Avoimuuden puute EU:n kauppaneuvotteluissa.

Avoimuus on yksi Euroopan unionin kauppapolitiikan keskeisistä pilareista. Tiedot neuvotteluvaltuuksista julkistetaan.

Yleisön on vaikea arvioida euroryhmän päätöksentekoa.

Euroryhmän kokouksista tehdään yksityiskohtaisempi yhteenveto. Käytettävissä on sähköinen arkisto julkisesti saatavilla olevista euroryhmän asiakirjoista.

Ei erillistä menettelyä komission pääsihteerin nimittämiseen.

Käytössä on erillinen menettely (esim. COM/2019/2886) pääsihteerin nimittämistä varten.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) päätöksenteko ei ole yleisölle riittävän selkeää.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) selittää päätöstensä perustelut ja sitoutuu parantamaan viestintää yleisön kanssa.

Avoimuuden puute Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) päätöksenteossa.

EIOPA julkaisee hallintoneuvostonsa äänestystulokset sääntelystandardien luonnoksista.

Euroopan lääkeviraston (EMA) ja lääkeyhtiöiden väliset kokoukset ennen myyntilupahakemusten käsittelyä herättävät vastuuvelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä.

EMA on vahvistanut objektiivisuuttaan ja riippumattomuuttaan edustajiensa ja lääkeyritysten välisten kokousten osalta.

Euroopan keskuspankin (EKP) yhteistyössä sidosryhmien kanssa on parantamisen varaa.

EKP on toteuttanut toimia, joilla vähennetään riskiä markkinoiden kannalta herkkien tietojen jakamisesta rajoitetuille yleisöille.

Komission jäsenten käytännesäännöt: Toimikauden päättymisen jälkeistä työskentelyä koskeva ilmoitusaika on liian lyhyt. Eettisen komitean arviota komission jäsenten uusista työpaikoista ei julkaista.

Menettelysääntöjä on vahvistettu: ilmoitusaikaa pidennettiin, taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevia sääntöjä tiukennettiin. Komission jäsenten toimikauden jälkeistä työskentelyä koskevan arviointi julkaistaan ennakoivasti.

Asiantuntijaryhmät: Komissiolle asiantuntija-apua antavista ryhmistä ei ole saatavilla yksityiskohtaisia tietoja.

Asiantuntijaryhmien kokouspöytäkirjat julkaistaan, ryhmän jäseneksi hakeudutaan julkisten hakujen kautta, yhteys avoimuusrekisteriin.

Käsitys, jonka mukaan yritystuki EU:n puheenjohtajavaltioille voisi antaa yrityssponsoreille mahdollisuuden vaikuttaa EU:n politiikkaan ja lainsäädäntöön.

Neuvoston suuntaviivat jäsenvaltioille, jotka aikovat hyödyntää yrityssponsoreita puheenjohtajakautensa aikana.

Tietous lobbauksesta: Rajoitetusti koulutusta tai ohjeita yhteydenpidosta lobbaajien kanssa. Ei pöytäkirjoja komission jäsenten ja lobbaajien välisistä kokouksista.

Komission käyttämä ohje lobbaajien kanssa vuorovaikutuksessa oleville EU:n virkamiehille. Julkinen rekisteri komission jäsenten ja lobbaajien välisistä kokouksista. Avoimuusportaali perustettu. Komissio ja parlamentti tarjoavat koulutusta lobbaustietoisuudesta.

Pyöröovi-ilmiö: Ymmärryksen puute mahdollisista eturistiriidoista ja kielteisistä vaikutuksista kansalaisten luottamukseen.

Paljon laajempi tietoisuus mahdollisista ongelmista, joita pyöröovi-ilmiö voi aiheuttaa. Lobbauksen ja vaikuttamisen alalla mahdollisesti aktiivisiin organisaatioihin siirtyvien ylempään johtoon kuuluvien henkilöiden nimet ja uudet virat julkaistaan vuosittain.

Eturistiriitojen arviointi julkisten tarjouskilpailujen aikana: EU:n varainhoitoasetuksen nojalla ei ole mahdollista sulkea hakijoita pois tarjouskilpailusta eturistiriitojen perusteella.

Komissio on tehnyt ehdotuksen varainhoitoasetuksen muuttamisesta siten, että siihen sisällytetään mahdollisuus hylätä tarjoajat, joilla on ammatillinen eturistiriita.

Asiakirjojen julkista saatavuutta koskevien tutkimusten riittämätön priorisointi.

Monet EU:n toimielimet suhtautuvat myönteisesti oikeusasiamiehen nopeutettuun menettelyyn, jonka avulla oikeusasiamies voi esittää tutkimuksensa päätelmät 40 työpäivän kuluessa.

Avoimuuden puute kliinisten lääketutkimusten tuloksista.

Euroopan lääkevirasto myöntää pääsyn kliinisiä tutkimuksia koskeviin asiakirjoihin.

Komission jäsenten matkakuluja ja työmatkoja koskevia sekalaisia kustannuksia ei julkisteta.

Komissio julkaisee ennakoivasti komission jäsenten matkakulut ja sekalaiset työmatkakustannukset.

Yhtenäisen lähestymistavan puute EU:n asiakirjojen julkista saatavuutta koskevien pyyntöjen käsittelyssä.

Oikeusasiamiehen suuntaviivat toimielimille siitä, miten yleisön oikeus tutustua EU:n asiakirjoihin voidaan parhaiten toteuttaa.

Uudet viestintävälineet asettavat haasteita EU:n hallinnolle asiakirjojen julkisen saatavuuden alalla.

Tietoisuutta tästä haasteesta on lisätty.

Parhaat käytännöt työhön liittyvien tekstiviestien tallentamiseksi julkaistu.

Kolmikantaneuvottelut: Ei tietoa toimielinten välisten lakiesityksiä koskevien neuvottelujen päivämääristä, esityslistasta ja läsnä olevista neuvottelijoista.

Kolmikantaneuvottelujen aikataulut ja esityslistat julkaistaan usein etukäteen ja pääneuvottelijoiden nimet ilmoitetaan. Yhteisen lainsäädäntötietokannan laatiminen on käynnissä.

Neuvoston lainsäädäntötyön avoimuus: Saatavilla vain vähän tietoa neuvoston lainsäädäntöehdotusten etenemisestä.

Neuvosto julkaisee ennakoivasti kertomuksen lainsäädäntöehdotuksista käytävistä neuvotteluista sekä neuvotteluvaltuutuksensa parlamentin kanssa käytäviä lainsäädäntöneuvotteluja varten.

Oikeussuojakeinojen puute maahanmuuttajilla ja pakolaisilla, jotka katsovat, että heidän perusoikeuksiaan on loukattu.

Frontex ja EU:n turvapaikkavirasto ovat luoneet valitusmekanismeja perusoikeusloukkauksia koskevien väitteiden varalta.

Vammaisten henkilöiden oikeudet: Vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanossa on parantamisen varaa.

Komissio parantaa verkkosivustonsa ja verkkotyökalujensa saavutettavuutta vammaisille.

EU:n varat: Puutteita EU:n varojen perusoikeuskirjan mukaisen käytön valvonnassa.

Komission suorittamaa valvontaa tehostettu sen varmistamiseksi, että varojen käytössä ei syrjitä tiettyjä ryhmiä.

Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) edustustoissa työskenteleville harjoittelijoille ei makseta palkkaa.

EUH:n edustustoissa harjoittelijoille maksetaan korvaus, joka kattaa peruskulut ja elinkustannukset.

EU:n kielten käyttö: Epäselvyyttä siitä, miten EU:n toimielimet käyttävät EU:n virallisia kieliä julkisessa viestinnässään.

Oikeusasiamiehen suositukset EU:n virallisten kielten käytöstä yleisölle suunnatussa viestinnässä.

Euroopan oikeusasiamiehen ohjesääntö: Oikeusasiamiehen toimintaa sääntelevässä laissa ei vaadita ”karenssiaikaa” ennen kuin poliitikot voivat hakea nimeämistä oikeusasiamieheksi.

Tarkistetussa ohjesäännössä vahvistetaan oikeusasiamiehen toimivalta ja edellytetään kahden vuoden ”karenssiaikaa”, jonka aikana poliitikot eivät voi hakea nimeämistä oikeusasiamieheksi.