Kantelun tausta

1. Tässä asiassa on kyse siitä, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, on hylännyt hakemuksen tietotekniikkahankkeiden hallintovirkamiehen tehtävästä.

2. Kantelija haki kyseistä virkaa arvopaperimarkkinaviranomaiselta 27. maaliskuuta 2011.

3. ESMA ilmoitti kantelijalle sähköpostitse 29. huhtikuuta 2011, että hänen hakemustaan ei ollut valittu esivalintaluetteloon ja että häntä ei kutsuttaisi haastatteluun.

4. Kantelija pyysi 30. huhtikuuta 2011 ESMAa harkitsemaan päätöstään uudelleen ja toimittamaan lisätietoja hakemuksensa kielteisen arvioinnin syistä.

5. ESMA vahvisti 20 päivänä toukokuuta 2011 kielteisen arvionsa ja toimitti lisätietoja kantelijan hakemuksen arvioinnin syistä. ESMA ilmoitti näin ollen kantelijalle vastaanottaneensa 75 virkahakemusta, joista 31 todettiin hakukelpoisiksi avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitettyjen hakukriteerien mukaisesti. ESMA selitti lisäksi, että tukikelpoiset hakemukset arvioitiin avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjen valintaperusteiden perusteella. Lisäksi ESMA ilmoitti soveltavansa ”punnitusmenetelmää”, jonka mukaan se antoi enintään 20 pistettä seuraavasti:

”2pistettä kustakin seuraavasta perusteesta:

- Hyvä projektinhallinnan periaatteiden, menetelmien ja käytäntöjen tuntemus

- kokemus tietotekniikkahankkeiden hallinnoinnista ja/tai teknisten eritelmien laatimisesta

- kokemus teknisten hankkeiden hallinnoinnista EU:n sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti

- kokemus julkisten hankintasopimusten hallinnoinnista

- EU:n toimielinjärjestelmän hyvä tuntemus

- ranskan kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito

4 pistettä hakijan puhumien EU-kielten lukumäärästä

4 pistettä motivaatiosta”

6. ESMAn mukaan kantelijan hakemus sai 14 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Kantelijan hakemus sai enintään kaksi pistettä kustakin edellä luetellusta kolmesta ensimmäisestä perusteesta ja yhden pisteen kustakin seuraavasta kolmesta perusteesta (ESMA totesi erityisesti, että kantelijan ranskan kielen taso oli A/B). ESMA lisäsi, että kantelija sai kolme pistettä neljästä puhuttujen EU-kielten määrästä, koska hän puhui kreikkaa, englantia ja ranskaa. ESMA antoi kuitenkin kantelijalle vain kaksi pistettä neljästä hänen motivaationsa vuoksi, koska se piti hänen tuolloin hoitamastaan tehtävästä luopumisen syitä hyvin epäselvinä. ESMA totesi erityisesti, että kantelija ei esittänyt todellisia syitä, joiden vuoksi hän luopui tuolloin tehtävästään (johon liittyi johtotehtäviä) saadakseen työpaikan ESMAn tietotekniikkavastaavana. ESMA totesi lisäksi, että kantelijalla ei ollut kokemusta yhdestä päätehtävästä eli EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta.

7. ESMA ilmoitti kantelijalle, että edellä esitetyn perusteella se oli päättänyt olla kutsumatta häntä haastatteluun.

8. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 24. toukokuuta 2011.

Tutkimuksen kohde

9. Kantelija esitti kantelussaan seuraavat väitteet ja vaatimukset, jotka sisältyivät oikeusasiamiehen tutkimukseen:

Väitteet:

(1) ESMAn päätös hylätä kantelijan hakemus perustui kriteereihin, joita ei ollut esitetty avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa.

Väitteensä tueksi kantelija väitti, että ESMA oli väärässä:

i) otti huomioon hakijoiden puhumien EU-kielten (muiden kuin englannin ja ranskan) määrän;

ii) ottanut huomioon hakijoiden perustelut toimeen hakemiselle hakemusten alustavan arvioinnin yhteydessä; ja

iii) perusti päätöksensä havaintoon, jonka mukaan kantelijalla "eiollut kokemusta yhdestä päätehtävästä eli EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta".

(2) ESMAn päätös hylätä kantelijan hakemus oli epäoikeudenmukainen.

Väitteensä tueksi kantelija väitti ESMAn päätelleen, että kantelijan todelliset syyt hakea virkaa olivat epäselvät antamatta hänelle mahdollisuutta selventää asiaa.

Vaatimus:

EAMV:n olisi nimitettävä uusi valintalautakunta ja valittava hakemukset avointa toimea koskevassa ilmoituksessa ilmoitettujen kriteerien perusteella.

Tutkimus

10. Oikeusasiamies käynnisti 30. kesäkuuta 2011 tutkimuksen edellä mainituista väitteistä ja vaatimuksista ja pyysi ESMAa antamaan lausunnon.

11. ESMA antoi 8 päivänä elokuuta 2011 lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijalle tämän huomautuksia varten.

12. Kantelija ei esittänyt kirjallisia huomautuksia ESMAn lausunnosta. Oikeusasiamiehen yksiköt kävivät kuitenkin 3. tammikuuta 2012 kantelijan kanssa puhelinkeskustelun, jossa tämä esitti näkemyksensä. Kantelija totesi erityisesti, että jos arvopaperimarkkinaviranomainen voisi hyväksyä edellä mainitun vaatimuksen, hän harkitsisi asian ratkaisemista, jos hän saisi arvopaperimarkkinaviranomaiselta riittävän korvauksen.

13. Oikeusasiamies teki 10. helmikuuta 2012 sovintoehdotuksen osapuolille.

14. ESMA toimitti 30. maaliskuuta 2012 vastauksensa oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotukseen, joka toimitettiin kantelijalle hänen huomautuksiaan varten.

15. Kantelija esitti huomautuksensa EAMV:n vastauksesta 23. huhtikuuta ja 2. toukokuuta 2012.

16. Kantelijan huomautukset toimitettiin EAMV:lle, joka toimitti uuden vastauksen 1. kesäkuuta 2012.

17. ESMAn lisävastaus toimitettiin kantelijalle, joka toimitti lisähuomautuksensa 13. kesäkuuta 2012.

Oikeusasiamiehen analyysi ja alustavat päätelmät, jotka johtivat sovintoratkaisua koskevaan ehdotukseen

A. Väite, jonka mukaan ESMAn päätös hylätä kantelijan hakemus perustui kriteereihin, joita ei ollut esitetty avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

18. Kantelija väitti, että ESMAn päätös hylätä hänen hakemuksensa perustui kriteereihin, joita ei ollut esitetty avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa. Väitteensä tueksi kantelija esitti useita väitteitä, jotka koskivat seuraavia seikkoja: i) puhuttujen EU-kielten määrä; ii) hakijoiden perustelut toimen hakemiselle; ja iii) kokemus EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta.

19. Mitä tulee i) tämän väitteen ensimmäiseen näkökohtaan, kantelija väitti, että kuten sen 20 päivänä toukokuuta 2011 antamasta vastauksesta ilmenee, ESMA otti huomioon hakijoiden puhumien EU:n kielten määrän hylätäkseen kantelijan hakemuksen. Kantelijan mukaan puhuttujen EU-kielten määrä ei kuulunut avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitettyihin valintakriteereihin.

20. Lisäksi kantelija totesi, että ESMA otti hakemusten alustavassa arvioinnissa huomioon ii) hakijoiden perustelut toimen hakemiselle, kuten se totesi 20 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan vastauksessa. Hänen mukaansa hakijoiden motivaatio hakea tointa ei kuitenkaan kuulunut avointa toimea koskevassa ilmoituksessa lueteltuihin valintaperusteisiin, joten ESMAn ei olisi pitänyt ottaa huomioon hänen motivaatiotaan hakea toimea valintamenettelyn tässä vaiheessa.

21. Lisäksi kantelija väitti, että ESMA perusti päätöksensä myös havaintoon, jonka mukaan iii) hänellä "eiollut kokemusta yhdestä päätehtävästä eli EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta". Kantelija totesi, että tämäkään ei kuulunut avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa lueteltuihin valintaperusteisiin.

22. Edellä esitetyn perusteella kantelija katsoi, että ESMA oli hylännyt hänen hakemuksensa virheellisesti.

23. Arvopaperimarkkinaviranomainen totesi lausunnossaan edellä olevan i alakohdan eli väitteen ensimmäisen näkökohdan osalta, että muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan e alakohdassa säädetään, että väliaikainen toimihenkilö voidaan ottaa palvelukseen vain, jos hänellä on yhden EU:n kielen perusteellinen taito ja toisen kielen tyydyttävä taito. ESMA totesi, että avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin, että englannin kielen erittäin hyvät suulliset, kirjalliset ja tekstinlaadintatataidot ovat olennainen valintaperuste. Se lisäsi, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin myös, että ranskan kielen suullinen ja kirjallinen taito olisi eduksi.

24. Tätä taustaa vasten ESMA totesi, että puhuttujen kielten määrä oli yksi perusteista, jotka otettiin huomioon hakemusten alustavassa arvioinnissa niiden luokittelemiseksi ansioiden mukaan. ESMA selitti, että saatavilla oli neljä pistettä (yksi kutakin kieltä kohti), joista vähintään kaksi pistettä hakijoille, jotka katsottiin tukikelpoisiksi, ja enintään neljä pistettä hakijoille, jotka hallitsivat neljä eurooppalaista kieltä, mukaan lukien englanti ja ranska.

25. ESMA totesi lisäksi, että tämä päätös tehtiin edellä esitetyn oikeudellisen taustan, kannan vaatimusten (joihin sisältyy edustus- ja neuvottelutehtäviä) ja vastaanotettujen hakemusten suuren määrän vuoksi.

26. ESMA totesi, että kantelija sai kolme pistettä EU:n kielten taidostaan, koska hän osoitti osaavansa englantia, ranskaa ja kreikkaa.

27. Mitä tulee ii alakohtaan eli väitteen toiseen näkökohtaan, ESMA väitti, että avointa toimea koskeva ilmoitus sisälsi täydellisen toimenkuvan ja siinä vahvistettiin useita kelpoisuus- ja valintaperusteita. Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettiin myös haku- ja valintamenettelyt, joissa todettiin, että tarvitaan ansioluettelo ja vapaamuotoinen hakemuskirje (eli kirje, jossa ilmoitetaan hakemuksen perustelut). ESMA totesi lisäksi, että avointa toimea koskevassa ilmoituksessa ilmoitettiin, että sisäinen valintalautakunta analysoisi nämä asiakirjat ja laatisi esivalintaluettelon.

28. ESMA korosti, että kirje, jossa ilmoitetaan hakemuksen perustelut, on kaikille valintamenettelyille ominainen piirre. Lisäksi ESMA totesi, että se on ainoa hakijoiden käytettävissä oleva keino ensimmäisen arviointivaiheen aikana vakuuttaa valintalautakunta heidän todellisesta motivaatiostaan ja korostaa heidän ansioluetteloidensa ja toimenkuvan välisiä yhteyksiä. ESMA totesi, että kaikki muut yhteydenotot hakijoiden ja valintalautakunnan välillä ovat kiellettyjä tässä vaiheessa, jotta voidaan varmistaa kaikkien hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.

29. ESMA lisäsi, että hakijoiden motivaation tutkiminen toimen hakemiseksi on olennainen osa alustavaa arviointivaihetta, jonka avulla ESMA voi tunnistaa hakijat, joilla on todellinen intressi liittyä siihen.

30. ESMA väitti iii alakohdan eli väitteen kolmannen näkökohdan osalta, että kuten avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin, EU:n liiketoimintaryhmien puheenjohtajuus oli yksi kyseisen toimen päätehtävistä. ESMA selitti lisäksi, että sen 20. toukokuuta 2011 antamassa vastauksessa mainitulla termillä”EU:n pysyvät komiteat ja työryhmät”viitattiin EU:n liiketoimintaryhmiin, jotka mainittiin avointa toimea koskevassa ilmoituksessa.

31. Lisäksi ESMA katsoi, että kokemus EU:n pysyvien komiteoiden järjestämisestä ja puheenjohtajuudesta olisi merkityksellistä useiden avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vahvistettujen valintaperusteiden kannalta [1].

32. Edellä esitetyn perusteella ESMA hylkäsi kantelijan väitteen, jonka mukaan se perusti kantelijan hakemuksen hylkäämisen kriteereihin, joita ei ollut esitetty avointa toimea koskevassa ilmoituksessa.

Oikeusasiamiehen alustava arvio sovintoratkaisuehdotukseen

33. Oikeusasiamies totesi, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan "nimittävällä viranomaisella nimityksen osalta olevalaaja harkintavalta edellyttää, että se tutkii huolellisesti ja puolueettomasti hakijoiden asiakirjat ja noudattaa tarkasti avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja vaatimuksia, joten sen on hylättävä kaikki hakijat, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia. Avointa virkaa koskeva ilmoitus muodostaa näin ollen oikeudellisen kehyksen, jonka nimittävä viranomainen asettaa itselleen ja jota sen on noudatettava huolellisesti."[2]

34. Tästä oikeuskäytännöstä ilmenee, että nimittävä viranomainen ei voi poiketa avointa virkaa koskevan ilmoituksen sanamuodosta.

35. Tätä taustaa vasten oli arvioitava ESMAn 29 päivänä huhtikuuta ja 20 päivänä toukokuuta 2011 lähettämät sähköpostiviestit, joissa ilmoitettiin kantelijan hakemuksen hylkäämisen syyt.

36. Mitä tulee i) puhuttujen EU-kielten määrää koskevan väitteen ensimmäiseen näkökohtaan, oikeusasiamies totesi, että alaotsikon "Kielitaito" alla avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vahvistettiin yhdeksi kelpoisuusehdoksi, että hakijoilla olisi oltava "täydellinenenglannin kielen taito ja toisen kielen tyydyttävä taito, joka on tarpeen toimeen liittyvien tehtävien hoitamiseksi". Lisäksiavointa virkaa koskevassailmoituksessa todettiin valintaperusteidenosalta, että onolennaisen tärkeää,että hakijoilla on hyvät suulliset, kirjalliset ja tekstinlaadintatataidot englanniksi. Lisäksi avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin ”edulliseksi”seuraavat seikat: "Suullinenja kirjallinen ranskan kielen taito katsotaan eduksi".

37. Näin ollen avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin, että hakijoilla olisi oltava erittäin hyvä englannin kielen taito ja tyydyttävä toisen kielen, mieluiten ranskan, taito. Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei kuitenkaan ilmoitettu, että hakijat valittaisiin muun muassa puhuttujen unionin kielten kokonaismäärän perusteella.

38. Lausunnossaan ESMA totesi, että se päätti ottaa alustavassa arviointivaiheessa huomioon hakijoiden hallitsemien kielten kokonaismäärän ottaen huomioon muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan e alakohdan, toimen vaatimukset ja vastaanotettujen hakemusten suuren määrän.

39. Oikeusasiamies ei pitänyt näitä väitteitä vakuuttavina. Säännöksessä, johon ESMA vetoaa, edellytetään, että hakijat hallitsevat kaksi EU:n kieltä. Siinä ei kuitenkaan asetettu velvollisuutta ottaa huomioon muita hakijoiden hallitsemia kieliä. Lisäksi jos ESMA katsoi, että hakijoiden olisi osattava muita EU:n kieliä tai että tällaisesta osaamisesta olisi etua, sen olisi pitänyt sanoa se avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa. Se, että hakijoiden määrä on voinut olla odotettua suurempi, ei ollut pätevä syy avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vahvistettujen sääntöjen muuttamiseen.

40. Täydellisyyden vuoksi oikeusasiamies totesi, että ESMAn 20. toukokuuta 2011 lähettämästä sähköpostiviestistä kävi ilmi, että se antoi enintään 4 pistettä puhuttujen EU:n kielten määrästä ja enintään 2 lisäpistettä hyvästä ranskan kielen taidosta. Näin ollen vaikutti siltä, kuten kantelijan tapaus vahvisti, että hakijoille voitiin antaa pisteitä heidän ranskan kielen taitonsa perusteella kahden eri kriteerin perusteella. Lisäksi kävi ilmi, että 20 mahdollisesta pisteestä kuusi eli lähes kolmannes enimmäispistemäärästä myönnettiin kielitaidosta. Vaikka kantelija ei ollut ottanut näitä näkökohtia esille, oikeusasiamies pohti, oliko ESMAn tässä tapauksessa omaksuma lähestymistapa sopivin tietotekniikkahankkeen johtajaa koskevaan valintamenettelyyn, erityisesti kun otetaan huomioon, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa edellytettiin hakijoiden hallitsevan vain kahta kieltä (joista toinen oli englanti) ja ilmoitettiin yhden tietyn kielen taito eduksi. Ilmoitus avoimesta toimesta sai hakijat siten uskomaan, että englannin ja ranskan kielen taito oli enemmän kuin riittävä.

41. Mitä tulee ii alakohtaan eli väitteeseen, joka koskee hakijoiden motivaatiota hakea virkaa, oikeusasiamies totesi, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin, että ”hakijoidenon toimitettava [...] motivaatiokirje tätä nimenomaista virkaa varten”. Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin lisäksi, että valintalautakunta "analysoi hakukelpoisten hakijoiden motivaatiokirjeen ja ansioluettelon suhteessa valintaperusteisiin ja laatii esivalintaluettelon".

42. ESMAlla oli näin ollen selvästi oikeus ottaa kirje, jossa ilmoitettiin syyt, joiden vuoksi hakemusta oli sovellettu, huomioon arvioidessaan saamiaan hakemuksia esivalintaluettelon laatimiseksi. Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa kuitenkin todettiin, että tätä kirjettä oli analysoitava "valintaperusteiden osalta". Tämä viittasi siihen, että kyseistä kirjettä voitaisiin käyttää mahdollisena tietolähteenä siitä, missä määrin kantelija täytti valintaperusteet.

43. Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa täsmennettiin lisäksi, että palvelukseenottomenettely oli kolmivaiheinen. Ensinnäkin sisäisen valintalautakunnan tehtävänä oli laatia esivalintaluettelo. Toiseksi esivalinnan läpäisseet hakijat osallistuivat kirjalliseen kokeeseen. Kolmanneksi kilpailun läpäisseet hakijat haastateltiin. Avointa virkaa koskevan ilmoituksen mukaan haastattelussa oli tarkoitus arvioida "hakijansoveltuvuutta tehtävien hoitamiseen, erityisosaamista ja motivaatiota". Tämä voitaisiin tulkita siten, että hakijoiden motivaatiota hakea virkaa oli arvioitava vasta haastatteluvaiheessa.

44. ESMAn kantelijalle antamista vastauksista käy kuitenkin ilmi, että tämä ei ollut sen tarkoitus. ESMA nimittäin myönsi, että hakijat voivat käyttää hakemuksen perustelut sisältävää kirjettä korostaakseen ansioluetteloissaan esitettyjen pätevyyksien ja haetun profiilin välistä vastaavuutta. ESMAn 20. toukokuuta 2011 lähettämästä sähköpostiviestistä kävi kuitenkin ilmi, että ESMA piti hakijoiden perusteluja toimen hakemiselle ratkaisevana tekijänä jo alustavassa arviointivaiheessa. Itse asiassa ehdokkaiden motivaatiosta voitaisiin antaa enintään neljä pistettä yhteensä 20 pisteestä.

45. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että avointa virkaa koskevasta ilmoituksesta ei käynyt riittävän selvästi ilmi, että hakijoiden motivaatio hakea virkaa otettaisiin jo huomioon ja että sitä pidettäisiin yhtenä tärkeimmistä kriteereistä esivalintaluetteloa laadittaessa.

46. Kohdan iii osalta eli sen väitteen osalta, jonka mukaan kantelijalla ei ole kokemusta EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta, ESMA väitti, että tämä vastaa yhtä avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa toimenkuvassamainituista tehtävistä (eli kokousten järjestäminen ja johtaminen EU:n yritysryhmien kanssa).

47. On muistutettava, että hakijoita ei ollut arvioitava sen perusteella, olivatko he jo suorittaneet yhden tai useamman täytettävään virkaan kuuluvista tehtävistä, vaan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitettyjen valintaperusteiden perusteella. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei lueteltu kokemusta EU:n pysyvien valiokuntien ja työryhmien puheenjohtajuudesta osana vaatimuksia, jotka hakijoiden on täytettävä. Oikeusasiamies ei myöskään pitänyt vakuuttavana ESMAn ehdotusta, jonka mukaan tällaisen kokemuksen puutetta pidettiin merkityksellisenä arvioitaessa, täyttikö kantelija jotkin avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitetyt valintaperusteet. Esimerkkinä tällaisista ESMAn mainitsemista valintaperusteista voidaan mainita vaatimus, jonka mukaan hakijalla on oltava vähintään viiden vuoden työkokemus teknisen projektinhallinnan alalta tai johtamistaitoja. Kuten ESMA itsekin myöntää, oli muitakin tapoja osoittaa, että hakija täytti tällaiset valintaperusteet.

48. Lausunnossaan ESMA ehdotti, että sen viittauksella EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta saatuun kokemukseen pyrittäisiin osoittamaan, millaiset taidot olisivat voineet auttaa kantelijaa esivalintavaiheessa, ja selittämään työkokemusta, joka muilla ehdokkailla oli ja jonka ansiosta he saivat paremmat pisteet. ESMA näytti näin ollen väittävän, että sen arvio ei perustunut kantelijan kokemuksen puutteeseen kyseisellä alalla. ESMAn 30.5.2011 lähettämässä sähköpostiviestissä todettiin kuitenkin seuraavaa: ”Viimeisenämuttei vähäisimpänä seikkana mainittakoon, että Teillä ei ollut kokemusta yhdestä päätehtävästä eli EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta.” Vaikutti näin ollen selvältä, että kyseinen kokemus tai sen puuttuminen otettiin arvioinnissa huomioon, vaikka sitä ei täsmennetty valintaperusteissa.

49. Tästä syystä oikeusasiamies totesi, että ESMA perusti virheellisesti päätöksensä hylätä kantelijan hakemus havaintoon, jonka mukaan hänellä ei ollut kokemusta EU:n pysyvien komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta.

50. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päätteli alustavasti, että kantelijan ensimmäinen väite, jonka mukaan ESMAn päätös hylätä hänen hakemuksensa perustui kriteereihin, joita ei ollut esitetty avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa, oli perusteltu.

B. Väite, jonka mukaan ESMAn päätös hylätä kantelijan hakemus oli epäoikeudenmukainen

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

51. Kantelija väitti, että ESMAn päätös hylätä hänen hakemuksensa oli myös epäoikeudenmukainen. Väitteensä tueksi kantelija väitti ESMAn päätelleen, että kantelijan todelliset syyt hakea virkaa olivat epäselvät, mutta se ei kuitenkaan antanut hänelle mahdollisuutta selventää asiaa (esimerkiksi puhelinhaastattelussa).

52. ESMA väitti, että yhdenvertaisen kohtelun periaate edellyttää, että kaikille hakijoille olisi annettava samat mahdollisuudet esittää syyt toimen hakemiselle. Näin ollen ESMAn oli noudatettava avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vahvistettua valintamenettelyä kaikkien hakijoiden osalta, eikä se näin ollen voinut antaa tietyille hakijoille toista mahdollisuutta selventää perustelujaan. ESMA lisäsi vielä, että tämä ei olisi ollut käytännössä mahdollista myöskään vastaanotettujen hakemusten suuren määrän vuoksi.

Oikeusasiamiehen arvio

53. Oikeusasiamies muistutti, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden yleinen periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavalla, ellei erilaista kohtelua voida objektiivisesti perustella [3].

54. Käsiteltävässä asiassa kaikkien kantajien oli toimitettava kirje, jossa ne perustelivat hakemuksensa. Oikeusasiamies katsoi, että kaikki kantajat olivat siten toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa siltä osin kuin oli kyse niiden mahdollisuuksista saada ESMA vakuuttuneeksi perusteluistaan. Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa ei myöskään annettu ESMAlle mahdollisuutta järjestää puhelinhaastatteluja tiettyjen hakijoiden kanssa heidän motivaationsa selventämiseksi. Kuten ESMA väittää, tämä olisi itse asiassa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista.

55. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies totesi, että kantelija ei ollut osoittanut, että ESMA olisi toiminut epäoikeudenmukaisesti arvioidessaan hänen motivaatiotaan antamatta hänelle mahdollisuutta selventää asiaa. Kantelijan toisen väitteen osalta ei näin ollen havaittu hallinnollista epäkohtaa.

C. Vaatimus, jonka mukaan EAMV:n olisi nimitettävä uusi valintalautakunta ja valittava hakemukset avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjen kriteerien perusteella

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

56. Kantelija väitti, että ESMAn olisi nimitettävä uusi valintalautakunta ja valittava hakemukset avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjen kriteerien perusteella. Hän lisäsi, että jos tämä ei ole enää mahdollista kuluneen ajan vuoksi, valintamenettely olisi kumottava ja ESMAn olisi julkaistava avointa toimea koskeva ilmoitus uudelleen.

57. ESMA väitti, että koska kantelijan väitteet olisi hylättävä, myös hänen väitteensä olisi hylättävä. Lisäksi ESMA lisäsi, että kyseinen valintamenettely oli jo saatettu päätökseen nimittämällä yksi kantajista.

Oikeusasiamiehen alustava arvio sovintoratkaisuehdotukseen

58. Oikeusasiamies tuli alustavasti siihen tulokseen, että kantelijan ensimmäinen väite oli perusteltu ja että näin ollen hallinnollinen epäkohta oli tahrannut ESMAn kantelijaa koskevan päätöksen.

59. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 5 kohdassa määrätään, että "oikeusasiamiespyrkii mahdollisuuksien mukaan löytämään ratkaisun asianomaisen toimielimen tai elimen kanssa hallinnollisen epäkohdan poistamiseksi ja kantelun hyväksymiseksi."

60. ESMAn mukaan kyseisen toimen valintamenettely oli jo saatu päätökseen ja yksi hakijoista oli nimitetty tähän tehtävään. Toisin kuin kantelija väitti, ESMA ei näin ollen voinut enää korjata tätä hallinnollista epäkohtaa yksinkertaisesti nimittämällä uuden valintalautakunnan ja valitsemalla hakemukset avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ilmoitettujen kriteerien perusteella samassa valintamenettelyssä, joka johti tähän kanteluun.

61. Edellä esitetty ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, ettei arvopaperimarkkinaviranomainen olisi voinut ryhtyä toimenpiteisiin käsiteltävässä asiassa ilmenneen hallinnollisen epäkohdan korjaamiseksi.

62. Teoriassa siihen oli kaksi mahdollista tapaa.

63. Ensinnäkin arvopaperimarkkinaviranomainen voisi harkita, olisiko jo päättynyt valintamenettely kumottava ja olisiko käynnistettävä uusi valintamenettely kyseistä toimea varten. Tätä vaihtoehtoa tarkastellessaan EAMV:n olisi luonnollisesti punnittava yhtäältä kantelijan etuja ja toisaalta nimitetyn henkilön etuja sekä yksikön etua. Tässä yhteydessä EAMV:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen ja luottamuksensuojan periaatteeseen [4].

64. Toiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen voisi harkita asianmukaisen korvauksen myöntämistä valituksen tekijälle vahingosta, joka aiheutuu siitä, että arvopaperimarkkinaviranomainen on menettänyt mahdollisuuden tulla rekrytoiduksi kyseiseen tehtävään. Oikeusasiamies totesi tältä osin, että unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan EU:n toimielinten palvelukseenottomahdollisuuden menettäminen voi antaa oikeuden saada riittävä taloudellinen korvaus.[5] Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että ESMAn olisi tutkittava, olisiko sen myönnettävä kantelijalle riittävä korvaus oikeusasiamiehen havaintojen perusteella.

65. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies pyysi ESMAa harkitsemaan asiaa uudelleen edellä esitettyjen havaintojen perusteella.

D. Oikeusasiamiehelle sovintoratkaisuehdotuksen jälkeen esitetyt perustelut

66. ESMA ilmoitti 2. huhtikuuta 2012, että vaikka se ei ollut täysin samaa mieltä oikeusasiamiehen arviosta, se oli halukas pääsemään sovintoratkaisuun tämän tapauksen ratkaisemiseksi. ESMA tarjoutui erityisesti julkaisemaan uuden avointa toimea koskevan ilmoituksen, joka olisi identtinen tähän kanteluun johtaneen ilmoituksen kanssa, ottaen huomioon oikeusasiamiehen havainnot. ESMA lisäsi suhtautuvansa myönteisesti kantelijan hakemukseen tästä avoimesta toimesta. ESMAn mielestä tämä palvelisi kantelijan etuja heikentämättä nimitetyn henkilön etuja ja palvelisi myös yksikön etua.

67. ESMAn vastaus sovintoratkaisua koskevaan ehdotukseen toimitettiin kantelijalle hänen huomautuksiaan varten, jotka toimitettiin 23. huhtikuuta 2012. Kantelijan mielestä ESMA kieltäytyi hyväksymästä oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotusta, koska se ei tarjoutunut peruuttamaan jo päättynyttä valintamenettelyä eikä tarjonnut kantelijalle asianmukaista korvausta. Lisäksi kantelija väitti, että ESMAn vastauksessa ainoastaan pantiin täytäntöön sen nykyinen rekrytointisuunnitelma, minkä vuoksi sitä ei voitu pitää sovintoratkaisun hyväksymisenä.

68. Kantelija totesi olevansa kiinnostunut korvauksen saamisesta (toisin sanoen oikeusasiamiehen sovintoratkaisuehdotuksen toisesta vaihtoehdosta). Näin ollen hän ei hyväksyisi ESMAn tarjousta.

69. Kantelija esitti 2. toukokuuta 2012 lisähuomautuksia, joissa hän totesi, että uutta avointa virkaa koskevan ilmoituksen ja hänen kanteluunsa johtaneen ilmoituksen välillä oli tiettyjä eroja. Eroja oli erityisesti palkkaluokassa (AD7 nyt AD6:n sijaan) sekä tietyissä lisävalintakriteereissä (kuten motivaatio työskennellä EAMV:n palveluksessa ja kokemus kansainvälisistä ryhmistä ja tehtäväryhmistä).

70. Kantelijan huomautukset toimitettiin EAMV:lle, joka antoi täydentävän vastauksen 1. kesäkuuta 2012. Vastauksessaan ESMA ilmoitti, että avoin toimi oli julkaistu AD7-palkkaluokassa (eikä AD6-palkkaluokassa) sisäisen virheen vuoksi. ESMA totesi kuitenkin olevansa edelleen halukas pääsemään sovintoratkaisuun. Näin ollen se toimitti muutetun avointa toimea koskevan luonnoksen, jonka se julkaisisi, jos se saisi myönteistä palautetta.

71. Oikeusasiamies välitti ESMAn täydentävän vastauksen kantelijalle tämän 13. kesäkuuta 2012 esittämiä huomautuksia varten. Viimeisimmissä huomautuksissaan kantelija ilmoitti hylänneensä edelleen ESMAn tarjouksen.

E. Oikeusasiamiehen arvio sovintoratkaisuehdotuksensa jälkeen

72. Oikeusasiamies myöntää, että sovintoratkaisuun ei ole päästy tässä tapauksessa. Tämä johtuu siitä, että kantelija on hylännyt ESMAn tarjouksen julkaista uusi avointa toimea koskeva ilmoitus, joka on samanlainen kuin tähän kanteluun johtanut ilmoitus. Kantelija on itse asiassa tehnyt selväksi, että hän hyväksyisi vain taloudellisen korvauksen ESMAlta.

73. Oikeusasiamies toteaa, että tarkkaan ottaen ESMAn tarjoama ratkaisu ei vastaa kumpaakaan hänen sovintoratkaisuehdotuksessaan esitetyistä kahdesta vaihtoehdosta. Objektiiviselta kannalta tämän ratkaisun olisi kuitenkin katsottava vastaavan oikeusasiamiehen esittämää ensimmäistä vaihtoehtoa.

74. Oikeusasiamies katsoo, että ESMAn toimittama viimeisin luonnos avointa toimea koskevaksi ilmoitukseksi on käytännöllisesti katsoen täysin samanlainen kuin se, joka johti tähän kanteluun, mukaan lukien palkkaluokka ja valintaperusteet, ja siinä otetaan huomioon oikeusasiamiehen alustavat havainnot.

75. Erityisesti valintaperusteiden osalta oikeusasiamies katsoo, että uuden perusteen, joka koskee ehdokkaan motivaatiota liittyä EAMV:n jäseneksi, sisällyttämisellä valintaperusteisiin pyritään ainoastaan ottamaan huomioon oikeusasiamiehen alustava päätelmä, jonka mukaan avointa virkaa koskeva ilmoitus ei ollut tältä osin riittävän selkeä. Vastaavasti se, että valintalautakunta arvioisi myös hakijoiden muiden kielten kuin englannin ja ranskan taitoa, heijastaa myös oikeusasiamiehen alustavia havaintoja.

76. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että ESMA on tarjoutunut toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä oikeusasiamiehen tässä tapauksessa havaitsemien hallinnollisten epäkohtien poistamiseksi. Kantelija ei ole esittänyt vakuuttavia syitä osoittaakseen, miksi taloudellista korvausta olisi suosittava sen sijaan, että julkaistaan uusi, lähes identtinen mutta parannettu ilmoitus avoimesta toimesta hallinnollisen epäkohdan poistamiseksi tässä tapauksessa.

F. Päätelmät

Kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella oikeusasiamies päättää kantelun seuraavasti:

ESMA on tarjoutunut toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet tässä tapauksessa havaittujen hallinnollisten epäkohtien poistamiseksi.

Valituksen tekijälle ja EAMV:lle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

 

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 17 päivänä joulukuuta 2012.

---

[1] Se koskisi tiettyjä olennaisia teknisiä taitoja (eli vaatimusta vähintään viiden vuoden työkokemuksesta teknisen projektinhallinnan alalla), olennaisia pehmeitä taitoja (eli johtajuutta ja kykyä luoda hyvät ihmissuhteet ja kokemusta työskentelystä kansainvälisessä ympäristössä) ja edullisia valintaperusteita (kokemusta teknisten hankkeiden hallinnoinnista EU:n sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti sekä hyvää ymmärrystä EU:n institutionaalisesta kehyksestä).

[2] Asia F-39/07, Campos Valls v. neuvosto, tuomio 6.5.2009 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 41 kohta).

[3] Asia T-58/05, Centeno Mediavilla ym. v. komissio, Kok. 2007, s. II-2523, 75 kohta.

[4] Ks. asia T-10/02, Girardot v. komissio, Kok. H. 2004, s. A-109 ja II-483, jäljempänä 'välituomio', 85-87 kohta.

[5] Ks. asiassa Girardot annetun välituomion 89 kohta ja sitä seuraavat kohdat. Ks. myös asia T-10/02, Girardot v. komissio, Kok. 2006, s. I-A-2-129 ja SC-II-A-2-609, jäljempänä 'unionin yleisen tuomioistuimen lopullinen tuomio', 48 kohta ja sitä seuraavat kohdat sekä asia C-248/06 P, komissio v. Girardot, Kok. 2008, s. I-833, jäljempänä 'muutoksenhakutuomio', 52 kohta ja sitä seuraavat kohdat.