Asia koski Euroopan komission päätöstä, jolla Espanjalle myönnettiin poikkeus energiadirektiivin säännöstä. Säännön mukaan siirtoverkonhaltijat eivät saa omistaa energiavarastoja. Päätöksessä myönnetään poikkeus tästä säännöstä Kanariansaarten pumppuvoimaloiden osalta. Oikeusasiamiehelle tehty kantelu koski sitä, että komissio oli tulkinnut sääntöä väärin ja että poikkeuksen myöntämisedellytykset eivät missään tapauksessa täyttyneet.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että vaikka kantelu ei ollut perusteeton, komission toimet eivät merkinneet hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin, että komission olisi muistutettava yksiköitään siitä, että on tärkeää olla tiiviisti ja riittävän yksityiskohtaisesti yhteydessä kansalaisiin, jotka tuovat sen tietoon perusteltuja ja yksityiskohtaisia huolenaiheita.

Asia koski Euroopan komission kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi hakemusta, joka koski mineraalien louhinta- ja jalostushankkeen tunnustamista kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen ja siihen liittyvän komission arvioinnin mukaiseksi strategiseksi hankkeeksi. Komissio katsoi, että päätelmien ilmoittaminen vahingoittaisi asianomaisen yrityksen kaupallisia etuja muun muassa siksi, että hanketta ei ollut nimetty strategiseksi hankkeeksi. Kantelija väitti muun muassa, että ylivoimainen yleinen etu edellyttää tietojen ilmaisemista, ja väitti, että riidanalaiset asiakirjat todennäköisesti sisältävät tärkeitä ympäristötietoja.

Tutkintaryhmänsä suorittaman riidanalaisten asiakirjojen tarkastuksen perusteella oikeusasiamies katsoi, että komission oli ollut kohtuullista katsoa, että tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi asianomaisen yrityksen kaupallisia etuja. Lisäksi vaikka asiakirjat sisältävät joitakin tietoja hankkeen ennakoiduista ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista, tämä ei riittänyt osoittamaan, että ylivoimainen yleinen etu edellyttäisi tietojen ilmaisemista.

Oikeusasiamies päätti näin ollen tutkimuksen toteamalla, ettei komission epäämässä tutustumisoikeuden myöntämisessä ollut hallinnollista epäkohtaa.

Asia koski yhden Euroopan komission asiantuntijaryhmän, EU:n energiafoorumin teollisuuden neuvoa-antavan ryhmän, kokoonpanoa. Koska tämän ryhmän jäsenyys on varattu teollisuuden edustajille, valituksen tekijät, kaksi kansalaisjärjestöä, olivat huolissaan siitä, että ryhmän kokoonpano oli epätasapainoinen. Ne väittivät, että tämä tilanne tarjosi fossiilisia polttoaineita käyttäville yrityksille etuoikeutetun pääsyn EU:n energiapoliittisten päättäjien luo.

Oikeusasiamies totesi, että komissio antoi kohtuullisen selityksen ryhmän erityisestä kokoonpanosta sen perustamishetkellä eli siitä, että se tarvitsi toimialan sidosryhmiltä erityispanosta tietotekniseen välineeseen, joka oli kehitetty yksinomaan niiden käyttöön. Tämä tietotekninen väline on kuitenkin ollut käytössä yli vuoden, ja sen rakenne näyttää vakiintuneen. Tämän ja teollisuuden neuvoa-antavan ryhmän laajemman toimeksiannon vuoksi oikeusasiamies kehotti komissiota pohtimaan ryhmän kokoonpanon riittävyyttä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että osa ryhmässä käsitellyistä seikoista on nyt pysyvä osa EU:n energiakehystä. Hän teki parannusehdotuksen asian korjaamiseksi. Oikeusasiamies ei myöskään ollut vakuuttunut komission antamista selityksistä, jotka koskivat kansalaisyhteiskunnan sulkemista tarkkailijan aseman ulkopuolelle. Hän teki toisen parannusehdotuksen asian korjaamiseksi.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksen ja pyysi komissiota raportoimaan toimista, joihin se on ryhtynyt parannusehdotustensa johdosta.  

Asia koski pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat EU:n ja Yhdysvaltojen energiavarmuustyöryhmän toimintaa ja jäseniä. Työryhmän tavoitteena on monipuolistaa Euroopan energiahuoltoa ja vähentää sen energian kokonaiskysyntää. Tätä varten työryhmä pitää kokouksia ja tekee yhteistyötä eri sidosryhmien, myös yksityisen sektorin, kanssa.

Euroopan komissio kieltäytyi paljastamasta työryhmän kokouksiin osallistuneiden yritysten nimiä. Näin tehdessään se vetosi asiakirjoihin tutustumista koskevan unionin lainsäädännön mukaisiin poikkeuksiin ja väitti, että tietojen ilmaiseminen voisi vahingoittaa taloudellisten etujen suojaa ja kansainvälisiä suhteita.

Oikeusasiamies tarkasteli riidanalaisia asiakirjoja ja totesi, ettei ollut selvää, miten yhtiöiden nimien ilmaiseminen vahingoittaisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti näitä etuja.

Oikeusasiamies ehdotti siksi, että komissio arvioisi uudelleen kantaansa, jotta yleisön tiedonsaantimahdollisuuksia voitaisiin lisätä merkittävästi. Komissio hyväksyi ratkaisuehdotuksen ja julkisti asiakirjat kokonaisuudessaan. Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti komission myönteiseen vastaukseen hänen ratkaisuehdotukseensa ja päätti asian käsittelyn.