Tapaus koski sitä, miten Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (CINEA) varmisti tehokkaan uudelleentarkasteluprosessin EU:n rahoituksen ulkopuolelle jätetylle hanke-ehdotukselle. Kantelija väitti, että vaikka hän yritti saada apua asiaankuuluvalta tietotekniseltä tukipalvelulta, järjestelmä uudelleentarkastelupyynnön esittämiseksi ei toiminut, vaikka verkkotili ei toiminut, mikä vei häneltä mahdollisuuden pyytää uudelleentarkastelua.

Oikeusasiamies totesi, että CINEA antoi kantelijalle selkeää tietoa siitä, miten pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua ja mitä tehdä ongelmatilanteissa. Kantelija ei toimittanut mitään näyttöä teknisistä ongelmista, joita hän oli kohdannut, eikä ollut viitteitä mistään teknisestä ongelmasta verkkojärjestelmässä kyseisenä ajanjaksona. Kantelija ei ottanut yhteyttä IT Helpdeskiin saadakseen lisäapua, vaikka siihen oli vielä aikaa.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksen ja totesi, ettei CINEA ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Kantelija oli tyytymätön siihen, miten Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA) oli käsitellyt hänen huolensa henkilöstön valintamenettelyjen avoimuuden puutteesta. Hän väitti muun muassa, että EFCA ei ilmoittanut hylätyille hakijoille heidän hakemustensa tuloksista. 

Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen ja pyysi EFCAlta selvennyksiä asiaan.

Tutkimuksen aikana EFCA ilmoitti oikeusasiamiehelle aikovansa ryhtyä toimiin, jotta kaikille hylätyille hakijoille voitaisiin tiedottaa erikseen valintamenettelyn kunkin vaiheen jälkeen. Oikeusasiamies kehotti EFCAa ilmoittamaan hänelle kuuden kuukauden kuluessa toimenpiteistä, joita se on toteuttanut tätä varten, ja katsoi, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja tässä vaiheessa.

Oikeusasiamiehen tutkimuksessa ilmeni myös ongelmia siinä, miten hakijat voivat tehdä valituksia valintamenettelyistä. Tutkimuksen aikana EFCA otti käyttöön asiointipostilaatikon hylättyjen hakijoiden hallinnollisia valituksia varten. Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti tähän vaiheeseen ja päätti tutkimuksen tämän osan sovitulla tavalla.

Asia koski asiakirjoihin tutustumista koskevaa pyyntöä, joka koski tiettyjä tietoja, jotka oli saatu Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) merien pilaantumisen seurantaan käyttämän CleanSeaNet-palvelun kautta. Kantelija, joka on tutkivan journalismin foorumi, oli kiinnostunut merenpinnalle mahdollisesti tapahtuvien öljyvuotojen tarkastusten tuloksista ja erityisesti vuotta 2019 koskevista tiedoista. EMSA väitti, että tietojen luovuttajat eli rannikkovaltioiden kansalliset viranomaiset vastustivat tietojen luovuttamista. 

Oikeusasiamies katsoi, että asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevan EU:n lainsäädännön mukaan tällainen vastalause ei sellaisenaan voi oikeuttaa tutustumisoikeuden epäämistä. Oikeusasiamies totesi, että EMSA on aiemmin julkaissut samanlaisia tietoja, ja huomautti myös, että pyydetyt tiedot olivat ympäristötietoja, joiden pitäisi hyötyä suuremmasta avoimuudesta.

Oikeusasiamies ehdotti näin ollen, että EMSA arvioisi pyyntöä uudelleen ja myöntäisi yleisölle oikeuden tutustua asiakirjoihin. EMSA hyväksyi ratkaisuehdotuksen ja on nyt julkaissut verkkosivustollaan kattavat tiedot CleanSeaNetin havaitsemista mahdollisista öljyvuodoista ja todentamistuloksista koko kaudelta 2015–2021. Oikeusasiamies suhtautuu myönteisesti EMSAn myönteiseen vastaukseen ratkaisuehdotukseensa ja päätti tapauksen käsittelyn.

Asia koski sitä, että Euroopan komissio kieltäytyi antamasta kantelijalle oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat komission tarkastusta ja Irlannin viranomaisten hallinnollista tutkimusta, minkä vuoksi komissio peruutti kalastustuotteiden punnitusta koskevan Irlannin valvontasuunnitelman. Komissio väitti, että tarkastuksen seuranta oli edelleen käynnissä ja että asiakirjojen julkistaminen heikentäisi tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa.

Oikeusasiamies tarkisti, että Irlannin viranomaiset eivät ole vielä panneet täytäntöön komission suosituksia eivätkä näin ollen ole vielä korjanneet havaitsemiaan puutteita. Tämä tarkoittaa, että tarkastuksen seuranta on edelleen käynnissä. Koska komissio saattaa aloittaa rikkomusmenettelyn Irlantia vastaan, jos näihin puutteisiin ei puututa riittävällä tavalla, oikeusasiamies piti kohtuullisena, että komissio nojautuu yleiseen olettamaan, jonka mukaan tietoja ei paljasteta. Oikeusasiamies katsoi myös, että kantelijan väitteet eivät olleet omiaan osoittamaan, että ylivoimainen yleinen etu edellyttäisi tietojen ilmaisemista.

Tämän perusteella oikeusasiamies päätteli, että komission kieltäytyminen antamasta riidanalaisia asiakirjoja yleisön tutustuttavaksi oli perusteltua, ja päätti tutkimuksensa todeten, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.

Asia koski sitä, että Euroopan komissio ei vastannut ajoissa pyyntöön saada tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat Italian ulkopuolista laivastoa koskevaa tarkastusta.

Oikeusasiamies totesi, että komissio ei ollut noudattanut asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevassa EU:n lainsäädännössä asetettuja määräaikoja. Hän katsoi, että komission tulokset eivät tässä tapauksessa täyttäneet nykyaikaisen, kansalaisystävällisen ja avoimen hallinnon vaatimuksia. Koska komissio kuitenkin teki lopullisen päätöksen tutkimuksen aikana ja koska oikeusasiamies tutkii nyt systemaattisesta näkökulmasta aikaa, jonka komissio käytti asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyyn, hän katsoi, että lisätutkimukset eivät olleet perusteltuja. Näin ollen hän päätti tutkimuksen.