Valmistettu Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan ^{mukaisesti [1]}

Kantelun tausta

1. Kantelu koskee niiden kantojen avoimuutta, joita jäsenvaltiot ovat esittäneet hyväksyessään mehiläisille tarkoitettujen torjunta-aineiden riskinarviointia koskevaa ohjeasiakirjaa ^[2], jäljempänä ’mehiläisiä koskevat ohjeet’. Mehiläisiä koskevien ohjeiden tarkoituksena on antaa teollisuudelle ja viranomaisille ohjeita torjunta-aineiden markkinoille saattamista koskevan EU:n lainsäädännön ^{täytäntöönpanosta [3].}

2. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) julkaisi Euroopan komission pyynnöstä mehiläisiä koskevan ohjeistuksen ensimmäisen version vuonna 2013 ja tarkisti sitä vuonna 2014.

3. Sovellettavan EU:n lainsäädännön ^[4] mukaisesti komissio hyväksyy EFSAn laatimat ohjeasiakirjat ottaen huomioon jäsenvaltioiden neuvot ^[5]. Jäsenvaltioiden edustajat kokoontuvat ja antavat lausuntonsa ohjeasiakirjoista pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa, joka on niin kutsuttu komiteamenettelykomitea ^[6] ja jonka puheenjohtajana toimii komissio.

4. Koska jäsenvaltiot eivät päässeet yhteisymmärrykseen pysyvässä komiteassa, mehiläisiä koskevien ohjeiden hyväksymistä on lykätty vuodesta 2013.

5. Kantelija, ranskalainen voittoa tavoittelematon järjestö POLLINIS, pyysi maaliskuussa 2018 komissiolta, että kaikki kirjeenvaihto (sähköpostiviestit mukaan luettuina), esityslistat, kokouspöytäkirjat ja muut raportit tällaisista kokouksista terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston virkamiesten / edustajien / komission jäsenen / kabinetin jäsenen ja pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean jäsenten välillä, jotka koskevat kasvinsuojeluaineiden riskinarviointia mehiläisille (Apis mellifera, Bombus spp. ja yksinäiset mehiläiset) koskevaa EFSAn ohjeasiakirjaa, olisivat julkisesti saatavilla. Valituksen tekijä selvensi pyynnöstä pyyntöä siten, että se kattaa heinäkuun 2013 ja huhtikuun 2018 välisen ajanjakson.

6. Toukokuussa 2018 komissio vastasi kantelijalle ja yksilöi 29 asiakirjaa, jotka kuuluivat pyynnön soveltamisalaan. Se myönsi osittaisen oikeuden tutustua kahteen asiakirjaan ja epäsi kokonaan oikeuden tutustua muihin 27 asiakirjaan sillä perusteella, että nämä asiakirjat sisältävät yksittäisten jäsenvaltioiden kantoja mehiläisiä koskeviin ohjeisiin. Komissio väitti, että jäsenvaltioiden kantojen julkistaminen heikentäisi meneillään olevaa päätöksentekoprosessia ^[7].

7. Koska kantelija halusi saada tutustua kaikkiin pyydettyihin asiakirjoihin, hän kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 21. syyskuuta 2018. Koska kantelija ei kuitenkaan ollut pyytänyt komissiota tarkistamaan päätöstään (niin kutsutulla uudistetulla pyynnöllä), oikeusasiamiehen oli tuossa vaiheessa jätettävä kantelu tutkimatta.

8. Syyskuussa 2018 kantelija esitti komissiolle uuden asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen, jossa se toisti sanatarkasti maaliskuussa 2018 esittämänsä pyynnön.

9. Komissio vastasi 13.11.2018.

10. Pyynnön laajuuden osalta komissio totesi, että koska kantelijan maaliskuussa 2018 esittämässä aiemmassa pyynnössä viitattiin osittain samoihin asiakirjoihin, uusi pyyntö kattaisi ainoastaan toukokuun 2018 ja syyskuun 2018 väliseen ajanjaksoon liittyvät täydentävät asiakirjat.

11. Pyynnön sisällön osalta komissio yksilöi 16 asiakirjaa, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan. Koska kaikki 16 asiakirjaa ovat komission ja jäsenvaltioiden välistä sähköpostiviestien vaihtoa, joka koskee niiden kantoja mehiläisiä koskevien ohjeiden luonnokseen, komissio epäsi oikeuden tutustua kaikkiin 16 asiakirjaan meneillään olevan päätöksentekoprosessin suojaamiseksi. Komissio väitti myös, että valituksen tekijä ei esittänyt mitään näyttöä siitä, että ylivoimainen yleinen etu edellyttäisi päätelmien ilmoittamista.

12. Kantelija pyysi 14 päivänä marraskuuta 2018 komissiota tarkistamaan päätöstään. Se väitti, että tietojen ilmaiseminen oli ylivoimaisen yleisen edun mukaista, koska kansalaisten on tiedettävä, miksi pysyvä komitea ei toistuvasti hyväksy mehiläisiä koskevia ohjeita mehiläispopulaation vahingoksi.

13. Komissio vahvisti 3 päivänä joulukuuta 2018 alkuperäisen päätöksensä päätelmät.

14. Tyytymättömänä komission vastaukseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 12. joulukuuta 2018.

Tiedustelu

15. Oikeusasiamies aloitti kantelua koskevan tutkimuksen. Kantelijan kanta on, että komissio

1) rajasi virheellisesti pyyntönsä koskemaan toukokuun 2018 ja syyskuun 2018 välistä ajanjaksoa; ja

2. epäsi virheellisesti oikeuden tutustua pyydettyihin asiakirjoihin.

16. Tässä suosituksessa käsitellään kantelun toista näkökohtaa, joka koskee pyydettyihin asiakirjoihin tutustumisen epäämistä ja jossa esitetään jäsenvaltioiden kannat mehiläisiä koskevien ohjeiden luonnokseen. Kantelun ensimmäisen näkökohdan osalta oikeusasiamies myöntää, että komissiolla oli oikeudelliset perusteet ^[8] kieltäytyä käsittelemästä sitä osaa kantelijan tutustumispyynnöstä, joka koski samoja asiakirjoja (heinäkuusta 2013 huhtikuuhun 2018), joihin siltä oli aiemmin evätty oikeus tutustua. Vaikka hän ilmaisee pettymyksensä siihen, että komissio on tässä tapauksessa omaksunut niin juridisen ja kansalaisystävällisen lähestymistavan, hän ei voi viedä asiaa pidemmälle tämän tutkimuksen yhteydessä.

17. Oikeusasiamies pyysi komissiota toimittamaan täydelliset jäljennökset pyydetyistä asiakirjoista toukokuun 2018 ja syyskuun 2018 väliseltä ajalta.

18. Oikeusasiamies pyysi lisäksi komissiota esittämään lisänäkemyksiä kantelijalle antamastaan uudistetusta vastauksesta. Komissio päätti olla esittämättä lisänäkemyksiä.

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

Kantelijan väitteet

19. Kantelija katsoo, että 16 asiakirjaa, jotka sisältävät jäsenvaltioiden kannat mehiläisiä koskevien ohjeiden luonnokseen, olisi julkistettava kokonaisuudessaan.

20. Väitteensä tueksi kantelija väittää, että kyseiset asiakirjat liittyvät kiireellisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään suojelemaan biologista monimuotoisuutta, minkä vuoksi ne ovat ”ympäristötietoa”, sellaisena kuin se on määritelty tiedon julkisesta saatavuudesta ympäristöasioissa annetussa EU:n asetuksessa ^[9], jäljempänä ’Århus-asetus’. Kantelijan mukaan tällaisten ympäristötietojen ilmaiseminen on ylivoimainen yleinen etu.

21. Kantelija väittää lisäksi, että komissio ei ole tasapainottanut kyseessä olevia etuja asianmukaisesti. Vaikka komissio myöntää mehiläisten suojelun tärkeyden, se katsoo kuitenkin, että ylivoimainen yleinen etu on päätöksentekomenettelyn suojelu, selittämättä kuitenkaan, miten kyseisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen konkreettisesti ja tehokkaasti vaarantaisi tämän menettelyn.

Komission väitteet ja niiden perustelut

22. Komissio väittää, että 16 asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi päätöksentekomenettelyä pysyvässä komiteassa ^[10].

23. Väitteensä tueksi komissio toteaa, että mehiläisiä koskeviin ohjeisiin liittyvä päätöksentekoprosessi on edelleen käynnissä ja että jäsenvaltiot ovat esittäneet huomautuksia pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa käydyissä keskusteluissa. Pysyvien komiteoiden työjärjestysmallissa suljetaan nimenomaisesti pois yksittäisten jäsenvaltioiden kantojen julkistaminen ^[11]. Komissio väittää lisäksi, että komission ja jäsenvaltioiden on pysyvissä komiteoissa oltava ”ulkopuolisesta painostuksesta vapaita” ja että ”yksittäisiä jäsenvaltioita koskevien viittausten julkistaminen estäisi jäsenvaltioita ilmaisemasta avoimesti näkemyksiään”.

24. Ylivoimaisen yleisen edun osalta komissio myöntää, että mehiläisten suojelu on tärkeä kansanterveyteen liittyvä asia. Se päättelee kuitenkin, että tässä nimenomaisessa tapauksessa ”yleistä etua palvelee paremmin meneillään olevan päätöksentekoprosessin suojaaminen”. Sen vuoksi komissio katsoo, ettei ylivoimainen yleinen etu edellytä tietojen ilmaisemista.

Suositukseen johtanut oikeusasiamiehen arvio

25. Kyseiset 16 asiakirjaa ovat kaikki sähköposteja (joista osa on liitteineen), joissa jäsenvaltiot vastaavat komission pysyvän komitean kokouksessa 19 ja 20 päivänä heinäkuuta 2018 [12] esittämään kehotukseen ilmoittaa komissiolle näkemyksensä mehiläisiä koskevasta ohjeluonnoksesta.

26. Asiakirjat sisältävät jäsenvaltioiden edustajien kannat jäsenvaltioiden tuen tasoon ja niiden mahdollisten huolenaiheiden luonteeseen, jotka koskevat ohjeluonnoksen sisältöä tai täytäntöönpanoa.

27. Oikeusasiamies haluaa korostaa, että kyseiset 16 asiakirjaa sisältävät jäsenvaltioiden kantoja toimenpide-ehdotukseen, jonka tarkoituksena on antaa teollisuudelle ja jäsenvaltioille ohjeita kasvinsuojeluaineita (torjunta-aineita) koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta. Tämä toimenpide hyväksytään komiteamenettelyllä eli asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ^[13], jäljempänä ’komiteamenettelyasetus’, säädetyllä neuvoa-antavalla menettelyllä.

28. Oikeusasiamies ymmärtää lisäksi, että vaikka komissio katsoo ^[14], että hyväksytyt mehiläisiä koskevat ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia ^[15], niillä on epäilemättä merkittäviä käytännön vaikutuksia siihen, miten teollisuus valmistelee torjunta-aineiden lupahakemukset ja miten jäsenvaltiot tutkivat ne. Tätä käsitystä vahvistaa torjunta-aineita koskevan EU:n lainsäädännön säännös, jossa nimenomaisesti edellytetään, että jäsenvaltiot tekevät torjunta-aineen lupahakemuksia tutkiessaan”nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella riippumattoman, objektiivisen ja avoimen arvioinnin käyttäen hakemusajankohtana saatavilla olevia ohjeasiakirjoja” ^[16] (korostus lisätty).

29. Nämä näkökohdat ovat tärkeitä, sillä EU:n perussopimusten mukaan jokaisella kansalaisella on ”oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa”^[17]. Siksi EU:n päätökset on tehtävä ” mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”^[18]. Tätä oikeutta pidetään erityisen tärkeänä silloin, kun EU:n toimielimet toimivat”lainsäätäjänä”^[19]. Kansalaisten mahdollisuus valvoa kaikkia EU:n lainsäädäntötoimien perustana olevia tietoja ja saada ne tietoonsa on ennakkoedellytys sille, että he voivat tosiasiallisesti käyttää demokraattisia oikeuksiaan ^[20].

30.  Asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevassa EU:n lainsäädännössä säädetään, että paitsi unionin lainsäätäjän antamia säädöksiä myös yleisemmin asiakirjoja, jotka on laadittu tai vastaanotettu oikeudellisesti sitovien säädösten antamismenettelyjen yhteydessä, on pidettävä ”lainsäädäntöasiakirjoina”, ja ne on asetettava päteviä poikkeuksia lukuun ottamatta mahdollisimman laajasti suoraan saataville ^[21]. Laissa täsmennetään, että ”lainsäädäntävaltaan” sisältyy EU:n toimielinten toiminta niille siirretyn toimivallan nojalla ^[22], kuten sääntöjen laatiminen komiteamenettelyllä.

31. Unionin tuomioistuin on kuitenkin vuonna 2018 laajentanut entisestään käsitystä asiakirjoista, joiden olisi hyödyttävä laajemmasta oikeudesta tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin ^[23]. Tuomioistuin katsoi, että tällainen laajempi oikeus tutustua asiakirjoihin, tässä tapauksessa vaikutustenarviointeihin, joita toimielin ei varsinaisesti ole laatinut toimiessaan lainsäätäjänä ^[24]. Tähän johtopäätökseen päätyäkseen unionin yleinen tuomioistuin tarkasteli vaikutustenarviointien tarkoitusta, jonka se katsoi olevan komission lainsäädäntöehdotuksen perustana. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että koska vaikutustenarvioinnit sisältävät tietoja, jotka ovat tärkeitä osatekijöitä EU:n lainsäädäntöprosessissa ^[25], niiden julkistaminen todennäköisesti lisää koko lainsäädäntöprosessin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ^[26]. Tuomioistuin päätteli, että tämä ”vahvistaisi Euroopan unionin demokraattista luonnetta antamalla sen kansalaisille mahdollisuuden valvoa näitä tietoja ja yrittää vaikuttaa tähän prosessiin”^[27]. Lainsäädäntöasiakirjojen laajempaa saatavuutta koskevan periaatteen taustalla olevat syyt pätevät näin ollen myös vaikutustenarviointimenettelyn yhteydessä laadittuihin asiakirjoihin ^[28].

32. Oikeusasiamies katsoo, että käsiteltävässä asiassa kyseessä olevista 16 asiakirjasta olisi tehtävä vastaava arviointi: Määritettäessä sitä, pitäisikö asiakirjojen saada tutustua laajemmin myös lainsäädäntöasiakirjoihin, on otettava huomioon niiden asiakirjojen tarkoitus ja asiayhteys, joissa ne on laadittu.

33. Oikeusasiamies toteaa tältä osin ensinnäkin, että kyseiset asiakirjat ovat komiteamenettelyn yhteydessä laadittuja asiakirjoja. Hyväksyessään mehiläisiä koskevia ohjeita komissio toimii sille torjunta-aineita koskevan EU:n lainsäädännön nojalla siirretyn toimivallan nojalla. Asiakirjojen julkisuutta koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti komission voidaan näin ollen katsoa toimivan ”lainsäätäjänä”.

34. Lisäksi kyseiset asiakirjat ovat olennaisia tietoja siitä, miksi komissio ei ole hyväksynyt vuoden 2013 jälkeen ohjeasiakirjaa, joka on toimenpide, jolla on merkittävä vaikutus torjunta-aineita koskevan lainsäädännön tulevaan täytäntöönpanoon. Tässä yhteydessä oikeusasiamies katsoo, että kyseisten 16 asiakirjan julkistaminen todennäköisesti vahvistaa unionin demokraattista luonnetta, koska sen kansalaiset, kuten kantelija, voivat tutkia jäsenvaltioiden esittämät syyt ohjeiden antamisen puolesta ja sitä vastaan ja halutessaan yrittää vaikuttaa meneillään olevaan päätöksentekoprosessiin. Oikeusasiamies on johdonmukaisesti katsonut, että jäsenvaltioiden eri edustajien kantojen ymmärtäminen on elintärkeää demokraattisessa järjestelmässä, joka on vastuuvelvollinen kansalaisilleen.

35. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että kyseisiin asiakirjoihin olisi myös sovellettava laajempaa oikeutta tutustua ”lainsäädäntöasiakirjoihin” asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun EU:n lainsäädännön nojalla.

36. Oikeusasiamies katsoo erillisenä vakuuttavana syynä tutustumisoikeuden myöntämiselle myös, että kyseiset asiakirjat sisältävät Århus-asetuksessa tarkoitettua ympäristötietoa.

37. Århus-asetuksessa ympäristötiedolla tarkoitetaan mitä tahansa kirjallisessa, visuaalisessa, kuultavassa, sähköisessä tai muussa aineellisessa muodossa olevaa tietoa toimenpiteistä (myös hallinnollisista toimenpiteistä), kuten politiikoista, lainsäädännöstä, suunnitelmista, ohjelmista, ympäristösopimuksista ja toiminnoista, jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat ympäristön osa-alueiden, kuten biologisen monimuotoisuuden ja sen osatekijöiden, tilaan, sekä toimenpiteistä tai toimista, joiden tarkoituksena on suojella näitä osa-alueita ^[29].

38. Mehiläisiä koskevissa ohjeissa esitetään prosessi, jonka avulla teollisuuden ja jäsenvaltioiden olisi tällaisia tuotteita hyväksyessään arvioitava torjunta-aineiden mahdollista riskiä aiheuttaa haittaa mehiläisille. Mehiläisiä koskeva ohjeistus on suora vastaus joidenkin mehiläislajien vähenemiseen maailman eri alueilla ^[30], mikä johtuu muun muassa torjunta-aineiden pääsystä ympäristöön. Tätä taustaa vasten mehiläisiä koskevat ohjeet on ymmärrettävä toimenpiteeksi, jolla pyritään suojelemaan biologista monimuotoisuutta.

39. Riidanalaisissa 16 asiakirjassa jäsenvaltiot esittävät huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä, mukaan lukien syyt, joiden vuoksi jäsenvaltiot tukevat sen toteuttamista. Pyydetyt asiakirjat sisältävät näin ollen tietoja toimenpiteestä, joka todennäköisesti vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen. Ne on selvästi luokiteltava ympäristötiedoiksi.

40. Oikeusasiamies toteaa, että Århus-asetuksella pyritään varmistamaan, että ympäristötietoa asetetaan asteittain saataville ja levitetään yleisölle, jotta saavutetaan sen mahdollisimman laaja järjestelmällinen saatavuus ja levittäminen. Näiden tietojen saatavuuden tarkoituksena on edistää tehokkaammin yleisön osallistumista päätöksentekoprosessiin ja siten lisätä päätöksenteon vastuuvelvollisuutta sekä lisätä yleisön tietoisuutta tehdyistä päätöksistä ja tukea niille ^[31].

41. Tässä hengessä Århus-asetuksessa säädetään, että yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevaan EU:n lainsäädäntöön sisältyvää poikkeusta, jonka mukaan oikeus tutustua asiakirjaan evätään, jos sen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä ^[32], on tulkittava suppeasti ympäristötiedon osalta ^[33]. Pyydettyjen tietojen ilmaisemiseen liittyvä yleinen etu olisi otettava huomioon ^[34] ympäristötiedon avoimuuden lisäämiseksi.

Asiakirjojen julkisuutta koskevaan EU:n lainsäädäntöön sisältyvän poikkeuksen soveltaminen

42.  Koska pyydettyjen asiakirjojen olisi hyödyttävä laajemmasta yleisön oikeudesta tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin ja koska ne ovat lisäksi ympäristötietoa, oikeusasiamies toteaa, että poikkeusta, johon komissio vetoaa evätäkseen yleisön oikeuden tutustua jäsenvaltioiden edustajien kantoihin, on sovellettava sitäkin tiukemmin [35].

43. Komissio väittää, että sellaisten sähköpostiviestien julkistaminen, jotka sisältävät jäsenvaltioiden kantoja mehiläisiä koskeviin ohjeisiin, on vastoin niiden komiteamenettelyä koskevia sääntöjä (pysyvien komiteoiden työjärjestys), joissa nimenomaisesti suljetaan pois yksittäisten jäsenvaltioiden kantojen julkistaminen. Lisäksi komissio väittää, että jäsenvaltioiden kantojen julkistaminen lisäisi merkittävästi jäsenvaltioiden edustajiin pysyvässä komiteassa kohdistuvan ulkoisen paineen riskiä.

44. Oikeusasiamies ymmärtää, että komiteamenettelyä koskevan työjärjestyksen hyväksymisen perustana on komiteamenettelyä koskevan asetuksen 9 artikla. Komitologia-asetuksessa ei kuitenkaan ole säännöstä, jonka mukaan yhteenvedot eivät saa sisältää jäsenvaltioiden edustajien yksittäisiä kantoja komiteamenettelyissä. Komitologia-asetuksessa ei myöskään ole muita säännöksiä, joissa säädettäisiin komiteamenettelyjen luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista. Päinvastoin kyseisen asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa selvennetään, että yleisön oikeus saada tietoja komiteamenettelyistä olisi varmistettava asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti.

45. Tämä tarkoittaa, että komiteamenettelyä koskevan työjärjestyksen luottamuksellisuutta koskevat säännökset, erityisesti 10 artiklan 2 kohta (jossa todetaan, että kokouspöytäkirjojen yhteenvedoissa ei mainita jäsenten yksilöllistä kantaa komitean keskusteluissa) ja 13 artiklan 2 kohta (jossa todetaan, että komitean keskustelut ovat luottamuksellisia), eivät itsessään perustu komiteamenettelyä koskevaan asetukseen.

46. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että mehiläisiä koskevien ohjeiden luonnosta koskevien jäsenvaltioiden kantojen julkistaminen ei ole komitologia-asetuksen vastaista.

47. Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että se, että yleisö tai asianomaiset osapuolet ilmaisevat näkemyksensä suunnitelluista toimintavaihtoehdoista erityisesti ympäristöasioissa, on olennainen osa sitä, miten EU:n kansalaiset käyttävät demokraattisia oikeuksiaan ^[36].

48. Komissio ei ole osoittanut, että ulkoinen painostus, jota jäsenvaltioiden edustajiin saatetaan kohdistaa siinä tapauksessa, että kyseiset asiakirjat paljastetaan, olisi omiaan vaarantamaan sen kyvyn toimia täysin riippumattomasti ja yksinomaan yleisen edun mukaisesti. Komissio ei ole myöskään osoittanut, että tietojen ilmaiseminen vaikuttaisi vakavasti, pitkittäisi tai vaikeuttaisi päätöksenteon asianmukaista kulkua ^[37].

49. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että komission kieltäytyminen antamasta yleisön tutustuttavaksi jäsenvaltioiden kantoja mehiläisiä koskevaan ohjeluonnokseen oli hallinnollinen epäkohta edellä esitettyjen näkökohtien ja periaatteiden mukaisesti. Siksi hän suosittelee jäljempänä esitetyllä tavalla Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Suositus

Kantelun tutkinnan perusteella oikeusasiamies antaa komissiolle seuraavan suosituksen:

Komission olisi annettava yleisön tutustuttavaksi pyydetyt asiakirjat, joista käyvät ilmi mehiläisiä koskevien ohjeiden luonnosta koskevat jäsenvaltioiden kannat, edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Tästä suosituksesta ilmoitetaan komissiolle ja kantelijalle. Komissio lähettää Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti yksityiskohtaisen lausunnon viimeistään 10 päivänä elokuuta 2019.

 

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 10.5.2019

 

[1] Euroopan parlamentin päätös, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (94/262/EHTY, EY, Euratom), EYVL L 113, s. 15.

[2] EFSA Guidance Document on the risk assessment of plant protection products on bees, EFSA Journal 2013;11(7):3295: https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2013.3295

[3] Asetus (EY) N:o 1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32009R1107

[4] Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 77 artikla.

[5] Yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklassa säädetyn neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=celex:32011R0182

[6] Komitologialla tarkoitetaan menettelyjä, joiden avulla EU:n jäsenvaltiot valvovat, miten Euroopan komissio panee EU:n lainsäädännön täytäntöön. Ennen kuin komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä, sen on kuultava ehdottamiensa yksityiskohtaisten täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta erityiskomiteaa, jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat edustettuina. Tämän jälkeen kyseinen komitea antaa lausunnon komission ehdottamista toimenpiteistä. Nämä lausunnot voivat sitoa komissiota enemmän tai vähemmän riippuen sovellettavassa säädöksessä täsmennetystä menettelystä. Lyhyt katsaus komiteamenettelyyn: http://ec.europa.eu/transparency/regcomitology/index.cfm?do=implementing.home

[7] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=celex%3A32001R1049

[8] Unionin tuomioistuin totesi 26.1.2010 antamassaan tuomiossa Internationaler Hilfsfonds v. komissio (C-362/08, 57 kohta), että ”henkilö voi esittää uuden tutustumispyynnön asiakirjoista, joihin häneltä on aiemmin evätty oikeus tutustua. Tällainen pyyntö edellyttää, että asianomainen toimielin tutkii, onko aikaisempi tutustumisoikeuden epääminen edelleen perusteltua, kun otetaan huomioon tällä välin tapahtunut oikeudellisen tai tosiasiallisen tilanteen muutos”. Nyt käsiteltävässä asiassa voidaan väittää, että oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne ei ole muuttunut sen jälkeen, kun komissio teki toukokuussa 2018 ensimmäisen alkuperäisen päätöksen, josta tuli lainvoimainen uudistetun hakemuksen puuttuessa.

[9] Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annettu asetus (EY) N:o 1367/2006: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32006R1367

[10] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohta.

[11] Valiokuntien työjärjestysmallin 10 artiklan 2 kohta ja 13 artiklan 2 kohta - [valiokunnan nimi]komitean työjärjestys.

[12] Kokouksen pöytäkirjasta käy ilmi, että kokouksessa keskusteltiin mehiläisiä koskevista ohjeista:

”Komissio esitti mehiläisiä koskevan ohjeasiakirjan täytäntöönpanosuunnitelmaa koskevan komission tiedonannon tarkistuksen 5. Tiedonannon sanamuoto yhdenmukaistetaan muiden komission tiedonantojen kanssa.

Yksi jäsenvaltio ilmoitti, että EFSAn mehiläisiä koskevaa ohjeasiakirjaa on tarkistettava viimeaikaisen tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi. EFSA totesi, että se ei pidä tällä hetkellä oikeaa ajankohtaa tarkistaa mehiläisiä koskevaa ohjeasiakirjaa, mutta että siitä voidaan keskustella komission kanssa heti, kun uusia malleja tulee saataville.

Jäsenvaltion pyynnöstä komissio toisti aiemman selityksensä, jonka mukaan komission tiedonanto ei ole oikeudellisesti sitova. Yksi jäsenvaltio ilmoitti, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 36 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot käyttämään soveltamishetkellä saatavilla olevia ohjeasiakirjoja.

Jäsenvaltioita pyydettiin ilmoittamaan komissiolle 3 päivään syyskuuta 2018 mennessä, tukevatko ne komission tiedonantoa”.

[13] Asetus (EU) N:o 182/2011 yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=celex:32011R0182. Neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti komissio ottaa huomioon pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon päättäessään toimenpide-ehdotuksen hyväksymisestä.

[14] Tiivistelmä pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean 19. ja 20. heinäkuuta 2018 pidetystä kokouksesta.

[15] Vaikka asetuksen (EY) N:o 1107/2009 77 artiklassa säädetään, että ohjeasiakirjat hyväksytään oikeudellisesti sitovina täytäntöönpanosäädöksinä.

[16] Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 36 artiklan 1 kohta.

[17] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 artikla.

[18] SEU-sopimuksen 1 artikla ja 10 artiklan 3 kohta.

[19] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 johdanto-osan 6 kappale.

[20] Ks. vastaavasti yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 1.7.2008, Ruotsi ja Turco v. neuvosto, C-39/05 P ja C-52/05 P, 46 kohta: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-39/05&language=en, ja tuomio 17.10.2013, neuvosto v. Access Info Europe, C‐280/11 P, 33 kohta: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-280/11&language=EN.

[21] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 12 artiklan 2 kohta ja johdanto-osan 6 kappale.

[22] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 johdanto-osan 6 kappale.

[23] Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C-57/16: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-57/16&language=fi.

[24] Ks. edellinen alaviite, 86 kohta.

[25] Ks. edellinen alaviite, 91 kohta.

[26] Ks. edellinen alaviite, 92 kohta.

[27] Ks. edellinen alaviite, 92 kohta.

[28] Ks. edellinen alaviite, 95 kohta.

[29] Asetuksen 1367/2006 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan i ja iii alakohta.

[30] EFSAn ohjeet mehiläisistä, s. 8.

[31] Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C-57/16, 98 kohta: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-57/16&language=fi.

[32] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohta.

[33] asetuksen (EY) N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan toinen virke; ks. myös unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C-57/16, 100 kohta: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-57/16&language=fi.

[34] asetuksen (EY) N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan toinen virke; ks. myös unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C-57/16, 100 kohta: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-57/16&language=fi.

[35] Ks. edellinen alaviite, 101 kohta.

[36] Ks. edellinen alaviite, 101 kohta.

[37] Ks. edellinen alaviite, 108 kohta.