Kantelun tausta

1. Tässä asiassa on kyse siitä, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, on hylännyt hakemuksen IT-projektinjohtajan tehtävästä.

2. Kantelija haki 27. maaliskuuta 2011 kyseistä kantaa arvopaperimarkkinaviranomaiselta.

3. ESMA ilmoitti kantelijalle 29 päivänä huhtikuuta 2011 päivätyllä sähköpostiviestillä, että hänen hakemustaan ei ollut valittu esivalintaluetteloon ja että häntä ei kutsuttaisi haastatteluun.

4. Kantelija pyysi 30 päivänä huhtikuuta 2011 ESMAa harkitsemaan päätöstään uudelleen ja toimittamaan lisätietoja hakemuksensa kielteisen arvioinnin syistä.

5. ESMA vahvisti 20 päivänä toukokuuta 2011 kielteisen arvionsa ja toimitti lisätietoja valituksen tekijän hakemuksen arvioinnin perusteista. Näin ollen ESMA ilmoitti kantelijalle vastaanottaneensa 75 hakemusta, joista 31 todettiin tukikelpoisiksi avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjen kelpoisuusvaatimusten mukaisesti. ESMA selitti lisäksi, että tukikelpoiset hakemukset arvioitiin avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjen valintaperusteiden perusteella. Lisäksi ESMA ilmoitti soveltaneensa punnitusmenetelmää, jonka mukaan se antoi enintään 20 pistettä seuraavasti:

”2 pistettä kustakin seuraavasta perusteesta:

Hyvä tuntemus projektinhallinnan periaatteista, menetelmistä ja käytännöistä

Kokemus tietotekniikkahankkeiden hallinnoinnista ja/tai teknisten eritelmien laatimisesta

Kokemus teknisten hankkeiden hallinnoinnista EU:n sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti

Kokemus julkisia hankintoja koskevien sopimusten hallinnoinnista

EU:n institutionaalisen kehyksen hyvä tuntemus

Hyvä ranskan kielen, suullisen ja kirjallisen kielen taito

4 pistettä hakijan puhumien EU-kielten määrästä

4 pistettä perusteluista”

6. ESMAn mukaan kantelijan hakemus sai 14 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Kantelijan hakemus sai enintään kaksi pistettä kustakin edellä luetellusta kolmesta ensimmäisestä kriteeristä ja yhden pisteen kustakin seuraavasta kolmesta kriteeristä (EAMV totesi erityisesti, että kantelijan ranskan kielen taso oli A/B). ESMA lisäsi, että kantelijalle annettiin kolme pistettä neljästä puhutusta EU:n kielestä, koska hän puhui kreikkaa, englantia ja ranskaa. ESMA kuitenkin antoi kantelijalle vain kaksi pistettä neljästä hänen motivaatiostaan, koska se piti hänen tuolloin hoitamastaan tehtävästä luopumisen syitä hyvin epäselvinä. ESMA totesi erityisesti, että kantelija ei esittänyt tuolloin todellisia syitä, joiden vuoksi hän luopui tehtävästään (johon liittyi johdon vastuita) päästäkseen ESMAn tietotekniikkavastaavan tehtävään. ESMA totesi lisäksi, että kantelijalla ei ollut kokemusta yhdestä päätehtävästä eli EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta.

7. ESMA ilmoitti kantelijalle, että edellä esitetyn perusteella se oli päättänyt olla kutsumatta häntä haastatteluun.

8. Kantelija kääntyi 24. toukokuuta 2011 oikeusasiamiehen puoleen.

Tutkimuksen kohde

9. Kantelussaan kantelija esitti seuraavat väitteet ja vaatimukset, jotka sisältyivät oikeusasiamiehen tutkimukseen:

Väitteet:

(1) ESMAn päätös hylätä kantelijan hakemus perustui kriteereihin, joita ei ollut esitetty avointa toimea koskevassa ilmoituksessa.

Väitteen tueksi kantelija väitti, että ESMA oli virheellisesti

i) otti huomioon hakijoiden puhumien EU:n kielten (lukuun ottamatta englantia ja ranskaa) määrän;

ii) otti hakemusten alustavaa arviointia tehdessään huomioon hakijoiden motivaation hakea toimeen; ja

iii) perusti päätöksensä toteamukseen, jonka mukaan kantelijalla "ei ollut kokemusta yhdestä päätehtävästä eli EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta".

(2) ESMAn päätös hylätä kantelijan hakemus oli epäoikeudenmukainen.

Väitteen tueksi kantelija väitti, että ESMA päätteli, että kantelijan todellinen motivaatio hakea virkaa oli epäselvä, antamatta hänelle mahdollisuutta selventää asiaa.

Väite:

EAMV:n olisi nimitettävä uusi valintakomitea ja valittava hakemukset avointa toimea koskevassa ilmoituksessa ilmoitettujen kriteerien perusteella.

Tiedustelu

10. Oikeusasiamies aloitti 30. kesäkuuta 2011 tutkimuksen edellä mainituista väitteistä ja väitteistä ja pyysi ESMAa antamaan lausunnon.

11. ESMA antoi 8 päivänä elokuuta 2011 lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijalle huomautusten esittämistä varten.

12. Kantelija ei esittänyt kirjallisia huomautuksia ESMAn lausunnosta. Oikeusasiamiehen yksiköt kävivät kuitenkin 3. tammikuuta 2012 kantelijan kanssa puhelinkeskustelun, jossa kantelija esitti näkemyksensä. Valituksen tekijä ilmoitti erityisesti, että jos ESMA voisi täyttää edellä mainitun vaatimuksen, hän harkitsisi asian ratkaisemista, jos hän saisi ESMAlta asianmukaisen korvauksen.

13. Oikeusasiamies teki 10.2.2012 osapuolille sovintoratkaisuehdotuksen.

14. ESMA toimitti 30. maaliskuuta 2012 vastauksensa oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotukseen, joka toimitettiin kantelijalle hänen huomautuksiaan varten.

15. Kantelija esitti 23. huhtikuuta ja 2. toukokuuta 2012 huomautuksensa ESMAn vastauksesta.

16. Kantelijan huomautukset toimitettiin EAMV:lle, joka toimitti uuden vastauksen 1 päivänä kesäkuuta 2012.

17. ESMAn lisävastaus toimitettiin kantelijalle, joka esitti lisähuomautuksensa 13. kesäkuuta 2012.

Oikeusasiamiehen analyysi ja alustavat päätelmät sovintoratkaisuehdotuksesta

A. Väite, jonka mukaan ESMAn päätös hylätä kantelijan hakemus perustui perusteisiin, joita ei ollut esitetty avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

18. Kantelija väitti, että ESMAn päätös hylätä hänen hakemuksensa perustui kriteereihin, joita ei ollut esitetty avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa. Väitteen tueksi kantelija esitti useita väitteitä, jotka koskivat seuraavia seikkoja: i) puhuttujen EU:n kielten lukumäärä; ii) hakijoiden perustelut toimen hakemiselle; ja iii) kokemus EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta.

19. Tämän väitteen ensimmäisen näkökohdan osalta kantelija väitti, että kuten sen 20 päivänä toukokuuta 2011 antamasta vastauksesta käy ilmi, ESMA otti huomioon hakijoiden puhumien EU:n kielten määrän hylätäkseen kantelijan hakemuksen. Kantelijan mukaan EU:ssa puhuttujen kielten määrä ei kuulunut avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyihin valintaperusteisiin.

20. Lisäksi kantelija totesi, että kuten ESMA totesi 20 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan vastauksessa, se otti hakemusten alustavaa arviointia tehdessään huomioon ii) hakijoiden motivaation hakea virkaa. Hänen mukaansa hakijoiden motivaatio hakea virkaa ei kuitenkaan kuulunut avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa lueteltuihin valintaperusteisiin, joten ESMAn ei olisi pitänyt ottaa huomioon hänen motivaatiotaan hakea virkaa valintamenettelyn tässä vaiheessa.

21. Lisäksi kantelija väitti, että ESMA perusti päätöksensä myös toteamukseen, jonka mukaan iii) hänellä”ei ollut kokemusta yhdestä päätehtävästä eli EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta”. Kantelija väitti, että tämäkään ei kuulu avointa toimea koskevassa ilmoituksessa lueteltuihin valintaperusteisiin.

22. Edellä esitetyn perusteella kantelija katsoi, että ESMA oli hylännyt hänen hakemuksensa virheellisesti.

23. ESMA totesi lausunnossaan edellä olevasta i kohdasta, joka on väitteen ensimmäinen näkökohta, että muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan e alakohdassa säädetään, että väliaikainen toimihenkilö voidaan ottaa palvelukseen vain, jos hänellä on perusteellinen taito yhdessä EU:n kielessä ja tyydyttävä toisen kielen taito. ESMA totesi, että avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin, että erittäin hyvä englannin kielen suullinen, kirjallinen ja tekstinlaadintataito on olennainen valintaperuste. Se lisäsi, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin myös, että ranskan kielen suullinen ja kirjallinen taito olisi eduksi.

24. Tätä taustaa vasten ESMA totesi, että puhuttujen kielten määrä oli yksi hakemusten alustavassa arvioinnissa huomioon otetuista kriteereistä niiden luokittelemiseksi ansioiden perusteella. Näin ollen ESMA selitti, että saatavilla oli neljä pistettä (yksi kutakin kieltä kohti), joista vähintään kaksi pistettä hakijoille, joiden katsottiin täyttävän hakuedellytykset, ja enintään neljä pistettä hakijoille, jotka hallitsivat neljää eurooppalaista kieltä, mukaan lukien englanti ja ranska.

25. ESMA totesi lisäksi, että tämä päätös tehtiin ottaen huomioon edellä esitetty oikeudellinen tausta, kannan vaatimukset (joihin liittyy edustus- ja neuvottelutehtäviä) ja vastaanotettujen hakemusten suuri määrä.

26. ESMA totesi, että kantelija sai kolme pistettä EU:n kielten taidostaan, koska hänellä oli näyttöä englannin, ranskan ja kreikan kielen taidosta.

27. Mitä tulee ii alakohtaan eli väitteen toiseen näkökohtaan, ESMA väitti, että avointa toimea koskeva ilmoitus sisälsi täydellisen toimenkuvan ja siinä vahvistettiin useita kelpoisuus- ja valintaperusteita. Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitettiin myös haku- ja valintamenettelyt, joissa todettiin, että hakijoilta edellytettiin ansioluetteloa ja hakemuskirjettä (eli hakemuskirjettä, jossa ilmoitetaan hakemuksen perusteet). ESMA totesi lisäksi, että avointa toimea koskevassa ilmoituksessa ilmoitettiin, että sisäinen valintakomitea analysoisi nämä asiakirjat ja laatisi esivalintaluettelon.

28. ESMA korosti, että kirje, jossa ilmoitetaan hakemuksen perustelut, on kaikille valintamenettelyille ominainen piirre. Lisäksi ESMA totesi, että se on ainoa hakijoiden käytettävissä oleva keino saada valintalautakunta vakuuttuneiksi heidän todellisesta motivaatiostaan ja korostaa heidän ansioluetteloidensa ja toimenkuvan välisiä yhteyksiä. ESMA totesi, että kaikki muu yhteydenpito hakijoiden ja valintakomitean välillä on tässä vaiheessa kiellettyä, jotta voidaan varmistaa kaikkien hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.

29. ESMA lisäsi, että hakijoiden motivaation tutkiminen toimen hakemiseksi on olennainen osa alustavaa arviointivaihetta, jonka avulla ESMA voi tunnistaa ne hakijat, joilla on todellista kiinnostusta tulla toimeen.

30. ESMA väitti iii alakohdan eli väitteen kolmannen näkökohdan yhteydessä, että kuten avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin, EU:n yritysryhmien puheenjohtajuus oli yksi kyseisen toimen päätehtävistä. ESMA selitti lisäksi, että sen 20. toukokuuta 2011 antamassa vastauksessa mainitulla termillä ”EU:n pysyvät komiteat ja työryhmät” viitataan EU:n yritysryhmiin, jotka mainittiin avointa toimea koskevassa ilmoituksessa.

31. Lisäksi ESMA väitti, että kokemus EU:n pysyvien komiteoiden järjestämisestä ja puheenjohtajuudesta olisi merkityksellistä useiden avointa toimea koskevassa ilmoituksessa vahvistettujen valintaperusteiden kannalta [1].

32. Edellä esitetyn perusteella ESMA hylkäsi kantelijan väitteen, jonka mukaan se perusteli kantelijan hakemuksen hylkäämistä perusteilla, joita ei ollut esitetty avointa toimea koskevassa ilmoituksessa.

Oikeusasiamiehen alustava arvio sovintoratkaisuehdotuksesta

33. Oikeusasiamies totesi, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan "nimittävän viranomaisen laaja harkintavalta nimitysasioissa edellyttää, että se tutkii huolellisesti ja puolueettomasti hakijoiden asiakirjat ja noudattaa huolellisesti avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja vaatimuksia, joten sen on hylättävä kaikki hakijat, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia. Avointa virkaa koskeva ilmoitus muodostaa näin ollen oikeudellisen kehyksen, jonka nimittävä viranomainen asettaa itselleen ja jota sen on noudatettava huolellisesti."[2]

34. Tästä oikeuskäytännöstä ilmenee, että nimittävä viranomainen ei voi poiketa avointa virkaa koskevan ilmoituksen sanamuodosta.

35. Tätä taustaa vasten oli arvioitava ESMAn 29. huhtikuuta ja 20. toukokuuta 2011 lähettämiä sähköpostiviestejä, joissa esitettiin kantelijan hakemuksen hylkäämisen syyt.

36. Mitä tulee i) puhuttujen EU:n kielten määrää koskevan väitteen ensimmäiseen näkökohtaan, oikeusasiamies totesi, että alaotsikon "Kielitaito" alla olevassa avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vahvistettiin yhdeksi kelpoisuusperusteeksi, että hakijalla"on oltava perusteellinen englannin kielen taito ja tyydyttävä toisen kielen taito siinä määrin kuin se on tarpeen toimeen liittyvien tehtävien hoitamiseksi". Lisäksi avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin valintaperusteiden osalta, että on olennaisen tärkeää, että hakijalla on hyvät englannin kielen suulliset, kirjalliset ja tekstinlaadintatataidot. Lisäksi avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin seuraavaa: "Ranskan kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi".

37. Näin ollen avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin, että hakijoilla olisi oltava erittäin hyvä englannin kielen taito ja tyydyttävä toisen kielen, mieluiten ranskan, taito. Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei kuitenkaan ilmoitettu, että hakijat valittaisiin muun muassa puhuttujen EU:n kielten kokonaismäärän perusteella.

38. ESMA totesi lausunnossaan, että se päätti ottaa ensimmäisessä arviointivaiheessa huomioon hakijoiden hallitsemien kielten kokonaismäärän ottaen huomioon muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan e alakohdan, tehtävään liittyvät vaatimukset ja vastaanotettujen hakemusten suuren määrän.

39. Oikeusasiamies ei pitänyt näitä väitteitä vakuuttavina. Säännöksessä, johon ESMA vetosi, edellytettiin, että hakijat hallitsevat kahta EU:n kieltä. Siinä ei kuitenkaan asetettu velvollisuutta ottaa huomioon hakijoiden hallitsemia muita kieliä. Lisäksi jos ESMA katsoi, että hakijoiden olisi hallittava muita EU:n kieliä tai että tällainen osaaminen olisi eduksi, sen olisi pitänyt ilmoittaa siitä avointa toimea koskevassa ilmoituksessa. Se, että hakijoiden määrä saattoi olla odotettua suurempi, ei ollut pätevä syy muuttaa avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vahvistettuja sääntöjä.

40. Täydellisyyden vuoksi oikeusasiamies totesi, että ESMAn 20. toukokuuta 2011 lähettämästä sähköpostiviestistä kävi ilmi, että se myönsi enintään neljä pistettä puhuttujen EU:n kielten määrästä ja enintään kaksi lisäpistettä hyvästä ranskan kielen taidosta. Näin ollen näytti siltä, että kuten kantelijan tapaus vahvisti, hakijoille voitiin myöntää pisteitä heidän ranskan kielen taitonsa perusteella kahden eri kriteerin perusteella. Lisäksi kävi ilmi, että 20 mahdollisesta pisteestä kuusi eli lähes kolmannes enimmäispistemäärästä myönnettiin kielitaidosta. Vaikka kantelija ei tuonut esiin näitä näkökohtia, oikeusasiamies pohti, oliko ESMAn tässä tapauksessa soveltama lähestymistapa asianmukaisin tietotekniikkahankkeen johtajaa koskevassa valintamenettelyssä, erityisesti kun otetaan huomioon, että avointa toimea koskevassa ilmoituksessa edellytettiin hakijoiden hallitsevan vain kahta kieltä (joista toinen on englanti) ja todettiin yhden tietyn kielen taito eduksi. Avointa virkaa koskevan ilmoituksen perusteella hakijat katsoivat, että englannin ja ranskan kielen taito oli enemmän kuin riittävä.

41. Mitä tulee ii alakohtaan eli väitteeseen, joka koskee hakijoiden motivaatiota hakea virkaa, oikeusasiamies totesi, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin, että "hakijoiden on toimitettava [...] motivaatiokirje tätä erityistä virkaa varten". Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin lisäksi, että valintalautakunta "analysoi hakukelpoisten hakijoiden hakukirjeen ja ansioluettelon valintaperusteiden perusteella ja laatii esivalintaluettelon".

42. ESMAlla oli näin ollen selvästi oikeus ottaa vastaan saamansa hakemukset arvioidessaan huomioon kirje, jossa ilmoitettiin hakemuksen perusteet, laatiakseen esivalintaluettelon. Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin kuitenkin, että tätä kirjettä on analysoitava "valintaperusteiden perusteella". Tämä viittasi siihen, että kyseistä kirjettä voitaisiin käyttää mahdollisena tietolähteenä siitä, missä määrin kantelija täytti valintaperusteet.

43. Lisäksi avointa toimea koskevassa ilmoituksessa täsmennettiin, että palvelukseenottomenettelyssä oli kolme vaihetta. Ensinnäkin sisäisen valintalautakunnan oli määrä laatia esivalintaluettelo. Toiseksi esivalinnan läpäisseiden hakijoiden oli osallistuttava kirjalliseen kokeeseen. Kolmanneksi valintamenettelyn läpäisseet hakijat haastateltiin. Avointa virkaa koskevan ilmoituksen mukaan tämän haastattelun tarkoituksena oli arvioida hakijan soveltuvuutta tehtäviin, erityisosaamista ja motivaatiota. Tämä voitaisiin tulkita siten, että hakijoiden motivaatiota hakea virkaa oli arvioitava vasta haastatteluvaiheessa.

44. ESMAn kantelijalle antamista vastauksista käy kuitenkin ilmi, että tämä ei ollut sen tarkoitus. ESMA hyväksyikin sen, että hakijat voisivat käyttää hakemuksensa perusteluja koskevaa kirjettä korostaakseen ansioluetteloissaan esitettyjen tutkintojen ja haetun profiilin välistä vastaavuutta. ESMAn 20.5.2011 lähettämästä sähköpostiviestistä kävi kuitenkin ilmi, että ESMA piti hakijoiden motivaatiota hakea virkaa ratkaisevana tekijänä jo ensimmäisessä arviointivaiheessa. Itse asiassa hakijoiden motivaatiosta voidaan antaa enintään neljä pistettä yhteensä 20 pisteestä.

45. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että avointa virkaa koskevasta ilmoituksesta ei käynyt riittävän selvästi ilmi, että hakijoiden motivaatio hakea virkaa otettaisiin jo huomioon ja että sitä pidettäisiin yhtenä tärkeimmistä kriteereistä esivalintaluetteloa laadittaessa.

46. Mitä tulee iii alakohtaan eli väitteeseen, jonka mukaan kantelijalla ei ollut kokemusta EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta, ESMA väitti, että tämä vastasi yhtä avointa toimea koskevassa ilmoituksessa toimenkuvan kohdalla mainituista tehtävistä (eli EU:n yritysryhmien kanssa pidettävien kokousten järjestämistä ja puheenjohtajuutta).

47. On muistettava, että hakijoita ei pitänyt arvioida sen perusteella, olivatko he jo suorittaneet yhden tai useamman täytettävään toimeen kuuluvan tehtävän, vaan avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjen valintaperusteiden perusteella. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei luetella kokemusta EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta osana vaatimuksia, jotka ehdokkaiden on täytettävä. Oikeusasiamies ei myöskään pitänyt vakuuttavana ESMAn ehdotusta, jonka mukaan tällaisen kokemuksen puutetta pidettiin merkityksellisenä arvioitaessa, täyttikö kantelija joitakin avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitettyjä valintaperusteita. Havainnollisia esimerkkejä tällaisista EAMV:n mainitsemista valintaperusteista olivat vaatimus, jonka mukaan hakijalla on oltava vähintään viiden vuoden työkokemus teknisen projektinhallinnan alalta tai johtamistaitoja. Kuten ESMA itsekin myöntää, oli muitakin tapoja osoittaa, että hakija täytti tällaiset valintaperusteet.

48. Lausunnossaan ESMA ehdotti, että sen viittauksella EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta saatuun kokemukseen pyrittäisiin osoittamaan, minkälaiset taidot olisivat voineet auttaa kantelijaa esivalintavaiheessa, ja selittämään muiden hakijoiden työkokemusta, jonka ansiosta he ovat voineet saada paremmat pisteet. ESMA näytti näin ollen väittävän, että sen arviointi ei perustunut kantelijan kokemuksen puutteeseen kyseisellä alalla. ESMAn 30. toukokuuta 2011 lähettämässä sähköpostiviestissä todettiin kuitenkin seuraavaa: "Lopuksi, mutta ei vähäisimpänä, teiltä puuttui kokemusta yhdestä päätehtävästä, nimittäin EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta." Näin ollen vaikutti selvältä, että kyseinen kokemus tai sen puuttuminen otettiin huomioon arvioinnissa, vaikka sitä ei ollut täsmennetty valintaperusteissa.

49. Tästä syystä oikeusasiamies totesi, että ESMA perusteli virheellisesti päätöstään hylätä kantelijan hakemus sillä, että hänellä ei ollut kokemusta EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta.

50. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päätteli alustavasti, että kantelijan ensimmäinen väite, jonka mukaan ESMAn päätös hylätä hänen hakemuksensa perustui perusteisiin, joita ei ollut esitetty avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa, oli perusteltu.

B. Väite, jonka mukaan ESMAn päätös hylätä kantelijan hakemus oli epäoikeudenmukainen

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

51. Kantelija väitti, että ESMAn päätös hylätä hänen hakemuksensa oli myös epäoikeudenmukainen. Väitteen tueksi kantelija väitti, että ESMA päätteli, että kantelijan todellinen motivaatio hakea virkaa oli epäselvä, mutta ei kuitenkaan antanut hänelle mahdollisuutta selventää asiaa (esimerkiksi puhelinhaastattelussa).

52. ESMA katsoi, että yhdenvertaisen kohtelun periaate edellyttää, että kaikille hakijoille olisi annettava samat mahdollisuudet esittää syyt toimen hakemiselle. Näin ollen ESMAn oli noudatettava avointa toimea koskevassa ilmoituksessa vahvistettua valintamenettelyä kaikkien hakijoiden osalta, joten se ei voinut antaa tietyille hakijoille uutta mahdollisuutta selventää perustelujaan. ESMA lisäsi vielä, että tämä ei olisi ollut käytännössä mahdollista myöskään vastaanotettujen hakemusten suuren määrän vuoksi.

Oikeusasiamiehen arviointi

53. Oikeusasiamies muistutti, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden yleinen periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavalla, ellei erilaista kohtelua voida objektiivisesti perustella [3].

54. Nyt käsiteltävässä asiassa kaikki kantajat olivat velvollisia toimittamaan hakemuksensa perustelut sisältävän kirjeen. Oikeusasiamies katsoi, että kaikki kantajat olivat näin ollen toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa siltä osin kuin on kyse niiden mahdollisuuksista saada ESMA vakuuttuneiksi motiiveistaan. Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa ei myöskään annettu ESMAlle mahdollisuutta järjestää puhelinhaastatteluja tiettyjen hakijoiden kanssa heidän motivaationsa selventämiseksi. Kuten ESMA väittää, tämä olisi itse asiassa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista.

55. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päätteli, että kantelija ei ollut osoittanut, että ESMA olisi toiminut epäoikeudenmukaisesti arvioidessaan hänen motivaatiotaan antamatta hänelle tilaisuutta selventää asiaa. Näin ollen kantelijan toisessa väitteessä ei havaittu hallinnollista epäkohtaa.

C. Vaatimus, jonka mukaan EAMV:n olisi nimitettävä uusi valintakomitea ja valittava hakemukset avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjen kriteerien perusteella

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

56. Kantelija väitti, että ESMAn olisi nimitettävä uusi valintakomitea ja valittava hakemukset avointa toimea koskevassa ilmoituksessa ilmoitettujen kriteerien perusteella. Hän lisäsi, että jos tämä ei ole enää mahdollista kuluneen ajan vuoksi, valintamenettely olisi kumottava ja EAMV:n olisi julkaistava uudelleen avointa toimea koskeva ilmoitus.

57. ESMA katsoi, että koska kantelijan väitteet olisi hylättävä, myös hänen väitteensä olisi hylättävä. Lisäksi ESMA lisäsi, että asianomainen valintamenettely oli jo saatettu päätökseen nimittämällä yksi hakijoista.

Oikeusasiamiehen alustava arvio sovintoratkaisuehdotuksesta

58. Oikeusasiamies päätteli alustavasti, että kantelijan ensimmäinen väite oli perusteltu ja että ESMAn kantelijaa koskevaan päätökseen liittyi näin ollen hallinnollinen epäkohta.

59. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 5 kohdassa määrätään, että "oikeusasiamies pyrkii mahdollisuuksien mukaan löytämään asianomaisen toimielimen tai elimen kanssa ratkaisun hallinnollisen epäkohdan poistamiseksi ja kantelun käsittelemiseksi."

60. ESMAn mukaan kyseistä toimea koskeva valintamenettely oli jo saatu päätökseen, ja yksi hakijoista on nimitetty tähän tehtävään. Toisin kuin kantelija väitti, ESMA ei näin ollen voinut enää korjata tätä hallinnollista epäkohtaa pelkästään nimittämällä uuden valintakomitean ja valitsemalla hakemukset avointa toimea koskevassa ilmoituksessa ilmoitettujen kriteerien perusteella samassa valintamenettelyssä, joka johti tähän valitukseen.

61. Edellä esitetty ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että ESMA ei olisi voinut ryhtyä toimiin käsiteltävässä asiassa ilmenneen hallinnollisen epäkohdan korjaamiseksi.

62. Teoriassa oli kaksi mahdollista tapaa tehdä niin.

63. Ensinnäkin ESMA voisi harkita, olisiko jo päättynyt valintamenettely kumottava ja olisiko kyseistä toimea varten käynnistettävä uusi valintamenettely. Tätä vaihtoehtoa tarkastellessaan EAMV:n olisi luonnollisesti tasapainotettava yhtäältä kantelijan ja toisaalta nimitetyn henkilön edut sekä yksikön etu. Tässä yhteydessä EAMV:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen ja luottamuksensuojan periaatteeseen [4].

64. Toiseksi ESMA voisi harkita riittävän korvauksen myöntämistä kantelijalle vahingosta, joka aiheutui siitä, että ESMA menetti mahdollisuuden tulla otetuksi palvelukseen kyseiseen tehtävään. Oikeusasiamies totesi tältä osin, että unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan EU:n toimielinten palvelukseenottomahdollisuuden menettäminen voi johtaa oikeuteen saada riittävä taloudellinen korvaus.[5] Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että EAMV:n olisi aiheellista tutkia, olisiko sen myönnettävä kantelijalle riittävä korvaus oikeusasiamiehen havaintojen perusteella.

65. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies kehotti ESMAa harkitsemaan tapausta uudelleen edellä esitettyjen havaintojen perusteella.

D. Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

66. ESMA ilmoitti 2. huhtikuuta 2012, että vaikka se ei täysin yhtynyt oikeusasiamiehen arvioon, se oli valmis pääsemään sovintoratkaisuun tämän tapauksen ratkaisemiseksi. ESMA tarjoutui erityisesti julkaisemaan uuden avointa virkaa koskevan ilmoituksen, joka oli samanlainen kuin tämän kantelun taustalla oleva ilmoitus, ottaen huomioon oikeusasiamiehen havainnot. ESMA lisäsi suhtautuvansa myönteisesti kantelijan hakemukseen tästä avoimesta toimesta. ESMA katsoo, että tämä palvelisi kantelijan etuja vahingoittamatta nimitetyn henkilön etuja ja olisi myös yksikön edun mukaista.

67. ESMAn vastaus sovintoratkaisuehdotukseen toimitettiin kantelijalle tämän huomautuksia varten, jotka toimitettiin 23. huhtikuuta 2012. Kantelijan mielestä ESMA kieltäytyi hyväksymästä oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotusta, koska se ei tarjoutunut kumoamaan jo päättynyttä valintamenettelyä eikä tarjonnut kantelijalle riittävää korvausta. Lisäksi kantelija väitti, että ESMAn vastaus rajoittui sen nykyisen palvelukseenottosuunnitelman täytäntöönpanoon, minkä vuoksi sitä ei voitu pitää sovintoratkaisun hyväksymisenä.

68. Kantelija päätteli, että hän oli kiinnostunut saamaan korvauksen (toisin sanoen oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotuksen toinen vaihtoehto). Näin ollen hän ei hyväksyisi ESMAn tarjousta.

69. Kantelija esitti 2 päivänä toukokuuta 2012 lisähuomautuksia, joissa hän totesi, että uuden avointa virkaa koskevan ilmoituksen ja hänen kanteluunsa johtaneen ilmoituksen välillä oli tiettyjä eroja. Erityisesti palkkaluokassa oli eroja (AD7 nyt AD6:n sijaan) sekä tiettyjä lisävalintaperusteita (kuten motivaatio työskennellä ESMAssa ja kokemus kansainvälisistä ryhmistä ja tehtäväryhmistä).

70. Kantelijan huomautukset toimitettiin EAMV:lle, joka toimitti täydentävän vastauksen 1 päivänä kesäkuuta 2012. ESMA ilmoitti vastauksessaan, että avoin toimi oli julkaistu AD7-palkkaluokassa (eikä AD6-palkkaluokassa) sisäisen virheen vuoksi. ESMA totesi kuitenkin olevansa edelleen halukas pääsemään sovintoratkaisuun. Näin ollen se toimitti muutetun luonnoksen avoimeksi toimeksi, jonka se julkaisisi, jos se saisi myönteistä palautetta.

71. Oikeusasiamies toimitti kantelijalle EAMV:n täydentävän vastauksen tämän huomautuksiin, jotka tämä toimitti 13. kesäkuuta 2012. Viimeisimmissä huomautuksissaan kantelija ilmoitti, että hän hylkäsi edelleen ESMAn tarjouksen.

E. Oikeusasiamiehen arvio sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen

72. Oikeusasiamies myöntää, että tässä tapauksessa ei ole ollut mahdollista päästä sovintoratkaisuun. Tämä johtuu siitä, että kantelija on hylännyt ESMAn tarjouksen julkaista uusi avointa virkaa koskeva ilmoitus, joka on samanlainen kuin tämän kantelun taustalla oleva ilmoitus. Kantelija on tehnyt selväksi, että hän hyväksyisi ainoastaan taloudellisen korvauksen ESMAlta.

73. Oikeusasiamies toteaa, että ESMAn tarjoama ratkaisu ei varsinaisesti vastaa kumpaakaan hänen sovintoratkaisuehdotuksessaan esitetyistä kahdesta vaihtoehdosta. Objektiivisesta näkökulmasta tämän ratkaisun olisi kuitenkin katsottava vastaavan oikeusasiamiehen esittämää ensimmäistä vaihtoehtoa.

74. Oikeusasiamiehen mielestä ESMAn toimittama uusin luonnos avointa virkaa koskevaksi ilmoitukseksi on käytännöllisesti katsoen sama kuin se, joka johti tähän kanteluun, mukaan lukien palkkaluokka ja valintaperusteet, ja siinä otetaan huomioon oikeusasiamiehen alustavat havainnot.

75. Erityisesti valintaperusteiden osalta oikeusasiamies katsoo, että sisällyttämällä valintaperusteisiin uusi peruste, joka koskee ehdokkaan motivaatiota liittyä ESMAan, pyritään ainoastaan ottamaan huomioon oikeusasiamiehen alustava toteamus, jonka mukaan avointa virkaa koskeva ilmoitus ei ollut tältä osin riittävän selkeä. Samoin se, että valintalautakunta arvioi myös hakijoiden muiden kielten kuin englannin ja ranskan taitoa, kuvastaa myös oikeusasiamiehen alustavia havaintoja.

76. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että ESMA on tarjoutunut toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä oikeusasiamiehen tässä tapauksessa havaitsemien hallinnollisten epäkohtien poistamiseksi. Kantelija ei ole esittänyt vakuuttavia syitä osoittaakseen, miksi taloudellista korvausta olisi pidettävä parempana kuin uuden, lähes samanlaisen mutta parannetun avointa toimea koskevan ilmoituksen julkaisemista hallinnollisten epäkohtien poistamiseksi tässä tapauksessa.

F. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavan päätelmän:

ESMA on tarjoutunut toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä tässä tapauksessa havaittujen hallinnollisten epäkohtien poistamiseksi.

Valituksen tekijälle ja EAMV:lle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

 

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 17 päivänä joulukuuta 2012.

---

[1] Sillä olisi merkitystä tiettyjen olennaisten teknisten taitojen (eli vaatimus vähintään viiden vuoden työkokemuksesta teknisen projektinhallinnan alalla), olennaisten pehmeiden taitojen (eli johtajuus ja kyky luoda hyvät ihmissuhteet ja kokemus työskentelystä kansainvälisessä ympäristössä) ja edullisten valintaperusteiden (kokemus teknisten hankkeiden hallinnoinnista EU:n sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti sekä EU:n institutionaalisen kehyksen hyvä tuntemus) kannalta.

[2] Asia F-39/07, Campos Valls v. neuvosto, tuomio 6.5.2009, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 41 kohta.

[3] Asia T-58/05, Centeno Mediavilla ym. v. komissio, Kok. 2007, s. II-2523, 75 kohta.

[4] Ks. asia T-10/02, Girardot v. komissio, Kok. H. 2004, s. A-109 ja II-483, jäljempänä 'välituomio', 85-87 kohta.

[5] Ks. asiassa Girardot annetun välituomion 89 kohta ja sitä seuraavat kohdat. Ks. myös asia T-10/02, Girardot v. komissio, Kok. 2006, s. I-A-2-129 ja SC-II-A-2-609, jäljempänä 'unionin yleisen tuomioistuimen lopullinen tuomio', 48 kohta ja sitä seuraavat kohdat, ja asia C-248/06 P, komissio v. Girardot, Kok. 2008, s. I-833, jäljempänä 'valitusta koskeva tuomio', 52 kohta ja sitä seuraavat kohdat.