Kantelun tausta

1. Kantelija pyysi 16. tammikuuta 2019 Euroopan parlamenttia antamaan hänen tutustua viiteen oikeudelliseen lausuntoon (vuosilta 1993, 1999, 2004, 2005 ja 2012), jotka koskevat parlamentin jäsentensä kielikoulutusta varten palkkaamien kieltenopettajien sopimustilannetta.

2. Parlamentti selitti 15. helmikuuta 2019, että vuodelta 1999 ei ollut saatavilla oikeudellista lausuntoa mutta että se oli yksilöinyt neljä asiakirjaa, jotka kuuluivat kantelijan pyynnön piiriin: oikeudelliset lausunnot SJ-13/93, SJ-77/05 ja SJ-314/12 sekä muistio SJ-246/04.

3. Parlamentti myönsi kantelijalle oikeuden tutustua kolmeen näistä neljästä asiakirjasta, mutta eväsi sekä täysimääräisen että osittaisen oikeuden tutustua tuoreimpaan oikeudelliseen lausuntoon (SJ-314/12) sillä perusteella, että se heikentäisi tuomioistuinkäsittelyjen ja oikeudellisen neuvonannon suojaa.[1] Tässä oikeudellisessa lausunnossa käsitellään mahdollisuutta palkata kieltenopettajia väliaikaisiksi toimihenkilöiksi.

4. Kantelija esitti 21 päivänä helmikuuta 2019 uudelleentarkastelupyynnön, niin kutsutun uudistetun pyynnön. Parlamentti vahvisti 2. huhtikuuta 2019 kieltäytyvänsä antamasta asiakirjaa yleisön tutustuttavaksi.

5. Tyytymättömänä parlamentin päätökseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 8. huhtikuuta 2019.

Tiedustelu

6. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen parlamentin kieltäytymisestä antaa tutustuttavaksi oikeudellista lausuntoa SJ-314/12. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tarkasti pyydetyn asiakirjan.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

Kantelijan väitteet

7. Valituksen tekijä väitti, että on olemassa ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttää pyydetyn asiakirjan ilmaisemista. Hän totesi, että EU:n kansalaisilla on oikeus avoimiin hallintokäytäntöihin ja intressi suojella monikielisyyttä parlamentissa. Avoimuus parlamentin sisäisissä oikeudellisissa keskusteluissa, jotka koskevat mahdollisuuksia ottaa kieltenopettajia palvelukseen väliaikaisina toimihenkilöinä, on tässä tapauksessa tarpeen sen varmistamiseksi, että parlamentti noudattaa henkilöstönsä sopimustilannetta koskevia sääntöjä eikä käytä väärin valtaansa sopimussuhteisessa suhteessaan kieltenopettajiin. Kantelija väittää, että tämä yleinen etu on tärkeämpi kuin parlamentin intressi saada rehellistä, objektiivista ja kattavaa oikeudellista neuvontaa.

Euroopan parlamentin väitteet ja niiden perustelut

8. Parlamentti totesi, että pyydetty asiakirja sisältää yksityiskohtaisia ja arkaluonteisia oikeudellisia keskusteluja mahdollisuudesta ottaa palvelukseen väliaikaisia toimihenkilöitä. Se väitti, että asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen voisi estää parlamenttia saamasta tulevaisuudessa rehellisiä, objektiivisia ja kattavia oikeudellisia lausuntoja, ja siihen liittyi myös todennäköinen riski siitä, että parlamentin kyky puolustautua tuomioistuimessa heikkenee.

Oikeusasiamiehen arviointi

9. Oikeusasiamies toteaa, että unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön[2] mukaan oikeuskäsittelyjen ja/tai oikeudellisen neuvonannon suojaan kohdistuvan uhan on oltava kohtuudella ennakoitavissa eikä täysin hypoteettinen, jotta voidaan vedota asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyyn poikkeukseen.

10. Tarkasteltuaan kaikkia pyydettyjä asiakirjoja ja saatuaan parlamentin yksiköiltä selvennyksen siitä, miten asiakirja voisi olla merkityksellinen edellä mainitun poikkeuksen soveltamisen kannalta, oikeusasiamies katsoo, että parlamentti on esittänyt vakuuttavat perustelut pyydetyn asiakirjan luovuttamisesta kieltäytymiselle.  Tässä tapauksessa parlamentti saattoi perustellusti väittää, että on kohtuullisesti ennakoitavissa, että pyydetyn asiakirjan luovuttaminen estäisi parlamenttia saamasta tulevaisuudessa rehellistä, objektiivista ja kattavaa oikeudellista neuvontaa ja heikentäisi sen kykyä puolustautua oikeudenkäynnissä. Kun otetaan huomioon asiakirjan kohde, mahdollisuus, että sillä voi olla merkitystä tuomioistuinmenettelyssä, ei ole täysin hypoteettinen.

11. Oikeusasiamies ei katso, että tämän asiakirjan julkistaminen olisi ylivoimaisen yleisen edun mukaista.

12. Poikkeusta sovellettiin näin ollen asianmukaisesti, eikä hallinnollista epäkohtaa ilmennyt.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Euroopan parlamentissa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Valituksen tekijälle ja parlamentille ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 15.7.2019

[1] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädetään seuraavaa: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32001R1049&rid=1.

[2] Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 1.7.2008, Ruotsi ja Turco v. neuvosto, yhdistetyt asiat C-39/05 P ja C-52/05 P, 42–43 kohta.