Hyvä A.,
hyvä J. Teitte
3. huhtikuuta 1998 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle kahden yrityksenne puolesta. Kantelunne koski sitä, että Euroopan komissio toimii yrityksiänne kohtaan sopimussuhteessa eli niin kutsutussa Red Flag -menettelyssä.
Toimitin kantelun 11. toukokuuta 1998 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti lausuntonsa 26. elokuuta 1998, ja minä lähetin sen teille ja pyysin teitä esittämään huomautuksia, jos niin haluatte. Sain 28.9.1998 huomautuksenne.
Sain myös 3. heinäkuuta 1998 ja 12. huhtikuuta 1999 päivätyt kirjeenne sekä jäljennöksen 8. joulukuuta 1998 päivätystä sopimuksestanne komission kanssa.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelijat, kaksi yritystä, väittivät, että komissio toimi virheellisesti pyrkiessään tarkastelemaan hanketta, josta oli tehty sopimus yhteenliittymän, johon ne kuuluivat, ja komission välillä.
Kantelun taustat ovat lyhyesti seuraavat:
Kyseinen sopimus tehtiin vuonna 1995, ja siinä määrättiin, että siihen olisi sovellettava Tanskan lainsäädäntöä. Konsortion, joka koostui useista pienistä ja keskisuurista yrityksistä, oli määrä kehittää paketti, joka helpottaisi telematiikan sisällyttämistä pienten ja keskisuurten yritysten vuotuisiin liiketoiminnan kehittämissuunnitelmiin Euroopassa.
Konsortio osallistui elokuussa 1997 ns. vuosittaiseen hankekatsaukseen. Arvioinnin järjesti Euroopan komissio, joka palkkasi riippumattomista asiantuntijoista koostuvan paneelin arvioimaan hanketta. Arvioinnin kokonaistuloksesta ja riippumattomien asiantuntijoiden suosituksista riippuen komissio tekee päätöksen hankkeen jatkamisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta tai käynnistää niin sanotun Red Flag -menettelyn. Suosituksia varten asiantuntijoille toimitettiin ns. R3-lomake, jossa esitetään arvioinnin kannalta merkitykselliset näkökohdat. Riippumattomien asiantuntijoiden vuonna 1997 antamassa suosituksessa komissiota kehotettiin käynnistämään punainen lippu.
Punaisen lipun menettelyä kuvataan vuoden 1997 hankkeiden vuosittaisissa tarkastelumenettelyissä seuraavasti:

”RED FLAG -menettelyä käytetään, kun hanketasolla havaitaan merkittäviä ja välittömiä ongelmia, jotka estävät työn tavanomaisen etenemisen, tai kun hanke ei ole vuosikatsauksen aikana osoittanut riittävästi hankkeen tyydyttävää toteutusta hankeohjelmassa (sopimuksen liite I) esitettyjen tavoitteiden osalta.”

Punaisen lipun
jälkeen komissio kysyy asianomaiselta sopimuspuolelta, haluaako se jatkaa hanketta vai ei. Jos toimeksisaaja vastaa, että se aikoo jatkaa, menettelyissä määrätään seuraavaa:

”sen on tehtävä sisäinen arviointi kaikista hankkeen näkökohdista (teknisistä, liikkeenjohdollisista ja taloudellisista) ja päätettävä, mitä korjaavia toimia se toteuttaa – jos sellaisia on. Hankkeella on kuukausi aikaa tehdä tämä.

Toimeksisaaja ja komissio voivat – jälleen riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella – suorittaa sisäisen perusteellisen tarkastelun perusteella komission järjestämän kaksipäiväisen perusteellisen tarkastelun.
Komission ilmoituksessa, joka koskee sen päätöstä noudattaa punaisen lipun suositusta, todetaan seuraavaa:

"komission yksiköt toimittavat otteita R3-lomakkeesta, josta käyvät ilmi vuosittaisessa tarkastelussa esiin tuodut tärkeimmät huolenaiheet, tai toteavat, että punainen lippu on myönnetty, koska hankkeen tilanteesta ei ollut riittävästi tietoa lausunnon muodostamiseksi. On oltava selvää, että hanketta pyydetään suorittamaan sisäinen arviointi kaikista hankkeen näkökohdista eikä vain niistä, jotka on otettu esiin vuotuisessa tarkastelussa ja jotka ovat antaneet aihetta huoleen."

Käsiteltävänä olevassa asiassa komission 24.10.1997 päivätyssä kirjeessä konsortiolle todettiin seuraavaa:

”Hankkeen vuotuinen katsaus, ... , antaa aihetta huoleen projektin onnistumisesta. Ohjelman hallintomenettelyjen mukaisesti komission yksiköt aloittavat tällä kirjeellä "punaista lippua" koskevan menettelyn. Osana tätä menettelyä hankekumppaneiden olisi a) rajoittuvat käsittelemään tämän perusteellisen tarkastelun vaatimuksia ja b) eivät toteuta uusia hanketoimia. Näin ollen hankekumppaneita pyydetään tarkastelemaan hankkeensa tilaa ja pohtimaan seuraavaa kysymystä: ”Perustuuko hankkeen tuloksellisuus tavoitteisiin nähden kumppaneiden henkilöresurssien ja rahoituksen jatkuvaan sitoutumiseen?”

Komissio ilmoitti konsortiolle myös, että sisäinen perusteellinen tarkastelu voisi johtaa joko perusteelliseen tarkasteluun ja tilintarkastukseen (jossa viitattaisiin asiaankuuluviin sopimusehtoihin) tai sopimuksen irtisanomiseen.
Konsortio ilmoitti komissiolle antamassaan vastauksessa olevansa yllättynyt komission päätöksestä, mutta varmisti kuitenkin, että se "tekee mahdollisimman paljon yhteistyötä komission kanssa täyttääkseen kaikki tämän menettelyn vaatimukset". Konsortio pyysi myös selvennystä siitä, mitä uudelleentarkasteluvaatimukset tarkoittavat ja mitä seurauksia niistä voisi aiheutua.
Kantelijat pitivät komission vastausta tähän pyyntöön epätyydyttävänä, ja kirjeenvaihto jatkui yli viisi kuukautta. Konsortio toisti pyyntönsä selvittää, mitä se oli tehnyt väärin ja mitä sen olisi tarkalleen ottaen tehtävä korjatakseen hankkeen väitetyt puutteet. Komissio antoi melko lyhyitä vastauksia, joissa se toisti suurelta osin Red Flag -menettelyn mukaiset konsortion velvoitteet. Se ilmoitti konsortiolle, että se ei pitänyt asianmukaisena esittää yksityiskohtaisia näkemyksiään hankkeesta tässä vaiheessa, koska tämä voisi vaarantaa ulkopuolisen asiantuntijan arvioinnin riippumattomuuden, joka voisi seurata sisäistä perusteellista tarkastelua.
Konsortio pyrki useaan otteeseen täyttämään sisäisen arvioinnin laatimista koskevan vaatimuksen laatimalla suhteellisen lyhyitä katsauksia hankkeestaan. Komissio piti näitä kertomuksia riittämättöminä ja hylkäsi ne. Seurasi vakavia viivästyksiä, joita komissio yritti korjata pidentämällä määräaikoja, jotta yhteenliittymä voisi laatia asianmukaisen sisäisen perusteellisen tarkastelun.
Konsortio katsoi lopulta, että komissio ei ollut halukas perustelemaan asiaa, minkä vuoksi se ei voinut enää hyväksyä osallistumista Red Flag -menettelyyn sellaisenaan. Se toimitti myös lopullisen yrityksensä laatia perusteellinen sisäinen tarkastelukertomus. Komissio vastasi, että raportti oli riittämätön, mutta ehdotti kuitenkin konsortiolle kahden päivän tarkastelukokousta riippumattomien asiantuntijoiden kanssa hankkeen pelastamiseksi. Konsortio hylkäsi komission ehdotuksen ja toisti näkemyksensä, jonka mukaan komissio ei ollut esittänyt riittäviä perusteluja. Tämän jälkeen komissio teki lopullisen tarjouksen hankkeen pelastamisesta liittämällä mukaan täydellisen R3-arviointilomakkeen, jossa annetaan lisätietoja asiantuntijapaneelin keskusteluista vuotuisessa arviointikokouksessa. Konsortio päätti jälleen hylätä koko menettelyn, minkä jälkeen komissio katsoi olevansa velvollinen irtisanomaan sopimuksen.
Tätä taustaa vasten kantelijat väittivät lähinnä, että komission päätös irtisanoa sopimus oli perusteeton ja että komissio ei ollut toimittanut tietoja syistä, joiden vuoksi se oli päättänyt noudattaa riippumattoman vuotuisen arviointipaneelin Red Flag -suositusta.

KYSYMYS

Komission lausunto
Komissio viittasi edellä esitettyihin tosiseikkoihin ja korosti punaista lippua koskevan menettelyn luonnetta:

"Punaisen lipun" päätarkoituksena ei ole lopettaa hanketta vaan varoittaa sopimuspuolia hankkeen kriittisestä tilanteesta, jotta ne voivat toteuttaa kaikki korjaavat toimet hankkeen pelastamiseksi ja sopimuksen täyttämättä jättämisen korjaamiseksi.

Komissio päättää noudattaa asiantuntijoiden suositusta käynnistämällä punaisen lipun menettelyn hankkeen etujen mukaisesti ja antaakseen sille mahdollisuuden ratkaista yhteenliittymän kohtaamat ongelmat."

Komissio totesi yksityiskohtaisten selitysten
puuttumisesta, että päätöstä olisi arvioitava riippumattomien asiantuntijoiden käytön perusteella. Se katsoi, että

"Koska riippumattomat asiantuntijat, jotka arvioivat hanketta kaksipäiväisessä arviointikokouksessa, menettäisivät luonnollisesti etunsa, jos komission virkamiehet voisivat vaikuttaa tulokseen tai estää sen toimimalla tässä vaiheessa, menettelyllä varmistetaan, että komission yksiköt eivät vaikuta konsortioon tavalla tai toisella perusteellisen tarkastelun valmistelun aikana. Komission yksiköiden on varmistettava, että prosessin aikana noudatetaan ehdotonta puolueettomuutta."

Komissio huomautti lisäksi, että se ei katsonut olevansa velvollinen toimittamaan toimeksisaajalle riippumattomien asiantuntijoiden käyttämää täyttä R3-arviointilomaketta vaan ainoastaan otteen. Se, että se lopulta teki niin, perustui sen aikomukseen kannustaa yhteenliittymää laatimaan sisäinen perusteellinen tarkastelu hankkeen pelastamiseksi.
Tätä taustaa vasten komissio ei katsonut, että sen pyrkimyksissä tarkastella hanketta hankkeen pelastamiseksi olisi ilmennyt hallinnollisia epäkohtia.
Kantelijoiden huomautukset
Kantelijat pysyivät väitteissään ja totesivat, että komission olisi pitänyt esittää kattavampi perustelu päätökselleen aloittaa punaista lippua koskeva menettely. Ne riitauttivat myös kyseisen päätöksen taustalla olevat eri näkökohdat, jotka olivat ensisijaisesti riippumattoman asiantuntijapaneelin R3-lomakkeessaan ilmaisemia huolenaiheita.

PÄÄTÖS

1 Tutkimuksen laajuus
1.1 Kantelijat katsovat, että komission päätös aloittaa niin kutsuttu punaista lippua koskeva menettely kantelijoita vastaan on perusteeton ja että komissio ei ole perustellut asiaa riittävästi. Tämän viimeisen väitteen tueksi kantelijat ovat viitanneet erityisesti EY:n perustamissopimuksen 253 artiklaan (aiempi 190 artikla).
Asiassa on kyse kantelijoiden ja komission välisestä sopimussuhteesta, johon sovelletaan käytettävissä olevien tietojen mukaan Tanskan lainsäädäntöä. Tämän vuoksi oikeusasiamies palauttaa mieleen, mitä hän totesi vuoden 1997 vuosikertomuksessaan sopimussuhteista johtuvia hallinnollisia epäkohtia koskevista valituksista: Oikeusasiamies ei pyri selvittämään, onko jompikumpi osapuoli rikkonut sopimusta. Tämä kysymys voidaan käsitellä tehokkaasti vain toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jolla olisi mahdollisuus kuulla asianosaisten argumentteja, jotka koskevat merkityksellistä kansallista oikeutta, ja arvioida ristiriitaisia todisteita kaikista riidanalaisista tosiseikoista. Hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti viranomaisen, joka käsittelee sopimusriitaa yksityisen osapuolen kanssa, olisi kuitenkin aina voitava antaa oikeusasiamiehelle johdonmukainen selvitys toimiensa oikeusperustasta ja siitä, miksi se katsoo, että sen näkemys sopimustilanteesta on perusteltu.
2 Komission sopimusmenettely
2.1 Kantelijoiden ensimmäisen väitteen osalta, jonka mukaan komissio ei ole toiminut sopimusvelvoitteidensa mukaisesti, oikeusasiamies noudattaa seuraavaa:
Tutkimuksen aikana esitetyistä tosiseikoista ja seikoista ilmenee, että komissiolla ja kantelijoilla on hyvin erilaisia versioita tosiseikoista, jotka näyttävät molempien osapuolten tahdon vastaisesti johtaneen sopimussuhteiden heikkenemiseen. Molemmat versiot voivat olla uskottavia. Tällaisen ristiriidan yksityiskohtainen arviointi edellyttäisi asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön tutkimista ja ristiriitaisten todisteiden arviointia, minkä vuoksi se jäisi oikeusasiamiehen suorittaman tutkimuksen ulkopuolelle. Oikeusasiamies tyytyy näin ollen toteamaan, että komissio on antanut johdonmukaisen selvityksen toimiensa oikeusperustasta ja siitä, miksi se katsoo, että sen näkemys sopimustilanteesta on perusteltu.
3 Komission tietojen antamatta jättäminen
3.1 Kantelijoiden toisesta väitteestä, jonka mukaan komissio ei antanut tietoja punaista lippua koskevan menettelyn aloittamisen syistä, on todettava, että on osoitettu, että komissio toimitti alun perin vain otteen niin sanotusta R3-lomakkeesta, joka sisälsi asiantuntijoiden arvioinnin, johon komissio perusti päätöksensä menettelyn aloittamisesta. On myös osoitettu, että se toimitti myöhemmin täydellisen R3-arviointilomakkeen. Vaikuttaa ymmärrettävältä, että kantelijoilla on saattanut olla vaikeuksia korjata riippumattomien asiantuntijoiden havaitsemia puutteita, jos kantelijoille ei ole koskaan tiedotettu niistä täysimääräisesti. puutteet, joista sekä komissio että kantelijat näyttivät olevan kiinnostuneita selviytymään.
3.2 Vaikka voikin olla ymmärrettävää, että komission on, kuten sen lausunnossa todetaan, säilytettävä asiantuntijoiden riippumattomuus, tämä tavoite ei näytä takaavan sitä, että R3-arviointilomaketta ei voitaisi toimittaa kantelijoille. Kuten edellä todettiin, komissio toimitti lopulta lomakkeen kantelijalle. Tämä tapahtui kuitenkin vasta sen jälkeen, kun sopimussuhteet olivat jo heikentyneet.
3.3 Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että hallinto kohtelee kansalaisia oikeudenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hallinnon on annettava kansalaisille heidän tarvitsemansa tiedot, elleivät syyt estä sitä. Tässä tapauksessa komissio aloitti hanketta toteuttavaa sopimuspuolta vastaan menettelyn, joka saattoi johtaa sopimuksen peruuttamiseen, millä oli merkittävää taloudellista arvoa sopimuspuolelle. Komissio teki näin hankkeen arvioinnin perusteella, joka sisältyi lomakkeeseen. Komissio ei kuitenkaan halunnut toimittaa lomaketta toimeksisaajalle, jolle oli välttämätöntä saada tieto lomakkeesta mahdollisen peruuttamisen estämiseksi. Komissio toimi näin ilman pätevää syytä. Näin ollen komissio ei ole noudattanut hyvän hallinnon periaatteita. Koska komissio lopulta toimitti toimeksisaajalle lomakkeen, oikeusasiamies ei tutki asiaa tarkemmin vaan esittää jäljempänä kriittisen huomautuksen komissiolle.
4 Päätelmä Euroopan oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten
perusteella vaikuttaa tarpeelliselta esittää seuraava kriittinen huomautus:

Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että hallinto kohtelee kansalaisia oikeudenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hallinnon on annettava kansalaisille heidän tarvitsemansa tiedot, elleivät syyt estä sitä. Tässä tapauksessa komissio aloitti hanketta toteuttavaa sopimuspuolta vastaan menettelyn, joka saattoi johtaa sopimuksen peruuttamiseen, millä oli merkittävää taloudellista arvoa sopimuspuolelle. Komissio teki näin hankkeen arvioinnin perusteella, joka sisältyi lomakkeeseen. Komissio ei kuitenkaan ilman pätevää syytä halunnut toimittaa lomaketta sopimuspuolelle, jolle oli välttämätöntä saada tieto lomakkeesta mahdollisen peruuttamisen estämiseksi. Näin ollen komissio ei ole noudattanut hyvän hallinnon periaatteita.

Koska tämä asian näkökohta koskee menettelyjä, jotka liittyvät tiettyihin menneisyyden tapahtumiin, ei ole asianmukaista pyrkiä sovintoratkaisuun asiassa. Oikeusasiamies on näin ollen päättänyt lopettaa asian käsittelyn.
Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.
Sinun vilpittömästi
Jacob SÖDERMAN