapauslausekkeita. Oikeusasiamies totesi, että sekä julisteessa että esitteessä korostettiin, että niissä esitettiin vain yhteenveto asiaa koskevasta EU:n lainsäädännöstä, minkä jälkeen niitä jatkettiin seuraavasti: "Kaikkien riita-asioissa noudatettavien oikeudellisten vaatimusten tai toimien olisi perustuttava yksinomaan asianomaisiin oikeudellisiin teksteihin."

2.8 Oikeusasiamies katsoi, että nämä tiedot olivat sekä hyödyllisiä että asianmukaisia, koska ne ohjaavat henkilöä, joka haluaa käyttää oikeuksiaan muodollisemmin, tarkistamaan asiaa koskevat säännöt yksityiskohtaisesti. Se, että komissio oli käyttänyt tässä yhteydessä ilmaisua "vastuuvapauslauseke", voisi kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että komissio halusi ehdottaa, että virheellisten tai harhaanjohtavien lausuntojen esiintyminen sen tiedotusaineistossa olisi merkityksetöntä, koska "vastuuvapauslausekkeissa" tehtiin selväksi, että komissio ei ollut vastuussa toimitettujen tietojen paikkansapitävyydestä. Jos tämä olisi todellakin komission näkemys, oikeusasiamies ei voisi hyväksyä sitä. Ensinnäkin on huomattava, että vastuuvapauslausekkeen tekstissä ei viitata toimitettujen tietojen mahdollisiin epätarkkuuksiin. Toiseksi, koska tiedotuskampanjan yleisenä tavoitteena oli antaa lentomatkustajille hyödyllistä tietoa, virheellisten tai harhaanjohtavien lausuntojen antaminen tässä aineistossa tekisi tyhjäksi tiedon varsinaisen tarkoituksen. Kolmanneksi ja mikä tärkeintä, komissio on itse korostanut, että tiedot on esitettävä helposti saatavilla olevassa ja ymmärrettävässä muodossa. Jos niiden kohtien, joihin komissio oli viitannut vastuuvapauslausekkeina, tarkoituksena olisi ollut selittää, että komission toimittamat tiedot eivät välttämättä olleet paikkansapitäviä, komissio ei selvästikään olisi tehnyt tätä niin selkeäksi ja ymmärrettäväksi kuin oli tarpeen.

2.9 Videoesitystä koskevaa vastuuvapauslauseketta oli käsiteltävä erikseen (ks. jäljempänä kohta 2.20).

Julisteen sisältämien tietojen osalta

2.10 Kantelija totesi julisteen osalta, että seuraavat väittämät olivat virheellisiä tai harhaanjohtavia:(15)

(1) "Jos sinulta evätään pääsy lennolle tai lentosi peruutetaan, lentosi suorittavan lentoyhtiön on tarjottava sinulle taloudellista korvausta ja apua."

(2)(a) "Näihin [etuihin] on sisällyttävä joko lipun hinnan palauttaminen (tarvittaessa ilmainen lento takaisin alkuperäiseen lähtöpaikkaan) tai vaihtoehtoinen kuljetus lopulliseen määräpaikkaan."

2 kohdan b alakohta: "Korvaus voidaan puolittaa, jos viivästys on enintään 2, 3 tai 4 tuntia."

(2)(c) "Lentoyhtiön on myös annettava sinulle: joko lipun hinnan palautus (tarvittaessa ilmainen lento takaisin alkuperäiseen lähtöpaikkaan) tai vaihtoehtoinen kuljetus lopulliseen määräpaikkaan (...)”

(3)(a) "Kun lentosi peruutetaan, lennosta vastaavan lentoyhtiön on annettava sinulle: joko lipun hinnan palautus (tarvittaessa ilmainen lento takaisin alkuperäiseen lähtöpaikkaan) tai vaihtoehtoinen kuljetus lopulliseen määräpaikkaan (...)”

3 kohdan b alakohta: "Lentoyhtiö voi myös joutua maksamaan sinulle samansuuruisen korvauksen kuin lennolle pääsyn epäämisestä, ellei se ilmoita sinulle hyvityksestä riittävän ajoissa."

(4) "Lentoyhtiön on annettava sinulle välitöntä apua (...).

2.11 Lausunnon (1) osalta oikeusasiamies katsoi, että asiaa koskevassa lausunnossa ehdotettiin korvauksen maksamista ("pakollinen") kaikissa tapauksissa, joissa lento peruutetaan. Kuten kantelija perustellusti totesi, tämä väite oli virheellinen, koska asetuksessa 261/2004 säädetään oikeudesta korvaukseen vain, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Oikeusasiamies katsoi lisäksi, että asiaa koskevan lausunnon sanamuoto oli omiaan johtamaan matkustajia harhaan. On totta, että julisteen (ja esitteen) tekstiin sisältyi toinen kappale, joka sisälsi paljon monivivahteisempia tietoja, nimittäin 3 kohdan b alakohta. Kun otetaan huomioon tämän lausuman sanamuoto ("voivat"), oikeusasiamiehen oli vielä vaikeampi ymmärtää, miksi avauspuheenvuorossa käytettiin pakollista kieltä ("täytyy"). Tämän lisäksi julisteen (ja esitteen) oli tarkoitus antaa nopeaa tietoa. Voisi helposti kuvitella, että lentomatkustaja, joka saa tietää lentonsa peruuntuneen ja joka alkaa lukea komission toimittamaa tekstiä, tyytyy lukemaan aloitusilmoituksen ja kääntyy välittömästi lentoyhtiön henkilökunnan puoleen esittääkseen korvausvaatimuksen. Oikeusasiamies totesi lisäksi, että kantelija oli toimittanut tietoja, jotka viittasivat siihen, että kyseinen lausunto olisi saattanut johtaa suurta määrää lentomatkustajia harhaan.

2.12 Lausuman 3 kohdan b alakohdan osalta oli jo todettu, että se oli vähemmän kategorinen kuin lausuma (1). Kantelija totesi kuitenkin, että mainitsemalla vain yhden kolmesta tärkeästä poikkeuksesta lukija uskoisi lähes varmasti, että muita poikkeuksia ei ole. Oikeusasiamies tutki kyseisen lausunnon huolellisesti. On totta, että sanan "voidaan" käyttö merkitsi sitä, että korvausta ei makseta kaikissa lennon peruuntumistapauksissa ja että näin ollen oli olemassa poikkeuksia. Tekstissä mainittiin kuitenkin vain yksi näistä poikkeuksista. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että tätä tekstiä lukeva matkustaja saisi uskomaan, että tämä oli ainoa tällainen poikkeus ja että hänellä olisi oikeus korvaukseen sillä ehdolla, että asiasta ei ilmoiteta riittävän ajoissa etukäteen. Tätä päätelmää vahvisti ajatus siitä, että olisi ollut hyvin yksinkertaista poistaa tekstiä lukevien matkustajien virheiden riski lisäämällä muutama sana.

2.13 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies totesi, että lausunnot 1 ja 3 b olivat virheellisiä ja harhaanjohtavia. Muiden lausuntojen osalta oikeusasiamies katsoi, etteivät ne vaikuttaneet kyseenalaisilta.

Esitteen osalta

2.14 Koska esitteen teksti vastasi julisteen tekstiä, sovellettiin samoja päätelmiä kuin 2.10-2.13 kohdassa.

2.15 Ainoa ero liittyi 3 kohdan b alakohtaan. Tämän selosteen teksti oli alun perin seuraava:

”Lentoyhtiö voi myös joutua maksamaan sinulle samansuuruisen korvauksen kuin lennolle pääsyn epäämisestä, ellei se ilmoita asiasta sinulle riittävän ajoissa ja tarjoa vaihtoehtoista kuljetusta lähellä alkuperäistä ajankohtaa.”

2.16 Kantelija huomautti perustellusti, että tekstissä oli selvä virhe, koska lentoyhtiön oli tarjottava joko ennakkoilmoitusta tai vaihtoehtoista kuljetusta lähellä alkuperäistä ajankohtaa.

2.17 Oikeusasiamies totesi näin ollen, että tämän lausunnon alkuperäinen sanamuoto esitteessä oli epätarkka. Hän totesi, että sanamuotoa on myöhemmin muutettu ja että se vastaa nyt julisteen sanamuotoa. Kuten edellä on selitetty (ks. kohta 2.12), tämä uusi sanamuoto oli kuitenkin myös epätarkka ja harhaanjohtava.

Videoesitys

2.18 Kantelija väitti, että komission videoesittely sisälsi seuraavat kolme harhaanjohtavaa lausumaa:

1. "Vuodesta 2005 lähtien matkustajien ei pitäisi joutua käymään läpi pitkiä menettelyjä puolustaakseen oikeuksiaan Euroopan lentoasemilla. Viivästyksistä, peruutuksista ja ylivarauksista maksetaan välitön ja automaattinen korvaus."
2. "Kolmanneksi lentoyhtiöiden on tarjottava samanlainen korvaus [ylivarauksesta maksettava korvaus] ja tarvittaessa huolehdittava matkustajista, jos lento peruutetaan viime hetkellä."
3. "Jos viivästyminen kestää yli viisi tuntia, lentoyhtiön on myös palautettava lipun hinta (...)".

2.19 Kuten edellä on todettu, komissio oli lausunnossaan katsonut, että kantelua ei voida ottaa tutkittavaksi tältä osin. Vastauksena oikeusasiamiehen lisätutkimuksiin, joissa sitä oli pyydetty käsittelemään tapauksen tätä näkökohtaa, komissio totesi, että videoesitys sisälsi otteita yksityishenkilöiden haastatteluista ja että näiden henkilöiden näkemykset eivät välttämättä kuvastaneet komission näkemyksiä, kuten vastuuvapauslausekkeessa oli tehty selväksi. Komissio lisäsi, ettei se näin ollen aikonut kommentoida videoesityksen sisältöä.

2.20 Oikeusasiamies katsoi, ettei ollut tarpeen käsitellä kysymystä siitä, oliko tapa, jolla komissio oli vastannut hänen asiaa koskeviin lisätutkimuksiinsa, asianmukainen. Oikeusasiamiehen mielestä komission kanta ei missään tapauksessa ollut vakuuttava. Oikeusasiamies oli katsonut asiaa koskevan videoesityksen, joka on saatavilla komission verkkosivustolla. Tämän tarkastuksen perusteella oikeusasiamies katsoi, että tätä videota katsova järkevä henkilö olettaisi, että vastuuvapauslauseketta sovelletaan ainoastaan muihin haastateltuihin henkilöihin kuin komission virkamiehiin eikä kertojan itsensä antamiin lausuntoihin. Näissä olosuhteissa oli tutkittava, olivatko kantelijan väittämät todellakin virheellisiä tai harhaanjohtavia.

2.21 Kantelija väitti, että lausuma (1) oli virheellinen, koska viivästymisestä ei koskaan tarvinnut maksaa korvausta ja koska silloin, kun korvaus oli maksettava asetuksen 261/2004 nojalla, sitä ei tarvinnut maksaa välittömästi. Oikeusasiamies totesi, että kantelijan tulkinta asetuksesta 261/2004 oli selvästi oikea. Komission videoesittelyssä esitetty asiaa koskeva toteamus oli näin ollen epätarkka ja harhaanjohtava.

2.22 Kantelija väitti lisäksi, että lausumat 1 ja 2 olivat virheellisiä, koska niissä ei mainittu, että matkustajilla ei ole oikeutta korvaukseen kolmessa tapauksessa: i) jos matkustajille ilmoitetaan peruutuksesta vähintään 14 päivää etukäteen; ii) matkustajille ilmoitetaan peruutuksesta alle 14 päivää ennen lentoa, mutta heille tarjotaan uudelleenreititystä, jonka avulla he voivat saapua määräpaikkaansa lähellä alkuperäistä aikataulun mukaista saapumisaikaa; ja iii) jos peruutus johtuu "poikkeuksellisista olosuhteista". Ottaen huomioon, että kyseiset lausunnot antavat todellakin vaikutelman, että korvaus on maksettava aina, kun lento peruutetaan, oikeusasiamies katsoi, että kantelijan vastalause on perusteltu. Vaikka komission ei voitu odottaa selittävän asiaa koskevia sääntöjä yksityiskohtaisesti videoesittelyssään, olisi ollut helppo tarkentaa asiaa koskevia lausumia ja siten poistaa väärinkäsitykset, joita teksti todennäköisimmin aiheuttaa, esimerkiksi lisäämällä sanat "paitsi jos sovelletaan tiettyjä poikkeuksia".

2.23 Oikeusasiamies katsoi kuitenkin lausunnon (3) osalta, että kantelijan väitteet eivät olleet perusteltuja.

Päätelmä

2.24 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että seuraavat julisteessa, esitteessä ja videoesittelyssä esitetyt lausunnot olivat epätarkkoja tai harhaanjohtavia:

• maininnat 1 ja 3 b julisteessa ja esitteen nykyisessä versiossa;
• 3 kohdan b alakohta pakkausselosteen alkuperäisessä versiossa; ja
• lausumat 1 ja 2 videoesittelyssä.

2.25 Se, että komissio ei korjannut näitä epätarkkoja tai harhaanjohtavia lausuntoja, oli hallinnollinen epäkohta.

3 Kantelijan väitteet

3.1 Kantelija väitti, että komission olisi peruutettava nämä lausunnot.

3.2 Edellä esitettyjen havaintojen perusteella oikeusasiamies katsoi, että kantelijan vaatimus komission korjaavista toimista oli perusteltu kohdassa 2.24 esitettyjen julisteessa, esitteessä ja videoesittelyssä esitettyjen lausuntojen osalta. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että lausuntojen peruuttaminen kokonaisuudessaan johtaisi puutteisiin komission toimittamassa tiedotusaineistossa. Oikeusasiamiehen mielestä aineiston korjaaminen oli näin ollen sekä riittävää että asianmukaista.

Komission yksityiskohtainen lausunto

Komissio ilmoitti yksityiskohtaisessa lausunnossaan oikeusasiamiehelle, että se oli pannut merkille hänen suositusluonnoksensa ja että kyseinen esite, juliste, tietokooste ja videoesitys oli jo poistettu sen verkkosivustolta. Komissio huomautti, että korvaavat tiedot tuotettaisiin. Se lisäsi, että se oli jo ennen suositusluonnosta aloittanut tiedotusmateriaalin tarkistamisen sen sisällön päivittämiseksi ja alan uuden yhteisön lainsäädännön huomioon ottamiseksi. Komissio totesi, että uusi tiedotusaineisto oli lähetetty asianomaisille sidosryhmille, myös valituksen tekijälle, kommentoitavaksi.

Kantelijan huomautukset

Kantelija huomautti huomautuksissaan olevansa tyytyväinen siihen, että komissio oli oikeusasiamiehen suositusluonnoksen vuoksi poistanut matkustajien oikeuksia koskevat harhaanjohtavat asiakirjansa verkkosivustoltaan. Se lisäsi toivovansa, että komissio tekisi piakkoin aloitteen sen varmistamiseksi, että sen virheelliset julisteet poistetaan kaikista EU:n lentoasemien tiloista.

Kantelija korosti olevansa tyytyväinen menettelyyn, joka johti komission julisteen uuden version julkaisemiseen 4. huhtikuuta 2007. Se toivoi, että oikeusasiamiehen toimet olisivat parantaneet sääntelyviranomaisen ja ilmailualan välistä koordinointia, mikä auttaisi varmistamaan yhteisön lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon.

PÄÄTÖS

1 Kantelijan tapaus

1.1 Tämän kantelun teki kansainvälinen lentoyhtiöjärjestö International Air Carrier Association, joka koostuu yli 40 lentoyhtiöstä Euroopassa. Se liittyy läheisesti kanteluun 1475/2005/(BB)GG, jonka on tehnyt European Regions Airline Association (ERA). Molemmat kantelut koskevat tietoja, jotka Euroopan komissio on laatinut ja julkaissut matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11 päivänä helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (16) mukaisista matkustajien oikeuksista. Tämä asetus tuli voimaan 17 päivänä helmikuuta 2005.

1.2 Tiedottaakseen matkustajille heidän uusista oikeuksistaan asetuksen (EY) N:o 261/2004 nojalla komissio laati ja julkaisi esitteen, julisteen ja tietosivun. Komissio julkaisi myös lyhyen videoesityksen ja lehdistötiedotteen asetuksen voimaantulon kunniaksi. Kaikki nämä materiaalit olivat saatavilla myös komission verkkosivustolla.

1.3 Kantelija ja ERA katsoivat, että tämä tiedotusmateriaali sisälsi virheellisiä ja harhaanjohtavia lausuntoja. Tämän vuoksi ne kehottivat komissiota poistamaan tai korjaamaan nämä lausumat. Komissio katsoi kuitenkin, että sen julkaisemat tiedot olivat paikkansapitäviä. Yhtä julisteessa (ja myöhemmin myös esitteessä) muutettua mainintaa lukuun ottamatta komissio kieltäytyi näin ollen tekemästä sisällöllisiä muutoksia.

1.4 Kantelija väitti Euroopan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaisia matkustajien oikeuksia koskevat tiedot, jotka komissio oli julkaissut julisteessa, esitteessä ja tietosivulla ja jotka sisältyivät videoesitykseen, sisälsivät epätarkkoja ja harhaanjohtavia lausuntoja. Valituksen tekijä väitti, että komission olisi peruutettava nämä lausunnot.

1.5 Kantelu lähetettiin komissiolle lausuntoa varten. Kantelija esitti huomautuksia tästä lausunnosta. Tämän jälkeen oikeusasiamies katsoi tarpeelliseksi pyytää komissiolta lisätietoja tästä tapauksesta. Kantelija esitti huomautuksia komission vastauksesta.

1.6 Oikeusasiamies päätteli näin kerättyjen todisteiden perusteella, että komissio oli syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan, koska seuraavat julisteessa, esitteessä ja videossa esitetyt lausunnot olivat virheellisiä tai harhaanjohtavia:

• maininnat 1 ja 3 b julisteessa ja esitteen nykyisessä versiossa;
• 3 kohdan b alakohta pakkausselosteen alkuperäisessä versiossa; ja
• lausumat 1 ja 2 videoesittelyssä.

1.7 Oikeusasiamies antoi 21. joulukuuta 2006 komissiolle seuraavan suositusluonnoksen:

Komission olisi mahdollisimman pian korjattava oikeusasiamiehen havaitsemat virheelliset ja harhaanjohtavat lausunnot.

1.8 Komissio ilmoitti yksityiskohtaisessa lausunnossaan oikeusasiamiehelle, että se oli pannut merkille hänen suositusluonnoksensa ja että kyseinen esite, juliste, tietokooste ja videoesitys oli jo poistettu sen verkkosivustolta. Komissio huomautti, että korvaavat tiedot tuotettaisiin ja että uusi tiedotusaineisto oli lähetetty asianomaisille sidosryhmille, myös kantelijalle, kommentoitavaksi.

1.9 Kantelija huomautti huomautuksissaan olevansa tyytyväinen siihen, että komissio oli oikeusasiamiehen suositusluonnoksen vuoksi poistanut matkustajien oikeuksia koskevat harhaanjohtavat asiakirjansa verkkosivustoltaan. Se lisäsi toivovansa, että komissio tekisi piakkoin aloitteen sen varmistamiseksi, että sen virheelliset julisteet poistetaan kaikista EU:n lentoasemien tiloista. Kantelija korosti olevansa tyytyväinen menettelyyn, joka johti komission julisteen uuden version julkaisemiseen 4. huhtikuuta 2007.

1.10 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että komissio on pannut tyydyttävästi täytäntöön tässä tapauksessa esitetyn suositusluonnoksen.

1.11 Kantelijan lisähuomautuksen osalta oikeusasiamies muistuttaa, että hänen suositusluonnoksessaan komissiota kehotettiin korjaamaan epätarkat ja harhaanjohtavat lausunnot, jotka hän oli yksilöinyt tiedotusaineistossaan. Koska vaikuttaa siltä, että komissio lähetti julisteen vanhan version EU:n lentoasemille ja pyysi niitä näyttämään nämä julisteet tiloissaan, oikeusasiamies katsoo, että komission on todellakin tarpeen ilmoittaa näille lentoasemille, että julisteen vanha versio on korvattu uudella versiolla ja että näiden lentoasemien näyttö olisi muutettava vastaavasti. Oikeusasiamies luottaa siihen, että komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin tämänsuuntaisesti sen jälkeen, kun asia on saatettu sen tietoon tällä päätöksellä. Oikeusasiamies pyytää komissiota raportoimaan asiasta hänelle 31. heinäkuuta 2007 mennessä, jotta oikeusasiamies voisi päättää, onko hänen nykyisten odotustensa vastaisesti toteutettava lisätoimia tältä osin.

2 Päätelmät

2.1 Kantelua koskevien oikeusasiamiehen tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että komissio on pannut tyydyttävästi täytäntöön tässä tapauksessa esitetyn suositusluonnoksen.

2.2 Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.

Teidän vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) EUVL 2004, L 46, s. 1.

(2) Asia C-344/04, IATA ja ELFAA v. Department for Transport, Kok. 2006, s. I-403.

(3) Komission lausumat on kursivoitu. Kantelijan ja ERA:n esittämät väitteet on esitetty tavanomaisin kirjaimin.

(4) Yleissopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (jäljempänä Montrealin yleissopimus) hyväksyttiin 5.4.2001 tehdyllä Euroopan unionin neuvoston päätöksellä (EYVL L 194, s. 38).

(5) Video on liitetty kanteluun 1475/2005/(IP)GG.

(6) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, KOM(2005) 46 lopullinen.

(7) Komissio käsittelee opinonissaan myös tiettyjä muita kantelussa 1475/2005/(IP)GG esiin tuotuja kysymyksiä. Koska näitä seikkoja ei tässä tapauksessa mainittu valituksessa, ei ole tarpeen esittää yhteenvetoa komission tässä yhteydessä esittämistä merkityksellisistä huomautuksista.

(8) Ks. komission työjärjestyksen liite (EYVL 2000, L 308, s. 26).

(9) Suositusluonnoksen koko teksti on saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla (http://www.ombudsman.europa.eu).

(10) Kaikkia näitä kysymyksiä käsitellään asiassa 1475/2005/(IP)GG tehdyssä päätöksessä.

(11) Komission tässä tutkimuksessa omaksuma kanta vahvistaa, että kantelijan oletus oli oikea.

(12) Ks. komission työjärjestyksen liite (EYVL 2000, L 308, s. 26).

(13) Saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla (http://www.ombudsman.europa.eu).

(14) EYVL 2000, C 364, s. 1.

(15) Tämä luettelo ei sisällä edellä jo käsiteltyjä lausumia.

(16) EUVL 2004, L 46, s. 1.