Strasbourg, 16. joulukuuta 2005

Hyvä S.

Teitte 21. huhtikuuta 2004 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle yrityksenne osallistumisesta tarjouskilpailuun nro 2003/S 076-66775 ("Käännöspalvelut hollanniksi").

Toimitin kantelun 9. kesäkuuta 2004 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio antoi lausuntonsa 25. elokuuta 2004. Toimitin sen Teille 10. lokakuuta 2004 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.

Päätin 12.1.2005 suorittaa lisätutkimuksia. Kerroin teille samana päivänä komissiolle lähettämästäni kirjeestä. Komissio lähetti vastauksensa lisätutkimuksiini 1. maaliskuuta 2005. Toimitin sen Teille 2. huhtikuuta 2005 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

Pahoittelen sitä, kuinka kauan näiden tutkimusten suorittaminen on kestänyt.

KILPAILUKYKY

Kantelijan käännöstoimisto osallistui tarjouskilpailuun nro 2003/S 076-66775 ("Käännöspalvelut hollanniksi"). Komissio hylkäsi kantelijan tarjouksen 18 päivänä marraskuuta 2003. Komission kirjeessä täsmennettiin, että tarjous ei ollut saanut vähimmäispistemäärää 12/20. Se ilmoitti kantelijalle myös, että tämä voisi pyytää päätöksen yksityiskohtaisempia perusteluja, ja viittasi komission päätöstä koskevan virallisen muutoksenhaun määräaikaan.

Kantelija pyysi 1 päivänä joulukuuta 2003 yksityiskohtaisempia perusteluja komission päätökselle. Komissio lähetti kantelijalle vastauksensa 12 päivänä joulukuuta 2003. Se sisälsi lyhyen kappaleen, jossa kantelijalle ilmoitettiin arvioiduista tarjouksen yksittäisistä näkökohdista (laadunhallinta, tekniset valmiudet jne.) annetuista arvosanoista.

Kantelija teki 5 päivänä tammikuuta 2004 virallisen kantelun komissiolle, ja koska hän ei ollut saanut vastausta, hän lähetti komissiolle muistutuksen 22 päivänä maaliskuuta 2004. Komissio ei myöskään vastannut tähän muistutukseen.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija totesi, ettei hän ymmärtänyt komission päätöstä hylätä hänen yrityksensä tarjous hollanninkielisistä käännöspalveluista, koska komissio oli hyväksynyt lähes samanlaiset ehdotukset, jotka hänen yrityksensä oli tehnyt saksan- ja italiankielisistä käännöspalveluista. Hän esitti seuraavat väitteet:

1. Komission arvio hänen yrityksensä tarjouksesta oli virheellinen.

2. Komissio oli virheellisesti jättänyt vastaamatta hänen 5.1.2004 tekemäänsä kanteluun.

Lisäksi kantelija vaati, että hänen yrityksensä tarjousta olisi arvioitava uudelleen ja että hänen olisi saatava vastaus 5 päivänä tammikuuta 2004 päivättyyn kirjeeseensä.

KYSYMYS

Komission lausunto

Lausunnossaan komissio esitti seuraavat huomautukset:

Kaikki ehdotukset oli arvioitu tarjouseritelmän kohdassa 3 esitettyjen perusteiden mukaisesti. Laatu oli arvioitu antamalla pisteitä kolmesta osasta, kuten tarjouseritelmässä selitetään.

Tarjouseritelmässä (6.1.2 kohta) todettiin selvästi, että tarjouksessa on oltava kaikki tarvittavat tiedot, jotta hankintaviranomainen voi analysoida tarjouksen. Tarjouksia voitiin arvioida ainoastaan tarjousasiakirjoissa esitettyjen perusteiden mukaisesti. Se, että tarjoaja oli aiemmin työskennellyt komissiolle, ei korvannut tarjouseritelmässä julkaistuja perusteita.

Tutkittuaan tarjouksen perusteellisesti arviointikomitea oli antanut kantelijan tarjoukselle seuraavat 1 kohta:

- Laadunvalvonta- ja varmistusmenettelyt: 3 pistettä (10 pisteestä)

Kyky hallita kysyntää: 3 pistettä (viidestä);

- Kyky käyttää teknisiä resursseja: 4 pistettä (viidestä).

Kuten edellä esitetystä käy ilmi, arviointikomitea oli katsonut, että tarjouksen suurin ongelma oli laadunvalvonta-/varmistusmenettelyissä. Tätä osatekijää oli arvioitu arvioimalla työn metodologiaa ja organisointia eli sitä, miten tarjoaja aikoi suorittaa työn. Tähän puolestaan sisältyi loogisesti työn suorittamista varten ehdotetun ryhmän tarkastelu. Kääntämisen kaltaisella alalla on täysin mahdollista, että sama tarjous saa eri arvosanan hollanninkielisiä käännöspalveluja koskevassa tarjouksessa kuin jonkin muun kielen käännöspalveluja koskevassa tarjouksessa. Tarjouksia, jotka jätettiin hollannin kielelle kääntämistä koskevan tarjouspyynnön yhteydessä, ei verrattu tarjouksiin, jotka jätettiin vastauksena muita kieliä koskeviin muihin tarjouspyyntöihin. Tässä tapauksessa kantelijan hollantia koskevaa tarjousta ei ollut verrattu tarjouksiin, jotka hän oli tehnyt menestyksekkäästi vastauksena saksaa ja italiaa koskeviin tarjouspyyntöihin.

On myös huomattava, että arviointikomiteoiden kokoonpano voi olla erilainen kussakin tarjouspyynnössä. Näin ollen on normaalia, että tarjousten arvostus vaihtelee tarjouskilpailusta toiseen. Tämä on täysin sallittua, kunhan tietyssä tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset arvioidaan samalla ja syrjimättömällä tavalla. Sama komitea arvioi kaikki tiettyä tarjouspyyntöä koskevat tarjoukset nimenomaan sen varmistamiseksi, että kaikkia jätettyjä tarjouksia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Kun otetaan huomioon, että sopimuksentekoperusteiden koko tarkoituksena on määrittää, mitkä tarjoukset täyttävät perusteet, jotta sopimus voidaan tehdä niiden tarjoajien kanssa, jotka ovat tehneet laadultaan ja hinnaltaan parhaat tarjoukset, on normaalia, että arviointikomitea antaa enemmän pisteitä tarjouksista, jotka ovat laadultaan parhaita kyseisessä tarjouspyynnössä, ja vähemmän pisteitä kyseisessä tarjouspyynnössä esitetyistä heikommista tarjouksista.

Kantelijalle oli ilmoitettu hänen tarjouksensa tuloksesta 18 päivänä marraskuuta 2003 (D/156322). Hän pyysi 1.12.2003 päivätyllä kirjeellä lisätietoja siitä, miksi hänen tarjouksensa oli hylätty. Hänelle oli 12.12.2003 annettu tarvittavat tiedot tarjouksensa hylkäämisen syistä (D(2003) 156472). Tuolloin hankintaviranomainen oli myös tarkastanut asiakirja-aineiston varmistaakseen, ettei virhettä ollut tapahtunut.

Kantelija pyysi 5 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä lisäselvityksiä ja tarjouksen uudelleenarviointia. Hankintaviranomainen vastasi pyyntöön 26 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (D(2004) 22172). On huomattava, että samalla kirjeellä vastattiin myös kantelijan 21 päivänä toukokuuta 2004 lähettämään toiseen tiedusteluun, joka koski toista tarjousta.

Vaikka oli valitettavaa, että 5 päivänä tammikuuta 2004 päivättyyn kirjeeseen ei ollut vastattu niin nopeasti kuin olisi pitänyt, asiakirja-aineisto oli tosiasiallisesti tarkastettu ja ensimmäinen selitys oli annettu kymmenen päivän kuluessa ensimmäisen tutkimuksen vastaanottamisesta.

Valitettavasti asiasta vastaavan yksikön vastaanottamien tiedustelujen suuri määrä ei ollut mahdollistanut kyseistä tarjousta koskevan vuoropuhelun jatkamista normaalin vastausajan kuluessa. Etusijalle oli asetettu mahdollisten tutkimusten jälkeen annetut ensimmäiset vastaukset ja asiakirjojen tarkastaminen tässä yhteydessä. Tähän mennessä kaikkiin kantelijan tiedusteluihin on kuitenkin vastattu.

Päätös hylätä kantelijan yrityksen tarjous oli tehty julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti, eikä tarjousta ollut syytä arvioida uudelleen. Kantelijan 5 päivänä tammikuuta 2004 päivättyyn kirjeeseen oli vastattu, vaikkakin odotettua myöhemmin, eikä tältä osin voitu toteuttaa lisätoimia.

Kantelijan huomautukset

Huomautuksissaan kantelija esitti seuraavat huomautukset:

Komissio ei ollut johdonmukaisesti ottanut huomioon sitä, että hänen yrityksensä oli rekisteröity DIN 2345 -laatutodistuksella ja että sen äidinkielen (hollannin kielen) alankomaalainen yhteistyökumppani oli yksi harvoista alankomaalaisista käännösyrityksistä, jotka oli rekisteröity QM-Norm ISO 9000/9001 -standardin mukaisesti Alankomaiden kääntäjien kattojärjestön (ATA) alaisuuteen. ATA on jäsenenä Euroopan käännöstoimistojen yhdistyksessä, joka on komission tunnustama kattojärjestö. Todisteet mainituista rekisteröinneistä sisältyivät komissiolle tehtyyn tarjoukseen.

Tämän perusteella arviointikomitean päätelmä, jonka mukaan "tarjouksen suurimmat ongelmat liittyvät laadunvalvonta- ja varmistusmenettelyihin", ei ollut järkevä, koska edellä mainittuja todistuksia ei myönnetä, jos asianomainen käännöstoimisto ei noudata korkeimpia laadunvalvonta- ja varmistusvaatimuksia. Sama koskee "kysynnän hallintakykyä".

Komission toteamuksesta, jonka mukaan "kääntämisen kaltaisella alalla on täysin mahdollista saada samalle tarjoukselle [...] eri arvosana hollannin käännöksiä koskevassa tarjouksessa kuin jollekin muulle kielelle tehtäviä käännöksiä koskevassa tarjouksessa", voidaan todeta, että on täysin normaalia, että eri tarjousten arvioinnissa on painotuseroja. Kun samanlaisia asiakirjoja arvioidaan eri tavoin, vaikuttaa kuitenkin siltä, että sovelletaan erilaisia valintaperusteita.

Komissio ei myöskään ollut selittänyt, miksi hänen yrityksensä sai 4 pistettä eikä 5 pistettä kohdassa "kyky käyttää teknisiä resursseja".

Lisätiedustelut

Tarkasteltuaan huolellisesti komission lausuntoa ja kantelijan huomautuksia kävi ilmi, että lisätutkimukset olivat tarpeen. Oikeusasiamies pyysi komissiota vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1 Miten arviointikomitea on ottanut huomioon kantelijan tarjouksen mukana toimitetut ammatilliset todistukset?

2 Ovatko muut arviointikomiteat antaneet eri pisteitä kantelijan ammatillisista todistuksista?

3 Voisiko komissio selventää, miksi kantelijan yritys oli saanut 4 pistettä eikä 5 pistettä "resurssien käyttökyvystä"?

Komission vastaus

Vastauksessaan komissio esitti seuraavat huomautukset:

Oikeusasiamiehen ensimmäisen tietopyynnön osalta mikään todistus ei ollut oma arviointiperusteensa tai sitä ei ollut arvioitu muista myöntämisperusteista erillään. Sen sijaan todistukset oli sisällytetty kantelijan yrityksen käyttämän menetelmän kokonaisarviointiin ja niitä oli pidetty osana yleistä laatua. Ne olivat siten myötävaikuttaneet näille kolmelle osalle annettuihin arvosanoihin. Koska tarjouksia voitiin arvioida ainoastaan tarjousasiakirjoissa esitettyjen perusteiden mukaisesti, julkaistuista perusteista poikkeaminen merkitsisi menettelyjen rikkomista.

Oikeusasiamiehen toisesta tietopyynnöstä todettakoon, että todistuksille ei sinänsä ollut annettu pisteitä eikä kysymykseen näin ollen voitu antaa täsmällistä vastausta. Oli kuitenkin oikein todeta, että kantelijan tarjouksille annetut pisteet olivat olleet erilaiset eri tarjouskilpailuissa. Kukin arviointikomitea oli etsinyt tietoja, jotka selittäisivät tarjoajan työmenetelmiä. Tässä tapauksessa kunkin työvaliokunnan oli pohdittava kääntäjäverkoston työmenetelmiä. Arviointikomitea oli todennut, että kantelijan toimittamiin todistuksiin ei sisältynyt riittävää selvitystä verkoston työmenetelmistä tai freelance-kääntäjien, verkoston ydinjäsenten ja verkoston koordinaattorin eli kantelijan välisestä työnkulusta. Sen vuoksi arviointikomitea oli etsinyt toimitetuista tarjousasiakirjoista nimenomaista kuvausta menetelmistä, jotka selittäisivät tarjoajan työmenetelmät. Tällä tavoin arviointikomitea oli määrittänyt, mitkä tarjoajat täyttivät tarjouseritelmässä asetetut vaatimukset, ja ottanut nämä tiedot huomioon pisteitä myönnettäessä.

Tarjousten tasapuolisen arvioinnin varmistamiseksi kukin arviointikomitea vertasi kutakin tarjousta muihin samassa tarjouspyynnössä esitettyihin tarjouksiin. Tarjoukset, joiden katsottiin olevan laadultaan saman tarjouspyynnön keskimääräisiä tarjouksia parempia, olivat saaneet keskiarvoa paremmat pisteet ja päinvastoin.

On tärkeää muistaa, että kunkin tarjouspyynnön arviointikomitea toimii täysin riippumattomasti kaikista muista arviointikomiteoista. Näin ollen on normaalia, että tarjoukset merkitään eri tavalla kuin ehdotuspyynnöt. Kuten komission ensimmäisessä lausunnossa todetaan, tämä on täysin sallittua, kunhan tietyssä tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset arvioidaan samalla ja syrjimättömällä tavalla. Sama komitea arvioi kaikki yhden tarjouskilpailun tarjoukset nimenomaan sen varmistamiseksi, että kaikkia jätettyjä tarjouksia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Oikeusasiamiehen kolmannen tietopyynnön osalta kriteeri "kyky käyttää teknisiä resursseja" oli merkitty asteikolla 0-5 pistettä. Arviointikomitea oli arviointia tehdessään tarkastellut teknisten resurssien hallussapidon lisäksi myös niiden käyttöä ja sisällyttämistä käännösprosessiin.

Kyseisessä tarjouskilpailussa hyväksytyistä 17 tarjouksesta vain kaksi sai täydet viisi pistettä tämän perusteen osalta. Kantelijan saamia neljää pistettä voidaan näin ollen pitää erittäin hyvänä pistemääränä. Ominaisuus, joka erotti kaksi parhaiten arvioitua tarjousta muista, oli se, että ne antoivat enemmän tietoa käytössään olevista teknisistä välineistä ja olivat selkeämpiä sen suhteen, miten tekniset välineet integroitaisiin käännösprosessiin.

Mitä tulee ammatillisten todistusten myöntämiseen yleensä, komissio seuraa tiiviisti standardien ja todistusten käytön edistymistä, myös kääntämisen alalla. Komissio haluaa myös edistää hyviä suhteita kääntäjien ammattijärjestöön ja pitää siksi yhteyttä useisiin käännösalan ammattijärjestöihin. Komissio ei kuitenkaan voi tukeutua yksinomaan tällaisten organisaatioiden asettamiin laatukriteereihin, vaan sen on sovellettava omia sisäisiä laatukriteereitään, jotka soveltuvat parhaiten sen omiin vaatimuksiin. Ainoastaan näiden kriteerien tiukka noudattaminen takaa viime kädessä komission pyynnöstä tehtyjen käännösten lopullisen laadun.

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkää väitteen, jonka mukaan kantelijan tarjousta olisi arvioitava uudelleen.

Kantelijan huomautukset

Huomautuksissaan kantelija pysytti väitteensä ja vaatimuksensa.

PÄÄTÖS

1 Väite virheellisestä arvioinnista

1.1 Kantelijan käännöstoimisto oli osallistunut tarjouskilpailuun nro 2003/S 076-66775 ("Käännöspalvelut hollanniksi"). Komissio hylkäsi kantelijan tarjouksen 18 päivänä marraskuuta 2003. Komission kirjeessä täsmennettiin, että tarjous ei ollut saanut vähimmäispistemäärää 12/20. Kantelija teki 5 päivänä tammikuuta 2004 komissiolle virallisen kantelun, johon ei vastattu. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija totesi, ettei hän ymmärtänyt komission päätöstä, kun otetaan huomioon, että komissio oli hyväksynyt lähes identtiset ehdotukset, joita hänen yrityksensä oli esittänyt saksan- ja italiankielisistä käännöspalveluista. Hän väitti, että komission arvio hänen yrityksensä tarjouksesta oli virheellinen. Hän vaati, että hänen tarjouksensa olisi arvioitava uudelleen.

1.2 Komissio totesi lausunnossaan, että tukia oli arvioitu tarjouseritelmän 3 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti. Laatu oli arvioitu antamalla pisteitä kolmesta osasta, kuten tarjouseritelmässä selitetään. Tarjouseritelmässä oli selvästi ilmoitettu (6.1.2 kohta), että tarjouksessa oli oltava kaikki tarvittavat tiedot, jotta hankintaviranomainen voi analysoida tarjouksen. Tutkittuaan tarjouksen perusteellisesti arviointikomitea oli antanut kantelijan tarjoukselle seuraavat kohdat: Laadunvalvonta- ja varmistusmenettelyt: 3 pistettä (10 pisteestä) Kyky hallita kysyntää: 3 pistettä (viidestä); Kyky käyttää teknisiä resursseja: 4 pistettä (viidestä). Arviointikomitea oli katsonut, että tarjouksen suurin ongelma oli laadunvalvonta-/varmistusmenettelyissä. Tätä osaa oli arvioitu arvioimalla työn metodologiaa ja organisointia eli sitä, miten kantelijan yritys aikoi suorittaa työn. Tähän oli sisältynyt työn suorittamista varten ehdotetun ryhmän tarkastelu. Kääntämisen kaltaisella alalla on täysin mahdollista, että sama tarjous (jossa ehdotetaan samojen henkilöiden suorittavan palvelut) saa eri arvosanan hollanninkielisiä käännöksiä koskevassa tarjouksessa kuin jollekin muulle kielelle tehtäviä käännöksiä koskevassa tarjouksessa. Tarjouksia, jotka on jätetty hollannin kielelle kääntämistä koskevan tarjouspyynnön yhteydessä, ei verrata tarjouksiin, jotka on jätetty muita kieliä koskevien muiden tarjouspyyntöjen yhteydessä. Tässä tapauksessa kantelijan hollantia koskevaa tarjousta ei ollut verrattu tarjouksiin, jotka hän oli tehnyt menestyksekkäästi vastauksena saksaa ja italiaa koskeviin tarjouspyyntöihin. On myös huomattava, että arviointikomiteoiden kokoonpano voi olla erilainen kussakin tarjouspyynnössä. Näin ollen on normaalia, että tarjousten arvostus vaihtelee tarjouskilpailusta toiseen. Tämä on täysin sallittua, kunhan tietyssä tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset arvioidaan samalla ja syrjimättömällä tavalla. Sama komitea arvioi kaikki yhden tarjouskilpailun tarjoukset nimenomaan sen varmistamiseksi, että kaikkia jätettyjä tarjouksia kohdellaan yhdenvertaisesti. Kun otetaan huomioon, että sopimuksentekoperusteiden koko tarkoituksena oli mahdollistaa poissulkemis- ja valintaperusteet täyttävien tarjousten erottaminen toisistaan, jotta sopimus voitaisiin tehdä niiden tarjoajien kanssa, jotka ovat tehneet laadultaan ja hinnaltaan parhaat tarjoukset, on normaalia, että arviointikomitea antaa enemmän pisteitä tarjouksille, jotka tarjoavat kyseisen tarjouspyynnön parhaan laadun, ja vähemmän pisteitä kyseisen tarjouspyynnön heikommille tarjouksille.

1.3 Kantelija totesi huomautuksissaan, että komissio ei ollut johdonmukaisesti ottanut huomioon sitä, että hänen yrityksensä oli rekisteröity DIN 2345 -laatutodistuksella ja että sen äidinkielen (hollanninkielinen) yhteistyökumppani oli yksi harvoista alankomaalaisista käännösyrityksistä, jotka oli rekisteröity QM-Norm ISO 9000/9001 -standardin mukaisesti Hollannin kääntäjien kattojärjestön (ATA) alaisuuteen. ATA on jäsenenä Euroopan käännöstoimistojen yhdistyksessä, joka on komission tunnustama kattojärjestö. Todisteet mainituista rekisteröinneistä oli sisällytetty komissiolle tehtyyn tarjoukseen. Tämän perusteella arviointikomitean päätelmä, jonka mukaan "tarjouksen suurimmat ongelmat liittyvät laadunvalvonta- ja varmistusmenettelyihin", ei ollut järkevä, koska edellä mainittuja todistuksia ei myönnetä, jos asianomainen käännöstoimisto ei noudata korkeimpia laadunvalvonta- ja varmistusvaatimuksia. Sama koskee "kysynnän hallintakykyä". Komission väitteestä, jonka mukaan "kääntämisen kaltaisella alalla on täysin mahdollista saada samalle tarjoukselle [...] eri arvosana hollannin käännöksiä koskevassa tarjouksessa kuin jollekin muulle kielelle käännöksiä koskevassa tarjouksessa", kantelija totesi pitävänsä täysin normaalina, että eri tarjousten arvioinnissa on painotuseroja. Hän totesi kuitenkin, että kun identtisiä asiakirjoja arvioidaan eri tavalla, vaikuttaa siltä, että sovelletaan erilaisia valintaperusteita. Kantelija totesi lisäksi, että komissio ei ollut selittänyt, miksi hänen yrityksensä oli saanut 4 pistettä eikä 5 pistettä kohdasta "kyky käyttää teknisiä resursseja".

1.4 Oikeusasiamies katsoi komission lausunnon ja kantelijan huomautusten perusteella tarpeelliseksi suorittaa lisätutkimuksia. Hän pyysi komissiota vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten arviointikomitea on ottanut huomioon kantelijan tarjouksen mukana toimitetut ammatilliset todistukset? 2) Ovatko muut arviointikomiteat antaneet kantelijan ammatillisista todistuksista eri pisteitä? (3) Voisiko komissio selventää, miksi kantelijan yritys oli saanut 4 pistettä eikä 5 pistettä "resurssien käyttökyvystä"?

1.5 Komissio esitti vastauksessaan seuraavat huomautukset: Mitä tulee oikeusasiamiehen ensimmäiseen tietopyyntöön, mikään todistus ei ollut oma arviointiperusteensa tai sitä ei ollut arvioitu erillään muusta menetelmästä. Sen sijaan todistukset oli sisällytetty tarjoajan käyttämän menetelmän kokonaisarviointiin ja niitä oli pidetty osana yleistä laatua. Ne olivat siten myötävaikuttaneet näille kolmelle osalle annettuihin arvosanoihin. Koska tarjouksia voitiin arvioida ainoastaan tarjousasiakirjoissa esitettyjen perusteiden mukaisesti, julkaistuista perusteista poikkeaminen merkitsisi menettelyjen rikkomista.

1.6 Oikeusasiamiehen toisesta tietopyynnöstä todettakoon, että todistuksista ei sinänsä ollut annettu pisteitä eikä kysymykseen näin ollen voitu antaa täsmällistä vastausta. Oli kuitenkin oikein todeta, että kantelijan tarjouksille annetut pisteet olivat olleet erilaiset eri tarjouskilpailuissa. Kukin arviointikomitea etsi tietoja, jotka selittäisivät tarjoajan työmenetelmiä. Tässä tapauksessa kunkin arviointikomitean oli tarkasteltava kääntäjäverkoston työmenetelmiä. Arviointikomitea totesi, että kantelijan toimittamiin todistuksiin ei sisältynyt riittävää selvitystä verkoston työmenetelmistä tai freelance-kääntäjien, verkoston ydinjäsenten ja verkoston koordinaattorin eli kantelijan välisestä työnkulusta. Näin ollen arviointikomitea oli toimitettuja asiakirjoja tarkastellessaan etsinyt selkeää kuvausta menetelmistä, jotka selittäisivät tarjoajan työmenetelmät. Tällä tavoin arviointikomitea oli määrittänyt, mitkä tarjoajat täyttivät tarjouseritelmässä asetetut vaatimukset, ja ottanut nämä tiedot huomioon pisteitä myönnettäessä. Tarjousten tasapuolisen arvioinnin varmistamiseksi kukin arviointikomitea oli verrannut kutakin tarjousta muihin samassa tarjouspyynnössä esitettyihin tarjouksiin. Tarjoukset, joiden katsottiin olevan laadultaan saman tarjouspyynnön keskimääräisiä tarjouksia parempia, olivat saaneet keskiarvoa paremmat pisteet ja päinvastoin. On tärkeää muistaa, että yleensä kunkin tarjouspyynnön arviointikomitea toimii täysin riippumattomasti kaikista muista arviointikomiteoista. Näin ollen on normaalia, että tarjoukset merkitään eri tavalla kuin ehdotuspyynnöt. Kuten komission ensimmäisessä lausunnossa todetaan, tämä on täysin sallittua, kunhan tietyssä tarjouskilpailussa tehdyt tarjoukset arvioidaan samalla ja syrjimättömällä tavalla. Sama komitea arvioi kaikki yhden tarjouskilpailun tarjoukset nimenomaan sen varmistamiseksi, että kaikkia jätettyjä tarjouksia kohdellaan yhdenvertaisesti. Oikeusasiamiehen kolmannen tietopyynnön osalta kriteeri "kyky käyttää teknisiä resursseja" oli merkitty asteikolla 0-5 pistettä. Arviointikomitea oli arviointia tehdessään tarkastellut teknisten resurssien hallussapidon lisäksi myös niiden käyttöä ja sisällyttämistä käännösprosessiin. Kyseisessä tarjouskilpailussa hyväksytyistä 17 tarjouksesta vain kaksi sai täydet viisi pistettä tämän perusteen osalta. Kantelijan saamia neljää pistettä voidaan näin ollen pitää erittäin hyvänä pistemääränä. Ominaisuus, joka erotti kaksi parhaiten arvioitua tarjousta muista, oli se, että ne olivat antaneet enemmän tietoa teknisistä välineistä, joita niillä oli, ja ne olivat olleet selkeämpiä sen suhteen, miten tekniset välineet integroitaisiin käännösprosessiin. Mitä tulee ammatillisten todistusten myöntämiseen yleensä, komissio seuraa tiiviisti standardien ja todistusten käytön edistymistä, myös kääntämisen alalla. Komissio haluaa myös edistää hyviä suhteita kääntäjien ammattijärjestöön ja pitää siksi yhteyttä useisiin käännösalan ammattijärjestöihin. Komissio ei kuitenkaan voi tukeutua yksinomaan tällaisten organisaatioiden asettamiin laatukriteereihin, vaan sen on sovellettava omia sisäisiä laatukriteereitään, jotka soveltuvat parhaiten sen omiin vaatimuksiin.

1.7 Kantelija pysytti huomautuksissaan väitteensä ja vaatimuksensa.

1.8 Oikeusasiamies toteaa aluksi, että hallinnolla on yleensä laaja harkintavalta, kun se arvioi tarjouksia tarjouspyynnössä vahvistettujen kriteerien perusteella. Oikeusasiamiehen valvonta rajoittuu näin ollen siihen, onko hallinnon tekemässä arvioinnissa ilmeinen arviointivirhe.

1.9 Käsiteltävänä olevassa asiassa kantelijan väite perustuu lähinnä kahteen väitteeseen: ensinnäkin komissio oli hyväksynyt hänen yrityksensä muita ehdotuksia, jotka olivat lähes identtisiä tämän ehdotuksen kanssa; toiseksi komissio ei ollut ottanut huomioon ehdotuksen mukana toimitettuja laatutodistuksia. Kantelija totesi lisäksi, että komissio ei ollut selittänyt, miksi hänen yrityksensä sai 4 pistettä eikä 5 pistettä kohdasta "kyky käyttää teknisiä resursseja".

1.10 Yhteenvetona voidaan todeta, että komissio on selittänyt, että ehdotusten arviointia varten perustetut arviointikomiteat toimivat itsenäisesti, ainoastaan kyseessä olevan konkreettisen tarjouspyynnön perusteella, ja että ne käyttävät vertailevaa menetelmää arvioidessaan tehtyjä ehdotuksia. Se on todennut, että tämä voi hyvinkin johtaa siihen, että eri ehdotuspyyntöjen perusteella esitetyistä samankaltaisista ehdotuksista saadaan erilaisia pisteitä.

1.11 Vaikka kantelija on ilmaissut hämmästyksensä eri ehdotuspyyntöjen yhteydessä saaduista eri seikoista, hän ei näytä nimenomaisesti kiistävän edellä mainitun arviointimenetelmän pätevyyttä sinänsä eikä komission edellä mainitun selityksen, jota oikeusasiamies pitää kohtuullisena, asianmukaisuutta.

1.12 Mitä tulee kriteeriin "teknisten resurssien käyttökelpoisuus", komissio selitti, että se oli merkitty asteikolla 0-5. Arviointikomitea oli arviointia tehdessään tarkastellut teknisten resurssien hallussapidon lisäksi myös niiden käyttöä ja sisällyttämistä käännösprosessiin. Kyseisessä tarjouskilpailussa hyväksytyistä 17 tarjouksesta vain kaksi sai täydet viisi pistettä tämän perusteen osalta. Ominaisuus, joka erotti kaksi parhaiten arvioitua tarjousta muista, oli se, että ne olivat antaneet enemmän tietoa teknisistä välineistä, joita niillä oli, ja ne olivat olleet selkeämpiä sen suhteen, miten tekniset välineet integroitaisiin käännösprosessiin.

1.13 Oikeusasiamies toteaa, että kantelija ei huomautuksissaan nimenomaisesti kiistänyt komission selitystä, jota oikeusasiamies pitää kohtuullisena.

1.14 Ammatillisten todistusten myöntämisen osalta komissio on selittänyt tiivistetysti, että i) todistukset sisältyivät tarjoajan käyttämän menetelmän kokonaisarviointiin ja että niitä pidettiin osana yleistä laatua; ii) arviointikomitea totesi, että kantelijan esittämät todistukset eivät antaneet riittävää selitystä verkoston työmenetelmistä tai freelance-kääntäjien, verkoston ydinjäsenten ja verkoston koordinaattorin eli kantelijan välisestä työnkulusta; ja iii) että komissio ei voi tukeutua yksinomaan tällaisten organisaatioiden asettamiin laatukriteereihin, vaan sen on sovellettava omia sisäisiä laatukriteereitään, jotka soveltuvat parhaiten sen omiin vaatimuksiin.

1.15 Oikeusasiamies toteaa, että kantelija ei ole esittänyt erityisiä perusteluja tai todisteita kumotakseen arviointikomitean päätelmän, jonka mukaan hänen yrityksensä todistukset eivät antaneet riittävää selitystä verkoston työmenetelmistä tai freelance-kääntäjien, verkoston ydinjäsenten ja verkoston koordinaattorin välisestä työnkulusta. Oikeusasiamies huomauttaa, että tämä havainto liittyi kohtuullisesti arviointikomitean arvioon yrityksen tarjouksesta laadunvalvonta- ja varmistusmenettelyjä koskevan perusteen osalta. Oikeusasiamies huomauttaa lisäksi, että tässä tapauksessa kilpailuilmoituksessa tai hyvän hallinnon yleisissä periaatteissa ei vaadittu arviointikomiteaa ottamaan yhteyttä kantelijaan saadakseen lisätietoja tai selvennyksiä näistä seikoista.

1.16 Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että kantelija ei ole nimenomaisesti kiistänyt komission näkemystä, jonka mukaan se ei voi tukeutua yksinomaan tällaisten organisaatioiden asettamiin laatukriteereihin, vaan sen on sovellettava omia sisäisiä laatukriteereitään, mikä vaikuttaa järkevältä näkemykseltä.

1.17 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei voi katsoa, että arviointikomitean tässä tapauksessa tekemässä arvioinnissa olisi ilmeisiä arviointivirheitä. Oikeusasiamies ei näin ollen havaitse hallinnollista epäkohtaa asian tämän näkökohdan osalta. Tästä seuraa, että oikeusasiamies ei voi hyväksyä kantelijan väitettä, jonka mukaan hänen yrityksensä tarjousta olisi arvioitava uudelleen.

2 Väite, jonka mukaan 5.1.2004 päivättyyn kanteluun ei ole vastattu

2.1 Kantelija pyysi 1. joulukuuta 2003 yksityiskohtaisempia perusteluja yrityksensä ehdotusta koskevalle komission päätökselle. Komissio lähetti kantelijalle vastauksensa 12 päivänä joulukuuta 2003. Se sisälsi lyhyen kappaleen, jossa kantelijalle ilmoitettiin arvioiduista tarjouksen yksittäisistä näkökohdista (laadunhallinta, tekniset valmiudet jne.) annetuista arvosanoista. Kantelija teki 5 päivänä tammikuuta 2004 virallisen kantelun komissiolle, ja koska hän ei ollut saanut vastausta, hän lähetti komissiolle muistutuksen 22 päivänä maaliskuuta 2004. Komissio ei myöskään vastannut tähän muistutukseen. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa hän väitti, että komissio oli virheellisesti jättänyt vastaamatta hänen 5.1.2004 tekemäänsä kanteluun. Hän vaati, että komission olisi vastattava tähän valitukseen.

2.2 Komissio totesi lausunnossaan, että se oli vastannut kantelijan 5.1.2004 tekemään kanteluun 26.5.2004. Komissio pahoitteli sitä, että kanteluun ei ollut vastattu niin nopeasti kuin olisi pitänyt, mutta huomautti, että asiakirja-aineisto oli tosiasiallisesti tarkastettu ja ensimmäinen selitys oli annettu kymmenen päivän kuluessa ensimmäisen tutkimuksen vastaanottamisesta. Komissio lisäsi, että asianomaisen yksikön saamien tiedustelujen suuri määrä ei mahdollistanut kyseistä tarjousta koskevan vuoropuhelun jatkamista tavanomaisessa vastausajassa. Etusijalle oli asetettu mahdollisten tutkimusten jälkeen annetut ensimmäiset vastaukset ja asiakirjojen tarkastaminen tässä yhteydessä.

2.3 Kantelija ei huomautuksissaan kiistänyt saaneensa komission 26.5.2004 päivätyn kirjeen.

2.4 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies toteaa, että komissio on vastannut 5.1.2004 päivättyyn kanteluun ja selittänyt tässä asiassa antamassaan lausunnossa, miksi vastaus annettiin vasta 26.5.2004. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että komissio on ryhtynyt asianmukaisiin toimiin asian tämän näkökohdan ratkaisemiseksi ja että lisätutkimukset eivät ole tarpeen.

3 Päätelmä

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että komissio ei ole syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) [Lisätään enintään kymmenen pistettä, eli kaksi pistettä vähemmän kuin vaadittu vähintään kaksitoista.]