Kantelun tausta

1. Asia koskee hakijan sulkemista Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) järjestämän palvelukseenottomenettelyn ulkopuolelle. EPSO sulki hakijan menettelyn ulkopuolelle sillä perusteella, että kantelijan korkeakoulututkinto ei ollut merkityksellinen sihteerin tehtävien kannalta.

2. Kantelija on L, joka on Italian kansalainen. Vuonna 2010 hän osallistui avoimeen kilpailuun EPSO/AST/111/10 (sihteerin avustajat, joiden pääkieli on englanti). Kantelijalla on valtiotieteiden korkeakoulututkinto.

3. Tietokoneella suoritettujen kokeiden jälkeen EPSO ilmoitti kantelijalle saaneensa vaaditun vähimmäispistemäärän.

4. EPSO ilmoitti tämän jälkeen kantelijalle, että valintalautakunta päätti olla hyväksymättä häntä arviointiharjoituksiin. Tämä johtui siitä, että lautakunta katsoi, ettei hän täyttänyt kilpailuilmoituksessa [1], jäljempänä 'ilmoitus', asetettuja koulutusvaatimuksia.

5. Tiedonannon III kohdan 2.1 alakohdassa edellytettiin, että hakijoilla on jokin seuraavista: keskiasteen jälkeinen koulutus, josta on osoituksena tehtävien luonteeseen liittyvä tutkintotodistus; tai keskiasteen koulutus, josta on osoituksena tutkintotodistus ja joka oikeuttaa pyrkimään keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, ja sen jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus tehtävien luonteeseen liittyvältä alalta.

6. Kantelija pyysi EPSOa tarkistamaan hänen hakemuksensa. Valintalautakunta totesi vastauksessaan, että se ei pitänyt hänen valtiotieteellistä tutkintoaan merkityksellisenä kilpailun aihealueen (sihteerin ala) kannalta. Näin ollen hänellä olisi oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus, joka liittyy tehtävien luonteeseen. Hänellä oli vain viisi kuukautta asiaankuuluvaa kokemusta [2], minkä vuoksi lautakunta vahvisti päätöksensä sulkea hänet menettelyn ulkopuolelle.

7. Kantelija väitti, että EPSOn päätös sulkea hänet pois kilpailusta oli virheellinen. Hänen mielestään valtiotieteiden maisterin tutkinto riitti toimistotehtäviin," kun otetaan huomioon, että tarvitaan jatkotutkinto ja että tällä alalla ei ole yliopistotutkintoja". Hän katsoi myös, että hänen tutkintotodistuksensa on selvästi merkityksellinen tehtävien luonteen kannalta, "jotka ovat pääasiassa toimistotehtäviä ja kuuluvat määritelmän mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon piiriin".

Tutkimuksen kohde

8. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksensa seuraavasta väitteestä ja väitteestä:

Väite:

EPSO päätti virheellisesti sulkea kantelijan kilpailun EPSO/AST/111/10 ulkopuolelle.

Väitteensä tueksi kantelija väitti, että EPSO ei pitänyt kantelijan tutkintotodistusta merkityksellisenä kilpailuilmoituksessa EPSO/AST/111/10 esitettyjen tehtävien luonteen kannalta.

Väite:

EPSOn olisi annettava kantelijalle mahdollisuus osallistua kilpailuun.

Tiedustelu

9. Oikeusasiamies aloitti 13. heinäkuuta 2011 kantelua koskevan tutkimuksen analysoimalla kantelijan väitteitä ja EPSOn 7. huhtikuuta 2011 ja 21. kesäkuuta 2011 antamia vastauksia. Hän totesi kuitenkin, että ennen kuin hän voi päättää, olisiko EPSOlta pyydettävä lausuntoa tästä kantelusta, kantelijan on selvitettävä tiettyjä kysymyksiä. Oikeusasiamies totesi, että kantelija ei täsmentänyt, miksi hän katsoi valtio-opin tutkintonsa olevan merkityksellinen virkatehtävien luonteen kannalta, kun otetaan huomioon, että toimisto-opinnot eivät yleensä kuulu valtio-opin yliopistotasoisiin opintoihin. Tämän vuoksi hän pyysi kantelijaa selittämään, miksi hän katsoi, että EPSOn olisi pitänyt antaa hänelle mahdollisuus osallistua kilpailuun. Oikeusasiamies huomautti kantelijalle, että korkeakoulututkinto ei pelkästään sen vuoksi, että se on korkeakoulututkinto, muodosta vaadittua koulutustaustaa, joka liittyy toimistotehtävien luonteeseen. Kantelija toimitti selityksensä 1 päivänä elokuuta 2011.

Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät

A. Väite, jonka mukaan EPSO on virheellisesti päättänyt sulkea kantelijan kilpailun EPSO/AST/111/10 ulkopuolelle

Kantelijan huomautukset

10. Ensinnäkin kantelija väitti, että ilmoituksessa viitattiin keskiasteen jälkeiseen koulutukseen ja että tällainen erityisvaatimus syrjisi italialaisia hakijoita. Tämä johtui siitä, että Italia, toisin kuin eräät muut EU:n jäsenvaltiot, ei tarjoa sihteerikoulutusta yliopistotasolla. Toiseksi kantelija väitti, että hänen valtio-opin yliopisto-opintonsa olivat täysin ilmoituksessa esitetyn ammatillisen profiilin mukaisia.

11. Kantelija esitti näkemyksensä tueksi, että hänen tutkimuksensa tarjosivat hänelle käytännönläheisen lähestymistavan merkityksellisiin kysymyksiin. Erityisesti hänen opintonsa opettivat hänelle ongelmanratkaisutekniikoita ja antoivat hänelle laajan kulttuurisen ymmärryksen, mikä antoi hänelle mahdollisuuden olla joustava ja pätevä useilla aloilla. Lisäksi hän suoritti kursseja ja suoritti kokeita oikeustieteen, taloustieteen ja historian aloilla. Hänen oikeustieteellisiin opintoihinsa sisältyi EU:n oikeuden syventävä kurssi, joka antoi hänelle hyvät tiedot toimielimistä. Hänen mielestään tällainen tietämys on ratkaisevan tärkeää haettaessa työpaikkaa EU:ssa. Lisäksi hänen taloustieteen kurssinsa antoivat hänelle tarvittavat taloudelliset, matemaattiset ja tilastolliset taidot, joita tarvitaan tällaisessa ympäristössä työskentelyyn. Historian kurssit antoivat hänelle mahdollisuuden ymmärtää kansainvälisen politiikan nykyistä kontekstia. Historian kurssit sisälsivät erityisesti arkistotutkimusta ja asiakirjojen laatimista, mikä paransi hänen analyyttisiä ja organisatorisia taitojaan. Lisäksi hän on opiskellut muun muassa tietotekniikkaa ja kielikursseja.

12. Lopuksi kantelija katsoi, että italialaiset hakijat, joilla on samanlainen koulutustaso kuin hänellä, olisivat voineet suorittaa ilmoituksessa eriteltyjä toimistotehtäviä.

13. Lopuksi kantelija väitti, että kilpailuilmoitus ei ollut järkevä, koska se heikensi kantelijan kaltaisten italialaisten hakijoiden yliopistotutkintoa, koska Italian yliopistoissa ei ole vaadittua erityistä yliopistotutkintoa. Kantelija arvosteli myös kilpailuilmoitusta työkokemuksen todistamista koskevasta vaatimuksesta.

Oikeusasiamiehen arviointi

14. Kilpailuilmoituksen III.2.1 kohdassa määrättiin, että hakijoilla on oltava jokin seuraavista: keskiasteen jälkeinen koulutus, josta on osoituksena tehtävien luonteeseen liittyvä tutkintotodistus; tai keskiasteen koulutus, josta on osoituksena tutkintotodistus ja joka oikeuttaa pyrkimään keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, ja sen jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus tehtävien luonteeseen liittyvältä alalta. Käsiteltävänä olevassa asiassa on hyväksyttävää, että kantelijan hakemusta oli arvioitava edellä luetellun ensimmäisen vaatimuksen perusteella.

15. Kantelija esitti huomautuksissaan seuraavan väitteen: Yhtäältä häntä oli syrjitty, koska hänen kotimaassaan ei ollut asiaankuuluvaa yliopisto-opetusta. Toiseksi hänen valtiotieteen alan korkeakoulututkintonsa muodostaa virkatehtävien luonteeseen liittyvän koulutustaustan.

16. Kantelijan väitteet eivät vakuuta oikeusasiamiestä. Termit "keskiasteen jälkeinen koulutus" ja "yliopistokoulutus" näyttävät olevan erilaisia merkityksiä. Ensin mainittu termi kattaa laajan valikoiman eri kouluja (ammattikoulut, ammatilliset oppilaitokset, laitokset, yliopistot jne.), kun taas jälkimmäinen viittaa yksinomaan korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin, jotka myöntävät akateemisia tutkintoja, kuten yliopistot. Näin ollen jälkimmäisen soveltamisala on suppeampi kuin ensin mainitun.

17. Kilpailuilmoituksessa viitattiin keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, joka kattaa myös koulut, joissa kursseilla painotetaan paljon käytännön taitoja ja koulutusta. Näihin kouluihin osallistuvat opiskelijat voivat näin ollen saada enemmän käytännön koulutusta kuin vastaavat yliopistot. Se, että Italia ei tarjoa yliopistotason toimistokursseja, ei näin ollen ole riittävä syy väittää, että EPSO olisi syrjinyt kantelijaa tämän kansalaisuuden vuoksi.

18. Sama päätelmä pätee kantelijan väitteeseen, jonka mukaan hänen valtiotieteen alan korkeakoulututkintonsa muodostaa virkatehtävien luonteeseen liittyvän koulutustaustan. Kantelija ei esittänyt mitään perusteluja osoittaakseen, että hän osallistui yliopisto-opiskelijana toimistokursseille. Päinvastoin hän viittasi opintojensa aikana hankkimaansa teoreettiseen tietoon, kun taas toimistotehtävien luonne on melko käytännöllinen. Unionin tuomioistuinten vakiintuneesta oikeuskäytännöstä seuraa, että valintalautakunnilla on laaja harkintavalta [3] arvioidessaan tapauskohtaisesti, vastaavatko hakijoiden tutkintotodistukset tai työkokemus henkilöstösäännöissä ja kilpailuilmoituksessa [4] vaadittua tasoa. Tämä kantelu ei sisällä mitään tietoja tai perusteluja, jotka viittaisivat siihen, että valintalautakunta olisi ylittänyt harkintavaltansa jättäessään kantelijan kilpailun ulkopuolelle.

19. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että EPSOn selitys siitä, miksi kantelija ei täyttänyt ilmoituksessa asetettuja koulutusvaatimuksia, oli vakuuttava eikä osoittanut mitään viitteitä virheellisestä arvioinnista. Näin ollen hallinnollista epäkohtaa ei ole havaittu.

B. Päätelmät

Kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella oikeusasiamies päättää tutkimuksensa seuraavaan johtopäätökseen:

Tässä kantelussa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja EPSOlle.

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä lokakuuta 2011.

[1] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=EUVL:C:2010:312A:0001:0005:FI:PDF

[2] Kantelija ei näytä kiistäneen tätä EPSOn lausuntoa. Näin ollen on selvää, että hän oli oikeutettu tehtävään ainoastaan kilpailuilmoituksen III.2.1 kohdan a alakohdassa kuvatussa tehtäväryhmässä (ks. edellä). Kantelija totesi kantelussaan myös, että "minulle on selvää, että kuulun ensimmäiseen tapaukseen".

[3] asia F-12/05, Tas v. komissio, Kok. 2006, s. I-A-79 ja II-A-285; asia T-115/89, González Holguera v. parlamentti, Kok. 1990, s. II-831; asia T-101/96, Wolf v. komissio, Kok. H. 1997, s. I-A-351 ja II-949; asia T-244/97, Mertens v. komissio, Kok. H. 1999, s. I-A-23 ja II-91; ja asia T-25/03, de Stefano v. komissio, Kok. H. 2005, s. I-A-125 ja II-573.

[4] asia F-12/05, Tas v. komissio, Kok. 2006, s. I-A-79 ja II-A-285; asia T-158/89, Van Hecken v. TSK, Kok. 1991, s. II-1341; asia T-214/99, Carrasco Benítez v. komissio, Kok. H. 2000, s. I-A-257 ja II-1169; ja asia T-332/01, Pujals Gomis v. komissio, Kok. H. 2002, s. I-A-233 ja II-1155.