FOR PREVIEWING & TESTING PURPOSES ONLY.
This notification will disappear once the page will be published.
This link is available for less than 30 minutes.
  • Helppolukuinen aineisto
  • Tekstin koko

Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Nykyinen kieli: 
  • Suomi
Lähdekieli: 
Saatavilla olevat kieliversiot: 
Tämä sivu on konekäännetty.
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.

Päätös, joka koskee Euroopan komission kieltäytymistä myöntämästä huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa kaksinkertaista lisää toimihenkilölle, jolla on vammainen lapsi (asia 535/2021/VS)

Asia koski sitä, että Euroopan komissio kieltäytyi myöntämästä vammaiselle henkilöstön jäsenelle ”kaksinkertaista huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää”, josta säädetään EU:n henkilöstösäännöissä vammaisten lasten hoidon avustamiseksi. Komissio perusti päätöksensä EU:n hallinnon hyväksymiin avustusta koskeviin sisäisiin sääntöihin, joiden mukaan lapsia, joiden vamman katsotaan jäävän tietyn kynnysarvon alapuolelle, ei pidetä avustuskelpoisina.

Oikeusasiamies katsoi, että vammaisuuden astetta koskevien kynnysarvojen käyttäminen tiettyjen vammaisten lasten automaattiseen poissulkemiseen on ristiriidassa henkilöstösääntöjen asiaa koskevan säännöksen kanssa. Korvauksen on tarkoitus kattaa ”suuria kuluja” koskevat tapaukset, eikä henkilöstösäännöissä viitata lainkaan vammaisuuden asteeseen. Lisäksi vaikka kynnysarvojen asettaminen vammaisuuden asteelle rahoitustukikelpoisuuden määrittämiseksi voi tehdä asioista yksinkertaisempia ja ennakoitavampia hallinnollisesta näkökulmasta, se vaikuttaa olevan ristiriidassa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisten EU:n hallinnon velvoitteiden kanssa.

Tutkimuksen aikana oikeusasiamies teki komissiolle ratkaisuehdotuksen, jonka mukaan se käynnistäisi sovellettavien sääntöjen uudelleentarkasteluprosessin, johon muut EU:n toimielimet osallistuisivat. Hän myös kehotti komissiota arvioimaan uudelleen kantelijan vaatimusta kaksinkertaisesta huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta lisästä ottaen huomioon edellä esitetyn toteamuksen, eli ei hylkäämään sitä pelkästään sen vammaisuuden asteen vuoksi, joka hänen lapsellaan on katsottu olevan. Koska sovellettavien sääntöjen tarkistusprosessi voi kestää jonkin aikaa ja jotta voidaan taata yhdenvertainen kohtelu, oikeusasiamies kehotti myös komissiota ottamaan tämän tutkimuksen huomioon käsitellessään kaikkia vireillä olevia ja tulevia pyyntöjä, jotka koskevat huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa kaksinkertaista lisää. Tämä edellyttää, että jokainen huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa kaksinkertaista lisää koskeva hakemus arvioidaan tapauskohtaisesti, eikä mitään hakemuksia suljeta pois pelkästään sen vuoksi, että lapsen vamman katsotaan jäävän tietyn kynnysarvon alapuolelle.

Vastauksena ratkaisuehdotukseen komissio on käynnistänyt menettelyn kynnysarvoihin perustuvan lähestymistavan vahvistavien sääntöjen tarkistamiseksi, mikä voi johtaa niiden tarkistamiseen. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että komissio on toiminut hänen ratkaisuehdotuksensa tämän näkökohdan osalta.

Komissio totesi kuitenkin myös odottavansa prosessin tulosta ennen kantelijan pyynnön tai muiden pyyntöjen uudelleenarviointia. Koska tämä voi viedä jonkin aikaa ja ottaen huomioon tämän tutkimuksen tulokset, oikeusasiamies on edelleen tyytymätön asian tähän näkökohtaan. Hän pyytää jälleen kerran komissiota harkitsemaan sääntöjen joustavampaa soveltamista vastedes esitettäviin pyyntöihin. Oikeusasiamies on edelleen vakuuttunut siitä, että kyseisiä sääntöjä olisi pitänyt tarkistaa paljon aikaisemmin, jotta EU:n allekirjoittamat sitoumukset olisi voitu panna täytäntöön. Oikeusasiamies pyytää siksi komissiota toteuttamaan jatkotoimia kolmen kuukauden kuluessa ja aikoo tarkastella asiaa uudelleen, jos tarkistuksen tulos ei ole asianmukainen tai kestää liian kauan. Oikeusasiamies kiinnittää myös muiden toimielinten huomion havaintoihinsa.

 

Kantelun tausta

1. Kantelija on Euroopan komission henkilöstön jäsen, jolla on vammainen lapsi. Syyskuussa 2018 hän pyysi komissiota myöntämään hänelle ”kaksinkertaisen huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän”, joka on henkilöstösäännöissä [1] tarkoitettu lisä avustamisesta sellaisten vammaisten lasten hoidossa, joiden kustannukset ovat suuret. Hän totesi, että hänen lapsensa saa päivittäin fysioterapiaa, jonka suorittaa lapsen äiti, joka on erityisesti koulutettu antamaan tällaista hoitoa.

2. Komissio hylkäsi pyynnön, ja kantelija valitti asiasta tekemällä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen. Komissio hylkäsi valituksen tekijän valituksen. Komissio väitti päätöksessään, että lapsen vamman aste on alle kynnysarvon (20 prosenttia), joka on vahvistettu tällaista avustusta koskevissa EU:n hallinnon säännöissä, jäljempänä ’päätelmä 177/87’[2]. Lisäksi se totesi, että kantelijan väittämät kustannukset olivat ”vain hypoteettisia” eivätkä edustaneet vammaisuuden luonteeseen liittyviä erityisiä kustannuksia.

Tutkimus

3. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen ja esitti komissiolle joukon kysymyksiä siitä, miten komissio oli arvioinut asiaa.

4. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai komission vastauksen ja sen jälkeen kantelijan huomautukset vastauksena komission vastaukseen.

Oikeusasiamiehelle esitetyt väitteet

Valituksen tekijä

5. Kantelija totesi, että EU:n hallinnon hyväksymää kynnysarvoa olisi pidettävä ohjenuorana eikä sitä voida tulkita tavalla, joka on ristiriidassa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevien yleisten sääntöjen, kuten perusoikeuskirjan, kanssa. Kaksoishuollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän olisi katettava kaikki vammaiset lapset heidän vammansa prosenttiosuudesta riippumatta.

6. Kantelija totesi, että vaikka EU:n hallinnon sopima lähestymistapa ei nimenomaisesti sisällä määräyksiä lapsista, joiden vamma on alle 20 prosenttia, siinä ei myöskään todeta, että tällaiset lapset olisi suljettava kaksinkertaisen huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän ulkopuolelle. Kantelija huomautti, että henkilöstösääntöjen mukaisen kaksinkertaisen huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän tarkoituksena on auttaa perheitä, joille aiheutuu suuria kustannuksia vammaisista lapsista, riippumatta heidän vammansa prosenttiosuudesta. Sovitussa lähestymistavassa olisi säädettävä myös avustuksen myöntämisestä tapauksissa, joissa vammaisuuden 20 prosentin raja-arvon alittavien lasten kustannukset ovat suuret.

7. Kantelija katsoo, että vanhempien antamalla hoidolla on ”rahallista arvoa”. Vaikka hoidosta ei aiheudu välittömiä kustannuksia, jotka perheen on maksettava, fysioterapialla on selvästi arvoa, sillä muutoin sen suorittaisi koulutettu fysioterapeutti, ja sillä on resurssivaikutuksia lapsen äidille, joka on koulutettu antamaan hoitoa. Perhehoidon rahallinen arvo on tunnustettu Euroopan oikeusasiamiehen päätöksissä [3] ja komission tutkimuksen aikana esittämissä selvennyksissä.

Komissio

8. Komissio hylkäsi avustushakemuksen, koska lapsen vamman aste oli alle 20 prosenttia.

9. Komissio täsmensi, että se ottaa yleensä huomioon sen, onko vanhempien antamalle hoidolle rahallista arvoa. Tällaisissa tapauksissa komission ”lääkärin” olisi vahvistettava, että vanhemman hoito liittyy vammaisuuden luonteeseen ja on sen kannalta merkityksellistä. Tämän jälkeen komissio laskisi tällaisen kohtelun keskimääräiset kustannukset.

10. Komissio suostuu laskemaan kantelijan tapauksessa kustannukset ammattilaisen arvion perusteella, mukaan lukien tiedot lapsen hoidosta vastaavan lääkärin määräämistä hoitokerroista ja asiantuntijalääkärin lausunto, jossa vahvistetaan hoidon tarpeellisuus vammaisuuden vuoksi.

Oikeusasiamiehen ratkaisuehdotus

11. Oikeusasiamies lähetti kesäkuussa 2022 komissiolle ratkaisuehdotuksen. Oikeusasiamies myönsi, että komissio noudatti päätelmässä 177/87 esitettyä lähestymistapaa, mutta katsoi, että tämä lähestymistapa vaikuttaa olevan ristiriidassa niiden henkilöstösääntöjen säännösten kanssa, joissa säädetään kaksinkertaisesta huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta lisästä.

12. Oikeusasiamies muistutti komissiota siitä, että vammaisten henkilöiden oikeus hyötyä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa heidän itsenäisyytensä, sosiaalinen ja ammatillinen sopeutumisensa sekä osallistumisensa yhteiskuntaelämään, määritellään perusoikeuskirjassa [4] ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, jonka sopimuspuoli EU on [5]. Oikeusasiamies on aiemmin katsonut, että kaksinkertaisen huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän tarkoituksena on nimenomaan tämän perusoikeuden toteuttaminen. [6]

13. Komission tällä hetkellä soveltama lähestymistapa tarkoittaa, että lapset, joiden vammaisuuden asteen katsotaan olevan alle tietyn prosenttiosuuden, katsotaan automaattisesti tukikelvottomiksi. Oikeusasiamies katsoi, että tällaisten lasten automaattinen poissulkeminen on mielivaltaista ja kohtuutonta eikä välttämättä johdu sovellettavasta lainsäädännöstä. Henkilöstösääntöjen 67 artiklan 3 kohdassa, joka on kaksinkertaisen korvauksen oikeusperusta, ei tehdä eroa vammaisten lasten välillä. Henkilöstösääntöjen mukaan korvauksen myöntämisedellytykset ovat seuraavat: a) onko lapsi vammainen, ja jos on, b) aiheutuuko vammasta suuria kustannuksia.

14. Oikeusasiamies muistutti komissiota myös siitä, että vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttaminen edellyttää EU:n hallinnolta tiukempaa huolenpitovelvollisuutta työnantajana. Oikeusasiamies pani merkille komission sitoumuksen [7] parantaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n strategian [8] mukaisesti tukea, jota se antaa vammaiselle henkilöstölle ja henkilöstölle, jolla on huollettavana oleva vammainen perheenjäsen. Kaiken edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies teki seuraavan ratkaisuehdotuksen:

Komission olisi arvioitava uudelleen kantelijan pyyntö kaksinkertaisesta huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta lisästä.

Komission olisi ehdotettava päätelmän 177/87 tarkistamista siten, että siinä säädetään myös mahdollisuudesta myöntää huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaikille toimihenkilöille, joille aiheutuu ”raskaita kustannuksia” vammaisista huollettavina olevista lapsista, eikä ainoastaan niille, joilla on tietyn kynnysarvon ylittäviä vammaisia lapsia.

15. Oikeusasiamies lisäsi, että arvioidessaan uudelleen kantelijan hakemusta komission olisi annettava hänelle selkeät tiedot siitä, mitä tositteita vaaditaan todisteeksi hänen lapsensa hoidon kustannuksista, mukaan lukien lapsen äidin antaman hoidon rahallinen arvo.

16. Oikeusasiamies totesi myös, että koska päätelmien 177/87 tarkistusprosessi voi kestää jonkin aikaa, komission olisi tällä välin otettava huomioon tämän tutkimuksen tulokset käsitellessään vireillä olevia ja tulevia pyyntöjä, jotka koskevat huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa kaksinkertaista lisää. Toisin sanoen sen olisi harkittava kaksinkertaisen huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän myöntämistä myös toimihenkilöille, joille aiheutuu suuria kustannuksia vammaisista huollettavana olevista lapsista, riippumatta kyseisen vamman prosenttiosuudesta.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut ratkaisuehdotuksen johdosta

Komissio

17. Komissio väitti, että kaksinkertaisen riippuvuuden vähennyksen soveltamista koskevassa päätelmässä 177/87 esitetty kynnysarvoon perustuva lähestymistapa takaa avoimuuden ja ennustettavuuden korkean tason alalla, jolla unionin toimielimillä on harkintavaltaa. Komissio lisäsi, että kynnysarvoihin perustuva lähestymistapa edistää 67 artiklan 3 kohdan nopeaa täytäntöönpanoa ja varainhoitoasetuksessa säädettyjen taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden noudattamista.

18. Komissio on sitoutunut varmistamaan, että päätelmä 177/87 on edelleen tarkoituksenmukainen, mikä tarkoittaa, että kaksinkertaisesta huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä olisi voitava myöntää kaikissa tapauksissa, joissa vammaisuuteen liittyvät kustannukset ovat korkeat. Näin ollen on tärkeää varmistaa, että oletus siitä, että tietyn vammaisuuden kynnysarvon alapuolella ei aiheutuisi suuria menoja, perustuu luotettaviin ja ajantasaisiin lääketieteellisiin arviointeihin.

19. Tätä varten komissio ilmoitti ehdottavansa, että EU:n toimielinten ja elinten [9] hallintojohtajat kuulevat toimielinten välistä lääketieteellistä lautakuntaa [10] nykyisten kynnysarvojen asianmukaisuudesta. Komissio ilmoitti erityisesti ehdottavansa, että CMI:ltä kysyttäisiin, onko lääketieteellisestä näkökulmasta asianmukaista olettaa, että päätelmässä 177/87 vahvistetut kynnysarvot alittava vamma ei aiheuta suuria kustannuksia eikä edellytä tapauskohtaista arviointia. CMI:n lausunnon perusteella komissio voi harkita ehdotuksen tekemistä päätelmän 177/87 tarkistamiseksi.

20. Komissio ilmoitti kuitenkin, että se arvioisi uudelleen kantelijan hakemuksen huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta kaksinkertaisesta lisästä vain, jos ja kun päätelmää 177/87 on muutettu. Uudelleenarvioinnin tekeminen ennen päätelmän 177/87 uudelleentarkastelua loukkaisi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Valituksen tekijä

21. Kantelija yhtyy oikeusasiamiehen ehdottamaan ratkaisuun. Kantelija on valmis käymään uudelleen läpi menettelyn sen määrittämiseksi, onko hänellä oikeus kaksinkertaiseen huollettavana olevaan avustukseen.

Oikeusasiamiehen arvio ratkaisuehdotuksen jälkeen

22. Oikeusasiamies pysyy kannassaan, jonka mukaan päätelmässä 177/87 esitetty kynnysarvoon perustuva lähestymistapa ei perustu EU:n henkilöstösääntöjen säännöksiin kaksinkertaisesta huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta lisästä ja vaikuttaa olevan ristiriidassa YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisten EU:n hallinnon velvoitteiden kanssa.

23. Oikeusasiamies on tyytyväinen komission lausuntoon, jonka mukaan päätelmien 177/87 olisi oltava tarkoituksenmukaisia ja että komissio on aloittanut prosessin päätelmien 177/87 mahdolliseksi tarkistamiseksi.[11] Hän myöntää, että mahdollinen tarkistaminen ei ole pelkästään komission päätös vaan hallintopäälliköiden tehtävä. Tämän tutkimuksen tulokset huomioon ottaen päätelmässä 177/87 esitettyä kynnysarvoihin perustuvaa lähestymistapaa olisi kuitenkin tarkistettava sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 67 artiklan 3 kohdan säännökset, joiden mukaan huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä on myönnettävä silloin, kun lapsella on – lapsen asteesta riippumatta – vamma, josta aiheutuu toimihenkilölle ”huomattavia menoja”, pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Näin varmistettaisiin myös, että EU:n hallinto noudattaa YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

24. Päätelmä 177/87 päivitettiin viimeksi vuonna 2004, ennen kuin EU liittyi YK:n vammaisyleissopimukseen [12]. Vammaisyleissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on määritellyt oikeudet, mukaan lukien oikeus hyötyä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa heidän itsenäisyytensä, sosiaalinen integroitumisensa ja osallistumisensa yhteiskuntaelämään. Se, että päätelmissä 177/87 suljetaan automaattisesti tietyt vammaiset lapset kaksinkertaisen huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän saamisen ulkopuolelle, vaikuttaa siten olevan ristiriidassa vammaisyleissopimuksesta johtuvien EU:n velvoitteiden kanssa. Koska EU itse on YK:n vammaisyleissopimuksen osapuoli, YK:n vammaisyleissopimuksen lähestymistapaa ja normeja on virtaviivaistettava kaikissa EU:n hallinnon toimissa. Tätä varten päätelmää 177/87 olisi pitänyt tarkistaa paljon aikaisemmin. Komissiolla on erityinen vastuu johtaa näitä uudistuspyrkimyksiä ja näyttää esimerkkiä, koska komissio on YK:n vammaisyleissopimuksen nojalla EU:lle nimetty yhteyspiste [13].

25. Oikeusasiamies panee merkille komission väitteen, jonka mukaan päätelmä 177/87 heijastaa useita tärkeitä periaatteita, kuten avoimuutta, nopeaa täytäntöönpanoa ja tehokkuutta. Päätelmän 177/87 päätarkoitus, joka on henkilöstösääntöjen 67 artiklan 3 kohdan täytäntöönpano, on kuitenkin otettava asianmukaisesti huomioon. Näin ollen nopealla täytäntöönpanolla, tehokkuudella ja avoimuudella on merkitystä vain, jos päätelmässä 177/87 otetaan asianmukaisesti huomioon säännös, jota sillä pyritään panemaan täytäntöön, eli taloudellisen tuen antaminen vammaisille lapsille, joiden hoidosta aiheutuu suuria kustannuksia.

26. Nyt on saatavilla kehittyneitä ratkaisuja ja hoitoja, joilla voidaan todella edistää yksilön täysimääräistä integroitumista yhteiskuntaan, vaikka vammaisuuden katsottaisiin olevan ”vähäinen”. Näistä ratkaisuista ja hoidoista aiheutuu usein huomattavia lisäkustannuksia. Koska kyse on dynaamisesta alasta, kaikkien sääntöjen, joilla otetaan käyttöön huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä, olisi oltava tarkoituksenmukaisia myös jatkossa. Tämä edellyttää lähestymistapaa, jossa jokainen pyyntö ja tapaus arvioidaan yksilöllisesti.

27. Koska päätelmien 177/87 uudelleentarkastelu saattaa kestää jonkin aikaa, oikeusasiamies pitää valitettavana, että komissio ei ole vielä valmis arvioimaan uudelleen kantelijan hakemusta kaksinkertaisesta huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta lisästä tai ottamaan huomioon tämän tutkimuksen tuloksia muiden vireillä olevien tai tulevien pyyntöjen osalta. Hän ymmärtää, että hallintopäälliköiden on tehtävä päätös lähestymistavan muuttamisesta, mutta hän katsoo kuitenkin, että tämän tutkimuksen tulosten perusteella komission ja itse asiassa muiden toimielinten olisi harkittava päätelmien 177/87 joustavampaa soveltamista pyyntöihin tästä lähtien.

28. Kuten edellä todettiin, oikeusasiamies katsoo, että päätelmää 177/87 olisi pitänyt tarkistaa paljon aikaisemmin. Oikeusasiamies kehottaa siksi komissiota seuraamaan tarkistuksen edistymistä kolmen kuukauden kuluessa ja aikoo tarkastella asiaa uudelleen, jos tarkistuksen tulos ei ole asianmukainen tai kestää liian kauan. Oikeusasiamies saattaa asian myös muiden EU:n toimielinten hallintopäälliköiden tietoon.

Päätelmä

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn seuraavin havainnoin:

Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että komissio on käynnistänyt päätöksen 177/87 tarkistusprosessin.

Oikeusasiamies pitää valitettavana, että komissio ei ollut tästä lähtien halukas harkitsemaan uudelleen lähestymistapaansa kaksinkertaisesta huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään. Hän toistaa näkemyksensä, jonka mukaan sen olisi sovellettava sääntöjä joustavammin tämän tutkimuksen tulosten perusteella ja odotettaessa päätelmien 177/87 tarkistamista. Oikeusasiamies ilmoittaa asiasta muille EU:n toimielimille, jotka vastaavat myös päätelmien 177/87 tarkistamisesta ja täytäntöönpanosta.

Kantelijalle ja Euroopan komissiolle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

 

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 23.2.2023

 

 

[1] Euroopan talousyhteisön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta annetun asetuksen N:o 31 (ETY) 67 artiklan 3 kohta:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX%3A01962R0031-20160101

[2] Hallintojohtajien päätelmässä 177/87, joka koskee henkilöstösääntöjen 67 artiklan 3 kohdan mukaista huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää, jota on viimeksi päivitetty vuonna 2014, esitetään lisän myöntämisedellytykset. Korvaus myönnetään ilman eri toimenpiteitä, jos vamman on laskettu olevan yli 50 prosenttia fyysisiä ja psyykkisiä vammoja koskevan eurooppalaisen arviointiohjelman mukaisesti. Jos psyykkinen vamma on yli 20 prosenttia tai fyysinen vamma yli 30 prosenttia ja jos maksut ylittävät kiinteämääräisen korvauksen, voidaan myöntää kaksinkertainen korvaus. Kustannusten on näin ollen oltava täsmällisiä, ja niiden tueksi on esitettävä näyttöä.

[3] Asia 1804/2009/MHZ

[4] Perusoikeuskirjan 26 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Unioni tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeuden hyötyä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa heidän itsenäinen elämänsä, sosiaalinen ja ammatillinen sopeutumisensa sekä osallistumisensa yhteiskuntaelämään, ja kunnioittaa tätä oikeutta.”

[5] Lisätietoja vammaisyleissopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista: https://fra.europa.eu/fi/cooperation/eu-partners/eu-crpd-framework. 

[6] Ks. asia 899/2011/TN, 12 kohta: https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/11111

[7] Huhtikuussa 2022 hyväksytyssä uudessa henkilöstöstrategiassa https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/c_2022_2229_2_en_act_part1_v12.pdf. 

[8] https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1484

[9] Hallintopäälliköt ovat foorumi, joka kokoaa yhteen EU:n toimielinten, elinten ja laitosten päivittäisestä hallinnollisesta toiminnasta vastaavat henkilöstön jäsenet. Se kokoontuu säännöllisesti ja voi tehdä ”päätelmiä”, joissa esitetään lähestymistapa EU:n henkilöstösääntöjen tiettyjen näkökohtien käytännön soveltamiseen tai täytäntöönpanoon.

[10] Toimielinten välinen lääketieteellinen lautakunta (CMI) neuvoo EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia lääketieteellisissä, terveyteen liittyvissä ja muissa asiaan liittyvissä kysymyksissä.

[11] Oikeusasiamies on tietoinen siitä, että tämä ehdotus jätettiin käsiteltäväksi 1. joulukuuta 2022 pidetyssä kokouksessa ja että asia on nyt CMI:n käsiteltävänä. Lääketieteellisen neuvonnan saamiselle ja mahdollisille jatkotoimille ei kuitenkaan ole asetettu konkreettista aikataulua.

[12] EU ratifioi YK:n vammaisyleissopimuksen vuonna 2011.

 

Mitä mieltä olet tästä konekäännöksestä? Anna meille palautetta