Johdanto

1. Kolme kansalaisyhteiskunnan organisaatiota valitti Euroopan oikeusasiamiehelle siitä, että EIP ei noudata täysimääräisesti velvoitettaan julkaista ympäristötietoja hankkeista, joita se rahoittaa suoraan.

2. Velvollisuus julkaista ympäristötietoja perustuu Århusin yleissopimukseen ^[1], joka on EU:ta, sen toimielimiä ja allekirjoittajavaltioita sitova kansainvälinen yleissopimus. Velvoite merkitsee lyhyesti sanottuna sitä, että julkiset laitokset julkaisevat tiettyjä "ympäristötietoja" aina, kun kyseisellä toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia.

3. Velvollisuus julkaista järjestelmällisesti ja aktiivisesti ympäristötietoa on toinen Århus-lainsäädännön kahdesta keskeisestä avoimuutta koskevasta näkökohdasta ^[2]. Toinen on velvollisuus paljastaa ympäristötietoa, kun joku sitä pyytää.

4. Näiden avoimuusvelvoitteiden täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta Århusin lainsäädännön kokonaisjärjestelmä toimisi. Århus-lainsäädäntöön sisältyy kaksi lisäpiirrettä: yleisön osallistuminen päätöksentekoon, joka liittyy toimintaan, jolla on merkittävä vaikutus ympäristöön, ja yleisön oikeus turvautua hallinnollisiin ja oikeudellisiin muutoksenhakukeinoihin tällaisen toiminnan yhteydessä.

5. EIP julkaisee verkossa tietoa rahoittamistaan hankkeista. Näiden hankkeiden verkkotiivistelmät sisältävät ympäristö- ja sosiaalitietoa ^[3].

6. Kantelijat katsovat, että EIP julkaisee liian vähän "ympäristötietoja" ja että se julkaisee ne liian myöhään. Ne väittivät erityisesti, että EIP:n nykyinen lähestymistapa ei anna yleisölle mahdollisuutta vaikuttaa EIP:n päätöksentekoon sen rahoittamien yksittäisten hankkeiden osalta. Toisin sanoen ne eivät voi tehokkaasti käyttää Århusin lainsäädännön mukaisia keskeisiä oikeuksiaan eli osallistua päätöksentekoon ja käyttää oikeussuojakeinoja.

7. Kantelijat ilmaisivat huolensa siitä, että EIP päättää hankkeen rahoittamisesta varhaisessa vaiheessa ja että EIP seuraa, noudattavatko hankkeiden toteuttajat (jotka toteuttavat EIP:n osarahoittamia hankkeita) ympäristöön liittyviä velvoitteitaan.

Tutkimus ja tämä päätös

8. Tutkimuksen yhteydessä oikeusasiamies antoi kesäkuussa 2021 alustavan arvioinnin ^[4], joka sisälsi ehdotuksia. EIP lähetti oikeusasiamiehelle yksityiskohtaisen vastauksen marraskuussa 2021, ja kantelijat esittivät huomautuksia kyseisestä vastauksesta.

9. Tässä päätöksessä arvioidaan EIP:n vastausta oikeusasiamiehen ehdotuksiin. EIP hyväksyi osan niistä, osa hylättiin sillä perusteella, että oikeusasiamies piti niitä kohtuullisina, kun taas osa on jouduttu toistamaan. Seuraavilla muutoksilla on merkitystä.

10. EIP on hiljattain tarkistanut avoimuuskäytäntöjä koskevia hallinnollisia sääntöjään ^[5] ja tarkistanut merkittävästi myös ympäristö- ja sosiaalialan puitteitaan ^[6]. Näiden tarkistusten vaikutusta EIP:n toimien avoimuuteen ei voida vielä arvioida. Oikeusasiamiehellä on tilaisuus tehdä niin tulevien kantelujen perusteella.

11. Oikeusasiamies on lisäksi tarkistanut lähestymistapaa, jota sovelletaan kanteluihin, jotka koskevat EIP:n kieltäytymistä antamasta asiakirjojaan yleisön tutustuttavaksi. Hakijat voivat kääntyä oikeusasiamiehen puoleen välittömästi sen jälkeen, kun uudelleentarkastelupyyntöä koskeva kielteinen päätös, jäljempänä ’uudistettu pyyntö’^[7], on tehty.

12. Ympäristötiedon avoimuutta koskeva kysymys on lisäksi sisällytetty oikeusasiamiehen nykyiseen strategiseen työhön, ja sen on tarkoitus sisältää riippumattoman tutkimuksen teettäminen ympäristötiedon julkaisemista koskevista parhaista käytännöistä kansainvälisissä rahoituslaitoksissa sekä tietojenvaihto alan kansainvälisten asiantuntijaelinten kanssa.

Hankkeita koskevia asiatietoja sisältävien asiakirjojen järjestelmällinen julkaiseminen verkossa

13. EIP:n hankkeiden hyväksymisprosessin viimeiset vaiheet ovat osa EIP:n sisäistä päätöksentekoprosessia. Näin ollen EIP:llä on oikeus olla antamatta tiettyjä tietoja, jotka liittyvät esimerkiksi sisäisiin lausuntoihin, näkemyksiin tai keskusteluihin ristiriitaisista prioriteeteista (”deliberatiivinen sisältö”).

14. EIP:n olisi kuitenkin toteutettava lisätoimia julkaistakseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisimman paljon tosiasioihin perustuvaa tietoa hankkeista, joita sen yksiköt tutkivat mahdollisen rahoituksen saamiseksi.

15. Oikeusasiamies antoi tunnustusta EIP:n pyrkimyksille poimia, tiivistää ja julkaista huolellisesti "ympäristötietoja" hankeasiakirjoistaan. Hän kannusti EIP:tä jatkamaan tätä työtä. Sen lisäksi, että oikeusasiamies ilmaisi huolensa siitä, julkaistaanko kaikki ympäristötiedot tällaisissa yhteenvedoissa, hän totesi, että "ympäristötiedot" ymmärretään paremmin, jos niitä luetaan asiayhteydessään. Oikeusasiamies ehdotti siksi, että EIP toteuttaisi käytännön toimia sen varmistamiseksi, että asiakirjat, joita ei tällä hetkellä julkaista ja jotka sisältävät ”ympäristötietoa”, mukaan lukien EIP:n sisäiset asiakirjat, jotka liittyvät sen due diligence -arviointiin ja ovat peräisin siitä, jäsennellään siten, että asiakirjat voidaan julkaista nopeasti, myös ennen lopullista päätöstä EIP:n rahoituksesta tietylle hankkeelle ^[8]. Tämä merkitsisi jonkinasteista vakiomuotoisten asiakirjojen uudelleenjärjestelyä, mutta useimmissa tapauksissa "tietoisen sisällön" erottamisen hankkeita koskevista tosiseikoista olisi oltava yksinkertaista. EIP voisi pyytää hankekumppaneita toimittamaan asiakirjoja sellaisessa muodossa ja rakenteessa, joka helpottaa tällaista eriyttämistä.

16. EIP vastasi, että sen mielestä sen nykyinen lähestymistapa on riittävä.

17. Oikeusasiamies pitää valitettavana, että EIP ei suostunut järjestämään uudelleen ympäristötietoja sisältäviä asiakirjojaan (mukaan lukien sisäiset due diligence -asiakirjat). Tämä mahdollistaisi muun muassa kaikkien rahoitettaviksi harkittuja hankkeita koskevien ei-luottamuksellisten tosiasioiden julkaisemisen hyvissä ajoin eli ennen hyväksymispäätöstä. Ehdotuksen toteuttaminen antaisi yleisölle mahdollisuuden ymmärtää paremmin, mitä tietoja EIP pitää tärkeinä rahoituspäätöstensä kannalta.

18. Oikeusasiamies aikoo tarkastella tätä kysymystä uudelleen tulevaisuudessa EIP:n päivitettyjen avoimuussääntöjen sekä ympäristö- ja sosiaalisten puitteiden mahdollisen tulevan seurannan yhteydessä. Oikeusasiamies on lisäksi luomassa yhteyksiä tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Århusin yleissopimuksen ^[9] nojalla perustettuun valvontakomiteaan jatkaakseen tietojenvaihtoa näistä asioista.

Ympäristötietoa sisältävien asiakirjojen luettelon julkaiseminen

19. Oikeusasiamies teki seuraavan ehdotuksen, joka liittyi joiltakin osin edellä mainittuun ehdotukseen:

Hankkeisiin liittyvät EIP:n verkkotiivistelmät on koottu lähdeasiakirjoista. Oikeusasiamies ehdottaa, että verkkotiivistelmiin sisällytetään järjestelmällisesti liite, jossa on kattava ja ajantasainen luettelo näistä lähdeasiakirjoista. Jos jotkin näistä lähdeasiakirjoista ovat saatavilla verkossa – joko EIP:n itsensä tai muiden julkisten elinten tai hankkeiden toteuttajien aktiivisen julkaisemisen kautta – verkkolinkki olisi annettava.

20. EIP laatii verkossa tiivistelmiä, jotka sisältävät ympäristötietoa. Tämä perustuu ulkoisiin ja sisäisiin asiakirjoihin ^[10]. Näiden asiakirjojen viitetiedot tai otsikot voitaisiin luetella. Tällainen luettelo voitaisiin julkaista yhdessä yhteenvetojen kanssa, ja sitä voitaisiin päivittää hankkeen aikana.

21. Näin yleisö voisi yksilöidä tärkeimmät asiakirjat, jotka se haluaisi toimittaa EIP:lle.

22. Koska EIP ei käsitellyt tätä ehdotusta sisällöllisesti, oikeusasiamies kehottaa sitä harkitsemaan ehdotusta uudelleen.

23. Oikeusasiamies ei ole tietoinen väitteistä, joiden mukaan EIP:n olisi ehkä toimitettava julkinen luettelo viiteasiakirjoista (nimikkeistä ja päivämääristä), joista se poimii ja tiivistää ”ympäristötietoja”, mukaan lukien asiakirjat, jotka liittyvät sen hankkeiden due diligence -arviointiin tai jotka on laadittu osana sitä. Vaikka asiakirjojen sisältö voi poikkeuksellisesti olla luottamuksellista, niiden olemassaolo sinänsä ei yleensä ole luottamuksellista. Oikeusasiamies katsoo, että olisi myös EIP:n edun mukaista asettaa saataville luettelot asiakirjoista, joista se poimii ja tiivistää ”ympäristötietoja”, mukaan lukien asiakirjat, jotka liittyvät sen hankkeiden due diligence -arviointiin tai jotka on laadittu osana sitä. Tällaiset luettelot sisältäisivät vain perustiedot asiakirjojen olemassaolosta (otsikot ja päivämäärät). Vaikka ei ehkä ole mahdollista antaa yleisön tutustuttavaksi kaikkia asiakirjoja (niiden sisällöstä riippuen), asiakirjojen olemassaolo sinänsä ei saisi tavanomaisissa olosuhteissa olla luottamuksellista.

24. Oikeusasiamies toistaa näin ollen tämän ehdotuksen jäljempänä.

Seurantaraporttien julkaiseminen

25. Oikeusasiamies teki tämän ehdotuksen:

Sellaisten hankkeiden osalta, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, EIP:n olisi käytettävä sisäänrakennettua asiakirjojen avoimuutta, jotta se voi julkaista seurantakertomuksensa aktiivisesti ja nopeasti, jotta yleisö voi tiedottaa niiden sisällöstä ajoissa, jotta huolenaiheet voidaan ilmaista ja ottaa asianmukaisesti huomioon EIP:n lopullisessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

26. EIP vastasi, että sen nykyiset käytännöt ovat riittäviä.

27. Oikeusasiamies korostaa, että Århus-asetuksella pyritään lisäämään ympäristötiedon avoimuutta, jotta yleisö voi vaikuttaa käynnissä oleviin toimiin tai politiikkoihin. Seurantakertomusten, erityisesti vaatimustenmukaisuuden arviointien, julkaiseminen oikea-aikaisesti antaisi yleisölle mahdollisuuden tuoda esiin mahdollisia huolenaiheita, jotka voitaisiin ottaa huomioon EIP:n lopullisessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

28. Oikeusasiamies panee merkille EIP:n kannan, jonka mukaan järjestelmällisiä muutoksia ei tarvita, koska sen nykyisiä käytäntöjä pidetään riittävinä. Edellä esitetyistä syistä hän katsoo kuitenkin, että koska EIP ei ole julkaissut seurantakertomuksiaan, se ei ole saavuttanut itselleen asettamiaan kunnianhimoisia avoimuustavoitteita. Oikeusasiamies katsoo, että tätä asiaa voidaan mitä todennäköisimmin käsitellä paremmin tulevissa hankekohtaisissa tutkimuksissa.

Aikajanan tarjoaminen hankkeille verkossa

29. Oikeusasiamies teki tämän ehdotuksen:

Koska EIP:n hankesivut liittyvät hyvin määriteltyyn ja hyvin hallinnoituun hankesykliin, joka sisältää tärkeimmät vaiheet/tapahtumat, oikeusasiamies ehdottaa, että EIP kopioi esimerkiksi valitusmekanisminsa hyvät käytännöt ja sisällyttää niihin järjestelmällisesti päivitetyn aikataulun työnkulun, joka osoittaa, missä vaiheessa hanke on. Tämä voisi olla hyödyllistä yhdistää sähköposti-ilmoitusvaihtoehtoon, joka kunkin vaiheen käynnistämiseksi ja viimeistelemiseksi lähettäisi sähköpostiviestin yleisölle, joka on rekisteröitynyt tällaisiin ilmoituksiin. Kaikkien hankesyklissä esitettyjen vaiheiden lisäksi siihen voisi sisältyä myös vaihe, jossa komissio ja jäsenvaltio ovat antaneet hyväksynnän EIP:n perussäännön 19 artiklan mukaisesti.

30. Tässä ehdotuksessa käsiteltiin keskeistä kysymystä yleisön osallistumisesta eli avoimuutta siitä, mitä päätöksiä tehdään ja milloin.

31. EIP vastasi rakentavasti toteamalla, että osana sitoumustaan lisätä hankesyklinsä avoimuutta EIP julkaisee hankesyklin tärkeimpien välitavoitteiden aikataulun. Tämä käyttäjäystävällinen aikajana lisätään projektisivulle. Lisäksi EIP pyrkii tarjoamaan hankkeille automaattisen sähköposti-ilmoitusjärjestelmän, jotta tilaajat saavat sähköpostiviestejä jokaisessa vaiheessa.

32. Oikeusasiamies on tyytyväinen EIP:n vastaukseen tähän ehdotukseen ja odottaa, että se pannaan täysimääräisesti täytäntöön.

Ympäristöpäästöjä koskevien hankkeiden selkeä ilmoittaminen

33. Oikeusasiamies ehdotti seuraavaa:

EIP:n verkkotiivistelmät voisivat alusta alkaen sisältää tietoja siitä, liittyykö hankkeeseen tai aiheutuuko siitä ”ympäristöpäästöjä” (asetuksen (EU) N:o 1367/2020 6 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisesti). Tämä on prioriteettiluokka EU:n Århus-lainsäädännössä. On tärkeää, että yleisö tietää, koskeeko hanke päästöjä.

34. EIP vastasi, että tällaiset tiedot ovat saatavilla sen julkaisemissa hankkeita koskevissa ympäristöraporteissa ja että tiedot on näin ollen jo toimitettu.

35. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että tiedot annetaan hankkeista julkaistavissa ympäristöselostuksissa. Kun kuitenkin otetaan huomioon ympäristöön joutuneita päästöjä koskevien tietojen erityinen merkitys, oikeusasiamies katsoo, että olisi hyvä käytäntö mainita nimenomaisesti ja selkeästi verkkohankkeiden yhteenvedoissa aina, kun hanke koskee ”ympäristöön joutuneita päästöjä”. Ei vaikuta olevan mitään hallinnollista syytä, miksi tällaisia tietoja ei voitaisi antaa verkkotiivistelmissä: se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sisällyttämällä asiaankuuluva kenttä sisällönhallintajärjestelmään. Oikeusasiamies toistaa näin ollen tämän ehdotuksen jäljempänä.

Muutoksenhakua koskevien tietojen ja ohjeiden saatavuus

36. Oikeusasiamies teki seuraavat ehdotukset:

EIP voisi sisällyttää hankesivuilleen järjestelmällisemmin tietoja a) siitä, missä tietopyyntöjä voidaan esittää sillä kansallisella tasolla, jolla hanke toteutetaan (tämä voi olla tietopyyntöjen esittämiseen tarkoitetun verkkosivun yksinkertainen osoite), ja b) siitä, mistä voi hakea muutosta kansallisella tasolla, jos katsotaan, että pyyntöjä ei käsitellä asianmukaisesti.

Oman ympäristötiedon saatavuutta koskevan oppaansa lisäksi EIP voisi aktiivisesti ja järjestelmällisesti kiinnittää yleisön huomion Århusin yleissopimusta koskevaan YK:n Euroopan talouskomission yksityiskohtaiseen täytäntöönpano-oppaaseen, jonka tarkoituksena on opastaa yleisöä Århusin yleissopimuksen [lainsäädännön] soveltamisessa.

37. Ensimmäisen ehdotuksen osalta EIP totesi, että tällaisen luettelon luotettavuuden varmistaminen vaatisi jatkuvasti suhteetonta työtä. Toisen ehdotuksen osalta EIP ilmoitti oikeusasiamiehelle, että sen ympäristötiedon saatavuutta koskevassa oppaassa on jo linkki UNECE:n täytäntöönpano-oppaaseen.

38. Oikeusasiamies ymmärtää EIP:n huolen ensimmäisestä ehdotuksesta. Luettelon ylläpitäminen useilta lainkäyttöalueilta saaduista tiedoista voi aiheuttaa riskin.

39. Toisen ehdotuksen osalta oikeusasiamies ymmärtää, että EIP viittaa asiakirjaan ”Opas EIP:n hallussa olevien ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevien tietojen/asiakirjojen saamisesta”^[11]. On todellakin myönteistä, että tässä viitataan UNECE:n täytäntöönpano-oppaaseen. EIP:n hankkeiden yhteenvetosivuilla on kuitenkin oikeassa reunassa hyödyllisiä linkkejä EIP:n avoimuuspolitiikkaan ja hankkeiden toteuttajille tarkoitettuun hankintaoppaaseen, mutta nämä tai muut vastaavat yhteenvedot eivät näytä sisältävän linkkiä edellä mainittuun EIP:n ympäristötiedon saatavuutta koskevaan oppaaseen. Tämä opas olisi hyödyllistä sisällyttää hankkeen kannalta merkityksellisten asiakirjojen luetteloon, minkä vuoksi oikeusasiamies tekee asiaa koskevan ehdotuksen.

”Hankesykliä” koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkaiseminen

40. Oikeusasiamies ehdotti seuraavaa:

EIP voisi varmistaa, että kaikki asiakirjat – mukaan lukien sen hanketiivistelmät – julkaistaan aktiivisesti ja järjestelmällisesti englannin lisäksi sen maan tärkeimmällä virallisella kielellä, jossa hanke toteutetaan, sekä sellaisten alueiden kielillä, joihin kyseinen hanke vaikuttaa selvästi ja erityisesti merkittävästi (esimerkiksi hankkeen täytäntöönpanomaan rajan toisella puolella sijaitseva alue, johon hanke vaikuttaa).

Julkaisun viivästymisen välttämiseksi käännös voidaan ladata, kun se on saatavilla englanninkielisen version julkaisemisen jälkeen.

EIP voisi myös varmistaa, että jokaisella hankesivulla on linkki yhteen tai useampaan verkkokäännösvälineeseen, joka mahdollistaa nopean konekääntämisen muille kielille.

41. Ensimmäisen ehdotuksen tarkoituksena oli hankkia ilmeiseltä vaikuttava standardi: Kansalaisten, joiden maassa tai alueella EIP:n rahoittama hanke toteutetaan, olisi voitava tutustua EIP:n julkaisemiin asiaan liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin omalla kielellään.

42. EIP on vastannut, että sillä ei ole resursseja toimittaa käännöksiä. Sähköisten konekäännöstyökalujen osalta se toteaa, ettei se voi käyttää verkkosivustoaan tällaisten työkalujen mainostamiseen.

43. Oikeusasiamies ymmärtää, että voi olla kohtuutonta kääntää (tarvittaessa) kaikki sen erilaisten verkkohankkeisiin liittyvien yhteenvetojen lähdeasiakirjat. Tämä johtuu siitä, että eräät erittäin suuret lähdeasiakirjat olisivat asiakirjoja, jotka EIP on saanut muista lähteistä, ennen kaikkea hankkeiden toteuttajilta. Paikallisesti työskentelevien hankkeiden toteuttajien on kuitenkin oletettavasti useimmissa tapauksissa täytynyt laatia tällaiset asiakirjat asiaankuuluvalla kielellä (kansallisille viranomaisille), mikä tarkoittaa, että niiden sisältö on joka tapauksessa maan kansalaisten saatavilla. Mitä tulee EIP:n huoleen siitä, että sen ei pitäisi edistää erityisiä verkkokäännösvälineitä, oikeusasiamies katsoo, että tämä huolenaihe ei ole perusteeton. Lisäksi asiasta kiinnostuneet kansalaiset ovat joka tapauksessa todennäköisesti tietoisia vähintään yhdestä tai kahdesta tällaisesta verkkotyökalusta. Näin ollen oikeusasiamies hyväksyy EIP:n vastauksen.

44. Ehdotuksen päätavoite on kuitenkin edelleen ajankohtainen. Asiaankuuluvien käännösten tarjoaminen on yksi keskeinen näkökohta siinä, miten EU toteuttaa avoimuutta kansalaisia kohtaan. On tietenkin tärkeää toimittaa käännöksiä verkossa olevista hankeyhteenvedoista sen varmistamiseksi, että sen maan kansalaiset, jossa hanke toteutetaan, voivat lukea hankkeesta. Oikeusasiamies tekee näin ollen asiaa koskevan ehdotuksen.

Yksityiskohtaiset tiedot hankesyklistä

45. Oikeusasiamies ehdotti seuraavaa:

EIP piti oikeusasiamiehen tutkimusryhmälle hyödyllisen esityksen hankesyklistä. Se sisälsi tosiseikkoja kuvailevia tietoja. Oikeusasiamies katsoo, että näin yksityiskohtaisten tietojen antaminen yleisölle voi vain auttaa lisäämään luottamusta EIP:n työn ammattimaisuuteen. EIP voisi harkita tällaisten yksityiskohtaisempien tietojen antamista verkkosivuilla, joilla se jo antaa jonkin verran tietoa hankkeiden käsittelystä.

46. Tämä ehdotus tehtiin niiden erittäin hyödyllisten ja yksityiskohtaisten tietojen perusteella, jotka EIP toimitti oikeusasiamiehen tutkintaryhmälle power point -esityksen muodossa. Lisäksi EIP:n verkkosivustoa haettaessa EIP:n eri sivuilta tai asiakirjoista saatiin vaihtelevassa määrin tietoa EIP:n hankesykleistä. Oikeusasiamies katsoi, että EIP:n olisi hyödyllistä julkaista yksi konsolidoitu ja yksityiskohtainen tietopaketti hankesyklistään.

47. EIP on pyytänyt yksiköitään panemaan tämän ehdotuksen täytäntöön. Oikeusasiamies on erittäin tyytyväinen tähän myönteiseen vastaukseen.

48. Oikeusasiamies olettaa, että ehdotuksen täytäntöönpanoon sisältyy EIP:n ympäristö- ja sosiaalikäsikirjan, joka on yksityiskohtainen mutta vanhentunut käsikirja (2013) EIP:n toimien suunnittelusta, hallinnoinnista, arvioinnista ja seurannasta [12], uusien versioiden tai muiden vastaavien uusien tai tarkistettujen asiakirjojen julkaiseminen verkossa. Oikeusasiamies toteaa, että tämä vuoden 2013 käsikirja oli osa tausta-asiakirjoja äskettäisessä julkisessa kuulemisessa ja EIP:n ympäristökestävyyttä ja sosiaalista kestävyyttä koskevan kehyksen tarkistamisessa ^[13].

Hallituksen kokousten pöytäkirjojen oikea-aikainen julkaiseminen

49. Oikeusasiamies ehdotti, että EIP julkistaisi hallintoneuvoston pöytäkirjan enintään kolmen viikon kuluessa kokouksesta.

50. Tämän ehdotuksen tarkoituksena oli parantaa tilannetta, jossa hallituksen pöytäkirjat julkistettiin usein kolmen kuukauden kuluessa kokouksesta. Oikeusasiamies piti tätä kohtuuttomana.

51. EIP ei hyväksynyt ehdotusta. Se totesi, että pöytäkirjaluonnoksesta keskustellaan/keskustellaan yhdessä ja perusteellisesti seuraavassa kokouksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pöytäkirjaa ei voi julkaista aikaisemmin kuin kuuden viikon kuluttua.

52. Oikeusasiamies ei voi ilman päinvastaista konkreettista tietoa hyväksyä sitä, että johtajat eivät voisi ja olisivat halukkaita sopimaan nopeasti pöytäkirjoista ja hyväksymään niitä sellaisten sähköisten viestintävälineiden avulla, joita nyt käytetään laajasti kansainvälisten instituutioiden ja hallitusten kaikilla tasoilla.

53. Oikeusasiamies ei pidä EIP:n vastausta kohtuullisena. Käytännön seuraus siitä, että pöytäkirja julkaistaan niin myöhään, on se, että se vie johtajilta mahdollisuuden ottaa huomioon kaikki rakentavat kannanotot, joita yleisön jäsenet, jotka ovat kuulleet pöytäkirjaa, voivat oikeutetusti antaa heille ennen seuraavaa kokoustaan.

54. Oikeusasiamies tekee näin ollen asiaa koskevan ehdotuksen jäljempänä.

Hanketiivistelmien julkaisematta jättäminen

55. Vastauksessaan oikeusasiamiehen ehdotuksiin EIP selitti useita asiayhteyteen liittyviä seikkoja. Se mainitsi esimerkiksi, että sen on kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten etuihin. Se viittasi esimerkiksi siihen, että se ei aina julkaise tietoja uusista lainahankkeista, koska se vahingoittaisi yritysten etuja. Se viittaa tähän seuraavasti:

”EIP:n avoimuuspolitiikan mukaan rajoitettua määrää hankkeita ei saa julkistaa ennen hallintoneuvoston hyväksyntää, jotta voidaan suojella perusteltuja etuja julkistamista koskevien poikkeusten perusteella. EIP julkaisi vuonna 2020 hanketiivistelmiä 72 prosentista hyväksytyistä hankkeista ennen hallintoneuvoston hyväksyntää.”

56. Oikeusasiamies ei tehnyt tähän liittyviä ehdotuksia alustavassa arvioinnissaan. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että nyt on tarpeen käsitellä yhtä tämän asian näkökohtaa.

57. Oikeusasiamies tunnustaa täysin liiketoimintaympäristön, jossa EIP - kuten niin monet muutkin EU:n toimielimet ja elimet - toimii, ja että tämä luo liiketoimintaan liittyviä luottamuksellisuusvelvoitteita. Tässä yhteydessä on kuitenkin kyse julkisesta elimestä (EIP) ja siitä, miten sen toiminta liittyy julkisiin periaatteisiin ja normeihin. Tässä yhteydessä voi olla hämmentävää vain, jos hankejulkaisukäytäntö vaarantuu EIP:n tarkoittamassa laajuudessa, kuten edellä on mainittu.

58. Samoin kuin edellä mainittu asiakirjojen sisällön ja niiden olemassaolon välinen ero, EIP:n on oletettavasti mahdollista julkaista verkossa hanketiivistelmiä, joissa annetaan vähimmäistiedot mutta ei ilmaista luottamuksellista sisältöä, jotta yleisöllä on tietoa sellaisten hankkeiden olemassaolosta, luonteesta ja sijainnista, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ^[14].  

59. Lisäksi olisi hyvä käytäntö mainita tällaisissa lyhyemmissä yhteenvedoissa nimenomaisesti tietojen/asiakirjojen ilmoittamatta jättämistä koskeva poikkeus.

60. Oikeusasiamies tekee asiaa koskevan ehdotuksen.

Päätelmä

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies lopettaa asian käsittelyn, koska lisätutkimukset eivät ole tässä vaiheessa perusteltuja.

Kantelijoille ja EIP:lle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Parannusehdotuksia

Lähdeasiakirjojen luettelon julkaiseminen

EIP laatii verkossa tiivistelmiä, jotka sisältävät ympäristötietoa. Se tekee sen ulkoisten ja sisäisten asiakirjojen perusteella. Näiden asiakirjojen viitetiedot tai otsikot voidaan luetella ja luettelo julkaista yhdessä yhteenvetojen kanssa ja päivittää hankkeen aikana.

EIP:n olisi asetettava saataville julkinen luettelo viiteasiakirjoista (nimikkeistä ja päivämääristä), joista se poimii ja tekee yhteenvedon ”ympäristötiedoista”, mukaan lukien sisäiset asiakirjat, jotka se on laatinut osana hankkeiden asianmukaista huolellisuutta koskevaa arviointiaan. Vaikka asiakirjojen sisältö voi poikkeuksellisesti olla luottamuksellista, niiden olemassaolo sinänsä ei yleensä voi olla luottamuksellista.

EIP:n olisi sisällytettävä tällainen luettelo kaikkiin julkaisemiinsa tiivistelmiin hankkeista, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, olipa kyse sitten alustavista hanketiivistelmistä tai myöhemmistä, kuten ”ympäristöä ja sosiaalisia kysymyksiä koskevista tietolomakkeista” tai tällaisten hankkeiden seurantaan ja päättämiseen liittyvistä tiivistelmistä/lomakkeista.

Merkintä aina, kun hanke koskee ”ympäristöpäästöjä”

Päästöjä koskevia tietoja annetaan hankkeista julkaistavissa ympäristöselostuksissa. Tämä on hyvä perusta panna täysimääräisesti täytäntöön oikeusasiamiehen ehdotus mainita nimenomaisesti ja selkeästi verkkohankkeiden yhteenvedoissa aina, kun hanke koskee ”ympäristöön joutuneita päästöjä”. Århusin lainsäädännössä annetaan erityinen painoarvo tälle luokittelulle, joka on hankkeen kannalta olennaista ympäristötietoa. Näiden tietojen antamiselle verkkotiivistelmissä ei näytä olevan hallinnollisia esteitä (se voi olla yksinkertainen rasti ruutuun). Oikeusasiamies ehdottaa näin ollen, että EIP tekee niin.

Lisätään näkyvämpi viittaus Århusin yleissopimuksen täytäntöönpano-oppaaseen.

On myönteistä, että EIP:n ympäristötiedon saatavuutta koskevassa oppaassa viitataan UNECE:n täytäntöönpano-oppaaseen. Vaikka EIP:n hankkeiden yhteenvetosivuilla on oikeassa reunassa hyödyllisiä linkkejä EIP:n avoimuuspolitiikkaan ja hankkeiden toteuttajille tarkoitettuun hankintaoppaaseen, nämä tai muut vastaavat yhteenvedot eivät näytä sisältävän linkkiä edellä mainittuun EIP:n ympäristötiedon saatavuutta koskevaan oppaaseen. EIP:n olisi sisällytettävä tämä opas hankkeen kannalta merkityksellisten asiakirjojen luetteloon.

Hankemateriaalin käännös asianomaisen maan kielellä

Asiaankuuluvien käännösten tarjoaminen on yksi keskeinen näkökohta siinä, miten EU toteuttaa avoimuutta kansalaisia kohtaan. Hankkeen verkkotiivistelmien käännökset auttavat varmistamaan, että sen maan kansalaiset, jossa hanke toteutetaan, voivat lukea hankkeesta. EIP:n olisi tehostettava toimiaan tältä osin.

Johtajien kokouksen pöytäkirjan oikea-aikainen julkaiseminen

EIP:n olisi julkaistava hallintoneuvoston kokousten pöytäkirjat enintään kolmen viikon kuluessa, myös jos tämä tarkoittaa, että hallintoneuvoston jäsenten on sovittava pöytäkirjasta ja hyväksyttävä se sähköisten viestintävälineiden avulla.

Julkaistaan järjestelmällisesti tietoja hankkeiden olemassaolosta

Luottamuksellisuusnäkökohdat voivat estää EIP:tä julkaisemasta kaikkia vakiotietoja joistakin hankkeista. Luottamuksellisuuteen liittyviin huolenaiheisiin olisi kuitenkin voitava puuttua julkaisemalla vähemmän tietoja kuin tavallisesti asetetaan saataville, jotta voidaan varmistaa tällaisten hankkeiden olemassaolon ja luonteen nopea julkistaminen. EIP:n olisi tehtävä niin, ja näissä tapauksissa olisi mainittava erityinen luottamuksellisuusperuste, jonka vuoksi julkistaminen on rajoitetumpaa.

 

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 21.4.2022

 

[1] https://unece.org/environment-policy/public-participation/aarhus-convention/text

[2] ”Århusin lainsäädännössä” viitataan tässä tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehtyyn Århusin yleissopimukseen unionin toimielimissä ja elimissä sekä kyseisen yleissopimuksen soveltamisesta annettuun EU:n asetukseen (EY) N:o 1367/2006.

[3] Tiivistelmillä tarkoitetaan EIP:n verkkosivuillaan antamia tietoja hankkeista (alustava hanketiivistelmä, hankkeiden aikana ja lopussa esitettävät tietolomakkeet, ympäristö- ja sosiaalialan tietolomake jne.).

[4] Saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/doc/preliminary-finding/en/142831

[5] https://www.eib.org/en/publications/eib-group-transparency-policy-2021

[6] https://consult.eib.org/consultation/essf-2021-fi/

[7] Uudistettu hakemus olisi oikeusasiamiehen työtä sääntelevän EU:n lainsäädännön mukainen ”asianmukainen hallinnollinen lähestymistapa”. Uudistetun hakemuksen osalta ks. EIP:n hallinnollisten sääntöjen 5.31–5.33 artikla.

[8] Ks. EIP:n avoimuuspolitiikan 4.7 ja 4.8 artikla, joiden mukaan hanketiivistelmät julkaistaan vähintään kolme viikkoa ennen kuin EIP:n hallintoneuvosto harkitsee hankkeen hyväksymistä.

[9] https://unece.org/environment-policy/public-participation/aarhus-convention/compliance-komitea

[10] EIP ilmoitti oikeusasiamiehelle jo aiemmassa tutkimuksessa tästä ns. extraction-summarise-lähestymistavasta (ks. OI/3/2013/MHZ, 22–23 kohta, https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/54587).

[11] https://www.eib.org/attachments/access_to_information_fi.pdf

[12] ”A.1 Johdanto 1. Ympäristöä ja sosiaalisia menettelyjä ja käytäntöjä koskevassa käsikirjassa, jäljempänä ’käsikirja’, annetaan EIP:n hankeryhmille neuvoja EIP:n toimien ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja seurannan suunnittelusta ja hallinnoinnista EIP:n vakiintuneen ympäristö- ja sosiaalipoliittisen kehyksen mukaisesti. Käsikirja perustuu ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin, hallintaan ja seurantaan suhteessa niiden merkitykseen. Siinä kuvataan vaiheet niiden ympäristöön liittyvien, sosiaalisten ja seurantatoimien laajuuden määrittämiseksi, joita EIP toteuttaa kaikkien toimien osalta kaikilla alueilla koko hankesyklin ajan. Siinä selitetään myös sellaisten erikoistuneiden yksiköiden tai henkilöiden roolia, jotka yhdessä varmistavat, että EIP:n toiminnassa noudatetaan mahdollisimman korkeita normeja. Käytäntöjä ja standardeja sovelletaan kaikkiin EIP:n toimiin.”

[13] https://consult.eib.org/consultation/essf-2021-en/#fact-bank-2 (asiakirjaluettelo kuulemisasiakirjoissa).

[14] Århusin valvontakomitean sihteeristö kommentoi tätä seikkaa EIP:n uutta avoimuuspolitiikkaa koskevassa lausunnossaan ”On huolestuttavaa, että näiden hankkeiden olemassaolosta ei julkistettaisi lainkaan ennen hallintoneuvoston hyväksyntää eikä joissakin tapauksissa edes ennen lainojen julkistamista. Vaikka osa tai jopa suurin osa hankkeen tiivistelmään tavallisesti sisältyvistä tiedoista on tietyssä tapauksessa mahdollisesti jätettävä antamatta 5 jaksossa esitettyjen poikkeusten mukaisesti, tämä ei saisi estää hankkeen tiivistelmän muiden tietojen luovuttamista (ks. [Århusin] yleissopimuksen 4 artiklan 6 kappale).” https://consult.eib.org/consultation/tpconsultation-2020-fi/consultation/view_respondent?uuId=17687507

(sivu 9, ylhäällä).