- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Päätös asiassa 1802/2016/CEC Euroopan komission tavasta käsitellä suurten liikennelentokoneiden matkustamon sisäilman laatua koskeva tarjouspyyntö
Päätös
Kanteluasia 1802/2016/CEC - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Torstaina | 08 helmikuuta 2018 - Päätökset, pvm Tiistaina | 11 joulukuuta 2018 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan komissio ( Ei hallinnollista epäkohtaa ) - Maa Saksa
Tapauksessa oli kyse siitä, miten Euroopan komissio käsitteli tarjouspyyntöä tutkimuksen tekemiseksi suurten liikennelentokoneiden matkustamon sisäilman laadusta ja tämän ilmanlaadun terveysvaikutuksista.
Oikeusasiamies tutki kantelijan huolenaiheita siitä, että komissio suosi tiettyjä sidosryhmiä prosessissa ja asetti tarjousten jättämiselle liian lyhyen määräajan. Oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle, että tarjouspyyntöön liittyi monimutkaisia tieteellisiä kysymyksiä ja että hänen tarkastelunsa rajoittui komission mahdolliseen ilmeiseen arviointivirheeseen.
Oikeusasiamies katsoi, että se, miten komissio käsitteli pyyntöä, ei merkinnyt hallinnollista epäkohtaa.
Kantelun tausta
1. Kantelija Global Cabin Air Quality Executive (GCAQE) on organisaatio, joka pyrkii löytämään ratkaisuja ilma-alusten huonoon ilmanlaatuun [1]. Se on myös jäsenenä Euroopan standardointikomiteassa / teknisessä komiteassa 436, ” Cabin air quality on civil aircraft: Kemialliset tekijät” (”CEN/TC 436”).
2. Euroopan komissio julkaisi 26 päivänä elokuuta 2016 tarjouspyynnön tutkimuksesta, joka koski suurten liikennelentokoneiden matkustamossa olevan ilman laatua ja sen terveysvaikutuksia [2]. Komissio pidensi myöhemmin tarjousten vastaanottamisen määräaikaa 30 päivästä syyskuuta 7 päivään lokakuuta 2016 [3].
3. Kantelija kirjoitti 4 päivänä lokakuuta 2016 komissiolle ja valitti, että se ei ollut kuullut kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä ennen tarjouspyynnön esittämistä ja että määräaika tarjouksen jättämiselle oli ollut liian lyhyt. Lisäksi se oli eri mieltä ehdotuspyynnön sisällöstä (sen soveltamisalasta ja tutkimuslähestymistavasta) ja kysyi, mitkä sidosryhmät olivat osallistuneet tarjouskilpailun kohteena olevan tutkimusohjelman kehittämiseen.
4. Komissio vastasi kantelijalle 3 päivänä marraskuuta 2016. Se selitti, että ennakkotietojen ja yksityiskohtaisten tietojen antaminen tarjouspyynnöstä joillekin mahdollisille tarjoajille etuoikeutetusti olisi estänyt niitä tekemästä tarjousta siitä. Se totesi, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) oli kuitenkin ilmoittanut CEN/TC 436:lle marraskuussa 2015 komission aikomuksesta teettää tutkimus. Tarjouspyynnön sisällön osalta komissio totesi, että tutkimuksen oli tarkoitus olla jatkoa kahdelle aiemmalle tutkimukselle [4], joiden tarkoituksena oli määrittää toimenpiteitä ilmanlaadun parantamiseksi suurissa liikennelentokoneissa. Lisäksi riippumattomista asiantuntijoista koostuva tieteellinen komitea auttaisi varmistamaan, että tutkimus on korkeimpien tieteellisten standardien mukainen. Komissio totesi, että tarjoajat pystyivät vastaamaan tarjoukseen ajoissa.
5. Komissio teki 9 päivänä joulukuuta 2016 sopimuksen FACTS-konsortion [5] kanssa. Kilpailevia tarjouksia oli vain yksi.
6. Kantelija kääntyi 11. joulukuuta 2016 Euroopan oikeusasiamiehen puoleen.
7. Joulukuussa 2016, maaliskuussa ja toukokuussa 2017 kantelija kävi lisää keskusteluja komission ja EASAn kanssa tarjouskilpailusta ja EASAn loppuun saattamien tutkimusten tuloksista. Kantelija totesi, että komission kehotus perustui kahteen EASA:n tutkimukseen, jotka olivat virheellisiä. Kantelija tapasi myös molemmat toimielimet heinäkuussa 2017. Vastauksena kantelijan lisäkirjeenvaihtoon EASA totesi, että se oli valinnut parhaat organisaatiot, joilla on tarvittavat taidot ja jotka käyttävät uusinta tieteellistä tekniikkaa näiden kahden tutkimuksen suorittamiseen. EASAn mukaan oli selvää, että kantelija oli eri mieltä EASAn ja muiden organisaatioiden tässä asiassa omaksumasta tieteellisestä lähestymistavasta. Joulukuussa 2017 kantelija kirjoitti uudelleen komissiolle ja EASAlle ja ilmaisi huolensa FACTS-tutkimuksesta.
Tiedustelu
8. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen kantelijan huolesta siitä, että komissio antoi tarjouspyynnön yhteydessä etusijan tietyille sidosryhmille ja asetti liian lyhyen määräajan tarjousten jättämiselle. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai komission vastauksen tähän huolenaiheeseen ja myöhemmin kantelijan huomautukset.
9. Mitä tulee kantelijan suurimpaan huolenaiheeseen, joka koskee tarjouspyynnön sisältöä (sen laajuutta ja tutkimuslähestymistapaa), oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle avauskirjeessään, että tämä herätti monimutkaisia tieteellisiä kysymyksiä. Oikeusasiamies huomautti, että hänen toimistonsa ei ole tieteellinen elin ja että oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole tutkia tieteellisten arviointien ja päätösten ansioita. Oikeusasiamiehen valvonta rajoittuu tässä tapauksessa sen arvioimiseen, onko komissio tehnyt ilmeisen arviointivirheen määrittäessään tarjouspyynnön sisältöä. Hän pyysi kantelijaa toimittamaan todisteita, joiden avulla oikeusasiamies voisi jatkaa tutkimustaan tapauksen tästä osa-alueesta.
10. Vastauksena oikeusasiamiehen pyyntöön kantelija väitti, että laaja tieteellinen näyttö osoitti, että ehdotuspyynnön soveltamisala ja tutkimuslähestymistapa olivat väärät.
11. Oikeusasiamies katsoo, että kantelijan viittaukset olemassa olevaan tieteelliseen näyttöön eivät osoita, että komissio olisi tehnyt ilmeisen arviointivirheen, josta hän voisi tiedustella. Vaikka oikeusasiamies ymmärtää, että kantelija on eri mieltä komission kanssa tieteellisestä lähestymistavasta, tämä ei muuta hänen tutkimustensa luonnetta.
Valittujen sidosryhmien etuuskohtelu tarjouskilpailumenettelyssä
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
12. Valituksen tekijä totesi, että komissio kuuli tiettyjä nimeämättömiä teollisuuden sidosryhmiä tarjouskilpailua edeltävässä prosessissa. Ne ovat näin ollen voineet saada etuuskohtelun tarjouskilpailumenettelyn aikana. Tämän väitteen tueksi kantelija viittasi tarjouseritelmän kohtaan, jossa todetaan seuraavaa: ”Euroopan komissio, jota EASA ja useat ilmailualan sidosryhmät tukivat, oli tietoinen asiaan liittyvästä yleisestä edusta, sen arkaluonteisuudesta ja luontaisista vaikeuksista ja päätti käynnistää uuden aloitteen, jonka tarkoituksena on kerätä tieteellistä lisänäyttöä vankempien politiikkojen perustaksi tällä alalla.”
13. Komissio totesi, että se oli laatinut yhdessä EASAn kanssa ehdotuspyynnön tehtävänmäärityksen EASAn tekemien tutkimusten ja vastaavien tunnustettujen kansainvälisten aloitteiden tulosten ja suositusten perusteella. Se totesi, että kansallisten lento-onnettomuuksien tutkijoiden keräämä näyttö matkustamon ilmanlaatuun liittyvistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista oli perinteisten omien varojen valmistelun keskeinen materiaali.
14. Lisäksi komissio on viime vuosina keskustellut EASAn kanssa näistä matkustamoilman laatuun liittyvistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista koko ilmailualan – kuten lentoyhtiöiden, miehistöliittojen, matkustajayhdistysten, huoltoteollisuuden ja kansallisten sääntelyviranomaisten – kanssa selvittääkseen, tarvitaanko lieventäviä toimenpiteitä ja lisäsääntelyä. Komissio täsmensi, että näihin keskusteluihin oli välttämättä osallistunut kaksi yhtiötä, joista toinen oli kaupallisten ilma-alusten ja toinen ilma-alusten hallintajärjestelmien toimittaja. Se totesi, että nämä kaksi yritystä olivat voittaneen yhteenliittymän jäseniä.
15. Kantelija väitti, että komission mainitsemien kahden yrityksen ei olisi pitänyt olla ensisijaisia sidosryhmiä, joita kuultiin perinteisistä omista varoista. Sidosryhmiä olisi sen sijaan pitänyt kuulla tasapuolisesti. Molemmat yritykset eivät olleet halunneet tarkastella riittävästi asiaan liittyviä eri kysymyksiä, mikä oli yksi syy siihen, että perinteiset omat varat olivat olleet alusta alkaen virheellisiä.
Oikeusasiamiehen arviointi
16. Oikeusasiamies katsoo, että tarjouseritelmän kohta, jota kantelija arvostelee, ei tarkoita, että komissio olisi laatinut ehdotuspyynnön yhteistyössä sellaisten sidosryhmien kanssa, jotka voisivat olla tarjoajia. Oikeusasiamies myöntää kuitenkin, että kohtaa voidaan tulkita väärin. Se on valitettavaa. Olisi ollut parempi, jos tarjouspyyntö olisi laadittu siten, ettei sitä olisi voitu tulkita väärin.
17. Komissio on kuitenkin selittänyt kyseisen kohdan taustalla olevan seikan eli sen, että asianomaisten osapuolten väliset keskustelut osoittivat lisätutkimusten tarpeen. Kantelija ei näytä kyseenalaistavan sitä, että lisätutkimuksia tarvittiin, vaan pikemminkin valittua tutkimustapaa.
18. Oikeusasiamies pitää normaalina, että kyseisten kahden yrityksen kaltaiset ilmailualan sidosryhmät ovat kantelijan tavoin osallistuneet tällaisiin keskusteluihin. Pelkästään tämä seikka ei voi estää niitä osallistumasta voittaneeseen yhteenliittymään, koska ei ole näyttöä etuuskohtelusta tai perusteettomasta edusta.
19. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei katso komission syyllistyneen hallinnolliseen epäkohtaan tässä asiassa.
Tarjouskilpailumenettelyssä vahvistettu määräaika
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
20. Kantelija väitti, että tarjousten jättämisen määräaika oli liian lyhyt.
21. Komissio totesi, että alkuperäisen ilmoituksen lähetyspäivän (16. elokuuta 2016) ja pidennetyn toimittamisen määräajan (7. lokakuuta 2016) välinen aika oli 52 päivää. Tämä oli sovellettavien sääntöjen mukaista, sillä niissä säädetään, että ”tarjousten vastaanottamisen määräajan on oltava vähintään 42 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä”[6].
22. Valituksen tekijä väitti, että merkitystä ei ole lähetyspäivällä vaan tarjouksen julkaisupäivällä (26. elokuuta 2016). Näin ollen määräaika tarjouksen jättämiselle oli 36 päivää. Määräajan pidentämisen jälkeen määräajasta tuli 43 päivää, mikä ei ollut realistista, vaikka se oli teknisesti sovellettavien sääntöjen mukainen.
Oikeusasiamiehen arviointi
23. Oikeusasiamies toteaa, että sovellettavissa säännöissä todetaan selvästi, että hankintailmoituksen lähetyspäivä on päivä, joka on otettava huomioon määritettäessä vähimmäismääräaikaa (42 päivää), jonka kuluessa tarjoukset voidaan jättää.
24. Tässä tapauksessa komissio pidensi määräaikaa 52 päivään. Kantelija ei ole esittänyt vakuuttavia perusteluja sille, miksi tämä pidennetty määräaika ei ollut riittävä.
25. Edellä esitetyn perusteella Euroopan oikeusasiamies ei havaitse komissiossa hallinnollista epäkohtaa asian tämän näkökohdan osalta.
Päätelmä
Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:
Euroopan komissiossa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.
Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.
Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies
Strasbourgissa 11.12.2018
[2] Hankintailmoitus, 2016/S 164-294886, saatavilla osoitteessa https://ted.europa.eu/udl?uri=TED:NOTICE:294886-2016:TEXT:EN:HTML&tabId=1
[3] Oikaisu, 2016/S 175-313689, saatavilla osoitteessa https://ted.europa.eu/udl?uri=TED:NOTICE:313689-2016:TEXT:EN:HTML
[4] Alustava matkustamon ilmanlaadun mittauskampanja (CAQ) (EASA.2014.C15) ja lentoturbiinien moottoriöljyjen myrkyllisyyden karakterisointi pyrolyysin jälkeen (AVOIL) (EASA.2015.C16).
[5] https://www.facts.aero/index.php.
[6] Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012, sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/2462, 152 artiklan 2 kohta (konsolidoitu toisinto 1 päivältä tammikuuta 2017), EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.