Valmistettu Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan ^{mukaisesti [1]}

Kantelun tausta

1. Kantelu koskee Euroopan komission kieltäytymistä myöntämästä äänitallenteiden julkista saatavuutta, jossa jäsenvaltioiden virkamiehet keskustelevat muutoksista komission ehdotukseen asetukseksi elektronisten näyttöjen ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista [2] ja siihen liittyvästä sähköpostiviestistä.

2. Ekologista suunnittelua koskevassa direktiivissä [3] säädetään yhdenmukaisten EU:n laajuisten sääntöjen vahvistamisesta energiaa kuluttavien tuotteiden, kuten kodinkoneiden, tietokoneiden ja sähkömoottoreiden, ympäristötehokkuuden parantamiseksi.

3. Ekologista suunnittelua koskeva direktiivi pannaan täytäntöön komission hyväksymillä tuotekohtaisilla asetuksilla [4]. Kyseiset asetukset hyväksytään niin kutsutulla komiteamenettelyllä [5], johon EU:n jäsenvaltiot osallistuvat.

4. Maaliskuussa 2019 valituksen tekijä, joka on kemian alan yrityksiä edustava organisaatio, pyysi saada tutustua kaikkiin komission hallussa oleviin ”asiakirjoihin”, jotka liittyvät päätöksentekoprosessiin, joka johti komission asetuksen antamiseen elektronisten näyttöjen ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista.

5. Komissio julkisti huhtikuussa 2019 tiettyjä asiakirjoja. Sen julkaisemat asiakirjat eivät kuitenkaan sisältäneet tietoja niistä jäsenvaltioista, jotka pyysivät muutoksia halogenoitujen palonestoaineiden käyttöä tuotteissa koskevaan komission ehdotukseen [6].

6. Kantelija esitti toukokuussa 2019 pyynnön komission alkuperäisen kieltäytymisen uudelleentarkastelusta (ns. uudistettu pyyntö). Tässä uudistetussa hakemuksessa kantelija tiedusteli nimenomaisesti, oliko komissiolla asiakirjoja, joista voitaisiin yksilöidä ne jäsenvaltiot, jotka olivat pyytäneet muutoksia komission ehdotukseen.

7. Komissio vastasi syyskuussa 2019. Se yksilöi useita äänitallenteita ekologisen suunnittelun komitean kokouksista (joissa jäsenvaltiot keskustelivat komission ehdotuksesta) ja yhden sähköpostiviestin [7]. Se epäsi oikeuden tutustua tallenteisiin sillä perusteella, että oli tarpeen suojella tallenteissa puhuvien henkilöiden yksityisyyttä ja koskemattomuutta ^[8] ja päätöksentekomenettelyä.[9] Se epäsi myös oikeuden tutustua sähköpostiviestiin samankaltaisista syistä.

8. Tyytymättömänä komission vastaukseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 21. lokakuuta 2019. Se täsmensi, että pyyntö koski yksinomaan ja nimenomaisesti asiakirjoja, jotka sisälsivät niiden jäsenvaltioiden aseman ja henkilöllisyyden, jotka pyysivät muutosten esittämistä halogenoituja palonestoaineita koskevaan komission ehdotukseen.

Tiedustelu

9. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen komission päätöksestä olla myöntämättä oikeutta tutustua kantelijan pyytämiin tallenteisiin.

10. Tutkinnan aikana oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi komission edustajia ja tutustui asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon. Tiimille toimitettiin kopio ekologisen suunnittelun komitean äänitallenteista. Oikeusasiamies sai myös kantelijan huomautukset tarkastuskertomuksesta.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

Euroopan komission esittämät perustelut

Yksityisyyden ja yksilön koskemattomuuden suoja

11. Komissio toteaa, että kansalliset virkamiehet ja äänitallenteita käyttävät komission työntekijät ovat tunnistettavissa. Näin ollen äänitallenteet ovat näiden henkilöiden ”henkilötietoja”.

12. Komissio väittää sähköpostiviestin sisältävän myös henkilötietoja, kuten henkilöiden nimet ja nimikirjaimet sekä heidän yhteystietonsa tai ammattinimikkeensä. Komissio toteaa, että nämä tiedot ovat henkilötietoja [10].

13. Komissio väittää, että kantelija ei osoittanut tarvetta siirtää henkilötietoja hänelle.^[11] Tästä huolimatta, vaikka kantelija olisi osoittanut tällaisen tarpeellisuuden, on syytä olettaa, että asiakirjoista ilmenevien henkilötietojen luovuttaminen vahingoittaisi asianomaisten rekisteröityjen oikeutettuja etuja.

Päätöksentekomenettelyn suojaaminen

14. Komissio toteaa, että sen päätöksentekomenettelyä ei ollut vielä saatettu päätökseen, koska komissio ei ollut vielä antanut säädöstä.

15. Tämän jälkeen se totesi, että sen työjärjestyksessä määrätään, että kokouspöytäkirjoissa ei saa mainita jäsenvaltioiden kantaa komitean keskusteluissa ja että keskustelut on pidettävä luottamuksellisina.^[12] Komissio väittää näin ollen, ettei se voi myöntää oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka sisältävät viittauksia jäsenvaltioihin, jotka ovat ilmaisseet mielipiteitään komitean kokouksissa, koska tämä johtaisi siihen, että edellä mainitut luottamuksellisuusvaatimukset menettäisivät merkityksensä.

16. Komissio väittää lisäksi, että komitologia-asetuksen 10 artiklassa mainitaan nimenomaisesti asiakirjat, jotka olisi julkistettava.^[13] Sen vuoksi kyseisen säännöksen nojalla annetun työjärjestyksen mallin 10 artiklassa määritetään implisiittisesti, mitä asiakirjoja ei pitäisi julkaista. Näin ollen komissio päättelee, että jäsenvaltioiden yksittäisiä kantoja ei voida julkistaa.

17. Siltä osin kuin on kyse laajemmasta oikeudesta tutustua ”asiakirjoihin, jotka ovat EU:n toimielinten hallussa niiden toimiessa lainsäätäjänä, myös siirretyn säädösvallan nojalla”^[14], komissio väittää, että se on jo myöntänyt täyden oikeuden tutustua neljään asiakirjaan ja että on olemassa konkreettinen ja realistinen riski siitä, että jäsenvaltioiden yksittäisten kantojen julkistaminen heikentäisi keskinäistä luottamusta ja siten päätöksentekoprosessin tehokkuutta.

Ylivoimainen yleinen etu

18. Komissio katsoo, että kantelijan väite, joka koskee yleistä etua eli ”tarvetta antaa asianomaisille osapuolille mahdollisuus ymmärtää, miksi ja miten komissio sisällytti halogenoituja palonestoaineita koskevan muutoksen mainittuun ekologista suunnittelua koskevan direktiivin nojalla hyväksyttyyn täytäntöönpanotoimenpiteeseen”, ei ole ylivoimainen yleinen etu vaan pikemminkin yksilöllinen etu.^[15] Komissio totesi, ettei se voi osoittaa ylivoimaista yleistä etua.

Kantelijan esittämät perustelut

19. Kantelija katsoo, että asiakirjat, jotka sisältävät jäsenvaltioiden näkemykset komission ehdotuksesta, olisi julkistettava.

20. Kantelija väittää, että komissio vetoaa virheellisesti komitologia-asetuksen 9 artiklaan ja kyseisen säännöksen nojalla hyväksytyn työjärjestyksen 10 artiklaan evätäkseen oikeuden tutustua pyydettyihin tietoihin. Kantelija väittää, että 9 artiklassa säädetään ainoastaan, että myös komiteoihin sovelletaan asetusta 1049/2001. Kantelija viittaa oikeusasiamiehen suositukseen asiassa 2142/2018/TE ^[16], jossa oikeusasiamies totesi, että "komiteamenettelyä koskevassa asetuksessa ei ole säännöstä, jonka mukaan tiivistetyt asiakirjat eivät saa sisältää jäsenvaltioiden edustajan yksittäisiä kantoja komiteoiden työskentelyn yhteydessä. Komitologia-asetuksessa ei myöskään ole muita säännöksiä, joissa säädettäisiin komiteamenettelyjen luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista (...)."

21. Kantelija kiistää myös näkemyksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden nimien paljastaminen heikentäisi komission päätöksentekoprosessia, koska asiasta vastaavan valiokunnan lausunnosta äänestettiin 19. joulukuuta 2018 ja tarkasteluaika oli päättynyt 8. toukokuuta 2019. .

22. Kantelija huomauttaa, että oikeus tutustua asianomaisen jäsenvaltion nimeen ja syyt, jotka jäsenvaltio esittää ehdottaessaan muutoksia, ovat olennaisen tärkeitä lainsäädäntöprosessin kehityksen ymmärtämiseksi.

23. Kantelija korostaa, että tässä tapauksessa olisi myönnettävä laajempi oikeus tutustua asiakirjoihin, koska komissio toimi siirretyn säädösvallan nojalla lainsäätäjänä ^[17].

24. Kantelija katsoo myös, että jäsenvaltioiden asiakirjoissa esittämät kannat ovat EU:n Århus-asetuksessa ^[18] määriteltyä ”ympäristötietoa” ja että tutustumisoikeutta koskevia poikkeuksia olisi sen vuoksi tulkittava suppeasti.

25. Lopuksi kantelija väittää, ettei se pyydä pääsyä ”henkilötietoihin” (esimerkiksi kansallisten viranomaisten puolesta toimivien henkilöiden nimiin, nimikirjaimiin tai yhteystietoihin). Kantelijan pyyntö koskee yksinomaan ja nimenomaisesti jäsenvaltioiden asemaa ja identiteettiä.

Suositukseen johtanut oikeusasiamiehen arvio

26. Demokratian kulmakivenä on varmistaa, että lait hyväksytään avoimesti. Näin ollen on myönnettävä mahdollisimman laaja yleisön oikeus tutustua EU:n toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin, jotka liittyvät lakien antamiseen [19].

27. Oikeusasiamies on aiemmin tutkinut, onko komissio kieltäytynyt julkistamasta jäsenvaltioiden komitologiamenettelyjen yhteydessä ilmaisemia kantoja.[20] Näissä tapauksissa oikeusasiamies totesi, että sääntöjä laajemmasta yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin sovelletaan myös menettelyihin, joissa toimielimet hyväksyvät täytäntöönpanosäädöksiä tai delegoituja säädöksiä, jotka ovat yhtä paljon osa EU:n oikeusjärjestystä kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt säädökset. Kaikki tällaiset toimet ovat, käyttääkseni yleisesti käytettyä termiä, lakeja. Ne sitovat suoraan jäsenvaltioita ja joko suoraan tai välillisesti kansalaisia. Yleisöllä on oikeus saada mahdollisimman paljon tietoa siitä, miten nämä lait on hyväksytty. Jos tätä demokratian perusperiaatetta ei noudateta, vaarana on, että luottamus EU:hun ja sen toimielimiin heikkenee ja EU:n lainsäädännön legitimiteetti heikkenee.

28. Kaikkien - kansalaisten, järjestöjen ja lobbaajien - pitäisi pystyä ymmärtämään perusteet ja argumentit, jotka vaikuttavat lainsäädäntömme muotoiluun. Vain tällaisen avoimuuden avulla EU voi olla täysin vastuussa antamistaan laeista ja kansalaiset voivat osallistua täysimääräisesti näiden lakien ansioita koskevaan keskusteluun.

29. Avoimuuden  lisääminen antaisi kansalaisille ja kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden keskittyä paremmin pyrkimyksiinsä tuoda näkemyksensä EU:n lainsäätäjien tietoon. Tällaista lopputulosta ei tulisi pitää uhkana. Sen pitäisi pikemminkin olla toivottu tulos hyvin toimivassa demokratiassa.

30. Näiden seikkojen perusteella oikeusasiamies suositti toukokuussa 2019 [21], että komissio julkistaisi jäsenvaltioiden komiteamenettelyssä ilmaisemat kannat.

31. Komissio päätti 11. marraskuuta 2019 olla noudattamatta oikeusasiamiehen suositusta.

32. Uusi komission jäsenten kollegio nimitettiin  1. joulukuuta 2019.

33. Äskettäin valittu komission jäsenten kollegio on ilmoittanut, että avoimuus on yksi sen tärkeimmistä painopisteistä. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että arvoista ja avoimuudesta vastaavalle Euroopan komission varapuheenjohtajalle osoitetussa toimeksiantokirjeessä [22] komission puheenjohtaja totesi, että ”Euroopan demokratia riippuu kansalaisten uskosta ja luottamuksesta siihen, miten se toimii, sekä heidän kyvystään pitää tiliä heitä palvelevista ihmisistä ja instituutioista”. Hän totesi, että osa varapuheenjohtajan tehtävästä oli vahvistaa demokratiaa ja avoimuutta myös ”lisäämällä lainsäädäntöprosessin avoimuutta”.

34. On myös syytä huomata, että EU:n neuvosto on hiljattain toteuttanut toimia lainsäädännön avoimuuden lisäämiseksi asettamalla ennakoivasti saataville uusia neuvoston asiakirjoja [23]. Tämä vahvistaa sen, että kaikissa toimielimissä pyritään antamaan kansalaisille paremmat mahdollisuudet käyttää demokraattista oikeuttaan vaikuttaa EU:n lainsäädännön laatimiseen.

35. Nyt käsiteltävässä asiassa korostetaan myös yhtä unionin päätöksenteon avoimuuden keskeisistä haasteista eli haastetta varmistaa, että kyseisten jäsenvaltioiden kansalaiset voivat saattaa jäsenvaltiot vastuuseen unionin päätöksenteossa omaksumistaan kannoista erityisesti silloin, kun kyseinen päätöksenteko liittyy unionin oikeuden antamiseen. Jäsenvaltiot ovat parlamentin ohella EU:n lainsäädännön keskiössä. Tämä etuoikeutettu asema tuo mukanaan vastuun. Kansalaisille on annettava valtuudet saattaa hallituksensa vastuuseen näkemyksistä, joita he esittävät kansalaisten puolesta EU:n lainsäädännön yhteydessä.

Asiakirjojen julkisuutta koskevien EU:n sääntöjen mukaisten poikkeusten soveltaminen

a) Se, heikentäisikö tutustumisoikeus vakavasti päätöksentekoa

36. Asiakirjojen saatavuutta koskevia EU:n sääntöjä sovelletaan mihin tahansa välineeseen tallennettuun sisältöön. Näitä sääntöjä sovelletaan näin ollen myös äänitallenteisiin.

37. Äänitallenteet ja sähköpostiviesti, joihin kantelija pyytää saada tutustua, sisältävät yksityiskohtaisia tietoja jäsenvaltioiden komitologiamenettelyssä esittämistä näkemyksistä, joiden avulla komissio pyrki antamaan ”täytäntöönpanosäädöksen”. Kun täytäntöönpanosäädös on hyväksytty, se on osa EU:n lainsäädäntöä.

38. Komissio väittää, että näiden äänitallenteiden ja sähköpostiviestin julkistaminen on vastoin sen ”komiteamenettelyä koskevia sääntöjä”[24], joissa sen mukaan nimenomaisesti suljetaan pois yksittäisten jäsenvaltioiden kantojen julkistaminen.

39. Komissio voisi esittää vakuuttavan väitteen siitä, että on sääntösidonnaista olla ilmaisematta jäsenvaltioiden kantoja vain, jos tietojen ilmaisemisen estävä sääntö sisältyy perussopimuksiin tai unionin lainsäädäntöön. Komiteamenettelyn ”työjärjestys”[25] ei ole lainsäädäntöä. Kyse on komission antamista hallinnollisista määräyksistä, jotka koskevat sitä, miten se päättää järjestää komiteoiden työskentelyn.

40. Mitä tulee siihen, onko komissio perussopimusten tai lainsäädännön nojalla velvollinen olemaan julkistamatta jäsenvaltioiden kantoja komiteamenettelyssä, oikeusasiamies toteaa, että jäsenvaltioiden kantojen julkistamista ei kielletä sovellettavassa EU:n lainsäädännössä eli komitologia-asetuksessa [26].

41. Komiteamenettelyasetuksen 10 artiklassa säädetään, että tietyt komitean työskentelyyn liittyvät asiakirjat on julkaistava ennakoivasti asiakirjarekisterissä ja toimitettava neuvostolle ja parlamentille. Ehdotuksen 10 artiklan tarkoituksena on varmistaa, että neuvostolle ja parlamentille tiedotetaan komiteoiden työstä, ja siten varmistaa ennakoivan avoimuuden vähimmäistaso neuvostolle ja parlamentille. Mikään 10 artiklassa ei viittaa siihen, että yleisö ei voisi saada tutustua samoihin komitologia-asetuksen 10 artiklassa mainittuihin asiakirjoihin asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 vahvistettujen oikeuksiensa nojalla. Komitologia-asetuksen 10 artiklassa ei myöskään ole mitään, mikä merkitsisi sitä, että muita komiteoiden työhön liittyviä asiakirjoja, joita ei mainita 10 artiklassa mutta jotka ovat komission hallussa, ei voitaisi luovuttaa asetuksen 1049/2001 nojalla.

42. Lisäksi komitologia-asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa ja 9 artiklassa viitataan nimenomaisesti siihen, että yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin sovelletaan komiteoihin ja niiden työskentelyyn asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti.

43. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo jälleen kerran, että halogenoituja palonsuoja-aineita koskevaan komission ehdotukseen tehtäviä muutoksia pyytävien jäsenvaltioiden aseman ja henkilöllisyyden ilmoittaminen ei ole komitologia-asetuksen vastaista [27].

44. Siltä osin kuin on kyse siitä, voidaanko oikeus tutustua asiakirjoihin evätä, asetuksella 1049/2001 luodaan kumottavissa oleva olettama siitä, että unionin toimielimen hallussa olevat asiakirjat julkistetaan pyynnöstä. Tätä avoimuusolettamaa vahvistetaan unionin oikeuden antamismenettelyyn liittyvien asiakirjojen osalta vaatimuksella, jonka mukaan niiden on oltava mahdollisimman laajasti suoraan saatavilla.

45. Tätä periaatetta sovelletaan asiakirjoihin, jotka komissiolla on hallussaan delegoitujen säädösten antamisen yhteydessä, koska nämä säädökset ovat yhtä lailla EU:n lainsäädäntöä kuin direktiivit ja asetukset [28].

46. Komissio väittää, että jäsenvaltioiden kantojen julkistaminen lisäisi merkittävästi jäsenvaltioiden edustajiin komiteassa kohdistuvan ulkoisen paineen riskiä.

47. Oikeusasiamies toteaa jälleen, että kansalaisten mahdollisuus ilmaista näkemyksensä ehdotetusta lainsäädännöstä on olennainen osa heidän demokraattisia oikeuksiaan.

48. Komissio ei ole osoittanut, että tietojen ilmaiseminen pitkittäisi tai vaikeuttaisi kyseisen päätöksenteon asianmukaista kulkua. Vaikka näin olisikin, tämä olisi vain seurausta päätöksentekoprosessin muuttumisesta demokraattisemmaksi ja legitiimimmäksi.

49. Lopuksi oikeusasiamies katsoo, että sen sijaan, että se heikentäisi vakavasti päätöksentekoa, yleisön laajempi pääsy valiokunnan työskentelyyn parantaisi päätöksenteon laatua tekemällä siitä demokraattisempaa ja legitiimimpää.

b) Se, heikentäisikö tietoihin pääsy tietosuojaoikeuksia

50. Komissio väittää lisäksi, että äänitallenteiden sisältö ja sähköpostiviestissä esitetyt huomautukset koskevat tunnistettuja tai tunnistettavissa olevia luonnollisia henkilöitä ja että niiden ilmaiseminen loukkaisi siten henkilöiden oikeuksia heidän henkilötietojensa suojan osalta.

51. Kirjallisessa asiakirjassa esitetyt huomautukset voidaan ratkaista helposti poistamalla asianomaisten henkilöiden nimet tai nimikirjaimet.

52. Äänitallenteilla kuultujen äänien osalta oikeusasiamies toteaa aluksi, että puhutut sanat ilmaisevat jäsenvaltioiden kannan. Ne eivät ole komitean yksittäisten jäsenten henkilökohtaisia mielipiteitä, sillä he toimivat tiukasti omien jäsenvaltioidensa edustajina. Näin ollen jos äänitallenteiden sisältö sisältyisi kirjalliseen selostukseen, ne eivät olisi henkilötietoja.

53. Vaikka väitettäisiin, että tallenteissa kuullut äänet ovat pikemminkin henkilötietoja kuin niiden sisältö, joita henkilöt sanovat, tallenteet olisi silti luovutettava, jos tiedot on tarpeen siirtää tiettyä yleisen edun mukaista tarkoitusta varten ja jos ei ole syytä olettaa, että rekisteröidyn oikeutetut edut saattaisivat vaarantua [29].

54. Kantelija on havainnut tärkeän tarpeen, joka täytetään myöntämällä yleisölle oikeus tutustua tallenteisiin, eli tarpeen tuntea jäsenvaltioiden lainsäädäntöprosessissa ilmaisemat kannat, jotta voidaan varmistaa, että lainsäädäntöprosessista tulee demokraattisempi ja legitiimimpi. Vain paljastamalla jäsenvaltioiden kannat jäsenvaltiot voidaan saattaa vastuuseen kansalaisille jäsenvaltioiden niiden puolesta ottamasta kannasta.

55. Oikeusasiamies myöntää, että tämän tarpeen täyttäminen on varmasti ”yleisen edun mukaista”.

56. Kun on todettu, että tallenteiden julkistaminen on yleisen edun vuoksi erittäin tarpeellista, on seuraavaksi tarkasteltava, voisiko tallenteiden julkistaminen vahingoittaa komitean jäsenten oikeutettuja etuja.

57. Esitettyjen sanojen osalta valiokunnan jäsenet eivät ilmaise henkilökohtaisia näkemyksiään, vaan, kuten edellä on todettu, heidän edustamiensa jäsenvaltioiden näkemyksiä.

58. Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että heidän äänensä julkistaminen muodollisessa työyhteydessä vaikuttaisi asianomaisten henkilöiden oikeutettuihin yksityisiin tai henkilökohtaisiin etuihin. Komissio ei ole esittänyt tällaista syytä vastatessaan kantelijan asiakirjoihin tutustumista koskeviin pyyntöihin tai tämän tutkimuksen aikana.

59. Näin ollen oikeusasiamies katsoo, että riippumatta siitä, ovatko tallennetut äänet henkilötietoja, tallenteiden luovuttaminen olisi laillista EU:n tietosuojasääntöjen nojalla.

60. Edellä mainituista syistä oikeusasiamies katsoo, että komission kieltäytyminen antamasta äänitallenteita ja sähköpostia yleisön tutustuttavaksi oli hallinnollinen epäkohta. Siksi hän suosittelee Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti heidän vapauttamistaan.

Suositus

Kantelun tutkinnan perusteella oikeusasiamies antaa Euroopan komissiolle seuraavan suosituksen:

Komission olisi myönnettävä yleisölle oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin eli asiaankuuluviin äänitallenteisiin ja sähköpostiviesteihin (joista on poistettu nimet tai nimikirjaimet).

Tästä suosituksesta ilmoitetaan Euroopan komissiolle ja valituksen tekijälle. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti Euroopan komissio lähettää yksityiskohtaisen lausunnon viimeistään 27. lokakuuta 2020.

 

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourg 27.7.2020

 

 

[1] Euroopan parlamentin päätös oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (94/262/EHTY, EY, Euratom): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/GA/TXT/?uri=CELEX:31994D0262.

[2] Ehdotus saatettiin osaksi lainsäädäntöä 1. lokakuuta 2019 asetuksella (EU) 2019/2021 elektronisten näyttöjen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY nojalla. Asetus on saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1576033291584&uri=CELEX:32019R2021.

[3] Direktiivi 2009/125/EY energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:32009L0125.

[4] Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/qanda_19_5889.

[5] Lyhyt katsaus komitologiaan: http://ec.europa.eu/transparency/regcomitology/index.cfm?do=implementing.home.

[6] Palonestoaineet ovat kemiallisia aineita, joiden oletetaan hidastavan syttymistä ja ehkäisevän tulipaloja. Ne luokitellaan laajasti halogenoituihin ja halogenoimattomiin palonestoaineisiin. Bromi, kloori, fluori ja jodi ovat alkuaineita kemiallisessa ryhmässä, joka tunnetaan halogeenina. Halogenoidut palonestoaineet vaikuttavat suoraan liekkiin, tulen ytimeen.

[7] 1. Joulukuun 19. päivänä 2018 annetun direktiivin 125/2009/EY mukaisen sääntelykomitean kokouksen äänitallenteet, viite CCAB_2C_2-11_EN_19122018_1000_cBwzNBxGSJ2.

2. Joulukuun 19. päivänä 2018 annetun direktiivin 125/2009/EY mukaisen sääntelykomitean kokouksen äänitallenteet, viite CCAB_2C_2-11_EN_19122018_1430_UyhdcPdeiA2.

3. Joulukuun 19. päivänä 2018 annetun direktiivin 125/2009/EY mukaisen sääntelykomitean kokouksen äänitallenteet, viite CCAB_2C_2-11_EN_19122018_1650_ thjgTGaMIi2.

4. Alustava huomautus 13. joulukuuta 2018 annetuista valonlähteitä ja näyttöasetuksia koskevista ehdotuksista, viite Ares(2019)4090864.

[8] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=celex%3A32001R1049.

[9] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohta.

[10] Asetuksen 2018/1725 3 artiklan 1 kohta.

[11] Kuten asetuksen (EU) 2018/1725 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa edellytetään.

[12] Komiteoiden työjärjestysmallin (2011/C 2016/06) 10 artiklan 2 kohta ja 13 artiklan 2 kohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32011Q0712%2801%29.

[13] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:32011R0182.

[14] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 johdanto-osan 6 kappale.

[15] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.5.2016, International Management Group v.

Tuomio komissio n, T-110/15, EU:T:2016:322, 56 kohta.

[16] Euroopan oikeusasiamiehen suositus asiassa 2142/2018/TE, joka koskee Euroopan komission kieltäytymistä myöntämästä oikeutta tutustua jäsenvaltioiden kantoihin mehiläisille aiheutuvien torjunta-aineiden riskinarviointia koskevasta ohjeasiakirjasta, saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/recommendation/en/113624.

[17] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 johdanto-osan 6 kappale.

[18] Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annetun asetuksen 1367/2006 2 artiklan d alakohdan iii alakohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32006R1367.

[19] Ks. asetuksen 1049/2001 johdanto-osan 6 kappale ja 12 artiklan 2 kohta: ”Lainsäädäntöasiakirjat, toisin sanoen asiakirjat, jotka on laadittu tai vastaanotettu jäsenvaltioissa tai niitä varten oikeudellisesti sitovien säädösten antamismenettelyjen yhteydessä, olisi [erityisiä poikkeuksia] lukuun ottamatta asetettava suoraan saataville.”

[20] Ks. päätös asiassa 1275/2018/THH ja päätös asiassa 2142/2018/EWM.

[21] Suositus ja päätös asiassa 2142/2018/EWM, saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/recommendation/en/113624

[22] Varapuheenjohtaja Věra Jouroválle 1. joulukuuta 2019 osoitettu toimeksiantokirje, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/commission/commissioners/sites/comm-cwt2019/files/commissioner_mission_letters/mission-letter-jourova-2019-2024_fi.pdf.

[23] Puheenjohtajavaltio / neuvoston pääsihteeristö (9. heinäkuuta 2020) ”Kohta 9493/20: Lainsäädännön avoimuuden lisääminen”.

[24] Komiteoiden työjärjestysmalli (ks. alaviite 12).

[25] Erityisesti 10 artiklan 2 kohdassa todetaan, että kokouspöytäkirjoissa ei saa mainita jäsenten henkilökohtaista kantaa komiteoiden keskusteluissa, ja 14 artiklan 2 kohdassa todetaan, että komitean keskustelut ovat luottamuksellisia.

[26] asetus (EU) N:o 182/2011; Ks. myös Euroopan oikeusasiamiehen päätös asiassa 2142/2018/EWM.

[27] Suositus ja päätökset asioissa 1275/2018/THH ja 2142/2018/EWM.

[28] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 johdanto-osan 6 kappale.

[29] Asetuksen 2018/1725 9 artiklan 1 kohdan b alakohta.