Kantelun tausta

1. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin komission päätöksellä 2008/37/EY[1], ja se on ensimmäinen eurooppalainen rahoituselin, joka on perustettu tukemaan tutkijalähtöistä tieteen eturintamassa tehtävää tutkimusta. Sen päätavoitteena on edistää tieteellistä huippuosaamista tukemalla ja kannustamalla parhaita ja luovimpia tutkijoita, tutkijoita ja insinöörejä menemään askeleen pidemmälle tutkimuksessaan.

2. ERC koostuu tieteellisestä neuvostosta ja toimeenpanovirastosta. Tieteellinen neuvosto on ERC:n hallintoelin, joka määrittelee tieteellisen rahoituksen strategian ja menetelmät, kun taas toimeenpanovirasto panee ne täytäntöön ja soveltaa niitä ERC:n toiminnan hallinnoinnissa ja toteuttamisessa.

3. ERC perustettiin Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman[2] määräysten mukaisesti "Ideat"-erityisohjelmantoteuttamiseksi. Kyseisen erityisohjelman mukaisesti ja sopiakseen ERC:n sovitusta ja vakaasta rakenteesta mahdollisimman pian komissio perusti vuonna 2008 ERC:n rakenteista ja mekanismeista riippumattoman arviointipaneelin[3]. Paneeli esitti kertomuksensa komissiolle 23 päivänä heinäkuuta 2009[4].

4. Lautakunta suositteli muun muassa ERC:n tieteellisen neuvoston pääsihteerin ja ERC:n toimeenpanoviraston johtajan virkojen yhdistämistä yhdeksi viraksi. Komissio vahvisti tämän suosituksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille 22 päivänä lokakuuta 2009 antamassaan tiedonannossa[5], jäljempänä 'tiedonanto', jossa komissio asetti sulautuman määräajaksi vuoden 2010 toisen neljänneksen.

5. Komissio julkaisi 4 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen COM/2009/10222[6], jäljempänä ’ilmoitus’, avoinna olevasta pääneuvonantajan (palkkaluokka AD 14) johtajan virasta ERC:n toimeenpanovirastossa.

6. Kantelija osallistui tähän palvelukseenottomenettelyyn, joka järjestettiin henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti[7]. Komissio vastaanotti yhteensä 116 avointa toimea koskevaa hakemusta. Esivalintalautakunta haastatteli kymmentä hakijaa ja valitsi niistä kolme, mukaan lukien kantelija, komission neuvoa-antavan nimityskomitean jatkohaastatteluihin.

7. Kantelija kutsuttiin 3 päivänä syyskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä toimivaltaisen keskusviranomaisen haastatteluun, joka oli määrä pitää 16 päivänä syyskuuta 2010.

8. Komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto ilmoitti kantelijalle 15 päivänä syyskuuta 2010, että 16 päivänä syyskuuta 2010 pidetty haastattelu oli peruutettu. Hänelle ilmoitettiin myös uudesta päivämäärästä.

9. Samana aikana ERC:n tieteellisen neuvoston jäsen otti kantelijaan puhelimitse yhteyttä ja ilmoitti hänelle, että neuvosto oli muuttanut kantaansa palvelukseenottoprosessiin.

10. Kantelija kirjoitti 20 päivänä syyskuuta 2010 komission tutkimuksen ja teknologian pääosaston pääjohtajalle. Hän ilmaisi huolensa äskettäisestä haastattelunsa peruuttamisesta ja luonnehti edellä mainittua keskustelua tieteellisen neuvoston jäsenen kanssa "käsittämättömäksija mahdottomaksi hyväksyä ... häiriöksi ja psykologiseksi painostukseksi". Hän totesi, ettei hänellä ollut aikomusta vetäytyä palvelukseenottomenettelystä.

11. Kantelija kirjoitti 19 päivänä lokakuuta 2010 myös tutkimuksesta ja innovoinnista vastaavalle komission jäsenelle ja huomautti, ettei hän ollut saanut vastausta 20 päivänä syyskuuta 2010 päivättyyn tiedonantoonsa. Kantelija totesi, että hänen haastattelunsa peruuttaminen ja " tieteellisen neuvostonpainostus" herättivät kysymyksiä" asianmukaisten menettelyjen noudattamisesta ja siten oikeudenmukaisuudesta ja avoimuudesta, että sääntöjä ei muuteta pelin alkamisenjälkeen." Kantelija ilmaisi halukkuutensa vetäytyä kilpailusta, jos hänelle annetaan syitä uskoa, että näin hän "auttaisi ERC: n vakiinnuttamisprosessia riippumattomana, asianmukaisesti rahoitettuna ja hallinnoituna maailmanluokan tutkimusrahoituslaitoksena." Hän totesi, että hän ei uskonut näin olevan. Lopuksi kantelija ilmoitti olevansa eri mieltä tieteellisen neuvoston ERC:n uudistamista ja tulevaisuutta koskevasta kannasta, jonka yksi sen jäsenistä ilmaisi puhelinkeskustelussa kantelijan kanssa, ja pyysi selvityksiä siitä, miksi komissio pitäisi tätä kantaa kohtuullisena.

12. Komissio päätti 27. lokakuuta 2010 päättää palvelukseenottomenettelyn ilman nimitystä, jäljempänä 'riidanalainen päätös', ja ilmoitti asiasta kantelijalle kaksi päivää myöhemmin.

13. Kantelija kääntyi 5. marraskuuta 2010 Euroopan oikeusasiamiehen puoleen.

Tutkimuksen kohde

14. Kantelija väitti, että komissio i) ei vastannut väitteisiin, jotka hän esitti 20 päivänä syyskuuta ja 19 päivänä lokakuuta 2010 päivätyissä kirjeissään; ja ii) käsitteli palvelukseenottomenettelyä läpinäkymättömällä tavalla. Hän väitti, että komission olisi i) vastattava hänen edellä esittämiinsä väitteisiin, ii) selitettävä syyt, joiden vuoksi se päätti palvelukseenottomenettelyn nimeämättä ehdokasta, ja ilmoitettava, johtuiko tämä politiikan muutoksesta[8]; ja iii) pyytää kantelijalta anteeksi toimiaan[9].

Tiedustelu

15. Kantelu tehtiin 5. marraskuuta 2010. Oikeusasiamies toimitti kantelun 14. joulukuuta 2010 Euroopan komission puheenjohtajalle. Samana päivänä kantelija toimitti oikeusasiamiehelle jäljennökset 12 päivänä marraskuuta 2010[10] ja 15 päivänä marraskuuta 2010 [11] päivätystä kirjeenvaihdostaan komission kanssa.

16. Oikeusasiamies sai 23. maaliskuuta 2011 komission lausunnon, joka lähetettiin kantelijalle ja jossa pyydettiin häntä esittämään huomautuksia.

17. Kantelija esitti huomautuksensa 27 päivänä huhtikuuta 2011.

Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät

Alustavat huomautukset

18. Oikeusasiamies sai 14. joulukuuta 2010 heti tämän tutkimuksen aloittamisen jälkeen kantelijalta uutta kirjeenvaihtoa toisesta väitteestään. Kyseisessä tiedonannossa kantelija ilmoitti oikeusasiamiehelle, että komissio oli tällä välin 12. marraskuuta 2010 vastannut hänen 20. syyskuuta ja 19. lokakuuta 2010 päivättyihin kirjeisiinsä. Hän katsoi kuitenkin, että hänen siihen sisältyviin väitteisiinsä "ei vastattu". Oikeusasiamies katsoi näin ollen, ettei hänellä ollut syytä muuttaa tutkimuksensa laajuutta, sellaisena kuin se on määritelty edellä 14 kohdassa.

A. Väitetty vastaamatta jättäminen väitteisiin, jotka koskevat palvelukseenottomenettelyn läpinäkymätöntä käsittelyä, ja komission väitetään vastaavan kantelijan väitteisiin ja selittävän kantansa

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

19. Kantelija väitti, että 12 päivänä marraskuuta 2010 päivätyssä kirjeessään komissio ei vastannut asianmukaisesti väitteisiin, jotka sisältyivät hänen 20 päivänä syyskuuta ja 19 päivänä lokakuuta 2010 päivättyihin kirjeisiinsä.

20. Näissä kirjeissä hän väitti, että päättäessään palvelukseenottomenettelyn nimeämättä hakijaa komissio poikkesi tiedonannossaan esitetyistä toimintaperiaatteista ja avointa virkaa koskevan ilmoituksen sisällöstä (ensimmäinenväite). Kantelija viittasi myös ”ulkoisiinsisäänottoihin ja painostuksiin”,joiden tarkoituksena oli toisaalta vakuuttaa komissio siitä, ettei se nimitä yhtään ehdokasta, ja toisaalta saada kantelija vetäytymään palvelukseenottomenettelystä olemalla suoraan yhteydessä kantelijaan (toinenväite).

21. Kantelijan mukaan nämä olosuhteet estivät komissiota hoitamasta palvelukseenottomenettelyä toivotulla tavalla ja loukkasivat kantelijan luottamusta. Kun otetaan huomioon avoimen viran tärkeys, tiedonanto ja palvelukseenottomenettelystä jo aiheutuneet kustannukset, komission ei olisi pitänyt kohdistaa ulkopuolista painostusta eikä lopettaa menettelyä näin äkillisestija epäselvästi.

22. Kantelija väitti näin ollen, että komission olisi selitettävä syyt, joiden vuoksi se päätti palvelukseenottomenettelyn COM/2009/10222 nimeämättä ehdokasta, ja ilmoitettava, johtuiko tämä politiikan muutoksesta.

23. Lausunnossaan komissio totesi, että avointa virkaa koskevan ilmoituksen noudattamisen osalta se toteutti valintamenettelyn "Euroopan komission soveltamien vakiomuotoisten valintamenettelyjen mukaisesti". Komissio huomautti, että kuten avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa, ERC:n perustamisesta tehdyn komission päätöksen 2008/37/EY[12] 5 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 58/2003[13] 10 artiklassa todetaan, komissio oli tehnyt valintamenettelyn aikana tiivistä yhteistyötä ERC:n tieteellisen neuvoston kanssa.

24. Lisäksi niin kauan kuin komissio ei tieteellisen neuvoston lausunnon huomioon ottaen ollut vielä tehnyt päätöstä palvelukseenottomenettelystä, hakijat eivät voineet saada tarjousta eikä ollut olemassa muodollista palvelukseenottositoumusta, johon he olisivat voineet luottaa.

25. Mitä tulee väitettyyn poikkeamiseen tiedonannosta, komissio selitti, että palvelukseenottomenettelyn ollessa käynnissä se alkoi valmistella seuraavaa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa. Tässä yhteydessä tehdään kokonaisarviointi (nykyisen) seitsemännen puiteohjelman puitteissa käynnistetyistä aloitteista, kuten kyseisen ohjelman puitteissa perustettujen virastojen (mukaan lukien ERC:n toimeenpanovirasto) perustamisesta.

26. Osana tätä arviointia on perustettu komission ja tieteellisen neuvoston yhteisellä sopimuksella erityinen ERC:n työryhmä, jonka tehtävänä on laatia vaihtoehtojaERC:n pysyväksi oikeudelliseksi ja organisatoriseksi rakenteeksi.

27. Lisäksi ERC:n tieteellinen neuvosto pyysi tässä yhteydessä 30. heinäkuuta ja 9. syyskuuta 2010 päivätyillä kirjeillä komissiota tarkastelemaan uudelleenERC:n kokonaisrakennetta ja harkitsemaan uudelleen kantaansa [ERC:n toimeenpanoviraston] johtajan palkkaamiseen ja tämän toimen yhdistämiseenERC:n pääsihteerin toimeen (tiedonannon mukaisesti).

28. Näissä olosuhteissa komissio piti "ennenaikaisena"jatkaa rekrytointiprosessia ja päätti lopettaa sen nimittämättä ehdokasta. Tältä osin komissio huomautti, että erityisohjelmaa ”Ideat”koskevan neuvoston päätöksen[14] liitteessä I säädetään, että ERC:n toimeenpanoviraston johtajan nimittämisessä otetaan huomioon tieteellisen neuvoston näkemykset.

29. Lopuksi komissio ilmaisi myötätuntonsa ja ymmärryksensä kantelijan pettymyksestä, mutta toisti, että sen mielestä rekrytointiprosessia" noudatettiin säännöllisesti ja avoimesti ".

30. Huomautuksissaan kantelija kiitti komissiota sen selityksistä. Hän totesi, että komission lausunnossa selvennettiin "useimpia 5. marraskuuta 2010 päivätyssä kantelussa esiin tuotuja kysymyksiä ", mutta siinä ei vastattu hänen peruskysymykseensä eli siihen, oliko "asianmukaisiahallinnollisia menettelyjä" noudatettu.

31. Tältä osin kantelija väitti, että vaikka oli normaalia, että komissio tekee uuden kokonaisarvioinnin ERC:n oikeudellisesta ja organisatorisesta rakenteesta, komissio ei voinut pitää ”ennenaikaisina”toimenpiteitä, joista on jo sovittu ja jotka ovat saavuttaneet täytäntöönpanovaiheensa, kuten ERC:n toimeenpanoviraston johtajan nimittämistä.

32. Kantelija huomautti, että tiedonannossa ehdotettiin selkeää kaksitahoista strategiaa ERC:tä varten, mukaan lukien lyhyen aikavälin toimenpiteet (kuten mainittu nimitys) ja keskipitkän aikavälin arviointi. Kantelijan mukaan se, että suunniteltuja toimia pidetään lyhyellä aikavälillä ennenaikaisina pidemmän aikavälin arvioinnin vuoksi, vastaa sitä, että tiedonannossa ehdotettu kaksitahoinen strategia on keskenään ristiriitainen. Tältä osin kantelija pohti, olisiko tätä tiedonantoa koskevaa politiikan muutosta pitänyt julkistaa.

33. Lisäksi kantelija totesi, että ERC:n tieteellisen neuvoston osallistuminen palvelukseenottomenettelyyn ei ehkä ollut täysin asianmukaista. Tältä osin kantelija viittasi tieteellisen neuvoston komissiolle 30 päivänä heinäkuuta ja 9 päivänä syyskuuta 2010 esittämiin pyyntöihin lopettaa palvelukseenottomenettely ilman nimittämistä ja siihen, että komissio myöhemmin hyväksyi nämä pyynnöt. Hänen mielestään tämä "osoittaa huolestuttavan roolien ja sääntöjen sekaannuksen". Näin ollen kantelija pohti, oliko tämä tilanne tiedonannon mukainen. Hän väitti myös, että komission olisi pitänyt keskeyttää palvelukseenottomenettely heti, kun se sai ensimmäisen edellä mainituista pyynnöistä, jotta vältettäisiin tarpeettomat kustannukset ja toimittaisiin avoimemmin.

Oikeusasiamiehen arviointi

34. Oikeusasiamies toteaa aluksi, että SEUT 296 artiklan[15] ja Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön[16] 18 artiklan mukaisesti komission oli perusteltava asianmukaisesti 27 päivänä lokakuuta 2010 tekemänsä riidanalainen päätös. Päätöksessäolisi pitänyt ilmaista " selkeästi ja yksiselitteisesti [komission] päättelysiten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin [tai oikeusasiamies] voitutkia toimenpiteen laillisuuden." [17]

35. Komissio ei esittänyt tällaista selitystä 29.10.2010 päivätyssä kirjeessään, jolla se välitti riidanalaisen päätöksensä kantelijalle. Komissio ei myöskään antanut selitystä kantelijalle 12 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan vastauksessa eikä 7 päivänä tammikuuta 2011 päivätyssä myöhemmässä kirjeessään[18]. Komissio esitti päätöksensä perustelut ainoastaan oikeusasiamiehelle 23. maaliskuuta 2011 antamassaan lausunnossa ja vastasi siten kantelijan kahteen väitteeseen, jotka koskivat yhtäältä asiaa koskevien sääntöjen ja politiikan noudattamista ja toisaalta "ulkoisen painostuksen" olemassaoloa. Herää kysymys, oliko tämä vastaus selkeä ja riittävä.

Kantelijan ensimmäinen väite: asiaa koskevien sääntöjen ja toimintaperiaatteiden noudattaminen

36. Oikeusasiamies yhtyy komission lausunnossaan esittämään näkemykseen, jonka mukaan i) avointa virkaa koskeva ilmoitus tai tiedonanto eivät estäneet sitä saattamasta palvelukseenottomenettelyä päätökseen samalla tavalla kuin se teki ja ii) palvelukseenottoa koskevaa muodollista sitoumusta ei voitu tehdä ennen kuin tarjous varallaololuetteloon otetulle hakijalle oli tehty.

37. Asiaankuuluvan valintamenettelyn oikeusperusta sisältyi avointa virkaa koskevaan ilmoitukseen, jossa viitattiin henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohtaan. Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin, että "komissio valitsee ja nimittää valitun hakijan" [19] ja että "valittuhakija nimitetään pääneuvonantajaksi...[20]". Vaikka on totta, että tiedonannossa ei anneta komissiolle mahdollisuutta päättää palvelukseenottomenettelyä ilman nimittämistä, siinä ei myöskään osoiteta päinvastaista. Olisi hyvin voinut olla niin, että yhtään ehdokasta ei julistettu hyväksytyksi, mikä olisi johtanut täsmälleen samaan tulokseen.

38. Toisin kuin kantelija katsoo, vaikuttaa siis siltä, että komissio ei toiminut avointa virkaa koskevan ilmoituksen vastaisesti päättäessään lopettaa palvelukseenottomenettelyn ilman nimittämistä.

39. Oikeusasiamies ei myöskään ole tietoinen mistään henkilöstösääntöjen säännöksistä tai oikeuskäytännöstä, joissa nimittävää viranomaista kielletään päättämästä valintamenettelyä ilman nimittämistä. Päinvastoin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan "nimittäväviranomainen ei ole henkilöstösääntöjen 29 artiklan mukaisen palvelukseenottomenettelyn aloittamisen jälkeen velvollinen jatkamaan sitä"[21].

40. Kantelija väitti myös, että valintamenettelystä luopuminen oli pohjimmiltaan vastoin komission tiedonannossaan vahvistamaa toimintalinjaa.

41. Tältä osin oikeusasiamies toteaa, että tiedonannossa esitetään hyväksyttäväksi" konkreettisten toimenpiteiden paketti, jonka komissio voi panna täytäntöön lyhyellä aikavälillä". Näihin lyhyen aikavälin toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa ERC:n toimeenpanoviraston johtajan viran perustaminen ja ehdokkaan nimittäminen kyseiseen virkaan sekä ERC:npääsihteerin viran lakkauttaminen " johtajan nimittämisen jälkeen". Komissio asetti näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon määräajaksi vuoden 2010 toisen neljänneksen.

42. Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että toimielimet toimivat johdonmukaisesti[22] ja että poikkeaminen niiden tavanomaisista hallintokäytännöistä perustuu kirjallisesti kirjattuihin perusteltuihin syihin. Sen vuoksi olisi ollut toivottavaa, että komissio olisi noudattanut tiedonannossaan vahvistamiaan linjauksia. Jos komissio päätti olla tekemättä niin, sen oli perusteltava kantansa asianmukaisesti ja esitettävä tarvittavatperustellut syyt.

43. Komissio teki näin oikeusasiamiehelle 23.3.2011 antamassaan lausunnossa, jossa se selitti yksityiskohtaisesti riidanalaiseen päätökseen johtaneet syyt ja siten poikkeamisensa tiedonannosta viittaamalla unionin tutkimuspuitteiden kokonaistarkasteluun (edellä 23–28 kohta).

44. Oikeusasiamies toteaa, että komission lokakuussa 2009 antamassa tiedonannossa todettiin jo, että sitä "olitarkasteltava osana laajempaa laajempaa pohdintaa yhteisön politiikkojen ja ohjelmien kehityksestä tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovoinnin alalla". Vaikuttaa siltä, että komissio päätti keskeyttää osan tiedonannossa ehdotetuista aloitteista tässä laajemmassa yhteydessä, jossa pohdittiin nykyisiä ja tulevia puiteohjelmia.

45. Tätä taustaa vasten ei vaikuta siltä, että komission päätös päättää palvelukseenottomenettely ilman nimittämistä olisi voinut olla mielivaltainen. Kuten komissio on sitä kuvaillut, koko tutkimuspolitiikan ja sen olennaisena osana olevan ERC:n perusteellinen analyysi voisi todellakin tehdä yhtä tiettyä organisaatiouudistusta koskevan päätöksen "ennenaikaiseksi". Kuten komissio toteaa, tämä päätös oli tarpeen,jotta päätöksentekijät voisivat tarkastella uudelleen ERC:n koko rakennetta ja parantaa sen toimintaa.

46. Tämän lisäksi oikeusasiamies ei näe ristiriitaa siinä, että vaikka komissio suunnitteli tiedonannossaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia, se katsoi myöhemmin, että tietyt lyhyen aikavälin toimet olivat "ennenaikaisia",koska oli tarpeen hyväksyä pidemmän aikavälin toimia. Tiedonannossa tehty ero lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteiden välillä ei välttämättä tarkoita sitä, että ensin mainitut olisivat täysin riippumattomia jälkimmäisistä ja että ne olisi pantava täytäntöön tiukasti aikasidonnaisin perustein. Johdonmukaisuus edellyttää päinvastoin, että kaikki komission suunnittelemat toimenpiteet kokonaistavoitteen saavuttamiseksi (tässä tapauksessa ERC:n ja sen maailmanlaajuisen tutkimuspolitiikan vahvistaminen ja nykyaikaistaminen) mielletään "tiedottaviksialuksiksi"ja koordinoidaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

47. Tästä näkökulmasta mikään ei näytä estävän komissiota keskeyttämästä väliaikaisesti tai jopa keskeyttämästä tiedonannossa kaavailtua välitöntä toimenpidettä, kuten ERC:n toimeenpanoviraston johtajan nimittämistä, jos sen alustava arviointi maailmanlaajuisesta tutkimuskehyksestä osoittaa, että se ei ehkä ole (vielä) perusteltua.

48. Mitä tulee kantelijan kysymykseen siitä, olisiko tämä politiikan muutos pitänyt julkistaa, oikeusasiamies katsoo, että ennen kuin komissio määrittelee lopullisen kantansa asiaan, mikään ei velvoita sitä antamaan julkista lausuntoa alustavista näkemyksistään.

49. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että komissio on selittänyt asianmukaisesti, miksi sen riidanalainen päätös ei rikkonut avointa virkaa koskevaa tiedonantoa tai tiedonantoa.

Kantelijan toinen väite: "Ulkoisen paineen" olemassaolo

50. Kantelijan toisessa väitteessä, jonka mukaan komissio luopui valintamenettelystä "ulkoistenpaineiden"vuoksi, viitataan ERC:n tieteellisen neuvoston mahdolliseen rooliin komission riidanalaisessa päätöksessä. Kantelija otti huomautuksissaan esiin myös kysymyksen kyseisen elimen kyseiseen päätökseen osallistumisen legitiimiydestä.

51. Oikeusasiamies korostaa, että lausunnossaan komissio ei viittaa tieteellisen neuvoston osallistumiseen palvelukseenottomenettelyyn "paineena". Päinvastoin komissio kuvailee vuorovaikutustaan kyseisen elimen kanssa yhteistyöksi sekä palvelukseenottomenettelyn että unionin yleisen tutkimuspolitiikan kokonaisarvioinnin yhteydessä.

52. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että kantelijan toisen huomautuksen ja komission sitä koskevan kannan arvioimiseksi on selvennettävä, oliko ERC:n tieteellisellä neuvostolla oikeus osallistua palvelukseenottomenettelyyn ja pyytää sen päättämistä.

53. Tiedonannossa todetaan, että "tieteellinen neuvosto osallistuu myöhempään valintaprosessiin ERC:n oikeudellisen ja sääntelykehyksen sekä toimeenpanovirastojen johtajien nimittämistä koskevien suuntaviivojen mukaisesti". Lisäksi avointa virkaa koskevan ilmoituksen kohdassa "Tehtävän nimittäminen ja työehdot" todetaan, että "komissiovalitsee ja nimittää valituksi tulleen hakijantiiviissä yhteistyössä tieteellisen neuvoston kanssa...". Erityisohjelmaa ”Ideat”koskevan neuvoston päätöksen liitteessä I, johon komissio viittaa lausunnossaan, todetaan, että ”Komissionimittää erityisen täytäntöönpanorakenteen johtajan ja johtavan henkilöstön [josta myöhemmin tuli ERC:n toimeenpanovirasto] ottaen huomioon tieteellisen neuvoston näkemykset.”

54. Vaikuttaa siis siltä, että ERC:n sääntelykehys ja palvelukseenottomenettelyn oikeusperusta antoivat tieteelliselle neuvostolle mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä ERC:n toimeenpanoviraston johtajan nimittämisestä ja velvoittivat komission ottamaan ne asianmukaisesti huomioon. Oikeusasiamies ei näe mitään syytä, miksi tieteellisen neuvoston näkemysten olisi välttämättä oltava myönteisiä tietyn hakijan palvelukseen ottamisen kannalta tai miksi se ei voisi suositella komissiolle palvelukseenottomenettelyn päättämistä ilman nimittämistä.

55. Lisäksi komission lausunnosta ilmenee, että tieteellisen neuvoston riidanalaisessa väliintulossa komissiota kehotettiin toteuttamaan vakavampi ja pysyvämpi ERC:n uudistus ja harkitsemaan uudelleen lyhyen aikavälin suunnitelmiaan ERC:n toimeenpanoviraston johtajan nimittämiseksi. Komission mukaan nämä pyynnöt esitettiin osana EU:n maailmanlaajuisen tutkimuskehyksen kattavaa arviointia, jossa ”komissio ja ERC:n tieteellinen neuvosto perustivat yhteisellä sopimuksella erityisen ERC:ntyöryhmän”.

56. Lopuksi ei pidä unohtaa, että tieteellinen neuvosto on ERC:n hallintoelin ja että sillä on näin ollen oikeus ilmaista mielipiteensä ERC:n tulevasta organisaatiosta. Ei ole viitteitä siitä, että tieteellinen neuvosto olisi käyttänyt väärin oikeuksiaan ja määrännyt komission tekemään päätöksen (mikä vaikuttaa muutoin epätodennäköiseltä).

57. Huolimatta edellä kuvatusta komission ja tieteellisen neuvoston tiiviistä yhteistyöstä ei vaikuta siltä, että ensiksi mainitulla olisi ollut velvollisuus noudattaa viimeksi mainitun neuvoja. Näin ollen ja vastoin kantelijan huomautuksissaan esittämää väitettä komissio ei olisi voinut kohtuudella keskeyttää palvelukseenottomenettelyä heti saatuaan tieteellisen neuvoston ensimmäisen asiaa koskevan kirjeen 30 päivänä heinäkuuta 2010.

58. Näin ollen oikeusasiamies katsoo, että komissio selvensi asianmukaisesti, että sen riidanalainen päätös ei johtunut eikä siihen liittynyt minkäänlaista "aiheetonta ulkoista painostusta".

59. Tieteellisen neuvoston jäsenen väitetystä aiheettomasta painostuksesta kantelijaa kohtaan tämän vetäytymiseksi palvelukseenottomenettelystä komissio totesi, että kyseinen jäsen myönsi ottaneensa yhteyttä kantelijaan. Hän kuitenkin totesi, että yhteydenpidon tarkoituksena oli ilmoittaa hänelle ERC:ntieteellisen neuvoston kannan muutoksesta,ja kiisti painostaneensa kantelijaa peruuttamaan ehdokkuutensa. Huomautuksissaan kantelija vain viittasi siihen, että aiheeton painostus,jonka kohteeksi hän joutui, saattoi olla kyseisen tieteellisen neuvoston jäsenen henkilökohtainen aloite. Hän ei kuitenkaan esittänyt mitään perusteluja komission tältä osin ilmaisemaa kantaa vastaan.

60. Oikeusasiamies toteaa, että kannanotto tieteellisen neuvoston jäsenen ja kantelijan välisten yhteyksien luonteeseen ja tarkoitukseen on arkaluonteinen kysymys. Asianosaisten kannat ovat yhtä järkeviä mutta ristiriitaisia. Näissä olosuhteissa on epätodennäköistä, että oikeusasiamies voisi tietää, mikä näistä kannoista on perustellumpi, vaikka oikeusasiamies olisikin suorittanut tätä seikkaa koskevia lisätutkimuksia.

61. Kohdissa 49 ja 58 esittämiensä havaintojen perusteella oikeusasiamies päättelee, että vaikka komissio on antanut lausunnossaan myöhässä selkeän, johdonmukaisen ja kohtuullisen selityksen päätöksestään päättää palvelukseenottomenettely ilman nimittämistä. Näin ollen oikeusasiamies katsoo, että kantelijan väitteiden ja niihin liittyvien väitteiden tutkiminen ei ole perusteltua.

B. Vaatii, että komission olisi pyydettävä anteeksi kantelijalta

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

62. Kantelija pyysi komissiolta anteeksi sitä, ettei se ollut toiminut ajoissa.

63. Lausunnossaan komissio pahoitteli sitä, että vastausta kantelijalle ei lähetetty ajoissa, ja totesi, että sen 12 päivänä marraskuuta 2010 päivätty kirje "olisi voinut olla yksityiskohtaisempi Euroopan tutkimusneuvoston tulevaisuutta koskevien poliittisten suuntaviivojen osalta. " Lopuksi komissio pyysi kantelijalta anteeksi tätä laiminlyöntiä ja yleisemmin pahoitteli "mahdollisia henkilökohtaisia haittoja, joita kantelijalle olisi voinut aiheutua [rekrytointi]menettelyn aikana".

64. Huomautuksissaan kantelija ilmaisi kiitollisuutensa komission selityksistä ja pahoitteluista eikä esittänyt tältä osin muita perusteluja.

Oikeusasiamiehen arviointi

65. Ottaen huomioon komission anteeksipyynnöt ja sen, että kantelija hyväksyi ne, oikeusasiamies katsoo, että kantelijan väitteeseen ei ole perusteltua kohdistaa lisätutkimuksia.

C. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavan päätelmän:

Kantelijan väitteiden ja väitteiden lisätutkimuksille ei ole perusteita.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

 

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 31 päivänä elokuuta 2011.

---

[1] Komission päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 2007, tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettavia ideoita koskevaa yhteisön erityisohjelmaa hallinnoivan Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti. EUVL 2008, EUVL L 9, s. 15.

[2] EUVL 2006, L 412, s. 1.

[3] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan tutkimusneuvoston rakenteita ja mekanismeja koskevan riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman uudelleentarkastelun metodologiasta ja tehtävänmäärityksestä, KOM(2008) 526 lopullinen. Saatavilla osoitteessa http://www.eua.be/fileadmin/user_upload/files/Newsletter_new/Communication_on_terms_of_reference_of_ERC_review.pdf

[4] Raportti sekä lisätietoja ERC:n arviointipaneelin käyttämästä näytöstä ja menetelmästä on saatavilla ERC:n verkkosivustolla osoitteessa http://erc.europa.eu/index.cfm?fuseaction=page.display&topicID=158

[5] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Euroopantutkimusneuvosto - maailmanluokan huippuosaamisen haasteeseen vastaaminen",KOM(2009) 552 lopullinen. Saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2009:0552:FIN:EN:PDF

[6] EUVL 2009, C 295, s. 1.

[7] ”Nimittäväviranomainen voi hyväksyä muun menettelyn kuin kilpailumenettelyn korkeiden virkamiesten (pääjohtajien tai heitä vastaavien palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15 kuuluvien virkamiesten ja johtajien tai heitä vastaavien palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14 kuuluvien virkamiesten) palvelukseen ottamiseksi ja poikkeustapauksissa myös erityistä pätevyyttä edellyttävien toimien palvelukseen ottamiseksi.”

[8] Kantelija pyysi, että komission selitykset olisivat julkisia. Oikeusasiamies katsoi kuitenkin, että kantelijan pyyntöä ei ollut syytä noudattaa, koska kantelija ei ollut pyytänyt kantelunsa luottamuksellista käsittelyä, minkä vuoksi komission kanta julkistettaisiin joka tapauksessa osana oikeusasiamiehen lopullista päätöstä.

[9] Kantelija pyysi myös, että komission anteeksipyyntö olisi julkinen. Edellä mainituista syistä oikeusasiamies päätti kuitenkin olla sisällyttämättä tätä pyyntöä tutkimukseensa.

[10] Komission vastaus kantelijan 20 päivänä syyskuuta ja 19 päivänä lokakuuta 2010 päivättyihin kirjeisiin.

[11] Kantelijan vastaus edellä mainittuun kirjeeseen.

[12] "1.Virastoa johtavat ohjauskomitea ja komission nimittämä johtaja... 3. Viraston johtaja nimitetään neljäksi vuodeksi. 4. Ohjauskomitean jäsenten ja johtajan nimitykset voidaan uusia.”

[13] Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta. EUVL 2003, L 11, s. 1. Direktiivin 10 artiklassa säädetään seuraavaa: ”1. Komissio nimittää toimeenpanoviraston johtajan ja nimittää tätä varten virkamiehen neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 säädettyjen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaisesti. 2. Johtaja nimitetään periaatteessa neljän vuoden toimikaudeksi, ja hän ottaa huomioon yhteisön ohjelman, jonka hallinnointi on annettu toimeenpanoviraston tehtäväksi, täytäntöönpanoon varatun ajan. Nimitys voidaan uusia. Saatuaan ohjauskomitean lausunnon komissio voi erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä.”

[14] Neuvoston päätös, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, erityisohjelmasta "Ideat", joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007–2013). EUVL 2006, L 400, s. 243.

[15] "Oikeustoimeton perusteltava ..."

[16] "Kaikkitoimielimen päätökset, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti yksityishenkilön oikeuksiin tai etuihin, on perusteltava ilmoittamalla selkeästi asiaankuuluvat tosiseikat ja päätöksen oikeusperusta."

[17] Asia C-265/97 P, VBA v. Florimex ym., Kok. 2000, s. I-2061, 93 kohta; T-268/06, Olympiaki Aeroporia Ypiresies v. komissio, Kok. 2008, s. II-1091, 79 kohta; Asia T-250/08, Batchelor v. komissio, ei vielä julkaistu, 42 kohta, ja asia T-149/09, Dover v. parlamentti, ei vielä julkaistu, 98 kohta.

[18] Komissio antoi oikeusasiamiehelle vastauksen ja lausunnon. Siinä komissio ilmoitti kantelijalle, että hänen väitteisiinsä annettaisiin vastaus lausunnossa.

[19] Tiedonannon sivu 4, ensimmäinen kappale.

[20] Tiedonannon s. 4, viides kappale.

[21] Ks. mm. asia T-38/89, Hochbaum v. komissio, Kok. 1990, s. II-43, 15 kohta; Yhdistetyt asiat T-331/00 ja T-115/01 Bories ym. v. komissio [2003] I-A-309 ja II-1479, 150 kohta; asia T-166/00, Hirschfeldt v. ETA [2001] I-A-41 ja II-157, 25 kohta; ja asia T-10/02, Girardot v. komissio, Kok. 2006, s. I-A-2-129 ja II-A-2-609, 116 kohta.

[22] ECGAB:n 10 artiklan 1 kohdassa edellytetään seuraavaa: "1. Virkamiehen on oltava johdonmukainen sekä omassa hallinnollisessa toiminnassaan että toimielimen hallinnollisissa toimissa. Virkamiehen on noudatettava toimielimen tavanomaisia hallintokäytäntöjä, jollei yksittäistapauksessa ole perusteltua syytä poiketa näistä käytännöistä. nämä perusteet on kirjattava kirjallisesti.”