Johdanto

1. Kolme kansalaisjärjestöä valitti Euroopan oikeusasiamiehelle, että EIP ei täysin noudata velvoitettaan julkaista ympäristötietoa hankkeista, joita se rahoittaa suoraan.

2. Velvollisuus julkaista "ympäristötietoa" perustuu Århusin yleissopimukseen ^[1], joka on EU:ta, sen toimielimiä ja allekirjoittajavaltioita sitova kansainvälinen yleissopimus. Velvoite merkitsee lyhyesti sanottuna sitä, että julkiset laitokset julkaisevat tiettyjä "ympäristötietoja" aina, kun kyseisellä toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia.

3. Velvollisuus julkaista järjestelmällisesti ja aktiivisesti ympäristötietoa on toinen Århusin lainsäädännön kahdesta keskeisestä avoimuusnäkökohdasta ^[2]. Toinen on velvollisuus julkistaa ympäristötietoa, kun joku sitä pyytää.

4. Näiden avoimuusvelvoitteiden täytäntöönpano on olennaisen tärkeää Århusin lainsäädännön kokonaisjärjestelmän toimivuuden kannalta. Århusin lainsäädäntöön sisältyy kaksi lisäominaisuutta: yleisön osallistuminen sellaisten toimintojen päätöksentekoon, joilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, ja yleisön oikeus hakea tällaisiin toimintoihin liittyviä hallinnollisia ja oikeudellisia oikeussuojakeinoja.

5. EIP julkaisee verkossa tietoa rahoittamistaan hankkeista. Verkkoyhteenvedot näistä hankkeista sisältävät ympäristö- ja sosiaalitietoa ^[3].

6. Kantelijat katsovat, että EIP julkaisee liian vähän "ympäristötietoa" ja että se julkaisee sen liian myöhään prosessin aikana. Ne väittivät erityisesti, että EIP:n nykyinen lähestymistapa ei anna yleisölle mahdollisuutta vaikuttaa EIP:n päätöksentekoon sen rahoittamien erityishankkeiden osalta. Toisin sanoen ne eivät voi tehokkaasti käyttää Århusin lainsäädännön mukaisia keskeisiä oikeuksiaan eli osallistua päätöksentekoon ja käyttää oikeussuojakeinoja.

7. Kantelijat ilmaisivat tämän huolensa varhaisesta vaiheesta, jossa EIP päättää hankkeen rahoittamisesta, sekä siitä, miten EIP seuraa, noudattavatko hankkeen toteuttajat (jotka toteuttavat EIP:n yhteisrahoittamia hankkeita) ympäristöön liittyviä velvoitteitaan.

Tutkinta ja tämä päätös

8. Oikeusasiamies antoi tutkimuksen yhteydessä kesäkuussa 2021 alustavan arvion ^[4], johon sisältyi ehdotuksia. EIP lähetti oikeusasiamiehelle yksityiskohtaisen vastauksen marraskuussa 2021, ja kantelijat esittivät huomautuksia kyseisestä vastauksesta.

9. Tässä päätöksessä arvioidaan EIP:n vastausta oikeusasiamiehen ehdotuksiin. Osa niistä hyväksyttiin EIP:ssä, osa hylättiin oikeusasiamiehen kohtuullisena pitämällä perusteella ja osa on jouduttu oikaisemaan. Seuraavilla muutoksilla on merkitystä muiden ehdotusten kannalta.

10. EIP on hiljattain tarkistanut avoimuuskäytäntöjä koskevia hallinnollisia sääntöjään ^[5] ja myös tarkistanut perusteellisesti ympäristö- ja sosiaalialan puitteitaan ^[6]. Näiden tarkistusten vaikutusta EIP:n toimien avoimuuteen ei voida vielä arvioida. Oikeusasiamiehellä on mahdollisuus tehdä niin tulevien kantelujen perusteella.

11. Oikeusasiamies on lisäksi tarkistanut lähestymistapaa kanteluihin, jotka koskevat EIP:n kieltäytymistä antamasta asiakirjojaan yleisön tutustuttavaksi. Hakijat voivat nyt kääntyä oikeusasiamiehen puoleen välittömästi uudelleentarkastelupyyntöä koskevan kielteisen päätöksen jälkeen, jäljempänä ’uudistettu pyyntö’^[7].

12. Ympäristötiedon avoimuutta koskeva kysymys on lisäksi sisällytetty oikeusasiamiehen nykyiseen strategiseen työhön, ja sen tarkoituksena on muun muassa teettää riippumaton tutkimus kansainvälisten rahoituslaitosten parhaista käytännöistä ympäristötiedon julkaisemiseksi sekä vaihtaa tietoja alan kansainvälisten asiantuntijaelinten kanssa.

Hankkeita koskevia asiatietoja sisältävien asiakirjojen järjestelmällinen julkaiseminen verkossa

13. EIP:n hankkeiden hyväksymisprosessin viimeiset vaiheet ovat osa EIP:n sisäistä päätöksentekoprosessia. Näin ollen EIP voi perustellusti jättää antamatta tiettyjä tietoja, jotka liittyvät esimerkiksi sisäisiin lausuntoihin, näkemyksiin tai keskusteluihin ristiriitaisista painopisteistä (”harkinnanvarainen sisältö”).

14. EIP:n olisi kuitenkin toteutettava lisätoimia julkaistakseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisimman paljon asiatietoja hankkeista, joita sen yksiköt tutkivat mahdollista rahoitusta varten.

15. Oikeusasiamies antoi tunnustusta EIP:n pyrkimyksille poimia, tiivistää ja julkaista "ympäristötietoja" hankeasiakirjoistaan. Hän kannusti EIP:tä jatkamaan tätä. Sen lisäksi, että oikeusasiamies ilmaisi huolensa siitä, onko kaikki ympäristötieto todella julkaistu tällaisissa tiivistelmissä, hän totesi, että "ympäristötieto" ymmärretään paremmin, jos sitä luetaan asiayhteydessä. Oikeusasiamies ehdotti näin ollen, että EIP toteuttaisi käytännön toimia varmistaakseen, että asiakirjat, joita ei tällä hetkellä julkaista ja jotka sisältävät ”ympäristötietoa” – mukaan lukien EIP:n sisäiset asiakirjat, jotka liittyvät sen due diligence -arviointiin ja ovat peräisin siitä – on jäsennelty siten, että asiakirjat voidaan julkaista nopeasti, myös ennen lopullista päätöstä EIP:n tietyn hankkeen rahoituksesta ^[8]. Tämä edellyttäisi jonkin verran vakioasiakirjojen uudelleenjärjestelyä, mutta useimmissa tapauksissa "harkinnanvaraisen sisällön" erottamisen hankkeita koskevista asiatiedoista pitäisi olla yksinkertaista. EIP voisi pyytää hankekumppaneita toimittamaan asiakirjat sellaisessa muodossa ja rakenteessa, joka helpottaa tällaista eriyttämistä.

16.  EIP vastasi, että sen mielestä sen nykyinen lähestymistapa riittää.

17. Oikeusasiamies pitää valitettavana, että EIP ei suostunut järjestämään uudelleen ympäristötietoja sisältävää asiakirja-aineistoaan (sisäiset due diligence -asiakirjat mukaan luettuina). Tämä mahdollistaisi muun muassa sen, että kaikki rahoitettaviksi harkittuja hankkeita koskevat ei-luottamukselliset tiedot voitaisiin julkaista ajoissa eli ennen hyväksymispäätöstä. Tämän ehdotuksen täytäntöönpano antaisi yleisölle mahdollisuuden ymmärtää paremmin, mitä tietoja EIP pitää tärkeinä rahoituspäätöstensä kannalta.

18. Oikeusasiamies aikoo tarkastella tätä kysymystä uudelleen tulevaisuudessa EIP:n päivitettyjen avoimuussääntöjen sekä ympäristö- ja sosiaalisten puitteiden mahdollisen tulevan seurannan yhteydessä. Oikeusasiamies on lisäksi luomassa yhteyksiä tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevalla Århusin yleissopimuksella ^[9] perustettuun valvontakomiteaan vaihtaakseen tietoja näistä asioista.

Ympäristötietoa sisältävien asiakirjojen luettelon julkaiseminen

19. Oikeusasiamies teki seuraavan ehdotuksen, joka liittyi joiltakin osin edellä mainittuun ehdotukseen:

Hankkeisiin liittyvät EIP:n verkkotiivistelmät kootaan lähdeasiakirjoista. Oikeusasiamies ehdottaa, että verkkotiivistelmiin sisällytetään järjestelmällisesti liite, jossa on kattava ja ajantasainen luettelo kyseisistä lähdeasiakirjoista. Jos jotkin näistä lähdeasiakirjoista ovat saatavilla verkossa - joko EIP:n itsensä tai muiden julkisten elinten tai hankkeiden toteuttajien aktiivisen julkaisun kautta - olisi tarjottava verkkolinkki.

20. EIP laatii verkkoyhteenvedot, jotka sisältävät ympäristötietoa. Se perustuu ulkoisiin ja sisäisiin asiakirjoihin ^[10]. Näiden asiakirjojen viitetiedot tai otsikot voitaisiin luetella. Tällainen luettelo olisi hyödyllistä julkaista yhdessä yhteenvetojen kanssa, ja sitä voitaisiin päivittää hankkeen aikana.

21. Näin yleisö voisi yksilöidä merkityksellisimmät asiakirjat, jotka se haluaisi toimittaa EIP:lle yleisön tutustumispyyntöjä varten.

22. Koska EIP ei käsitellyt ehdotusta asiasisällöltään, oikeusasiamies kehottaa sitä harkitsemaan ehdotusta uudelleen.

23. Oikeusasiamies ei ole tietoinen vastalauseista, joita EIP saattaa joutua esittämään julkista luetteloa viittauksista (nimikkeet ja päivämäärät) asiakirjoihin, joista se poimii ja tiivistää ”ympäristötiedot”, mukaan lukien asiakirjat, jotka liittyvät sen hankkeita koskevaan due diligence -arviointiin tai jotka on tuotettu osana sitä. Vaikka asiakirjojen sisältöä voidaan poikkeuksellisesti pitää luottamuksellisena, niiden olemassaolo sinänsä ei yleensä ole luottamuksellista. Oikeusasiamies katsoo, että olisi myös EIP:n edun mukaista asettaa saataville luettelot asiakirjoista, joista se poimii ja tekee yhteenvedon ”ympäristötiedoista”, mukaan lukien asiakirjat, jotka liittyvät sen hankkeita koskevaan due diligence -arviointiin tai jotka on tuotettu osana sitä. Tällaiset luettelot sisältäisivät vain perustiedot asiakirjojen olemassaolosta (nimikkeet ja päivämäärät). Vaikka kaikkia asiakirjoja ei ehkä ole mahdollista antaa yleisön tutustuttavaksi (niiden sisällöstä riippuen), asiakirjojen olemassaolo sinänsä ei saisi olla luottamuksellista tavanomaisissa olosuhteissa.

24. Oikeusasiamies toistaa näin ollen tämän ehdotuksen jäljempänä.

Seurantakertomusten julkaiseminen

25. Oikeusasiamies ehdotti seuraavaa:

Sellaisten hankkeiden osalta, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, EIP:n olisi käytettävä sisäänrakennettua asiakirjojen avoimuutta, jotta se voi julkaista seurantakertomuksensa aktiivisesti ja nopeasti, jotta yleisö voi saada tietoa niiden sisällöstä ajoissa, jotta huolenaiheet voidaan ilmaista ja, jos ne ovat päteviä, ottaa huomioon EIP:n lopullisessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

26. EIP vastasi, että sen nykyiset käytännöt riittävät.

27. Oikeusasiamies korostaa, että Århus-asetuksen tavoitteena on lisätä ympäristötietojen avoimuutta, jotta yleisö voi vaikuttaa käynnissä oleviin toimiin tai politiikkoihin. Seurantakertomusten, erityisesti vaatimustenmukaisuuden arviointien, julkaiseminen hyvissä ajoin antaisi yleisölle mahdollisuuden tuoda esiin mahdollisia huolenaiheita, jotka voitaisiin ottaa huomioon EIP:n lopullisessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

28. Oikeusasiamies panee merkille EIP:n kannan, jonka mukaan järjestelmällisiä muutoksia ei tarvita, koska sen nykyisiä käytäntöjä pidetään riittävinä. Edellä esitetyistä syistä hän katsoo kuitenkin, että koska EIP ei ole julkaissut seurantakertomuksiaan, se ei täytä itselleen asettamiaan kunnianhimoisia avoimuustavoitteita. Oikeusasiamies katsoo, että asiaa voidaan mitä todennäköisimmin käsitellä paremmin tulevissa hankekohtaisissa tutkimuksissa.

Aikajanan tarjoaminen hankkeille verkossa

29. Oikeusasiamies ehdotti seuraavaa:

Koska EIP:n hankesivut liittyvät hyvin määriteltyyn ja hallittuun hankesykliin, joka sisältää tärkeimmät vaiheet/tapahtumat, oikeusasiamies ehdottaa, että EIP kopioi esimerkiksi valitusmekanisminsa hyvät käytännöt ja sisällyttää niihin järjestelmällisesti päivitetyn aikataulun työnkulun, josta käy ilmi, missä vaiheessa hanke on. Tähän voisi olla hyödyllistä liittää sähköposti-ilmoitusvaihtoehto, jossa kunkin vaiheen käynnistämistä ja viimeistelyä varten lähetetään sähköpostiviesti niille kansalaisille, jotka ovat ilmoittautuneet tällaisiin ilmoituksiin. Kaikkien hankesyklissä ilmoitettujen vaiheiden lisäksi siihen voisi sisältyä myös vaihe, jossa komissio ja jäsenvaltio ovat antaneet hyväksyntänsä EIP:n perussäännön 19 artiklan mukaisesti.

30. Ehdotuksessa käsiteltiin yleisön osallistumista koskevaa keskeistä kysymystä eli avoimuutta siitä, mitä päätöksiä tehdään ja milloin.

31. EIP vastasi rakentavasti todeten, että osana sitoumustaan lisätä hankesyklinsä avoimuutta EIP julkaisee aikataulun hankesyklin tärkeimmistä välitavoitteista. Tämä käyttäjäystävällinen aikajana lisätään projektisivulle. EIP pyrkii lisäksi tarjoamaan hankkeille automaattisen sähköposti-ilmoitusjärjestelmän, jotta tilaajat saavat sähköpostiviestejä kussakin vaiheessa.

32. Oikeusasiamies suhtautuu myönteisesti EIP:n vastaukseen tähän ehdotukseen ja odottaa kiinnostuneena sen täysimääräistä täytäntöönpanoa.

”Ympäristöpäästöjä” koskevien hankkeiden selkeä ilmoittaminen

33. Oikeusasiamies ehdotti seuraavaa:

EIP:n verkkoyhteenvedot voisivat alusta alkaen sisältää tietoa siitä, liittyykö hankkeeseen tai aiheutuuko siitä ”ympäristöpäästöjä” (asetuksen (EU) N:o 1367/2020 6 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisesti). Tämä on ensisijainen luokka EU:n Århusin [lainsäädännössä]. On tärkeää, että kansalaiset tietävät, koskeeko hanke päästöjä.

34. EIP vastasi, että tällaiset tiedot ovat saatavilla sen julkaisemissa hankkeita koskevissa ympäristöraporteissa ja että tiedot on näin ollen jo toimitettu.

35. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että tiedot annetaan ympäristöraporteissa, jotka julkaistaan hankkeiden yhteydessä. Kun kuitenkin otetaan huomioon ympäristöön joutuneita päästöjä koskevien tietojen erityinen merkitys, oikeusasiamies katsoo, että olisi hyvä käytäntö mainita verkossa olevissa hanketiivistelmissä nimenomaisesti ja selkeästi aina, kun hanke koskee ”ympäristöpäästöjä”. Ei näytä olevan mitään hallinnollista syytä, miksi tällaisia tietoja ei voitaisi antaa verkkotiivistelmissä: se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sisällyttämällä asiaankuuluva kenttä sisällönhallintajärjestelmään. Oikeusasiamies toistaa näin ollen tämän ehdotuksen jäljempänä.

Oikeussuojakeinoja koskevien tietojen ja ohjeiden saatavuus

36. Oikeusasiamies teki seuraavat ehdotukset:

EIP voisi sisällyttää hankesivuilleen järjestelmällisemmin tietoja a) siitä, missä tietopyyntöjä voidaan esittää kansallisella tasolla, jolla hanke toteutetaan (tämä voi olla tietopyyntöjen esittämiseen tarkoitetun verkkosivun yksinkertainen osoite), ja b) siitä, mistä voi hakea muutosta kansallisella tasolla, jos pyyntöjä ei katsota käsitellyn asianmukaisesti.

Ympäristötiedon saatavuutta koskevan oman oppaansa lisäksi EIP voisi aktiivisesti ja järjestelmällisesti kiinnittää yleisön huomion Århusin yleissopimusta koskevaan yksityiskohtaiseen UNECE:n täytäntöönpano-oppaaseen opastaakseen yleisöä Århusin [lainsäädännön] soveltamisessa.

37. Ensimmäisen ehdotuksen osalta EIP totesi, että tällaisen luettelon luotettavuuden varmistaminen vaatisi jatkuvasti suhteetonta työtä. Toisen ehdotuksen osalta EIP ilmoitti oikeusasiamiehelle, että sen opas ympäristötiedon saannista tarjoaa jo lukijoille linkin UNECE:n täytäntöönpano-oppaaseen.

38. Oikeusasiamies ymmärtää EIP:n huolen ensimmäisestä ehdotuksesta. Useilta lainkäyttöalueilta peräisin olevia tietoja sisältävän luettelon ylläpitäminen voi aiheuttaa riskin.

39. Toisen ehdotuksen osalta oikeusasiamies ymmärtää, että EIP viittaa EIP:n hallussa olevien ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevien tietojen/asiakirjojen saatavuutta koskevaan oppaaseen [11]. On todellakin myönteistä, että tässä viitataan UNECE:n täytäntöönpano-oppaaseen. Vaikka EIP:n hankkeiden tiivistelmäsivuilla on oikeassa reunassa hyödyllisiä linkkejä EIP:n avoimuuspolitiikkaan ja hankkeiden toteuttajille tarkoitettuun hankintaoppaaseen, näissä tai muissa vastaavissa tiivistelmissä ei näytä olevan linkkiä edellä mainittuun EIP:n oppaaseen ympäristötiedon saannista. Tämä opas olisi hyödyllistä sisällyttää hankkeen kannalta merkityksellisten asiakirjojen luetteloon, ja oikeusasiamies tekee siksi asiaa koskevan ehdotuksen.

Hankesykliä koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkaiseminen

40. Oikeusasiamies teki seuraavan ehdotuksen:

EIP voisi varmistaa, että kaikki asiakirjat - myös sen hanketiivistelmät - julkaistaan aktiivisesti ja järjestelmällisesti englannin lisäksi sen maan pääasiallisella virallisella kielellä, jossa hanke toteutetaan, sekä niiden alueiden kielillä, joihin kyseinen hanke vaikuttaa selvästi ja erityisesti (esimerkiksi hankkeen toteutusmaan rajan ylittävällä vaikutusalueella).

Julkaisun viivästymisen välttämiseksi käännös voitaisiin ladata, kun se on saatavilla englanninkielisen version julkaisemisen jälkeen.

EIP voisi myös varmistaa, että jokaisella hankesivulla on linkki yhteen tai useampaan verkkokäännöstyökaluun, jotka mahdollistavat nopean konekääntämisen muille kielille.

41. Ensimmäisellä ehdotuksella pyrittiin hankkimaan ilmeiseltä vaikuttava standardi: kansalaisten, joiden maassa/alueella EIP:n rahoittama hanke toteutetaan, olisi voitava tutustua omalla kielellään EIP:n julkaisemiin asiaan liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin.

42. EIP on vastannut, että sillä ei ole resursseja toimittaa käännöksiä. Sähköisten konekäännöstyökalujen osalta se toteaa, ettei se voi käyttää verkkosivustoaan tällaisten työkalujen mainostamiseen.

43. Oikeusasiamies ymmärtää, että voi olla kohtuutonta kääntää (tarvittaessa) kaikki lähdeasiakirjat sen erilaisista verkkohankkeeseen liittyvistä tiivistelmistä. Tämä johtuu siitä, että eräät erittäin suuret lähdeasiakirjat olisivat asiakirjoja, jotka EIP on saanut muista lähteistä, ennen kaikkea hankkeiden toteuttajilta. Paikallisesti toimivien hankkeiden toteuttajien on kuitenkin todennäköisesti useimmissa tapauksissa täytynyt esittää tällaiset asiakirjat asianomaisella kielellä (kansallisille viranomaisille), mikä tarkoittaa, että niiden sisältö on joka tapauksessa maan kansalaisten saatavilla. Mitä tulee EIP:n huoleen siitä, että sen ei pitäisi edistää erityisiä verkkokäännösvälineitä, oikeusasiamies katsoo, että tämä huolenaihe ei ole perusteeton. Lisäksi asiasta kiinnostuneet kansalaiset ovat joka tapauksessa todennäköisesti tietoisia vähintään yhdestä tai kahdesta tällaisesta verkkotyökalusta. Näin ollen oikeusasiamies hyväksyy EIP:n vastauksen.

44. Ehdotuksen tärkein tavoite on kuitenkin edelleen ajankohtainen. Asiaankuuluvien käännösten tarjoaminen on yksi keskeinen näkökohta siinä, miten EU toteuttaa avoimuutta kansalaisia kohtaan. On tietenkin tärkeää toimittaa käännöksiä verkossa olevista hanketiivistelmistä sen varmistamiseksi, että sen maan kansalaiset, jossa hanke toteutetaan, voivat lukea hankkeesta. Oikeusasiamies tekee näin ollen asiaa koskevan ehdotuksen.

Yksityiskohtaiset tiedot hankesyklistä

45. Oikeusasiamies teki seuraavan ehdotuksen:

EIP antoi oikeusasiamiehen tutkimusryhmälle hyödyllisen esityksen hankesyklistä. Se sisälsi tosiseikkoihin perustuvaa kuvailevaa tietoa. Oikeusasiamies katsoo, että tällaisten yksityiskohtaisten tietojen antaminen yleisölle voi vain auttaa lisäämään luottamusta EIP:n työn ammattimaisuuteen. EIP voisi harkita tällaisten yksityiskohtaisempien tietojen antamista verkkosivuilla, joilla se jo antaa jonkin verran tietoa hankkeiden käsittelystä.

46. Tämä ehdotus tehtiin niiden erittäin hyödyllisten ja yksityiskohtaisten tietojen perusteella, jotka EIP toimitti oikeusasiamiehen tutkintaryhmälle Power Point -esityksen muodossa. Lisäksi EIP:n verkkosivuilta haettaessa EIP:n eri sivuilta tai asiakirjoista saatiin vaihtelevassa määrin tietoa EIP:n hankejaksoista. Oikeusasiamies katsoi, että EIP:n olisi hyödyllistä julkaista yksi konsolidoitu ja yksityiskohtainen tietokokonaisuus hankesyklistään.

47. EIP on pyytänyt yksiköitään panemaan tämän ehdotuksen täytäntöön. Oikeusasiamies on erittäin tyytyväinen tähän myönteiseen vastaukseen.

48. Oikeusasiamies olettaa, että ehdotuksen täytäntöönpanoon kuuluu EIP:n ympäristö- ja sosiaalialan käsikirjan, joka on EIP:n toimien suunnittelua, hallinnointia, arviointia ja seurantaa koskeva yksityiskohtainen mutta vanhentunut käsikirja (2013) [12], kaikkien uusien versioiden – tai muiden vastaavien uusien tai tarkistettujen asiakirjojen – julkaiseminen verkossa. Oikeusasiamies toteaa, että tämä vuoden 2013 käsikirja oli osa tausta-asiakirjoja äskettäin järjestetyssä julkisessa kuulemisessa ja EIP:n ympäristökestävyyttä ja sosiaalista kestävyyttä koskevien puitteiden tarkistamisessa ^[13].

Hallituksen kokouspöytäkirjojen oikea-aikainen julkaiseminen

49. Oikeusasiamies ehdotti, että EIP julkistaisi hallintoneuvoston pöytäkirjan enintään kolmen viikon kuluessa kokouksesta.

50. Ehdotuksella pyrittiin parantamaan tilannetta, jossa hallituksen pöytäkirjat julkistettaisiin usein kolmen kuukauden kuluessa kokouksesta. Oikeusasiamies piti tätä kohtuuttomana.

51. EIP ei hyväksynyt tätä ehdotusta. Se totesi, että pöytäkirjaluonnoksesta keskustellaan/keskustellaan kollektiivisesti ja perusteellisesti seuraavassa kokouksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pöytäkirjaa ei voi koskaan julkaista aikaisemmin kuin kuuden viikon kuluttua.

52. Oikeusasiamies ei voi ilman muuta konkreettista päinvastaista tietoa hyväksyä sitä, että johtajat eivät voisi ja haluaisi sopia nopeasti pöytäkirjoista, ja hyväksyä niitä sähköisten viestintävälineiden avulla, joita käytetään nyt laajasti kaikilla kansainvälisten instituutioiden ja hallitusten tasoilla.

53. Oikeusasiamies ei pidä EIP:n vastausta kohtuullisena. Käytännön seuraus siitä, että pöytäkirja julkaistaan niin myöhään, on se, että johtajilta evätään mahdollisuus ottaa huomioon kaikki rakentavat kannanotot, joita yleisö, joka on tutustunut pöytäkirjaan, voi perustellusti antaa heille ennen myöhempää kokousta.

54. Oikeusasiamies tekee tähän liittyvän ehdotuksen jäljempänä.

Hanketiivistelmiä ei ole julkaistu

55. Vastauksessaan oikeusasiamiehen ehdotuksiin EIP selitti useita asiayhteyteen liittyviä seikkoja. Se mainitsi esimerkiksi, että sen on kiinnitettävä erityistä huomiota liike-elämän etuihin. Se viittasi esimerkiksi siihen, että se ei aina julkaise tietoja uusista lainahankkeista, koska se vahingoittaisi liiketaloudellisia etuja. Se viittaa tähän seuraavasti:

”EIP:n avoimuuspolitiikka mahdollistaa sen, että rajoitettua määrää hankkeita ei julkaista ennen hallintoneuvoston hyväksyntää perusteltujen etujen suojaamiseksi julkistamista koskevien poikkeusten perusteella. EIP julkaisi vuonna 2020 hankeyhteenvedot 72 prosentista hyväksytyistä hankkeista ennen hallintoneuvoston hyväksyntää”.

56. Oikeusasiamies ei tehnyt ennakkoarvioinnissaan mitään asiaan liittyviä ehdotuksia. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että nyt on tarpeen käsitellä yhtä tämän asian näkökohtaa.

57. Oikeusasiamies tunnustaa täysin EIP:n - kuten monien muidenkin EU:n toimielinten ja elinten - liiketoimintaympäristön ja toteaa, että tämä luo liiketoimintaan liittyviä luottamuksellisuusvelvoitteita. Tässä yhteydessä on kuitenkin kyse julkisesta elimestä (EIP) ja siitä, miten sen toiminta liittyy yleisiin periaatteisiin ja normeihin. Tässä yhteydessä se voi olla hämmentävää vain, jos hankkeen julkaisukäytäntö vaarantuu EIP:n mainitsemassa laajuudessa, kuten edellä on mainittu.

58. Edellä mainitun asiakirjojen sisällön ja niiden olemassaolon välisen eron tavoin EIP:n on oletettavasti mahdollista julkaista verkossa hanketiivistelmiä, joissa annetaan mahdollisimman vähän tietoa mutta joissa ei paljasteta luottamuksellista sisältöä, jotta yleisöllä olisi tietoa sellaisten hankkeiden olemassaolosta, luonteesta ja sijainnista, joilla on merkittävä vaikutus ympäristöön ^[14].  

59. Lisäksi olisi hyvän käytännön mukaista mainita tällaisissa lyhyemmissä tiivistelmissä nimenomaisesti tietojen/asiakirjojen salaamista koskeva poikkeus.

60. Oikeusasiamies tekee asiaan liittyvän ehdotuksen.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn, koska lisätutkimuksille ei ole tässä vaiheessa perusteita.

Valituksen tekijöille ja EIP:lle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Parannusehdotuksia

Lähdeasiakirjojen luettelon julkaiseminen

EIP laatii verkkoyhteenvedot, jotka sisältävät ympäristötietoa. Se perustuu ulkoisiin ja sisäisiin asiakirjoihin. Näiden asiakirjojen viitetiedot tai nimet voidaan luetella ja luettelo julkaista yhdessä yhteenvetojen kanssa ja päivittää hankkeen aikana.

EIP:n olisi asetettava saataville julkinen luettelo niiden asiakirjojen viitetiedoista (nimikkeet ja päivämäärät), joista se poimii ja joista se tekee yhteenvedon ”ympäristötiedoista”, mukaan lukien sisäiset asiakirjat, jotka on laadittu osana sen hankkeiden due diligence -arviointia. Vaikka asiakirjojen sisältö voi poikkeuksellisesti olla luottamuksellista, niiden olemassaolo sinänsä ei yleensä voi olla luottamuksellista.

EIP:n olisi sisällytettävä tällainen luettelo kaikkiin julkaisemiinsa tiivistelmiin hankkeista, joilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, olipa kyse sitten hankkeen alustavista tai myöhemmistä tiivistelmistä, kuten ”ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevista tietolomakkeista” tai tällaisten hankkeiden seurantaan ja päättämiseen liittyvistä tiivistelmistä/lomakkeista.

Merkitse aina, kun hanke koskee ”ympäristöpäästöjä”.

Päästöistä tiedotetaan hankkeista julkaistavissa ympäristöraporteissa. Tämä on hyvä perusta panna täysimääräisesti täytäntöön oikeusasiamiehen ehdotus mainita nimenomaisesti ja selkeästi verkossa olevissa hanketiivistelmissään aina, kun hanke koskee ”ympäristöpäästöjä”. Århusin lainsäädännössä painotetaan erityisesti tätä luokittelua, joka on hankkeen kannalta olennaista ympäristötietoa. Vaikuttaa siltä, että näiden tietojen antamiselle online-tiivistelmissä ei ole hallinnollista estettä (se voi olla yksinkertainen valintaruutu). Oikeusasiamies ehdottaa näin ollen, että EIP tekee niin.

Lisätään näkyvämpi viittaus Århusin täytäntöönpano-oppaaseen.

On myönteistä, että ympäristötiedon saatavuutta koskevassa EIP:n oppaassa viitataan UNECE:n täytäntöönpano-oppaaseen. EIP:n hankkeiden tiivistelmäsivuilla on oikeassa reunassa hyödyllisiä linkkejä EIP:n avoimuuspolitiikkaan ja hankkeiden toteuttajille tarkoitettuun hankintaoppaaseen, mutta näissä tai muissa vastaavissa tiivistelmissä ei näytä olevan linkkiä edellä mainittuun EIP:n oppaaseen ympäristötiedon saannista. EIP:n olisi sisällytettävä tämä opas hankkeen kannalta merkityksellisten asiakirjojen luetteloon.

Hankemateriaalin kääntäminen asianomaisen maan kielelle

Asiaankuuluvien käännösten tarjoaminen on yksi keskeinen näkökohta siinä, miten EU toteuttaa avoimuutta kansalaisia kohtaan. Sähköisten hanketiivistelmien käännökset auttavat varmistamaan, että sen maan kansalaiset, jossa hanke toteutetaan, voivat lukea hankkeesta. EIP:n olisi tehostettava toimiaan tältä osin.

Johtokunnan kokouksen pöytäkirjan oikea-aikainen julkaiseminen

EIP:n olisi julkaistava hallintoneuvoston kokousten pöytäkirjat enintään kolmen viikon kuluessa, myös jos tämä tarkoittaa sitä, että johtajien on sovittava pöytäkirjasta ja hyväksyttävä se sähköisten viestintävälineiden avulla.

Julkaistaan järjestelmällisesti tietoja hankkeiden olemassaolosta

Luottamuksellisuuteen liittyvät näkökohdat voivat estää EIP:tä julkaisemasta kaikkia vakiotietoja joistakin hankkeista. Luottamuksellisuuteen liittyviin huolenaiheisiin olisi kuitenkin voitava puuttua julkaisemalla vähemmän tietoja kuin tavallisesti annetaan saataville, jotta voidaan varmistaa tällaisten hankkeiden olemassaolon ja luonteen nopea julkaiseminen. EIP:n olisi tehtävä näin, ja näissä tapauksissa olisi mainittava erityinen luottamuksellisuusperuste suppeammalle julkaisemiselle.

 

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourg, 21.4.2022

 

[1] https://unece.org/environment-policy/public-participation/aarhus-convention/text

[2] ”Aarhusin lainsäädännössä” viitataan tässä Århusin yleissopimukseen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa unionin toimielimissä ja elimissä sekä kyseisen yleissopimuksen soveltamisesta annettuun EU:n asetukseen (EY) N:o 1367/2006.

[3] Tiivistelmissä viitataan tietoihin, jotka EIP on antanut verkkosivuillaan hankkeista (alkuperäinen hanketiivistelmä, tietolomakkeet hankkeiden aikana ja niiden lopussa, ympäristö- ja sosiaalitietolomakkeet jne.).

[4] Saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/doc/preliminary-finding/en/142831

[5] https://www.eib.org/fi/publications/eib-group-transparency-policy-2021

[6] https://consult.eib.org/consultation/essf-2021-fi/

[7] Uudistettu pyyntö muodostaisi ”asianmukaiset hallinnolliset lähestymistavat” oikeusasiamiehen työtä koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti. Uudistetun pyynnön osalta ks. EIP:n hallinnolliset säännöt, 5 artiklan 3–5 kohdan 33 alakohta.

[8] Ks. EIP:n avoimuuspolitiikan artiklat 4.7 ja 4.8, joiden mukaan hanketiivistelmät julkaistaan vähintään kolme viikkoa ennen kuin EIP:n hallintoneuvosto harkitsee hankkeen hyväksymistä.

[9] https://unece.org/environment-policy/public-participation/aarhus-convention/compliance- Committee

[10] Jo aiemmassa tutkimuksessa EIP ilmoitti oikeusasiamiehelle tästä poiminta-tiivistelmä-lähestymistavasta (ks. OI/3/2013/MHZ, 22–23 kohta, https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/54587).

[11] https://www.eib.org/attachments/access_to_information_en.pdf

[12] ”A.1 Johdanto 1. Ympäristö- ja sosiaalialan menettelyjä ja käytäntöjä koskevassa käsikirjassa, jäljempänä ’käsikirja’, annetaan EIP:n hankeryhmille neuvoja EIP:n toimien ympäristö- ja sosiaalipoliittisen arvioinnin ja seurannan suunnittelusta ja hallinnoinnista EIP:n vakiintuneen ympäristö- ja sosiaalipoliittisen kehyksen mukaisesti. Käsikirja perustuu lähestymistapaan, jolla arvioidaan, hallitaan ja seurataan ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia suhteessa niiden merkitykseen. Siinä kuvataan vaiheet EIP:n kaikkien toimien osalta kaikilla alueilla koko hankesyklin ajan toteuttamien ympäristö-, sosiaali- ja seurantatoimien laajuuden määrittämiseksi. Siinä selitetään myös sellaisten erikoistuneiden yksiköiden tai henkilöiden roolia, jotka yhdessä varmistavat, että EIP:n toiminta vastaa mahdollisimman korkeita vaatimuksia. Käytäntöjä ja standardeja sovelletaan kaikkiin EIP:n toimiin.”

[13] https://consult.eib.org/consultation/essf-2021-en/#fact-bank-2 (luettelo asiakirjoista kuulemisasiakirjoissa).

[14] Århusin valvontakomitean sihteeristö kommentoi tätä kysymystä EIP:n uutta avoimuuspolitiikkaa koskevassa lausunnossaan ”On huolestuttavaa, että näiden hankkeiden olemassaolosta ei julkistettaisi lainkaan tietoja ennen hallintoneuvoston hyväksyntää eikä joissakin tapauksissa edes ennen lainojen julkistamista. Vaikka osa tai jopa suurin osa hanketiivistelmään tyypillisesti sisältyvistä tiedoista saattaa tietyssä tapauksessa joutua [pidättäytymään] 5 jaksossa esitettyjen poikkeusten mukaisesti, tämä ei saisi estää hanketiivistelmään sisältyvien muiden tietojen julkistamista (ks. [Århusin] yleissopimuksen 4 artiklan 6 kohta).” https://consult.eib.org/consultation/tpconsultation-2020-en/consultation/view_respondent?uId=17687507

(sivu 9, ylhäällä).