Hyvä jäsen M.,
teitte 12. ja 27. marraskuuta 1998 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan komissiota vastaan. Väititte, että komissio ei ollut käsitellyt asianmukaisesti kanteluanne. Tämä kantelu koski Saksan viranomaisten asetuksen (ETY) N:o 1078/77 (1) mukaisesti myöntämää maidon viitemäärää ja komission väitettyä laiminlyöntiä.
Toimitin kantelun 18. joulukuuta 1998 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti lausuntonsa 5. maaliskuuta 1999, ja lähetin sen Teille 12. huhtikuuta 1999 saamani kehotuksen kanssa esittää huomautuksia.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.
Väärinkäsitysten välttämiseksi on tärkeää muistaa, että EY:n perustamissopimuksessa annetaan Euroopan oikeusasiamiehelle valtuudet tutkia mahdollisia hallinnollisia epäkohtia ainoastaan yhteisön toimielinten ja elinten toiminnassa. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännössä määrätään nimenomaisesti, että oikeusasiamiehelle ei saa tehdä kantelua minkään muun viranomaisen tai henkilön toimesta.
Kanteluanne koskevat oikeusasiamiehen tutkimukset on näin ollen suunnattu sen tutkimiseen, onko Euroopan komission toiminnassa ilmennyt hallinnollisia epäkohtia.

KILPAILUKYKY

Kantelija hankki maata, jonka entinen omistaja oli asettanut kaupan pitämisestä luopumista koskevalle velvollisuudelle. Toukokuun 17 päivänä 1977 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1078/77 (jäljempänä ’kaupan pitämisestä luopumista koskeva järjestelmä’) mukaan maidontuottajat voivat velvoittaa itsensä olemaan tuottamatta maitoa 4–5 vuoden ajan, josta niille on myönnetty korvaus. Otettuaan maa-alueen haltuunsa osto- ja vuokrasopimuksella kantelija pyysi komissiolta ja Saksan maatalousministeriöltä maidon viitemäärän myöntämistä edellä mainitun asetuksen mukaisesti. Kantelija väittää, että molemmat elimet eivät ole toimineet, koska hänelle ei ole vieläkään myönnetty viitemäärää. Tämän jälkeen hän kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

KYSYMYS

Komission lausunto
Komissio esitti lausunnossaan kantelusta seuraavat huomautukset:
Maidontuottajat, jotka ovat jo ylittäneet ensimmäisen kiintiön, kuten valituksen tekijä, ja jotka ovat ottaneet haltuunsa tilan, johon sovelletaan kaupan pitämisestä luopumista koskevaa velvoitetta kaupan pitämisestä luopumista koskevan järjestelmän mukaisesti, voivat saada erityisen viitemäärän ns. SLOM III -asetuksen (2) nojalla edellyttäen, että
· maidontuottaja on ottanut haltuunsa tällaisen tilan tai osan siitä kaupan pitämisestä luopumista koskevan kauden aikana ja allekirjoittanut kirjallisen sitoumuksen tämän velvoitteen täyttämisestä tai
· maidontuottaja on ottanut perinnöllä tai vastaavalla tavalla haltuunsa osan tilasta tai koko tilan sellaiselta maidontuottajalta, joka on ottanut haltuunsa kaupan pitämisestä luopumista tai tuotannon muuttamista koskevan velvoitteen kyseisen tilan velvoitekauden aikana
· ja maidontuottaja on hakenut erityisen viitemäärän myöntämistä SLOM III -asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti kyseisessä asetuksessa säädetyssä määräajassa.
Viitemäärien jakaminen SLOM III -asetuksen mukaisesti kuului jäsenvaltioiden toimivaltaan. Kantelija väittää, että hän on tehnyt tällaisen hakemuksen toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, mutta ei ole toimittanut mitään tietoja hakemuksensa tuloksesta. Kantelijan toimittamien tietojen perusteella vaikutti kuitenkin selvältä, että vaikka hän olisi esittänyt hakemuksen ajoissa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, se olisi hylätty, koska hän ei täyttänyt edellä lueteltuja erityisen viitemäärän myöntämisen tärkeimpiä edellytyksiä. Koska kantelija on ottanut maa-alueen haltuunsa vuonna 1990 ja sen jälkeen, hän ei olisi voinut ottaa vastuulleen kaupan pitämisestä luopumista koskevaa velvoitetta kyseisenä ajanjaksona, koska tällainen velvoite päättyi viimeistään 1980-luvun puolivälissä. Hän ei myöskään ollut hankkinut maata perinnöllä tai vastaavilla ehdoilla, koska hän oli ostanut ja vuokrannut sen.
Kantelijan huomautukset
Huomautuksissaan kantelija pysytti valituksensa. Hän totesi seuraavaa:
Hän oli vuonna 1993 hakenut viitemäärän myöntämistä komissiolle, joka oli toimittanut hakemuksen liittovaltion maatalousministeriölle. Viimeksi mainittu ei ollut ratkaissut asiaa.
Kantelija viittasi maidon viitemäärän hankintaedellytyksiin SLOM III -asetuksen N:o 2055/93 mukaisesti. Hän väitti, että jos maa-alueen ostajalla tai vuokralaisella ei ilmeisesti ole oikeutta pyytää viitemäärää, nämä henkilöt ovat tosiasiallisesti epäedullisemmassa asemassa kuin ne, jotka ovat perineet maa-alueen ja jotka voivat vaatia viitemäärää.

PÄÄTÖS

1 Saksan viranomaisten laiminlyönti
EY:n perustamissopimuksessa annetaan Euroopan oikeusasiamiehelle valtuudet tutkia mahdollisia hallinnollisia epäkohtia ainoastaan yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnassa. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännössä määrätään nimenomaisesti, että oikeusasiamiehelle ei saa tehdä kantelua minkään muun viranomaisen tai henkilön toimesta. Oikeusasiamies ei näin ollen voi tutkia kantelijan väitettä, jonka mukaan Saksan viranomaiset eivät ole toimineet ja myöntäneet kantelijalle maidon viitemäärää.
2 Erityisen SLOM-viitemäärän myöntäminen ja komission väitetty laiminlyönti
2.1 Kantelija katsoo, että hänelle olisi pitänyt myöntää viitemäärä ja että komissio ei ole noudattanut sitä.
2.2 Komissio huomauttaa, että viitemäärien jakaminen SLOM III -asetuksen mukaisesti kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.
2.3 Kantelijan väitteestä, joka koski oikeutta viitekiintiöön, komissio vastasi, että asetuksen (ETY) N:o 2055/93 mukainen viitemäärän myöntämistä koskeva hakemus oli tehtävä ennen 1 päivää marraskuuta 1993 asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle elimelle. Tällaista hakemusta ei ilmeisesti ollut tehty kyseiseen päivämäärään mennessä. Komission mukaan vaikuttaa todennäköiseltä, että jos kantelijan hakemus olisi toimitettu ajoissa toimivaltaisille saksalaisille elimille, se olisi hylätty, koska kantelija ei täyttänyt SLOM III -asetuksessa säädettyjä tarvittavia kriteerejä. Kantelija näytti ottaneen maan haltuunsa vuonna 1990 ja sen jälkeen. Näin ollen hän ei ole voinut ottaa vastuulleen kaupan pitämisestä luopumista koskevaa velvoitetta kyseisenä ajanjaksona, koska tällainen velvoitekausi päättyi viimeistään 80-luvun puolivälissä, eikä hän myöskään ole hankkinut maata perintönä tai vastaavin ehdoin, koska hän on ostanut ja vuokrannut sen.
2.4 Koska viitemäärien jakaminen ei kuulu komission toimivaltaan ja koska komissio on reagoinut kantelijan pyyntöihin, mikään ei viittaa siihen, että komissio ei olisi tältä osin toiminut sitä sitovien sääntöjen mukaisesti. Valituksen tähän näkökohtaan liittyvästä hallinnollisesta epäkohdasta ei näin ollen ole näyttöä.
3 Maan ostajana tai vuokralaisena olemista koskeva väitetty haitta SLOM III -asetuksen mukaisen maidon viitekiintiön hankinnan osalta
Kantelija otti tämän kysymyksen ensimmäisen kerran esiin huomautuksissaan. Koska oikeusasiamies ei näyttänyt kyseenalaistavan asetuksen pätevyyttä, hän ei pitänyt tarpeellisena tutkia tätä väitettä, joka näyttää koskevan yhteisön lainsäädännön perusteltavuutta. Oikeusasiamies toteaa, että kantelijalla on mahdollisuus käsitellä asiaa Euroopan parlamentille osoitetulla vetoomuksella.
4 Päätelmä Euroopan oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten
perusteella näyttää siltä, että Euroopan yhteisöjen komissio ei ole syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.
Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.
Vilpittömästi sinun,
Jacob Söderman.

---

(1) EYVL L 131, 26.5.1977, s. 2.

(2) EYVL L 187, 29.7.1993, s. 8.