- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Päätös asiassa 3389/2005/WP - Koekysymykseen annetun hakijan vastauksen arvostelu
Päätös
Kanteluasia 3389/2005/WP - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Maanantaina | 05 joulukuuta 2005 - Päätökset, pvm Tiistaina | 07 marraskuuta 2006
Kantelija osallistui avoimeen kilpailuun, jossa haettiin saksan kielen oikolukijoita. Yksi koekysymyksistä oli seuraavanlainen: "Mitä nimiösivu tarkoittaa? (a) kirjan tekstiosaa edeltävää osaa, (b) kirjallisuusluetteloa, (c) pääotsaketta sekä vastaavaa alaotsaketta, (d) ei mitään edellisistä". Kantelija oli valinnut vastauksen (d). Oikeiden vastausten luettelon mukaan vastaus (a) oli kuitenkin oikea.
Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että valintalautakunta oli arvostellut virheellisin perustein hänen vastauksensa kyseiseen kysymykseen vääräksi. Hän väitti, ettei "nimiösivu" ollut aina kirjan tekstiosaa edeltävä osa vaan että joskus "nimiösivun" osia, kuten tyhjiä sivuja tai valokuva kirjailijasta, oli sijoitettu tekstiosan jälkeen. Kantelija viittasi myös seuraavaan sanakirjamääritelmään: "Nimiösivut ovat kirjan tekstiosaa edeltäviä sivuja, joilla esitetään esimerkiksi painotiedot. [...] Joidenkin julkaisijoiden kirjoissa painotiedot voidaan sijoittaa kirjan loppuun."
Lausunnossaan EPSO totesi, että valintalautakunnalla oli paljon harkintavaltaa ja ettei sillä ollut velvollisuutta selittää, miksi hakijan vastausta ei ollut tarkalleen ottaen katsottu riittäväksi, eikä antaa yksityiskohtaisia tietoja arvostelustaan. EPSO ilmoitti oikeusasiamiehelle kuitenkin, että tutkittuaan kantelijan tapauksen uudelleen valintalautakunta oli tullut siihen tulokseen, että viittaamalla sanakirjamääritelmään kantelija oli vahvistanut, missä "nimiösivu" tavallisesti kirjassa sijaitsee. Jopa hänellekin oli siis selvää, ettei vastaus (a) voinut ollut väärin. Näin ollen vastausta (d) ei voinut pitää oikeana. EPSO asettui sille kannalle, ettei kantelija ollut pystynyt osoittamaan, että oikeaa vastausta asianomaiseen kysymykseen oli mahdotonta löytää.
Oikeusasiamies sovelsi samoja kriteerejä, joita yhteisöjen tuomioistuimet soveltavat työhönottoasioissa ja joille on ominaista valintalautakunnan suuri harkintavalta, ja pyrki määrittämään, oliko valintalautakunnan arviossa ilmennyt virhettä. Oikeusasiamiehelle toimitettujen tietojen perusteella vaikutti esimerkiksi siltä, että painotiedot, jotka ovat tavallisesti osa "nimiösivua", sijoitetaan todella joskus tekstisivujen jälkeen. Oikeusasiamies ymmärsi näin ollen, miksi kantelija oli epäröinyt valita vastausta (a). Jos kuitenkin oletetaan, että "nimiösivua" koskeva kantelijan määritelmä oli oikea, oikeusasiamiehestä vaikutti siltä, ettei vastaus (d) voinut olla oikea, sillä määritelmässä ei kiistetty, ettei "nimiösivu" ollut (myös) kirjan tekstiosaa edeltävä osa, jolloin vastausta (a) ei voinut sulkea pois vääränä.
Joka tapauksessa oikeusasiamies katsoi, ettei kantelija ollut osoittanut, että valintalautakunnan arvostelussa olisi ilmeinen virhe. Oikeusasiamies päätti tapauksen toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut ilmennyt.
Strasbourg, 7. marraskuuta 2006
Hyvä X
Teitte 26. lokakuuta 2005 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun, joka koski avoimen kilpailun EPSO/B/11/03 koekysymyksiin antamanne vastauksen arviointia.
Toimitin kantelun 5. joulukuuta 2005 Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston (OPOCE) pääjohtajalle, koska julkaisutoimisto oli käsitellyt asiaa koskevan aiemman kirjeenvaihdonne.
OPOCE ilmoitti minulle 24.1.2006 päivätyllä kirjeellä, että Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) oli delegoinut kilpailun käytännön järjestelyn OPOCE:lle kilpailun kattaman erittäin erikoistuneen alan ja sen vuoksi, että kilpailu kuului OPOCE:n toimialaan. EPSO oli kuitenkin edelleen toimivaltainen viranomainen kaikissa sen alaisuudessa järjestetyissä kilpailuissa. Tämän vuoksi julkaisutoimisto on yhteydessä EPSOon, jotta se voi arvioida kantelunne, ja EPSO vastaa minulle aikanaan.
EPSO lähetti 7. maaliskuuta 2006 lausuntonsa kantelustanne. EPSO on liittänyt lausuntoonsa asiakirjan, joka sisältää valintalautakunnan puheenjohtajan huomautuksia esiin tuomastanne asiasta. Lausunnossa todettiin, että voin itse päättää, toimitanko nämä huomautukset Teille. Koska kyseisessä asiakirjassa oli kuitenkin merkintä "luottamuksellinen", kirjoitin EPSOlle 9.3.2006 kysyäkseni, oliko asiakirja luottamuksellinen vai voisinko toimittaa sen Teille. EPSO ilmoitti minulle 21.3.2006 päivätyllä kirjeellä, että asiakirja oli todellakin luottamuksellinen eikä sitä ollut tarkoitettu julkistettavaksi. Tämän vuoksi EPSO lisäsi kanteluunne joitakin lisähuomautuksia.
Koska kantelunne tutkinta oli aloitettu julkaisutoimistoa vastaan, mutta EPSO oli lähettänyt asiasta lausunnon, yksikköni ottivat Teihin yhteyttä puhelimitse 24.3.2006 tiedustellakseen, suostuisitteko siihen, että käsittelen kantelunne EPSOa vastaan. Suostuit tähän lähestymistapaan.
EPSO toimitti 27.3.2006 täydentävien huomautustensa saksankielisen käännöksen.
Toimitin EPSOn lausunnon ja sitä täydentävät huomautukset Teille 31. maaliskuuta 2006 ja pyysin Teitä esittämään mahdolliset huomautuksensa 15. toukokuuta 2006 mennessä.
Samana päivänä palautin luottamuksellisen asiakirjan EPSOlle. Koska olitte ilmaissut suostumuksenne, ehdotin EPSOlle, että käsittelen nyt käsiteltävää asiaa EPSOa vastaan. Ilmoitin asiasta julkaisutoimistolle. Yksikköni ottivat niihin yhteyttä 27.9.2006, minkä jälkeen EPSO vahvisti hyväksyvänsä lähestymistapani ja katsoi, että kantelunne kohdistui EPSOon.
Teiltä ei ole saatu huomautuksia.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.
KILPAILUKYKY
TaustaaKantelija osallistui saksankielisille oikolukijoille järjestettyyn avoimeen kilpailuun EPSO/B/11/03. Lokakuussa 2004 hän osallistui esivalintakokeisiin ja kirjalliseen kokeeseen. Testin a neljäs kysymys oli seuraava:
"Mitä 'ennakkolauseilla' tarkoitetaan?
a) kirjan osaa, joka edeltää tekstin osaa
b) bibliografiaa
c) pääotsikkoa ja vastaavaa alaotsikkoa
d) ei mitään niistä."
Kantelija oli valinnut vastauksen d. Julkaisutoimiston toimittaman oikeiden vastausten luettelon mukaan vastaus a oli kuitenkin oikea.
Kantelija kirjoitti 4 päivänä huhtikuuta 2005 OPOCElle ja pyysi sitä tarkastelemaan uudelleen tämän kysymyksen arviointia. Hän väitti, että tekstiosaa edeltävä kirjan osa ei ollut vain "ennakkokappale", vaan että joskus "ennakkokappaleiden" osia, kuten tyhjiä sivuja tai tekijän valokuvaa, ilmestyi tekstiosan jälkeen. Valintalautakunnan puheenjohtaja totesi 13.4.2005 päivätyssä vastauksessaan, että koekysymystä oli tarkasteltu uudelleen ja että oikea vastaus oli vastaus a). Hän lisäsi, että kuten kantelija oli itse todennut, "alustavat esipuheet" olivat se kirjan osa, joka edelsi tekstiosaa. Vaikka kantelijan oletus siitä, että kirjan lopussa olevat lisäsivut voisivat myös kuulua "alustaviin tietoihin", olisi oikea, vastaus d ei olisi voinut olla oikea, kun otetaan huomioon esitetyt vaihtoehdot, vaan ainoastaan vastaus a. Hän vahvisti kantelijan testituloksen.
Toisessa (näennäisesti päiväämättömässä) kirjeessään julkaisutoimistolle kantelija viittasi termin "alustavat" sanakirjamääritelmään, joka kuuluu seuraavasti: " 'Alustat'ovat kirjan sivuja, jotka edeltävät itse tekstiä, kuten jälkiä. (...) Joidenkin kustantajien kirjoissa jälki voi näkyä kirjan lopussa."Kantelija pyysi testinsä uudelleentarkastelua. Hän totesi, että oli epäoikeudenmukaista, että hakijoita, jotka olivat valmistautuneet laajemmin kokeeseen paitsi tutkimalla yhteisön toimielinten käyttämiä määritelmiä, oli "rangaistettu", koska vastaus katsottiin oikeaksi, mikä ei itse asiassa ollut täysin oikea.
Vastauksena tähän kirjeeseen OPOCE ilmoitti kantelijalle 3 päivänä marraskuuta 2005, että valintamenettely oli päättynyt ja että kilpailuilmoituksessa vahvistettu uudelleentarkastelun määräaika oli kulunut umpeen. Sen vuoksi toinen tarkastelu ei ollut mahdollinen.
Oikeusasiamiehelle tehty kanteluKantelija väitti Euroopan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että avoimen kilpailun EPSO/B/11/03 valintalautakunta oli arvioinut hänen vastauksensa kokeen a kysymykseen 4 virheellisesti. Hän väitti, että kysymys olisi jätettävä testin arvioinnin ulkopuolelle.
Kantelija väitti myös, että arvioinnissa syrjittiin ehdokkaita, jotka eivät työskennelleet EU:n toimielimissä. Koska hän ei kuitenkaan näyttänyt esittäneen tätä väitettä julkaisutoimistolle lähettämissään kirjeissä, se ei sisältynyt oikeusasiamiehen tutkimukseen. Kantelijalle kerrottiin, että hän voi vapaasti tehdä uuden kantelun tästä väitteestä sen jälkeen, kun hän oli ryhtynyt asianmukaisiin aiempiin hallinnollisiin menettelyihin.
KYSYMYS
EPSOn lausuntoEPSO totesi lausunnossaan, että henkilöstösäännöissä vahvistettu kilpailujen valintalautakuntien riippumattomuuden periaate, joka on vahvistettu yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä, ei anna nimittävälle viranomaiselle tai hallinnolle mahdollisuutta poiketa sen toimivaltaan kuuluvista valintalautakunnan päätöksistä, paitsi jos on kyse ilmeisestä arviointivirheestä tai hakijoiden välisestä syrjinnästä.
Tässä tapauksessa valintalautakuntaa oli poikkeuksellisesti pyydetty tarkistamaan kantelijan koetta. Se oli kuitenkin tullut samaan johtopäätökseen kuin ennenkin. Asiaankuuluvien asiakirjojen yksityiskohtaisen tarkastelun perusteella ilmeni, ettei asiassa ollut tehty ilmeistä arviointivirhettä eikä syrjintää. Näin ollen ei ollut mahdollista muuttaa valintalautakunnan päätöstä tai jättää arviointiperusteen a kysymystä 4 arvioinnin ulkopuolelle.
EPSO totesi lisäksi, että on muistettava, että valintalautakunnalla oli laaja harkintavalta sekä kokeiden yksityiskohtaisen sisällön että hakijoiden vastausten arvioinnin osalta. Yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan yhteisöjen tuomioistuin voi tutkia tämän harkintavallan vain, jos on näyttöä sovellettavien sääntöjen räikeästä rikkomisesta.
EPSO katsoi, että on olennaisen tärkeää, että hakijat ymmärtävät heitä koskevan valintalautakunnan päätöksen syyt, mutta että annettujen tietojen tarkoituksena ei ollut aloittaa heidän kanssaan keskusteluja heidän vastaustensa oikeellisuudesta ja valintalautakunnan myöhemmistä päätöksistä. Valintalautakunnan tekemien päätösten osalta on todettava, että myönnetty arvosana oli itsessään riittävä näyttö arvioinnista, kuten oikeuskäytännössä on virallisesti tunnustettu. EPSOn mukaan on myös otettava huomioon, että valintalautakunta ei ollut velvollinen selittämään täsmällisesti, miksi hakijan vastausta ei pidetty riittävänä, eikä antamaan yksityiskohtaisia tietoja suoritetusta arvioinnista.
Jotta oikeusasiamies voisi kuitenkin arvioida valintalautakunnan päätöksen perusteltavuutta asianmukaisesti, EPSO liitti mukaan valintalautakunnan puheenjohtajan huomautukset ja jätti oikeusasiamiehen harkinnan varaan sen, toimittaako hän nämä huomautukset kantelijalle - tässä poikkeustapauksessa.
Oikeusasiamiehen reaktio ja EPSOn lisähuomautuksetKoska lausuntoonsa liitetty EPSOn asiakirja oli merkitty luottamukselliseksi, oikeusasiamies päätti kysyä EPSOlta, oliko asiakirja todella luottamuksellinen vai voitiinko se lähettää kantelijalle.
EPSO vastasi, että kyseinen asiakirja oli todellakin luottamuksellinen eikä sitä ollut tarkoitettu julkistettavaksi. Tämän vuoksi EPSO lisäsi tähän kanteluun seuraavat lisähuomautukset:
EPSO halusi ilmoittaa oikeusasiamiehelle valintalautakunnan päätelmistä tutkittuaan kantelijan pyynnön: "[Kantelija] osoittaa 10 päivänä lokakuuta 2005 päivätyssä kirjeessään (1) jälleen kerran alustavien huomautusten yleisen kannan. Hänellekin on selvää, että vastaus a) ei voi olla väärä. Näin ollen vastausta d) ei voida koskaan pitää oikeana.”
EPSO lisäsi, että oikeuskäytännön mukaan yhteisöjen tuomioistuimet kumoavat valintalautakunnan päätöksen ainoastaan sillä perusteella, että kysymys ei ole ymmärrettävissä, jos väitetyn sääntöjenvastaisuuden merkittävyyttä koskevassa arvioinnissa on tehty ilmeinen arviointivirhe (2).
EPSO katsoi, että käsiteltävässä asiassa kantelija ei ollut kyennyt osoittamaan, ettei kyseiseen kysymykseen ollut mahdollista löytää oikeaa vastausta.
Kantelijan huomautuksetKantelijalta ei saatu huomautuksia.
PÄÄTÖS
1 Testikysymykseen annetun vastauksen väitetty virheellinen arviointi1.1 Kantelija osallistui saksankielisille oikolukijoille järjestettyyn avoimeen kilpailuun EPSO/B/11/03. Testin a neljäs kysymys oli seuraava:
"Mitä 'ennakkolauseilla' tarkoitetaan?
a) kirjan osaa, joka edeltää tekstin osaa
b) bibliografiaa
c) pääotsikkoa ja vastaavaa alaotsikkoa
d) ei mitään niistä."
Kantelija oli valinnut vastauksen d. Oikeiden vastausten luettelon mukaan vastaus (a) oli kuitenkin oikea.
1.2 Kantelija pyysi tämän kysymyksen arvioinnin uudelleentarkastelua. Hän väitti, että tekstiosaa edeltävä kirjan osa ei ollut vain "ennakkokappale", vaan että joskus "ennakkokappaleiden" osia, kuten tyhjiä sivuja tai tekijän valokuvaa, ilmestyi tekstiosan jälkeen. Kantelija viittasi myös seuraavaan sanakirjaan: " 'Alustat'ovat kirjan sivuja, jotka edeltävät itse tekstiä, kuten jälkiä. (...) Joidenkin kustantajien kirjoissa jälki voi näkyä kirjan lopussa." Kun hänen uudelleentarkastelupyyntönsä hylättiin, kantelija kääntyi Euroopan oikeusasiamiehen puoleen. Hän väitti, että valintalautakunta oli arvioinut hänen vastauksensa kysymykseen virheellisesti. Valituksen tekijä väitti, että kysymys olisi jätettävä testin arvioinnin ulkopuolelle.
1.3 EPSO totesi lausunnossaan, että valintalautakuntien riippumattomuuden periaate ei anna nimittävälle viranomaiselle tai hallinnolle mahdollisuutta toimia toimivaltansa puitteissa valintalautakunnan päätösten vastaisesti, paitsi jos on kyse ilmeisestä arviointivirheestä tai hakijoiden välisestä syrjinnästä. Valituksen tekijän kokeeseen tehdyn uuden tarkistuksen jälkeen valintalautakunta oli vahvistanut aiemmat päätelmänsä. EPSOn mukaan kyse ei ollut ilmeisestä arviointivirheestä eikä syrjinnästä. Näin ollen ei ollut mahdollista muuttaa valintalautakunnan päätöstä, joka koski kantelijaa, eikä poistaa arviointiperusteen a kysymystä 4.
1.4 EPSOn mukaan on myös otettava huomioon, että valintalautakunnalla oli laaja harkintavalta eikä se ollut velvollinen selittämään täsmällisesti, miksi hakijan vastausta ei pidetty riittävänä, eikä antamaan yksityiskohtaisia tietoja suoritetusta arvioinnista. Myönnetty merkki oli itsessään riittävä näyttö arvioinnista. EPSO toimitti kuitenkin myöhemmin joitakin lisätietoja. Tutkittuaan uudelleen kantelijan pyynnön valintalautakunta tuli seuraavaan tulokseen: "[Kantelija] osoittaa 10. lokakuuta 2005 päivätyssä kirjeessään jälleen kerran alustavien huomautusten yleisen kannan. Hänellekin on selvää, että vastaus a) ei voi olla väärä. Näin ollen vastausta d) ei voida koskaan pitää oikeana." Oikeuskäytännön mukaan yhteisöjen tuomioistuimet kumoavat valintalautakunnan päätöksen, joka perustuu kysymyksen ymmärrettävyyden puuttumiseen, ainoastaan siinä tapauksessa, että on tehty ilmeinen arviointivirhe väitetyn sääntöjenvastaisuuden merkittävyyden osalta. EPSO katsoi, että käsiteltävässä asiassa kantelija ei ollut kyennyt osoittamaan, ettei kyseiseen kysymykseen ollut mahdollista löytää oikeaa vastausta.
1.5 Kantelijalta ei saatu huomautuksia.
1.6 Oikeusasiamies muistuttaa, että yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön (3) mukaan valintalautakunnalla on laaja harkintavalta arvioidessaan kokeiden tuloksia. Yhteisöjen tuomioistuinten harjoittama valvonta palvelukseen ottamisen yhteydessä rajoittuu menettelysääntöjen asianmukaisen soveltamisen tutkimiseen, niiden tosiseikkojen paikkansapitävyyden tarkistamiseen, joihin hallinto on perustanut päätöksensä, ja lopuksi sen toteamiseen, ettei asiassa ole tehty ilmeisiä arviointivirheitä, oikeudellisia virheitä tai harkintavallan väärinkäyttöä, jotka olisivat voineet vaikuttaa päätökseen (4).
1.7 Oikeusasiamies katsoo aiheelliseksi soveltaa samoja perusteita tutkiessaan kanteluja, jotka liittyvät EPSOn suorittamaan testitulosten arviointiin. Nyt käsiteltävässä asiassa on siis selvitettävä, onko EPSO tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
1.8 Kantelija on väittänyt, että "ennakot" eivät olleet pelkästään tekstiä edeltävän kirjan sivuja, vaan että joskus osia "ennakoista" ilmestyi tekstiosan jälkeen. Oikeusasiamiehelle toimitetuista tiedoista käy ilmi, että esimerkiksi tekstisivujen jälkeen on joskus painettu jälki, joka yleensä kuuluu "alustaviin asiakirjoihin". Näin ollen oikeusasiamies ymmärtää, miksi kantelija epäröi valita vastauksen (a). Jos kuitenkin oletetaan, että hänen määritelmänsä "esipuheista" on oikea, vaikuttaa oikeusasiamiehen mielestä siltä, että vastaus (d) ("Ei mitään niistä") ei voi olla oikea, koska ei ole kiistetty, että "esipuheissa" (myös) mainitaan kirjan osa, joka edeltää tekstin osaa, joten vastausta (a) ei voida sulkea pois vääränä.
1.9 Oikeusasiamies katsoo joka tapauksessa, että kantelija ei ole osoittanut, että valintalautakunta olisi arvioinut kyseessä olevaa kysymystä ilmeisen virheellisesti. Oikeusasiamies ei näin ollen havaitse hallinnollista epäkohtaa tämän kantelun osalta.
2 PäätelmätOikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että EPSO ei ole syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.
Päätöksestä ilmoitetaan myös EPSOn johtajalle ja julkaisutoimiston pääjohtajalle.
Vilpittömästi,
P. Nikiforos DIAMANDOUROS
(1) Vaikuttaa todennäköiseltä, että EPSO viittaa kantelijan julkaisutoimistolle lähettämään toiseen kirjeeseen, jota (oikeusasiamiehelle toimitetusta jäljennöksestä) ei ilmeisesti ollut päivätty.
(2) Asia T-5/04, Scano v. komissio, tuomio 13.7.2005, 46 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(3) Ks. asia T-53/00, Angioli v. komissio, Kok. H. 2003, s. I-A-13 ja II-73, 91–94 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.
(4) Em. asia Angioli v. komissio, tuomion 92 kohta.