Kantelun tausta

1. Kantelija oli Euroopan parlamentin virkamies vuoden 2006 loppuun asti. Yksikön edun vuoksi hänet siirrettiin toiseen yhteisön toimielimeen vuonna 2002. Hänet siirrettiin 1.1.2007 alkaen viimeksi mainittuun toimielimeen.

2. Parlamentissa tehtävät ylennykset perustuvat vuotuiseen henkilöstön arviointimenettelyyn, jonka aikana laaditaan arviointikertomus ja annetaan enintään kolme ansiopistettä. Parlamentin puhemiehistö teki 13. helmikuuta 2006 päätöksen ylennys- ja urasuunnittelupolitiikasta, jäljempänä ’puhemiehistön päätös’. Työvaliokunnan päätöksen liitteessä esitetään "yksityiskohtainen aikataulu arviointikertomuksille ja ylennyskierrokselle"("yksityiskohtainen aikataulu"), joka sisältää seuraavat määräykset:

” 1.9. Huhtikuun viimeinen viikko - toukokuun ensimmäinen viikko: Arvioitaville henkilöstön jäsenille ilmoitetaan ansiopisteiden myöntämistä koskevista ehdotuksista.

Jokainen arvioitava henkilöstön jäsen saa pääosastonsa keskussihteeristöltä kirjeitse tai sähköpostitse kutsun noutaa häntä koskeva ehdotus henkilökohtaisesti allekirjoitettua vastaanottotodistusta vastaan. [...]

1.10. Toukokuu: Arviointikertomuksia käsittelevän muutoksenhakukomitean arviointikertomusten sisältöä koskeva käsittely.

1.11. Toukokuun puoliväli - heinäkuun loppu: Valituslautakunta käsittelee ansiopisteiden myöntämistä koskevat ehdotukset.

1.12. Syyskuun toinen viikko: Pääosastojen päätös ansiopisteiden myöntämisestä.

Kukin arvioitava henkilöstön jäsen saa pääosastonsa keskussihteeristöltä kirjeitse tai sähköpostitse kutsun kerätä henkilökohtaisesti allekirjoitettua vastaanottotodistusta vastaan pääjohtajan häntä koskeva päätös. Hänellä on viisi työpäivää aikaa tehdä niin. Määräajan umpeuduttua kyseisen pääosaston keskussihteeristö lähettää päätöksen henkilöstön jäsenen asuinpaikkaan kirjatulla kirjeellä, johon on liitetty saantitodistus.”

3. Tämä kantelu koskee menettelyä, jolla kantelijalle myönnetään ansiopisteitä vuodelta 2005 [1].

4. Heinäkuussa 2006 ehdotettiin kahden ansiopisteen myöntämistä kantelijalle [2]. Kantelijan tästä ehdotuksesta tekemän valituksen johdosta parlamentin mietintövaliokunta antoi marraskuussa 2006 lausuntonsa, jossa se totesi, että kolmannen ansiopisteen myöntäminen kantelijalle olisi perusteltua.

5. Tammikuussa 2007 parlamentti ei ollut vielä tehnyt päätöstä ansiopisteiden myöntämisestä kantelijalle. Hän ilmoitti asiasta parlamentin pääsihteerille ja pyysi päivämäärää, johon mennessä päätös tehtäisiin. Kantajan 10.1.2007 päivättyyn kirjeeseen ei vastattu.

6. Kantelija pyysi 6.2.2007 henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohtaan vedoten parlamenttia tekemään hänelle päätöksen ansiopisteiden myöntämisestä.

7. Koska kantelija ei saanut vastausta pyyntöönsä, hän teki 9. kesäkuuta 2007 parlamentille henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen.

8. Koska hänen kantelunsa parlamentille jäi vaille vastausta, hän teki kantelun oikeusasiamiehelle 20. marraskuuta 2007.

Tutkinnan kohde

9. Kantelussaan hän esitti seuraavat väitteet ja vaatimukset.

Väitteet:

(1) Puhemiehistön 13. helmikuuta 2006 tekemään päätökseen ("ylennys- ja urasuunnittelupolitiikka") liitetyn yksityiskohtaisen aikataulun vastaisesti parlamentti ei tehnyt päätöstä ansiopisteiden myöntämisestä hänelle vuodeksi 2005.

(2) Parlamentti ei vastannut hänen 10.1.2007 päivättyyn kirjeeseensä parlamentin pääsihteerille, hänen 6.2.2007 päivättyyn henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdan mukaiseen pyyntöönsä, että parlamentti tekisi asiassa päätöksen, eikä hänen 9.6.2007 päivättyyn henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaiseen valitukseensa.

Väite:

Parlamentin olisi saatettava asianmukaisesti päätökseen menettely, jolla hänelle myönnetään ansiopisteitä vuodeksi 2005.

10. Parlamentin lausuntoa koskevissa huomautuksissaan (ks. jäljempänä 11 kohta) kantelija esitti seuraavan lisäväitteen:

(3) Kun otetaan huomioon, että hänen siirtonsa tuli voimaan 1.1.2007 ja että hänen henkilökansionsa siirtoa pyydettiin vasta 8.12.2006 eli ilmeisesti vuoden 2005 ansiopisteiden myöntämismenettelyn päättymisen jälkeen, parlamentti ei ole antanut tyydyttävää selitystä sille, miksi se ei ole saattanut asianmukaisesti päätökseen menettelyä, jolla määritetään hänelle vuodeksi 2005 myönnettävien ansiopisteiden määrä.

KYSYMYS

11. Kantelu toimitettiin parlamentille lausuntoa varten, ja se lähetettiin parlamentille 10. huhtikuuta 2008. Parlamentin lausunto toimitettiin kantelijalle, ja häntä kehotettiin esittämään huomautuksensa. Kantelija lähetti lausuntonsa 14. toukokuuta 2008. Koska kantelija esitti huomautuksissaan uuden väitteen, oikeusasiamies pyysi parlamentilta täydentävää lausuntoa. Samalla hän pyysi parlamenttia toimittamaan lisätietoja, joita hän piti parlamentin lausunnon ja kantelijan huomautusten perusteella tarpeellisina tämän kantelun tutkimiseksi. Parlamentti lähetti vastauksensa 9. heinäkuuta 2008, ja se toimitettiin kantelijalle kehotuksella esittää huomautuksia. Kantelija esitti huomautuksensa 9 päivänä syyskuuta 2008.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

Alustavat huomautukset

12. Koska kantelijan väitteet liittyvät läheisesti tosiseikkoihin, on aiheellista tarkastella yhdessä kantelijan ensimmäistä ja toista väitettä sekä hänen väitettään.

A. Väite, jonka mukaan parlamentti ei ole tehnyt päätöstä ansiopisteiden myöntämisestä eikä vastannut kantelijan esittämään pyyntöön ja kanteluun (kantelijan ensimmäinen ja toinen väite sekä hänen vaatimuksensa)

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

13. Kantelijan ensimmäisen ja toisen väitteen osalta parlamentti totesi perusteellisen tarkastelun osoittaneen, että se ei ollut lähettänyt kantelijalle lomaketta, josta kävi ilmi hänelle vuonna 2005 myönnettyjen ansiopisteiden määrä. Lisäksi se myönsi, ettei se ollut vastannut kantelijan myöhempiin pyyntöihin. Parlamentin mukaan "nämä ovat hyvin valitettavia laiminlyöntejä, jotka liittyvät epäilemättä [kantelijan] siirtoon [– –] ja hänen henkilökansioonsa tilintarkastustuomioistuimelle."

14. Parlamentti selitti lisäksi, että kantelijalle vuodelta 2005 myönnetyt ansiopisteet sisältyivät sen virallisiin rekistereihin. Vastaavasta yksittäisestä päätöksestä ei kuitenkaan ilmoitettu kantelijalle.

15. Parlamentti totesi, että heti kun tämä laiminlyönti oli havaittu, asiasta vastaava yksikkö ryhtyi tarvittaviin toimiin tilanteen normalisoimiseksi. Näin ollen päätös ansiopisteiden myöntämisestä lähetettiin kantelijalle kirjatulla kirjeellä 14.3.2008. Parlamentti totesi lopuksi, että kantelija voi tarvittaessa tehdä tästä päätöksestä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen.

16. Kantelija huomautti huomautuksissaan, että hän oli todellakin saanut 14.3.2008 päivätyllä kirjeellä päätöksen hänelle myönnettyjen ansiopisteiden määrästä. Päätös tehtiin 12. maaliskuuta 2008, ja se oli parlamentin saatekirjeen mukaan "décision d'attribution rectifiée de points de mérite"[3]. Tätä taustaa vasten hän totesi, että hän ei ollut vieläkään saanut parlamentin alkuperäistä päätöstä hänelle myönnettyjen ansiopisteiden määrästä, jota hän oli tällä välin pyytänyt parlamentin pääsihteeriltä.

17. Oikeusasiamies pani lisätietopyynnössään merkille parlamentin viittauksen "décision d'attribution rectifiée" -päätökseen ja pyysi sitä toimittamaan hänelle jäljennöksen alkuperäisestä päätöksestään, joka koski kantelijalle vuonna 2005 myönnettyjen ansiopisteiden määrää. Jos alkuperäistä päätöstä ei ollut, hän pyysi parlamenttia selittämään kantelijalle 14. maaliskuuta 2008 osoittamassaan kirjeessä, mitä tarkoitetaan viittauksella tarkistettuun päätökseen ("décision d'attribution rectifiée").

18. Parlamentti totesi vastauksessaan, että sana "rectifiée"oli "virheellinen adjektiivi, koska [kantelijalle] ei annettu tiedoksi yksittäistä päätöstä". Näin ollen kantelijan olisi pidettävä 12 päivänä maaliskuuta 2008 annettua ja 14 päivänä maaliskuuta 2008 kantelijalle lähetettyä lomaketta, josta käy ilmi vuoden 2005 ansiopisteiden myöntäminen, lopullisena päätöksenä vuoden 2005 ansiopisteiden myöntämisestä. Parlamentti liitti mukaan jäljennöksen 12. maaliskuuta 2008 tekemästään päätöksestä.

19. Lisähuomautuksissaan kantelija katsoi, että vastauksessaan oikeusasiamiehen lisätietopyyntöön parlamentti ei tehnyt selvää eroa tehtyjen päätösten ja niiden tiedoksiannon välillä. Kuten parlamentin lausunnosta ilmenee, parlamentti oli jo jonkin aikaa sitten tehnyt häntä koskevan yksittäisen päätöksen, jota ei kuitenkaan ollut annettu hänelle tiedoksi. Kantelija katsoi, että parlamentin 12. maaliskuuta 2008 tekemä päätös poikkesi sen alkuperäisestä päätöksestä siinä mielessä, että siihen oli ilmeisesti lisätty perustelut ansiopisteiden myöntämiselle. Kantelija ilmoitti oikeusasiamiehelle myös, että hän oli tehnyt parlamentille henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen 12. maaliskuuta 2008 tehdystä päätöksestä.

Oikeusasiamiehen arviointi

20. Oikeusasiamies toteaa aluksi, että kantelijan ensimmäinen väite koskee sitä, että päätöstä hänen ansiopisteidensä myöntämisestä vuodelta 2005 ei ole tehty. Parlamentti myönsi lausunnossaan, ettei se ilmoittanut yksittäisestä päätöksestä kantelijalle. Näin ollen näyttää siltä, että parlamentti on tulkinnut kantelijan ensimmäisen väitteen siten, ettei hänelle ole ilmoitettu päätöksestä yksityiskohtaisen aikataulun mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan ole ilmeisin tulkinta kyseisessä väitteessä käytetyistä termeistä. Lisäksi parlamentille toimitetusta kantelusta ilmenee, että kantelija ei ollut tietoinen toimista, joihin parlamentti oli mahdollisesti ryhtynyt hänelle myönnettyjen ansiopisteiden osalta. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että kantelijan ensimmäisen väitteen tulkitseminen pelkäksi yksittäisen päätöksen ilmoittamatta jättämiseksi ei olisi tämän väitteen sanamuodon eikä sen taustalla olevan tarkoituksen mukaista. Tästä seuraa, että kantelijan ensimmäinen väite on ymmärrettävä siten, että se koskee sitä, että parlamentti ei ole tehnyt ja/tai ilmoittanut hänelle yksittäistä päätöstä yksityiskohtaisen aikataulun mukaisesti.

21. Tätä taustaa vasten oikeusasiamies harkitsee ensin, onko parlamentti jättänyt ilmoittamatta kantelijalle ansiopisteiden myöntämistä koskevasta päätöksestä yksityiskohtaisen aikataulun mukaisesti. Tämän jälkeen hän arvioi, onko parlamentti jättänyt hyväksymättä tämän päätöksen yksityiskohtaisen aikataulun mukaisesti.

22. Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että parlamentin päätös vuoden 2005 ansiopisteiden myöntämisestä annettiin kantelijalle tiedoksi vasta 14.3.2008. Näin ollen on selvää, että parlamentti ei noudattanut yksityiskohtaisen aikataulun kohdassa 1.12. asetettua määräaikaa. Lisäksi vaikuttaa hyödylliseltä lisätä, että parlamentti myönsi, ettei se ilmoittanut kyseisestä päätöksestä kantelijalle yksityiskohtaisessa aikataulussa asetetuissa määräajoissa. Sen lisäksi, että parlamentti viittasi ”erittäin valitettaviin laiminlyönteihin, jotka epäilemättä liittyvät [kantelijan] siirtoon”, se ei esittänyt mitään selitystä, jolla voitaisiin perustella päätöksen tiedoksi antamisen viivästyminen.

23. Kantelijaa koskevan päätöksen väitetyn tekemättä jättämisen osalta oikeusasiamies toteaa, että parlamentin mukaan kantelijalle vuodelta 2005 myönnetyt ansiopisteet sisältyivät sen virallisiin rekistereihin, mutta niistä ei ilmoitettu yksittäistä päätöstä. Yksityiskohtaisesta aikataulusta ja erityisesti sen kohdasta 1.12. ilmenee, että parlamentin on tehtävä yksittäinen päätös, jonka asianomainen virkamies sitten noutaa tai lähettää hänelle. Tästä seuraa, että virkamiehen ansiopisteiden merkitsemistä virallisiin rekistereihin ei voida pitää yksityiskohtaisessa aikataulussa tarkoitettuna yksittäisenä päätöksenä. Parlamentin toimittamista asiakirjoista ilmenee, että kantelijaa koskeva yksittäinen päätös tehtiin vasta 12.3.2008.

24. Kantelija totesi huomautuksissaan, että hän arveli parlamentin tehneen häntä koskevan yksittäisen päätöksen jonkin aikaa ennen 12. maaliskuuta 2008 mutta että päätöstä ei ollut annettu hänelle tiedoksi. Parlamentin 12.3.2008 tekemällä päätöksellä ilmeisesti vain lisättiin aiemmin tehtyyn päätökseen perusteluja. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että kantelijan vuoden 2005 ansiopisteitä koskeva yksittäinen päätös olisi tehty ennen 12 päivää maaliskuuta 2008. Parlamentti on itse vahvistanut, että 12. maaliskuuta 2008 tehty päätös on kantelijan ansiopisteitä vuonna 2005 koskeva yksittäinen päätös. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että kantelijan huomautukset näyttävät koskevan hänen ansiopisteidensä kirjaamista parlamentin virallisiin asiakirjoihin vuodelta 2005. Kuten edellä on esitetty, tätä ei kuitenkaan voida pitää yksittäisenä päätöksenä, kuten yksityiskohtaisessa aikataulussa edellytetään. Kantelijan huomautukset eivät näin ollen näytä kyseenalaistavan päätelmää, jonka mukaan yksittäinen päätös tehtiin vasta 12 päivänä maaliskuuta 2008.

25. Koska parlamentin 12. maaliskuuta 2008 tekemä päätös on selvästi yksityiskohtaisessa aikataulussa asetetun määräajan ulkopuolella, oikeusasiamies päättelee, että kantelijalle ei ole annettu yksityiskohtaisen aikataulun mukaista yksittäistä päätöstä.

26. Parlamentti ilmaisi vilpittömän pahoittelunsa epäonnistumisestaan. Oikeusasiamiehen mielestä tätä ei kuitenkaan voida pitää tyydyttävänä vastauksena. Oikeusasiamies katsoo, että jos, kuten tässä tapauksessa, tapahtuu huomattavia viivästyksiä, hyvän hallintotavan periaatteet edellyttävät, että asianomaiselle kansalaiselle esitetään ainakin anteeksipyyntö. Parlamentti ei kuitenkaan esittänyt tällaista anteeksipyyntöä.

27. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että se, että parlamentti ei ole hyväksynyt päätöstä eikä ilmoittanut siitä kantelijalle sovellettavien sisäisten sääntöjen mukaisesti, on hallinnollinen epäkohta.

28. Koska parlamentti on antanut ja ilmoittanut kantelijalle vuoden 2005 ansiopisteiden myöntämistä koskevan päätöksen, oikeusasiamiehen ei ole tarpeen ryhtyä lisätoimiin hänen vaatimuksensa osalta.

29. Jäljempänä esitetään kuitenkin kriittinen huomautus siitä, että parlamentti ei ole hyväksynyt päätöstä eikä ilmoittanut siitä kantelijalle yksityiskohtaisen aikataulun mukaisesti.

30. Kantelijan toisen väitteen osalta parlamentti myönsi, ettei se vastannut kantelijan 10. tammikuuta 2007 päivättyyn kirjeeseen parlamentin pääsihteerille, hänen 6. helmikuuta 2007 päivättyyn pyyntöönsä tehdä päätös henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdan nojalla ja hänen 9. kesäkuuta 2007 henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla tekemäänsä valitukseen. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että parlamentin vastaamatta jättäminen on hallinnollinen epäkohta.

31. Oikeusasiamies katsoo, että jos, kuten nyt käsiteltävässä asiassa, toistuvia vastaamatta jättämisiä ilmenee, hyvän hallintotavan periaatteet edellyttävät vähintäänkin, että asianomaiselle kansalaiselle esitetään anteeksipyyntö. Parlamentti ei ole kuitenkaan pyytänyt kantelijalta anteeksi. Lisäksi on vaikea hyväksyä parlamentin väitettä, jonka mukaan sen vastaamatta jättäminen johtui pelkästään laiminlyönnistä, koska kantelija oli lähettänyt parlamentille kolme kirjettä, joihin kuhunkin ei ollut vastattu. Kaikkien näiden seikkojen perusteella oikeusasiamies esittää jäljempänä kriittisen huomautuksen.

B. Väite, jonka mukaan parlamentti ei ole antanut tyydyttävää selitystä (kantelijan kolmas väite)

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

32. Lausunnossaan parlamentti totesi, että se, ettei se antanut päätöstä kantelijalle, liittyi epäilemättä kantelijan siirtoon ja hänen henkilökansioonsa. Kantelija väitti huomautuksissaan, että parlamentti ei ollut antanut tyydyttävää selitystä sille, miksi se ei ollut saattanut asianmukaisesti päätökseen menettelyä, joka koski hänelle vuodeksi 2005 myönnettävien ansiopisteiden myöntämistä. Hän huomautti, että hänen siirtonsa tuli voimaan 1. tammikuuta 2007. Hänen henkilökansionsa luovuttamista pyydettiin vasta 8.12.2006 eli ilmeisesti vuoden 2005 ansiopisteiden myöntämismenettelyn päättymisen jälkeen.

33. Täydentävässä lausunnossaan parlamentti totesi haluavansa toistaa vilpittömän pahoittelunsa siitä, että vuoden 2005 palkintolomaketta ei ole annettu tiedoksi. Parlamentti ei kommentoinut enempää kantelijan väitettä.

34. Kantelija totesi lisähuomautuksissaan, että tutkimusta siitä, miksi parlamentti ei antanut hänelle päätöstä, ei ilmeisesti ollut tehty. Parlamentti ei myöskään ollut käsitellyt kysymystä alun perin esittämänsä syyn uskottavuudesta.

Oikeusasiamiehen arviointi

35. Oikeusasiamies toteaa, että parlamentti pyrki lausunnossaan selittämään, miksi se ei tehnyt päätöstä, viittaamalla sekä kantelijan että hänen henkilökansionsa siirtämiseen. Hän ymmärtää myös, että parlamentin täydentävässä lausunnossaan esittämät huomautukset viittaavat lausunnossaan jo esitettyyn kantaan. On kuitenkin selvää, että pelkästään toistamalla kantansa parlamentti ei ole aineellisesti käsitellyt kantelijan väitteitä, jotka koskevat hänen siirtonsa ajankohtaa.

36. Oikeusasiamies on kantelijan kanssa samaa mieltä siitä, että parlamentin perustelut sille, että se ei ole saattanut asianmukaisesti päätökseen menettelyä kantajan ansiopisteiden myöntämiseksi vuodelta 2005, ovat riittämättömät. Tämä päätelmä perustuu seuraaviin syihin.

37. Ensinnäkin parlamentin selitys on epämääräinen siinä mielessä, että siinä ei oikeastaan esitetä konkreettista syytä sen epäonnistumiselle. Itse asiassa parlamentti tyytyy toteamaan, että sen epäonnistuminen "epäilemättä liittyi"kantelijan siirtoon. Tämä lausunto ei ole riittävä selitys parlamentin epäonnistumiselle. Toiseksi asiasisällön osalta parlamentin väite ei selvästikään ole vakuuttava. Parlamentti ei ole pystynyt yksilöimään säännöstä, jonka nojalla se voisi pidättäytyä myöntämästä virkamiehelle ansiopisteitä tietystä vuodesta, jos kyseinen virkamies siirretään myöhemmin toiseen toimielimeen. Näin on erityisesti silloin, kun kyseinen vuosi on kulunut jo kauan. Oikeusasiamies toteaa, että parlamentille annettiin mahdollisuus kommentoida kantelijan kolmatta väitettä hänen tutkimuksensa aikana, mutta se vain toisti aiemmin annetun selityksen. Edellä esitetyistä syistä tätä selitystä ei kuitenkaan voida pitää tyydyttävänä.

39. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että parlamentti ei ole antanut tyydyttävää selitystä sille, miksi se ei ole saattanut asianmukaisesti päätökseen menettelyä, jolla kantelijalle myönnetään ansiopisteitä vuodelta 2005. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta. Siksi hän esittää jäljempänä kriittisen huomautuksen.

C. Päätelmät

Oikeusasiamies esittää kantelua koskevien tutkimustensa perusteella seuraavat kriittiset huomautukset:

Parlamentti ei tehnyt päätöstä vuoden 2005 ansiopisteiden myöntämisestä kantelijalle yksityiskohtaisen aikataulun mukaisesti. Tämä on hallinnollinen epäkohta.

Parlamentti ei vastannut kantelijan henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla esittämiin pyyntöihin ja valitukseen. Tämä on hallinnollinen epäkohta.

Parlamentti ei ole antanut tyydyttävää selitystä sille, miksi se ei ole saattanut asianmukaisesti päätökseen menettelyä, jolla kantelijalle myönnettiin ansiopisteitä vuodelta 2005. Tämä on hallinnollinen epäkohta.

Valituksen tekijälle ja parlamentille ilmoitetaan tästä päätöksestä.

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 27 päivänä heinäkuuta 2009.

---

[1] Tämän kantelun lisäksi kantelija teki kanteluja, jotka koskivat hänelle vuosina 2003 ja 2004 myönnettyjen ansiopisteiden määrää. Kantelu 3051/2005/(PB)WP koski vuoden 2003 henkilöstöarviointia. Annettuaan suositusluonnoksen, jota parlamentti ei pannut täytäntöön, oikeusasiamies päätti asian käsittelyn esittämällä seuraavan kriittisen huomautuksen:

"On hyvä hallintotapa, että nimittävä viranomainen suorittaa henkilöstönsä säännöllisen arvioinnin sovellettavien sääntöjen mukaisesti noudattaen samalla syrjimättömyyden periaatetta ja henkilöstönsä oikeutettuja odotuksia. Käsiteltävänä olevassa asiassa parlamentti 1) ei suorittanut asianmukaista vertailevaa arviointia kantelijan ansioista vuonna 2003 kollegojensa ansioiden kanssa, 2) ei täyttänyt hänen perusteltua luottamustaan parlamentin pääsihteerin hänelle 24. kesäkuuta 2004 lähettämän kirjeen osalta ja 3) ei lähettänyt kantelijalle asianmukaisesti tehtyä ehdotusta ansiopisteiden myöntämisestä. Tämä on hallinnollinen epäkohta.”

Virkamiestuomioistuin kumosi 11. helmikuuta 2009 parlamentin päätökset, jotka koskivat vuoden 2003 ansiopisteiden myöntämistä kantelijalle, ja katsoi, että parlamentti ei ollut noudattanut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta (asia F-7/2008) väittäessään, että kantelija voi saada kolmannen ansiopisteen vain, jos hänen ansionsa ovat paremmat kuin kolmantena ansiopisteenä saaneiden kollegojen ansiot.

Kantelussa 344/2007/(WP)BEH, joka koski vuoden 2004 henkilöstöarviointia, oikeusasiamies antoi 15. lokakuuta 2008 parlamentille suositusluonnoksen, joka kuuluu seuraavasti:

"Parlamentin olisi tarkasteltava uudelleen päätöstään ansiopisteiden myöntämisestä kantelijalle vuodelta 2004 1) suorittamalla asianmukainen vertaileva arviointi hänen ansioistaan ja asianomaisen viiteryhmän virkamiesten ansioista kyseisenä vuonna ottaen huomioon kaikki merkitykselliset tosiseikat ja 2) toimittamalla kantelijalle uusi ja asianmukaisesti perusteltu päätös."

Yksityiskohtaisessa lausunnossaan parlamentti ilmoitti oikeusasiamiehelle, ettei se katsonut voivansa hyväksyä hänen suositusluonnostaan.

Virkamiestuomioistuin totesi asiassa F-7/2008 esittämissään perusteluissa, että parlamentin lähestymistapa loukkasi syrjintäkiellon periaatetta, koska jotta kantelija saisi kolmannen ansiopisteen, se edellytti, että hänen ansionsa ovat paremmat kuin hänen kollegojensa, joille myönnettiin kolmas ansiopiste, vaikka hänen ansionsa olivat tosiasiassa verrattavissa edellä mainittujen kollegojen ansioihin. Oikeusasiamies pyysi edellä mainitun tuomion perusteella parlamenttia ilmoittamaan hänelle, haluaako se muuttaa kantaansa.

Parlamentti ilmoitti oikeusasiamiehelle 14.4.2009 päivätyllä kirjeellä, että asiassa F-7/2008 annetusta tuomiosta huolimatta se oli edelleen vakuuttunut noudattamansa lähestymistavan laillisuudesta. Asian tutkinta on vielä kesken.

[2] Yksityiskohtaisen aikataulun ja erityisesti sen 1.9 kohdan perusteella vaikuttaa siltä, että arviointimenettely alkoi aikataulussa ennakoitua myöhemmin. Yksikään riidan osapuolista ei kuitenkaan ole kommentoinut tätä näkökohtaa.

[3] Kantelijan lisähuomautus.