Kantelun tausta

1. Euroopan parlamentin jäsenet voivat muodostaa epävirallisia ryhmittymiä vaihtaakseen epävirallisesti näkemyksiä tietyistä kysymyksistä. Nämä ryhmittymät eivät ole parlamentin virallisia elimiä eivätkä edusta parlamenttia.^[1] Ryhmien on ilmoitettava parlamentille parlamentin ulkopuolelta saamastaan tuesta.^[2] Yksi tällainen epävirallinen ryhmittymä oli EU:n ja Kiinan ystävyysryhmä (Friendship Group).

2. Ystävyysryhmä järjesti lokakuussa 2019 parlamentin tiloissa Strasbourgissa tapahtuman, jossa tarjoiltiin samppanjaa ja kanapéja.

3. Marraskuussa 2020 sanomalehtiartikkelissa todettiin, että Kiinan EU-edustusto maksoi ”juomat ja välipalat” tapahtumassa vuonna 2019.^[3]

4. Parlamentin puhemies pyysi tammikuussa 2021 parlamentin jäsenten toimintaa käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa ^[4] arvioimaan, oliko ystävyysryhmän puheenjohtaja jättänyt noudattamatta parlamentin menettelysääntöjen mukaisia velvoitteitaan ^[5].

5. Muutamaa päivää myöhemmin kantelija pyysi saada tutustua ^{[6] kaikkiin} ystävyysryhmään liittyviin asiakirjoihin.

6. Parlamentti vastasi pyyntöön maaliskuussa 2021. Se totesi, että pyynnön soveltamisalaan kuului neljä asiakirjaa, nimittäin yksi sähköpostiviesti ja kaksi ystävyysryhmän puheenjohtajan puhemiehelle lähettämää kirjettä sekä yksi puhemiehen neuvoa-antavalle komitealle lähettämä kirje, jossa pyydettiin sen lausuntoa asiasta sähköpostiviestin ja kahden liitteenä olevan kirjeen kanssa.^[7] Parlamentin mukaan asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi tutkimusten tarkoitusta ja vahingoittaisi vakavasti sen päätöksentekoprosessia ^[8] - arviointiprosessi, jossa arvioidaan, oliko ystävyysryhmän puheenjohtaja noudattanut velvoitteitaan, oli samankaltainen kuin kurinpitomenettely.

7. Kantelija pyysi parlamenttia tarkistamaan päätöstään olla luovuttamatta asiakirjoja (hän teki niin sanotun uudistetun pyynnön).

8. Neuvoa-antavan komitean suosituksen jälkeen puhemies ilmoitti heinäkuussa 2021 päätöksestään ^[9] moittia puheenjohtajaa siitä, ettei tämä ollut noudattanut parlamentin menettelysäännöissä vahvistettua vaatimusta ilmoittaa ulkopuolisesta tuesta.  

9. Parlamentti vastasi elokuussa 2021 kantelijan tarkastelupyyntöön ja vahvisti alkuperäisen kantansa. Se perusteli päätöstään jälleen tarpeella suojella tutkimuksiaan ja päätöksentekoprosessiaan sekä tarvetta suojella yksilöiden yksityisyyttä ja heidän henkilötietojaan ^[10].

10. Syyskuussa 2021 kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Tiedustelu

11. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen, joka koski parlamentin kieltäytymistä antamasta pyydettyjä asiakirjoja yleisön tutustuttavaksi.

12. Tutkimuksen aikana oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tapasi parlamentin asiasta vastaavaa henkilöstöä saadakseen lisätietoja päätöksestään evätä oikeus tutustua asiakirjoihin. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tutki myös riidanalaiset asiakirjat.

Esitetyt perustelut

13. Parlamentin väitteet ovat olennaisilta osin seuraavat:  

• Neuvoa-antavan komitean tutkimuksia varten toimitettujen asiakirjojen luovuttaminen vaikuttaisi paitsi parlamentin jäsenten luottamukseen tällaisten tutkimusten luottamuksellisuuteen myös puhemiehen ja parlamentin jäsenten väliseen luottamussuhteeseen.
• Neuvoa-antava komitea on vertaiselin, ja sen tutkimukset ovat arkaluonteisia. Sen kokoukset ovat luottamuksellisia eivätkä ne ole julkisia.^[11] Neuvoa-antavan komitean tutkimusten tarkoituksena on antaa puhemiehelle toimintasuosituksia, jos menettelysääntöjä mahdollisesti rikotaan. Neuvoa-antavan komitean on näin ollen voitava luottaa tutkimustensa yhteydessä saamiinsa tietoihin voidakseen antaa puhemiehelle tietoon perustuvan suosituksen. Näin voi olla vain silloin, kun tutkinnan luottamus ja luottamuksellisuus säilyvät. Parlamentin jäsenten on voitava käyttää täysimääräisesti oikeuttaan puolustukseen ja jakaa sisäisesti tietoja heitä vastaan esitetyistä väitteistä pelkäämättä, että nämä tiedot voitaisiin paljastaa myöhemmin. Tietojen ilmaiseminen myös kyseisen päätöksen tekemisen jälkeen vähentäisi merkittävästi parlamentin jäsenten halukkuutta osallistua tuleviin tutkimuksiin ja veisi neuvoa-antavalta komitealta ja puhemieheltä tarvittavat tiedot, mikä heikentäisi vakavasti parlamentin päätöksentekoprosessia. Tässä yhteydessä parlamentti piti merkityksettömänä sitä, että joitakin tietoja on mahdollisesti jo paljastettu. Parlamentin jäsenet voivat vapaasti päättää itse, haluavatko he paljastaa neuvoa-antavalle komitealle jakamansa tiedot.
• Kun otetaan huomioon neuvoa-antavan komitean käsiteltäväksi saatettujen väitteiden vakavuus, sen suosituksiin ei saa kohdistua ulkopuolista painostusta eikä asiatonta poliittista vaikuttamista. Presidentillä on myös oltava liikkumavaraa ja tilaa ajatella. Vaikka neuvoa-antavan komitean suositukset eivät ole sitovia, niiden julkistaminen myös päätöksen tekemisen jälkeen painostaisi puhemiestä noudattamaan neuvoa-antavan komitean suosituksia. Lisäksi asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vaarantaisi puhemiehen päätöksen ja vahingoittaisi sekä parlamentin että kyseisen parlamentin jäsenen mainetta.
• Asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa ^[12], koska ne koskevat tunnistetun luonnollisen henkilön, ystävyysryhmän puheenjohtajan, toimintaa. Kantelija ei esittänyt erityistä yleisen edun mukaista tarkoitusta, jota asiakirjojen ilmaiseminen palvelisi.

14. Kantelijan väitteet ovat olennaisilta osin seuraavat:

• On vaikea uskoa, että neuvoa-antava komitea voisi päätyä erilaiseen lopputulokseen sen mukaan, onko asiakirjat julkaistu vai ei. Päätöksenteon kannalta ei pitäisi olla merkitystä sillä, voivatko lehdistö ja jotkut poliitikot käyttää asiakirjoja väärin. Poliittinen ryhmä, johon ystävyysryhmän puheenjohtaja kuuluu, on jo julkaissut osia näistä asiakirjoista, ja yleinen etu hyötyisi tietojen täydellisestä julkistamisesta.
• Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen senkin jälkeen, kun päätös puheenjohtajan nuhtelusta oli tehty, viittaa siihen, että neuvoa-antavan komitean suositus ei kestäisi valvontaa. Ehdottaessaan, että puhemiestä painostettaisiin noudattamaan suositusta ristiriitojen välttämiseksi parlamentissa, hän ei luottanut puhemiehen kykyyn pysyä omien päätöstensä takana.
• Ei ole mitään syytä olettaa, että parlamentin jäsenet olisivat vähemmän halukkaita osallistumaan tutkimuksiin, jos heidän tapaukseensa liittyvät asiakirjat julkaistaisiin. Mepit hyväksyivät neuvoa-antavan komitean mahdollisen tutkimuksen, kun he allekirjoittivat käytännesäännöt.
• Henkilötietoja ei ole tarpeen suojata, koska parlamentti itse oli jo maininnut asianomaisen parlamentin jäsenen nimen uudelleentarkastelupyyntöä koskevassa päätöksessään.
• Asiakirjojen avoimuus lisäisi yleisön käsitystä päätöksestä ja lieventäisi neuvoa-antavan komitean julkisuuskuvalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Neuvoa-antava komitea koostuu ainoastaan viidestä Euroopan parlamentin jäsenestä, joista yksi kuuluu samaan poliittiseen ryhmään kuin ystävyysryhmän puheenjohtaja. Tämä aiheuttaa riskin siitä, että yleisö pitää neuvoa-antavaa komiteaa poliittisesti vaikutusvaltaisena eikä riippumattomana, erityisesti koska kaikki poliittiset ryhmät eivät ole edustettuina neuvoa-antavassa komiteassa.

Oikeusasiamiehen arviointi

15. Tämä tapaus liittyy asiakirjoihin tutustumista koskevaan pyyntöön, joten oikeusasiamies ei ota tässä kantaa yleisiin kysymyksiin, kuten neuvoa-antavan komitean kokoonpanoon ja siihen, ovatko sen suositukset valvonnan alaisia.

16. Oikeusasiamies toteaa, että voidaan myös tutkia riittävän avoimuuden varmistamista muilla keinoin, esimerkiksi julkistamalla valiokunnan lausunto, sen sijaan, että annettaisiin oikeus tutustua parlamentin jäsenten laatimiin asiakirjoihin, joissa parlamentin jäsenet puolustautuvat heitä vastaan esitettyjä väitteitä vastaan, koska he eivät ole noudattaneet menettelysääntöjä.

17. Käsiteltävässä asiassa asiakirjat olivat osa menettelyä, jolla pyrittiin selvittämään, oliko ystävyysryhmän puheenjohtaja noudattanut parlamentin menettelysääntöjen mukaisia velvoitteitaan – menettely, joka aloitettiin, kun epäiltiin, että sääntöjä oli rikottu, ja joka voi johtaa seuraamuksiin. Tätä menettelyä voidaan pitää kurinpitomenettelyn kaltaisena. Tätä taustaa vasten oli kohtuullista, että parlamentti katsoi aluksi, ettei asiakirjoja saanut luovuttaa.

18. Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohtaa koskevasta oikeuskäytännöstä seuraa myös, että asiakirjoja ei luovuteta, jos niiden luovuttaminen vaarantaisi menettelyyn osallistuvien henkilöiden halukkuuden tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä ja vaarantaisi siten kyseisen menettelyn moitteettoman toiminnan ja tavoiteltujen päämäärien saavuttamisen.^[13] Oikeusasiamies on näin ollen samaa mieltä siitä, että oikeuskäytännön mukaisesti mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, kuten tässä tapauksessa kyseessä oleviin asiakirjoihin, saattaisi viedä neuvoa-antavalta komitealta sen tutkimusten yhteydessä tarvittavat tiedot. Koska parlamentti tukeutuu osittain tutkimuksen kohteena olevien parlamentin jäsenten yhteistyöhön, näiden tutkimusten suorittamisen kannalta on tärkeää, että he ovat valmiita toimimaan mahdollisimman pian.

19. Kysymys on siis siitä, oliko kyseessä ylivoimainen yleinen etu tai yleisen edun mukainen tarve, jonka olisi oltava ensisijainen ja siten johdettava tietojen ilmaisemiseen tässä tapauksessa. Tutkittuaan asiakirjat oikeusasiamies toteaa, että vastaus on kieltävä. Asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen ei toisi mitään olennaista yleisön tietoon eikä mahdollistaisi tietoon perustuvaa keskustelua, koska ne sisältävät vain vähän asiasisältöä, joka ei jo ole julkista.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Euroopan parlamentissa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Valituksen tekijälle ja Euroopan parlamentille ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Rosita Hickey Tutkimusjohtaja

Strasbourgissa 28.1.2022

[1] Lisätietoja epävirallisista ryhmittymistä on saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/delegations/en/about/introduction

[2] Euroopan parlamentin työjärjestyksen 35 artiklan 4 kohta, saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/RULES-9-2021-09-13-RULE-035_EN.html; Taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja koskevien Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen 4 artiklan 2 kohdan g alakohta, saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/pdf/meps/201305_Code_of_conduct_EN.pdf   

[3] Ks. https://www.politico.eu/article/china-influence-european-parliament-friendship-group/

[4] Neuvoa-antavassa komiteassa on viisi jäsentä, jotka puheenjohtaja nimittää. Neuvoa-antava komitea arvioi Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen väitettyjä rikkomisia ja neuvoo puhemiestä suositusten avulla mahdollisesti toteutettavista toimista. Ks. https://www.europarl.europa.eu/pdf/meps/201305_Code_of_conduct_EN.pdf

[5] Taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja koskevien Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen 4 artiklan 2 kohdan g alakohta, saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/pdf/meps/201305_Code_of_conduct_EN.pdf  

[6] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen 1049/2001 mukaisesti, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:32001R1049

[7] Puhemies siirsi asian neuvoa-antavan komitean käsiteltäväksi menettelysääntöjen 8 artiklan mukaisesti eli silloin, kun on syytä uskoa, että menettelysääntöjä on rikottu, ja neuvoa-antava komitea antaa puhemiehelle suosituksen tehtävästä päätöksestä.

[8] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta ja 4 artiklan 3 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:32001R1049

[9] Ks. https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/PV-9-2021-07-08-ITM-002_EN.html

[10] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 ja 3 kohta sekä 4 artiklan 1 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32001R1049&from=EN

[11] Neuvoa-antavan komitean työjärjestyksen 4 artiklan 3 kohdassa määrätään, että kokoukset pidetään suljetuin ovin. saatavilla osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/pdf/meps/Rules_of_Procedure_EN.pdf

[12] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta.

[13] Ks. em. asia Strack v. komissio, T-221/08, 157 kohta.