Nykyinen kieli:
- FI Suomi
Tämä sivu on konekäännetty.
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Suositusluonnos Euroopan komissiolle oma-aloitteisessa tutkimuksessa 1004/97/PD
Suositus
Kanteluasia 1004/97/(PD)GG - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Perjantaina | 07 marraskuuta 1997 - Suositus Maanantaina | 08 maaliskuuta 1999 - Erityiskertomukset, pvm Perjantaina | 07 marraskuuta 1997 - Päätökset, pvm Tiistaina | 07 joulukuuta 1999
(Valmistettu oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti.(1)) Euroopan oikeusasiamies aloitti 7. marraskuuta 1997
päivätyllä kirjeellä oma-aloitteisen tutkimuksen komission palvelukseenottomenettelyihin liittyvästä salassapitovelvollisuudesta. Kirjeessään oikeusasiamies pyysi komissiota ilmoittamaan hänelle, aikooko se toteuttaa toimenpiteitä, jotta yhteisön sitoutuminen avoimuuteen konkretisoituisi tällä alalla. Hän halusi erityisesti tietää, aikooko komissio sallia hakijoiden ottaa tenttikysymykset mukaansa tenttisalista, ilmoittaa arviointiperusteet hakijoille, jotka pyytävät niitä, ilmoittaa hakijoille valintalautakunnan jäsenten nimet ja antaa asianomaisille hakijoille mahdollisuuden ilmoittaa tenttien korjatut jäljennökset.
Tutkimuksen aloittamisen syyt olivat pääasiallisesti seuraavat:
Olennainen osa oikeusasiamiehen tehtäviä on pyrkiä parantamaan yhteisön toimielinten ja Euroopan kansalaisten välisiä suhteita. Vaikuttaa siltä, että monet kansalaiset ottavat ensimmäisen kerran yhteyttä yhteisön toimielimiin palvelukseenoton yhteydessä. Toimielinten kannalta olisi hyödyllistä, jos ensivaikutelmat, joita kansalaisilla on tässä ensimmäisessä kohtaamisessa yhteisön hallinnon kanssa, olisivat myönteisiä. Lisäksi vaikuttaa yhteisön avoimuussitoumuksen vastaiselta, että näitä ensimmäisiä yhteydenottoja mahdollisiin tuleviin virkamiehiin leimaa avoimuuden puute.
Euroopan oikeusasiamies oli saanut useita palvelukseenottoa koskevia kanteluja, jotka koskivat erityisesti menettelyjen avoimuuden puutetta. Valituksessa 46/27.7.95/FVK/B-DE kantaja ei saanut mitään tietoa syistä, joiden vuoksi hänen hakemuksensa oli hylätty. Valituksessa 252/22.11.95/Tfr/ES kantelijalle ei voitu antaa valintalautakunnan jäsenten nimiä. Valituksissa 659/24.6.96/AEKA/FIN/IJH ja 850/3.9.96/JIA/FIN/KT ei paljastettu valintalautakunnan jäsenten nimiä eikä pätevyyttä. Valituksessa 216/08.11.95/MH/A kantelija ei saanut tietää valintalautakuntaa avustaneiden korjaajien nimiä. Valituksessa 142/97/PD kantelija ei saanut ottaa mukaansa tenttisalista kopiota esitetyistä kysymyksistä, ja vastauksena hänen pyyntöönsä tenttinsä pistemäärien tarkistamisesta hänelle kerrottiin, että hänelle toimitetut pisteet vastasivat valintalautakunnan hänelle antamia pisteitä. Kantelussa 773/29.7.96/SS/FIN/PD neljä hakijaa kääntyi komission puoleen pyytääkseen jäljennöksen merkityistä kokeistaan ja pyytääkseen annettujen arvosanojen tarkistamista. Heidän pyyntönsä hylättiin, ja uudelleentarkastelupyyntöön viitaten toimivaltainen valintalautakunta totesi yksinkertaisesti todenneensa, että ”kokeestanne on tehty asianmukainen ja oikeudenmukainen merkintä”, antamatta tarkempia tietoja. Valituksissa 105/97/PD, 675/1.7.96/AL/FIN/KT ja 940/11.10.96/AS/SW/BB kieltäydyttiin myös antamasta tiedoksi kokeen merkittyä kopiota. Lisäksi kanteluissa 675/2.7.96/AL/FIN/KT ja 659/24.6.96/AEKA/FIN/IJH kantelijat pyysivät ilmoittamaan arviointiperusteista. Kantelija pyysi kantelussaan 940/11.10.96/AS/SW/BB työkokemuksen arviointiin liittyvien arviointiperusteiden ilmoittamista.
Yhteisön toimielinten huomautuksissa tämäntyyppisistä kanteluista oli kaksi toistuvaa seikkaa. Siinä viitataan henkilöstösääntöjen liitteessä III olevaan 6 artiklaan. Säännöksen mukaan "valintalautakunnan työskentely on salaista". Toinen tekijä on valintalautakuntien laaja harkintavalta.
6 artikla luotiin valintalautakuntien riippumattomuuden takaamiseksi suojelemalla niitä puuttumiselta ja painostukselta. Tämä perusteltu näkökohta ei näytä estävän hakijoita koskevien menettelyllisten takeiden kehittämistä 6 artiklan vaatimusten mukaisesti.
On varmasti oikein, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnilla on laaja harkintavalta. Tällaiset valtuudet merkitsevät sitä, että oikeudellisen valvonnan laajuus on rajallinen; tällaisten valtuuksien antaminen ei näytä estävän viranomaisia noudattamasta hyvän hallinnon periaatteita.
Vaikuttaa siltä, että komissio voisi itse päättää kehittää hakijoille menettelyllisiä takeita hyvän hallintotavan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valintalautakuntien harkintavaltaa ja 6 artiklaa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että säännökselle on annettu sellainen merkitys, että sen taustalla oleva tavoite ei välttämättä ole perusteltu ja että kansalaiset pitävät sitä käsittämättömänä avoimuuteen sitoutuneessa demokraattisessa ja vastuullisessa hallinnossa. Kun otetaan huomioon valintalautakunnilla oleva laaja harkintavalta, vaikuttaa entistäkin tärkeämmältä, että näitä valtuuksia käytetään hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti. Merkitystä kokeesta ja arviointiperusteista ilmoittaminen hakijalle, joka sitä pyytää, voisi myös helpottaa valintalautakuntien työtä hakijoiden kyselyjen ja valitusten käsittelyssä.
Tätä taustaa vasten oikeusasiamies kääntyi komission puoleen.
Komission lausunto
Komission lausunto jaettiin kolmeen osaan. Komissio totesi asiasisällöltään seuraavaa:
Ensinnäkin komissio katsoi, että palvelukseenottomenettelyt ovat ensimmäiset ja monille hakijoille ainoat suorat yhteydet yhteisön hallintoon, minkä vuoksi on tärkeää, että nämä yhteydet ovat myönteisiä. Komissio katsoi, että avoimuuden puutetta koskevien kantelujen määrä oli hyvin pieni verrattuna komission järjestämien eri kilpailujen hakijoiden kokonaismäärään.
Toiseksi komissio muistutti palvelukseenottotoimia koskevasta oikeudellisesta kehyksestä: Yhteisön hallinnon järjestämiä kilpailuja säännellään henkilöstösäännöillä ja yhteisön oikeuden yleisillä periaatteilla, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännössä. Kilpailut ovat lakisääteisiä palvelukseenottomenettelyjä, ja ainoastaan yhteisöjen tuomioistuimilla on toimivalta valvoa lain asianmukaista soveltamista.
Komissio korosti, että kilpailu on yleensä koemenettely, mutta kokeet eivät ole kokeita sanan perinteisessä merkityksessä. Vaikka tentit ja kilpailut ovat samankaltaisia siinä määrin, että molemmilla pyritään valitsemaan hakijoita, tenttien ja kilpailujen välillä on kuitenkin perustavanlaatuinen ero osallistujien ansioiden arvioinnissa. Kokeen onnistuminen riippuu vain vähimmäispistemäärän saamisesta. Osallistujia arvioidaan "objektiivisten" kriteerien perusteella. Toisaalta kilpailun hakijoita arvioidaan keskenään, eli arviointi on vertaileva.
Komission mukaan tämä on henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan taustalla oleva syy, joka koskee valintalautakuntien työskentelyn salassapitoa ja siitä seuraavia sääntöjä, erityisesti valintalautakunnan riippumattomuutta koskevaa säännöstä, jonka tarkoituksena on suojata valintalautakuntaa kaikelta väliintulolta tai painostukselta riippumatta siitä, mistä se tulee.
Valintalautakunnan työskentelyn oikeudellisesta valvonnasta komissio totesi, että on tehtävä ero kahdentyyppisten päätösten välillä:
- Yhtäältä päätökset, jotka koskevat kilpailuun osallistumista ja joiden osalta tuomioistuinvalvonta on erittäin tiukkaa.
- Toisaalta päätökset, jotka koskevat hakijoiden vertailevaa arviointia. Nämä päätökset merkitsevät suurta harkintavaltaa yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaisesti, johon myös oikeusasiamies viittaa päätöksissään. Tämä harkintavalta on ymmärrettävää, koska ainoastaan lautakunta voi arvioida yksittäistä hakijaa, koska vain lautakunta tuntee kaikki hakijat ja voi siten vertailla niitä. Tästä syystä hakijalle toimitetaan ainoastaan "puhdas" kopio koeasiakirjoista - toisin sanoen kopio ilman merkintää - maissa, jotka sallivat tällaisen viestinnän kilpailuissa. Merkityn jäljennöksen tai suullisen kokeen yksityiskohtaisen arvioinnin toimittamisesta ei nimittäin olisi mitään hyötyä, koska se, että kolmas henkilö, joka ei ole arvioinut muita hakijoita, arvioisi sitä, menettäisi merkityksensä. Tämä harkintavalta, jota voidaan pitää harkinnanvaraisena mutta ei suinkaan mielivaltaisena, kuuluu tuomioistuinvalvonnan piiriin siltä osin kuin yhteisöjen tuomioistuimet varmistavat, että valintalautakunnat eivät ole rikkoneet niitä sitovia sääntöjä tai periaatteita.
Kolmanneksi komissio totesi, että hakijoilla oli äskettäin ollut mahdollisuus ottaa tenttikysymykset mukaansa, kun he poistuivat tenttisalista, ellei tekijänoikeus estänyt tätä. Arviointiperusteista ilmoittamisen osalta komissio totesi, että perusteista ilmoitetaan pyynnöstä. Mitä tulee mahdollisuuteen saattaa valintalautakuntien jäsenten nimet kantajien tietoon, komissio katsoi asianmukaiseksi olla julkistamatta nimiä jäsenten riippumattomuuden ja kilpailujen asianmukaisen järjestämisen säilyttämiseksi. Mahdollisuudesta luovuttaa jäljennös merkityistä koeasiakirjoista asianomaiselle kantajalle komissio totesi, että tämä olisi merkityksetöntä, kun otetaan huomioon edellä selitetty kilpailumenettelyn luonne. Lisäksi komissio totesi, että kun otetaan huomioon tuhannet kilpailujen hakijat, jotka tulevat usein kaikista jäsenvaltioista, merkittyjen koeasiakirjojen jäljennöksen julkistaminen voisi aiheuttaa hallinnollisia ja taloudellisia kustannuksia.
1 Tutkintokysymykset
1.1 Tutkintokysymysten osalta komissio on sitoutunut sallimaan hakijoiden ottaa nämä kysymykset mukaansa, kun he poistuvat tenttisalista, elleivät tekijänoikeudet estä tätä. Oikeusasiamies ei näin ollen näe mitään syytä tutkia tätä kysymystä tarkemmin.
2 Arviointiperusteet
2.1 Komissio on ilmoittanut, että arviointiperusteista tiedotetaan pyynnön esittäneille hakijoille. Oikeusasiamies ei näin ollen näe mitään syytä tutkia tätä kysymystä tarkemmin.
3 Valintalautakunnan jäsenten nimet
3.1 Mitä tulee kysymykseen siitä, pitäisikö hakijoiden saada tietää valintalautakunnan jäsenten nimet, oikeusasiamies ottaa huomioon seuraavat seikat: Komissio on tähän asti katsonut aiheelliseksi olla ilmoittamatta jäsenten nimiä, jotta voidaan säilyttää heidän riippumattomuutensa ja estää kaikenlainen jäseniin kohdistuva painostus. Oikeusasiamies pitää tätä näkökohtaa merkityksellisenä. Oikeusasiamiehen on kuitenkin myös muistettava, että hyvän hallinnon perusperiaatteena on, että jokaisella kansalaisella, joka on tekemisissä virkamiehen kanssa, on oikeus tietää kyseisen virkamiehen nimi. Hallinto ilman kasvoja ja nimeä vieraannuttaa. Oikeusasiamies ei näin ollen voi hyväksyä sitä, että suulliseen kokeeseen osallistuvilla hakijoilla ei ole oikeutta tietää kokeita suorittavien henkilöiden nimiä.
4 Jäljennös merkityistä koeasiakirjoista
4.1 Mitä tulee kysymykseen siitä, onko hakijoilla oltava pääsy omiin koeasiakirjoihinsa, kun ne on merkitty, oikeusasiamies toteaa, että komissio perustaa tutustumisoikeuden epäämisen kyseiselle hakijalle siihen näkökohtaan, että tällainen paljastaminen menettäisi merkityksensä kilpailujen luonteen eli hakijoiden vertailevan arvioinnin vuoksi. Lisäksi komissio on väittänyt, että koeasiakirjojen julkistaminen voisi aiheuttaa hallinnollisia ja taloudellisia kustannuksia.
4.2 Ensinnäkin oikeusasiamies huomauttaa, että komissio on varmasti oikeassa siinä, että valintalautakunnilla on laaja harkintavalta hakijoiden arvioinnissa. Valintalautakunnan arviointi on lopullinen, eikä hylätyllä hakijalla ole todellisuudessa mahdollisuutta riitauttaa sitä. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että yleisö luottaa täysin valintalautakuntien työskentelyyn.
4.3 Alustavan huomautuksen jälkeen on huomattava, että koepaperin merkitty jäljennös koostuu kahdesta osasta, itse koepaperista ja arvosanoista. On todettava, että koska asianomainen hakija on tenttiasiakirjan laatija, häneltä ei voida evätä oikeutta tutustua samaan asiakirjaan.
4.4 Toisen osatekijän osalta oikeusasiamiehen on muistettava, että avoimuuden perusperiaate on, että kansalaiset päättävät, onko tietojen pyytäminen kohtuullista, eikä hallinto. Hallinto voi hylätä kansalaisen pyynnön luottamuksellisuussyistä, mutta se ei voi hylätä pyyntöä sillä perusteella, että pyyntö ei ole asianomaisen kansalaisen kannalta järkevä. Riippumatta siitä, voidaanko tavaramerkit riitauttaa vai ei, kantajalla on perustavanlaatuinen intressi saada tietoonsa tekemänsä virheet. Oikeusasiamies ei näin ollen voi hyväksyä sitä, että komissio kieltäytyy luovuttamasta asianomaisen pyynnön esittäneen hakijan merkittyjä koeasiakirjoja sillä perusteella, että ne eivät palvele mitään tarkoitusta.
4.5 Hallinnollisten ja taloudellisten kustannusten osalta oikeusasiamies toteaa, että komissio ei ole perustellut tätä todisteilla. Jos käy ilmi, että suuri määrä hakijoita pyytää jäljennöksiä koeasiakirjoistaan, komissio voisi harkita kohtuullisen maksun perimistä kustannuksista.
4.6 Tätä taustaa vasten oikeusasiamiehen on todettava, että komissio ei ole vedonnut mihinkään perusteeseen, jonka nojalla se olisi kieltäytynyt toimittamasta asianomaiselle hakijalle jäljennöksiä merkityistä koeasiakirjoista. Avoimuuden lisäämiseksi ja yleisön luottamuksen lisäämiseksi valintalautakuntien toimintaan komission olisi sen vuoksi annettava asianomaiselle hakijalle, joka sitä pyytää, mahdollisuus tutustua omiin merkittyihin koeasiakirjoihinsa. Jotta komissio voisi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tällaisen julkistamisen järjestämiseksi, tämä havainto rajoittuu tuleviin kilpailuihin, joita komissio järjestää.
5 Suositusluonnos
5.1 Oikeusasiamies esittää Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissiolle seuraavan suositusluonnoksen:
Perussäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio antaa yksityiskohtaisen lausunnon ennen 30 päivää kesäkuuta 1999. Yksityiskohtaiseen lausuntoon voisi sisältyä oikeusasiamiehen suositusluonnoksen hyväksyminen ja kuvaus siitä, miten se on pantu täytäntöön.
Strasbourg, 8. maaliskuuta 1999
Jacob SÖDERMAN
päivätyllä kirjeellä oma-aloitteisen tutkimuksen komission palvelukseenottomenettelyihin liittyvästä salassapitovelvollisuudesta. Kirjeessään oikeusasiamies pyysi komissiota ilmoittamaan hänelle, aikooko se toteuttaa toimenpiteitä, jotta yhteisön sitoutuminen avoimuuteen konkretisoituisi tällä alalla. Hän halusi erityisesti tietää, aikooko komissio sallia hakijoiden ottaa tenttikysymykset mukaansa tenttisalista, ilmoittaa arviointiperusteet hakijoille, jotka pyytävät niitä, ilmoittaa hakijoille valintalautakunnan jäsenten nimet ja antaa asianomaisille hakijoille mahdollisuuden ilmoittaa tenttien korjatut jäljennökset.
Tutkimuksen aloittamisen syyt olivat pääasiallisesti seuraavat:
Olennainen osa oikeusasiamiehen tehtäviä on pyrkiä parantamaan yhteisön toimielinten ja Euroopan kansalaisten välisiä suhteita. Vaikuttaa siltä, että monet kansalaiset ottavat ensimmäisen kerran yhteyttä yhteisön toimielimiin palvelukseenoton yhteydessä. Toimielinten kannalta olisi hyödyllistä, jos ensivaikutelmat, joita kansalaisilla on tässä ensimmäisessä kohtaamisessa yhteisön hallinnon kanssa, olisivat myönteisiä. Lisäksi vaikuttaa yhteisön avoimuussitoumuksen vastaiselta, että näitä ensimmäisiä yhteydenottoja mahdollisiin tuleviin virkamiehiin leimaa avoimuuden puute.
Euroopan oikeusasiamies oli saanut useita palvelukseenottoa koskevia kanteluja, jotka koskivat erityisesti menettelyjen avoimuuden puutetta. Valituksessa 46/27.7.95/FVK/B-DE kantaja ei saanut mitään tietoa syistä, joiden vuoksi hänen hakemuksensa oli hylätty. Valituksessa 252/22.11.95/Tfr/ES kantelijalle ei voitu antaa valintalautakunnan jäsenten nimiä. Valituksissa 659/24.6.96/AEKA/FIN/IJH ja 850/3.9.96/JIA/FIN/KT ei paljastettu valintalautakunnan jäsenten nimiä eikä pätevyyttä. Valituksessa 216/08.11.95/MH/A kantelija ei saanut tietää valintalautakuntaa avustaneiden korjaajien nimiä. Valituksessa 142/97/PD kantelija ei saanut ottaa mukaansa tenttisalista kopiota esitetyistä kysymyksistä, ja vastauksena hänen pyyntöönsä tenttinsä pistemäärien tarkistamisesta hänelle kerrottiin, että hänelle toimitetut pisteet vastasivat valintalautakunnan hänelle antamia pisteitä. Kantelussa 773/29.7.96/SS/FIN/PD neljä hakijaa kääntyi komission puoleen pyytääkseen jäljennöksen merkityistä kokeistaan ja pyytääkseen annettujen arvosanojen tarkistamista. Heidän pyyntönsä hylättiin, ja uudelleentarkastelupyyntöön viitaten toimivaltainen valintalautakunta totesi yksinkertaisesti todenneensa, että ”kokeestanne on tehty asianmukainen ja oikeudenmukainen merkintä”, antamatta tarkempia tietoja. Valituksissa 105/97/PD, 675/1.7.96/AL/FIN/KT ja 940/11.10.96/AS/SW/BB kieltäydyttiin myös antamasta tiedoksi kokeen merkittyä kopiota. Lisäksi kanteluissa 675/2.7.96/AL/FIN/KT ja 659/24.6.96/AEKA/FIN/IJH kantelijat pyysivät ilmoittamaan arviointiperusteista. Kantelija pyysi kantelussaan 940/11.10.96/AS/SW/BB työkokemuksen arviointiin liittyvien arviointiperusteiden ilmoittamista.
Yhteisön toimielinten huomautuksissa tämäntyyppisistä kanteluista oli kaksi toistuvaa seikkaa. Siinä viitataan henkilöstösääntöjen liitteessä III olevaan 6 artiklaan. Säännöksen mukaan "valintalautakunnan työskentely on salaista". Toinen tekijä on valintalautakuntien laaja harkintavalta.
6 artikla luotiin valintalautakuntien riippumattomuuden takaamiseksi suojelemalla niitä puuttumiselta ja painostukselta. Tämä perusteltu näkökohta ei näytä estävän hakijoita koskevien menettelyllisten takeiden kehittämistä 6 artiklan vaatimusten mukaisesti.
On varmasti oikein, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnilla on laaja harkintavalta. Tällaiset valtuudet merkitsevät sitä, että oikeudellisen valvonnan laajuus on rajallinen; tällaisten valtuuksien antaminen ei näytä estävän viranomaisia noudattamasta hyvän hallinnon periaatteita.
Vaikuttaa siltä, että komissio voisi itse päättää kehittää hakijoille menettelyllisiä takeita hyvän hallintotavan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valintalautakuntien harkintavaltaa ja 6 artiklaa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että säännökselle on annettu sellainen merkitys, että sen taustalla oleva tavoite ei välttämättä ole perusteltu ja että kansalaiset pitävät sitä käsittämättömänä avoimuuteen sitoutuneessa demokraattisessa ja vastuullisessa hallinnossa. Kun otetaan huomioon valintalautakunnilla oleva laaja harkintavalta, vaikuttaa entistäkin tärkeämmältä, että näitä valtuuksia käytetään hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti. Merkitystä kokeesta ja arviointiperusteista ilmoittaminen hakijalle, joka sitä pyytää, voisi myös helpottaa valintalautakuntien työtä hakijoiden kyselyjen ja valitusten käsittelyssä.
Tätä taustaa vasten oikeusasiamies kääntyi komission puoleen.
Komission lausunto
Komission lausunto jaettiin kolmeen osaan. Komissio totesi asiasisällöltään seuraavaa:
Ensinnäkin komissio katsoi, että palvelukseenottomenettelyt ovat ensimmäiset ja monille hakijoille ainoat suorat yhteydet yhteisön hallintoon, minkä vuoksi on tärkeää, että nämä yhteydet ovat myönteisiä. Komissio katsoi, että avoimuuden puutetta koskevien kantelujen määrä oli hyvin pieni verrattuna komission järjestämien eri kilpailujen hakijoiden kokonaismäärään.
Toiseksi komissio muistutti palvelukseenottotoimia koskevasta oikeudellisesta kehyksestä: Yhteisön hallinnon järjestämiä kilpailuja säännellään henkilöstösäännöillä ja yhteisön oikeuden yleisillä periaatteilla, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännössä. Kilpailut ovat lakisääteisiä palvelukseenottomenettelyjä, ja ainoastaan yhteisöjen tuomioistuimilla on toimivalta valvoa lain asianmukaista soveltamista.
Komissio korosti, että kilpailu on yleensä koemenettely, mutta kokeet eivät ole kokeita sanan perinteisessä merkityksessä. Vaikka tentit ja kilpailut ovat samankaltaisia siinä määrin, että molemmilla pyritään valitsemaan hakijoita, tenttien ja kilpailujen välillä on kuitenkin perustavanlaatuinen ero osallistujien ansioiden arvioinnissa. Kokeen onnistuminen riippuu vain vähimmäispistemäärän saamisesta. Osallistujia arvioidaan "objektiivisten" kriteerien perusteella. Toisaalta kilpailun hakijoita arvioidaan keskenään, eli arviointi on vertaileva.
Komission mukaan tämä on henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan taustalla oleva syy, joka koskee valintalautakuntien työskentelyn salassapitoa ja siitä seuraavia sääntöjä, erityisesti valintalautakunnan riippumattomuutta koskevaa säännöstä, jonka tarkoituksena on suojata valintalautakuntaa kaikelta väliintulolta tai painostukselta riippumatta siitä, mistä se tulee.
Valintalautakunnan työskentelyn oikeudellisesta valvonnasta komissio totesi, että on tehtävä ero kahdentyyppisten päätösten välillä:
- Yhtäältä päätökset, jotka koskevat kilpailuun osallistumista ja joiden osalta tuomioistuinvalvonta on erittäin tiukkaa.
- Toisaalta päätökset, jotka koskevat hakijoiden vertailevaa arviointia. Nämä päätökset merkitsevät suurta harkintavaltaa yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaisesti, johon myös oikeusasiamies viittaa päätöksissään. Tämä harkintavalta on ymmärrettävää, koska ainoastaan lautakunta voi arvioida yksittäistä hakijaa, koska vain lautakunta tuntee kaikki hakijat ja voi siten vertailla niitä. Tästä syystä hakijalle toimitetaan ainoastaan "puhdas" kopio koeasiakirjoista - toisin sanoen kopio ilman merkintää - maissa, jotka sallivat tällaisen viestinnän kilpailuissa. Merkityn jäljennöksen tai suullisen kokeen yksityiskohtaisen arvioinnin toimittamisesta ei nimittäin olisi mitään hyötyä, koska se, että kolmas henkilö, joka ei ole arvioinut muita hakijoita, arvioisi sitä, menettäisi merkityksensä. Tämä harkintavalta, jota voidaan pitää harkinnanvaraisena mutta ei suinkaan mielivaltaisena, kuuluu tuomioistuinvalvonnan piiriin siltä osin kuin yhteisöjen tuomioistuimet varmistavat, että valintalautakunnat eivät ole rikkoneet niitä sitovia sääntöjä tai periaatteita.
Kolmanneksi komissio totesi, että hakijoilla oli äskettäin ollut mahdollisuus ottaa tenttikysymykset mukaansa, kun he poistuivat tenttisalista, ellei tekijänoikeus estänyt tätä. Arviointiperusteista ilmoittamisen osalta komissio totesi, että perusteista ilmoitetaan pyynnöstä. Mitä tulee mahdollisuuteen saattaa valintalautakuntien jäsenten nimet kantajien tietoon, komissio katsoi asianmukaiseksi olla julkistamatta nimiä jäsenten riippumattomuuden ja kilpailujen asianmukaisen järjestämisen säilyttämiseksi. Mahdollisuudesta luovuttaa jäljennös merkityistä koeasiakirjoista asianomaiselle kantajalle komissio totesi, että tämä olisi merkityksetöntä, kun otetaan huomioon edellä selitetty kilpailumenettelyn luonne. Lisäksi komissio totesi, että kun otetaan huomioon tuhannet kilpailujen hakijat, jotka tulevat usein kaikista jäsenvaltioista, merkittyjen koeasiakirjojen jäljennöksen julkistaminen voisi aiheuttaa hallinnollisia ja taloudellisia kustannuksia.
PÄÄTÖS
1 Tutkintokysymykset
1.1 Tutkintokysymysten osalta komissio on sitoutunut sallimaan hakijoiden ottaa nämä kysymykset mukaansa, kun he poistuvat tenttisalista, elleivät tekijänoikeudet estä tätä. Oikeusasiamies ei näin ollen näe mitään syytä tutkia tätä kysymystä tarkemmin.
2 Arviointiperusteet
2.1 Komissio on ilmoittanut, että arviointiperusteista tiedotetaan pyynnön esittäneille hakijoille. Oikeusasiamies ei näin ollen näe mitään syytä tutkia tätä kysymystä tarkemmin.
3 Valintalautakunnan jäsenten nimet
3.1 Mitä tulee kysymykseen siitä, pitäisikö hakijoiden saada tietää valintalautakunnan jäsenten nimet, oikeusasiamies ottaa huomioon seuraavat seikat: Komissio on tähän asti katsonut aiheelliseksi olla ilmoittamatta jäsenten nimiä, jotta voidaan säilyttää heidän riippumattomuutensa ja estää kaikenlainen jäseniin kohdistuva painostus. Oikeusasiamies pitää tätä näkökohtaa merkityksellisenä. Oikeusasiamiehen on kuitenkin myös muistettava, että hyvän hallinnon perusperiaatteena on, että jokaisella kansalaisella, joka on tekemisissä virkamiehen kanssa, on oikeus tietää kyseisen virkamiehen nimi. Hallinto ilman kasvoja ja nimeä vieraannuttaa. Oikeusasiamies ei näin ollen voi hyväksyä sitä, että suulliseen kokeeseen osallistuvilla hakijoilla ei ole oikeutta tietää kokeita suorittavien henkilöiden nimiä.
4 Jäljennös merkityistä koeasiakirjoista
4.1 Mitä tulee kysymykseen siitä, onko hakijoilla oltava pääsy omiin koeasiakirjoihinsa, kun ne on merkitty, oikeusasiamies toteaa, että komissio perustaa tutustumisoikeuden epäämisen kyseiselle hakijalle siihen näkökohtaan, että tällainen paljastaminen menettäisi merkityksensä kilpailujen luonteen eli hakijoiden vertailevan arvioinnin vuoksi. Lisäksi komissio on väittänyt, että koeasiakirjojen julkistaminen voisi aiheuttaa hallinnollisia ja taloudellisia kustannuksia.
4.2 Ensinnäkin oikeusasiamies huomauttaa, että komissio on varmasti oikeassa siinä, että valintalautakunnilla on laaja harkintavalta hakijoiden arvioinnissa. Valintalautakunnan arviointi on lopullinen, eikä hylätyllä hakijalla ole todellisuudessa mahdollisuutta riitauttaa sitä. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että yleisö luottaa täysin valintalautakuntien työskentelyyn.
4.3 Alustavan huomautuksen jälkeen on huomattava, että koepaperin merkitty jäljennös koostuu kahdesta osasta, itse koepaperista ja arvosanoista. On todettava, että koska asianomainen hakija on tenttiasiakirjan laatija, häneltä ei voida evätä oikeutta tutustua samaan asiakirjaan.
4.4 Toisen osatekijän osalta oikeusasiamiehen on muistettava, että avoimuuden perusperiaate on, että kansalaiset päättävät, onko tietojen pyytäminen kohtuullista, eikä hallinto. Hallinto voi hylätä kansalaisen pyynnön luottamuksellisuussyistä, mutta se ei voi hylätä pyyntöä sillä perusteella, että pyyntö ei ole asianomaisen kansalaisen kannalta järkevä. Riippumatta siitä, voidaanko tavaramerkit riitauttaa vai ei, kantajalla on perustavanlaatuinen intressi saada tietoonsa tekemänsä virheet. Oikeusasiamies ei näin ollen voi hyväksyä sitä, että komissio kieltäytyy luovuttamasta asianomaisen pyynnön esittäneen hakijan merkittyjä koeasiakirjoja sillä perusteella, että ne eivät palvele mitään tarkoitusta.
4.5 Hallinnollisten ja taloudellisten kustannusten osalta oikeusasiamies toteaa, että komissio ei ole perustellut tätä todisteilla. Jos käy ilmi, että suuri määrä hakijoita pyytää jäljennöksiä koeasiakirjoistaan, komissio voisi harkita kohtuullisen maksun perimistä kustannuksista.
4.6 Tätä taustaa vasten oikeusasiamiehen on todettava, että komissio ei ole vedonnut mihinkään perusteeseen, jonka nojalla se olisi kieltäytynyt toimittamasta asianomaiselle hakijalle jäljennöksiä merkityistä koeasiakirjoista. Avoimuuden lisäämiseksi ja yleisön luottamuksen lisäämiseksi valintalautakuntien toimintaan komission olisi sen vuoksi annettava asianomaiselle hakijalle, joka sitä pyytää, mahdollisuus tutustua omiin merkittyihin koeasiakirjoihinsa. Jotta komissio voisi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tällaisen julkistamisen järjestämiseksi, tämä havainto rajoittuu tuleviin kilpailuihin, joita komissio järjestää.
5 Suositusluonnos
5.1 Oikeusasiamies esittää Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissiolle seuraavan suositusluonnoksen:
- Komissio ilmoittaa hakijoille suullisissa kokeissa valintalautakunnan jäsenten nimet.
- Tulevissa kilpailuissaan komissio antaa hakijoille pyynnöstä pääsyn omiin merkittyihin koeasiakirjoihinsa.
Perussäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio antaa yksityiskohtaisen lausunnon ennen 30 päivää kesäkuuta 1999. Yksityiskohtaiseen lausuntoon voisi sisältyä oikeusasiamiehen suositusluonnoksen hyväksyminen ja kuvaus siitä, miten se on pantu täytäntöön.
Strasbourg, 8. maaliskuuta 1999
Jacob SÖDERMAN
(1) Euroopan parlamentin päätös 94/262/EY, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista, EYVL L 113, 1994, s. 15.