Strasbourg, 6. joulukuuta 2005

Hyvä jäsen B.

Teitte 15. maaliskuuta 2005 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan komission väitetystä puutteellisesta vastauksesta Saksaa vastaan 23. tammikuuta 2005 tekemäänne kanteluun.

Toimitin kantelun 15. huhtikuuta 2005 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio antoi lausuntonsa 18. heinäkuuta 2005. Toimitin sen Teille 8. syyskuuta 2005 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia sekä 26. lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellänne toimittamillanne lisätiedoilla.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat ovat tiivistetysti seuraavat:

Hän teki 23.1.2005 päivätyllä kirjeellä komissiolle kantelun Saksaa vastaan väitteestä, jonka mukaan Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin oli 14.10.2004 päättänyt, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset eivät sido sitä. Hän väitti komissiolle tekemässään kantelussa, että Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätös rikkoo räikeästi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä eurooppalaista yleissopimusta, jäljempänä ’Euroopan ihmisoikeussopimus’, ja erityisesti sen 46 artiklaa, jossa todetaan, että korkeat sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan tuomioistuimen lopullista tuomiota kaikissa tapauksissa, joissa ne ovat sopimuspuolina. Rikkomalla Euroopan ihmisoikeussopimusta Saksa on rikkonut myös Maastrichtin sopimusta, jäljempänä ’Euroopan unionista tehty sopimus’, ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohtaa, jossa määrätään, että unioni kunnioittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattuja perusoikeuksia. Komissiolle tekemässään kantelussa hän väitti lisäksi, että EU:n perustamissopimus ja erityisesti sen vapaata liikkuvuutta ja ihmisoikeuksia koskevat artiklat merkitsevät sitä, että jokaisen EU:n alueella työtä tai oleskelua hakevan kansalaisen olisi voitava odottaa hyötyvänsä muiden EU-maiden vaatimuksia vastaavista demokratia- ja oikeusnormeista. Näitä takeita ei noudateta Saksassa, mikä johtuu pääasiassa siitä, että Saksa on yksipuolisesti kumonnut Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaiset kansainväliset sopimusvelvoitteensa.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija totesi, että vastauksessaan hänen kanteluunsa komissio kehotti häntä kääntymään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen puoleen. Kantelijan aikomuksena oli tehdä niin, mutta hän katsoi silti, että myös Saksa oli rikkonut EU:n perustamissopimusta, jonka noudattamisesta komissio, ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, on vastuussa.

Kantelija väitti tiivistetysti, että vastatessaan hänen 23. tammikuuta 2005 tekemäänsä kanteluun komissio ei käsitellyt kysymystä siitä, oliko Saksa väitetysti rikkonut Euroopan unionista tehtyä sopimusta.

KYSYMYS

Komission lausunto

Komissio esitti 18 päivänä heinäkuuta 2005 antamassaan lausunnossa lyhyesti seuraavat huomautukset:

Komissiolle 23 päivänä tammikuuta 2005 tekemässään kantelussa kantelija tuomitsi Saksan liittotasavallan perustuslakituomioistuimen päätöksen, jossa kantelijan mukaan katsottiin, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset eivät sido sitä. Näin ollen kantelija väitti, että Saksa ei noudata perusoikeuksia. että se olisi erotettava Euroopan neuvostosta; ja että siihen olisi kohdistettava asianmukaisia seuraamuksia.

Todettuaan, että komissiolla ei ole toimivaltaa ryhtyä toimiin asiassa, joka liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten väitettyyn noudattamatta jättämiseen, asiasta vastaava komission yksikkö lähetti kantelijalle asiaa koskevan vastauksen 1. maaliskuuta 2005.

Vastauksena kantelijan oikeusasiamiehelle asiasta tekemään kanteluun on huomattava, että kantelijan Saksaa vastaan tekemässä kantelussa ei ollut seikkoja, jotka olisivat edellyttäneet komissiota ryhtymään toimiin. Komissiolla on tällainen toimivalta vain, jos yhteisön oikeuden mukaisia perusoikeuksia rikotaan. Kantelija ei kuitenkaan vedonnut komissiolle tekemässään kantelussa yhteisön oikeudessa suojatun perusoikeuden konkreettiseen loukkaamiseen. Hänen väitteissään ei myöskään osoitettu, että olisi olemassa selvä vaara perusoikeuksien vakavasta loukkaamisesta tai tällaisten oikeuksien vakavasta ja jatkuvasta loukkaamisesta, joka voisi edellyttää jonkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklassa määrätyn menettelyn soveltamista.

Kantelijan huomautukset

Huomautuksissaan ja lisätiedoissaan kantelija esitti tiivistetysti seuraavat huomautukset:

Mitä tulee komission väitteeseen, jonka mukaan perusoikeuksien vakavan loukkaamisen tai vakavan ja jatkuvan loukkaamisen vaaraa ei ollut, kantelija huomautti, että hän väitti komissiolle tekemässään kantelussa muodollisin perustein, että Saksan liittotasavallan perustuslakituomioistuimen päätös muodostaa merkittävän uhan perusoikeuksille, mikä oli hyväksyttävä peruste tutkittavaksi ottamiselle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Se, että hän oli huomautustensa esittämishetkellä saattanut asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, ei kuitenkaan vapauta komissiota sen toimintavelvollisuudesta, koska komissio harjoittaa valvontaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen harjoittamaa valvontaa alemmalla tasolla ja olisi tehokkaampi toimissaan. Kantelija pyysi komissiota määräämään Saksalle EU:n pakotteita, jotka eivät ole samoja kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määräämät pakotteet. Kantelijan ei olisi tarvinnut valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, jos komissio olisi tehnyt työnsä asianmukaisesti.

Kantelija viittasi huomautuksissaan useisiin esimerkkeihin siitä, että Saksa on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimusta, kuten rangaistusmääräykseen, jolla loukataan oikeutta julkiseen kuulemiseen, ja siihen, että rikosasioita koskevat menettelysäännöt ovat kohtuuttoman monimutkaisia, mikä on muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan d alakohdan vastaista, koska vastaajan on kutsuttava omat todistajansa. Kantelija luonnehti rikkomuksia, joihin hän viittasi, niin kutsutun alhaisen tason väärinkäyttömallin (1) perusteella, mikä tarkoittaa, että rikkomukset tapahtuvat pääasiassa alhaisella tasolla, jossa ne jäävät suurelta osin huomaamatta. Perinteiset järjestöt, kuten Amnesty International ., eivät havaitse näitä hienovaraisia tapoja rikkoa ihmisoikeuksia. Havainnollistaakseen asiaansa kantelija viittasi "elävään tapaukseen", joka koski pankin väitettyä laiminlyöntiä maksaa koko lainasumma. Tässä tapauksessa kantajalta evättiin oikeus sananvapauteen. oikeus kuulla todistajia; ja oikeus oikeudelliseen edustukseen. Viimeksi mainittu oikeus evättiin 1930-luvulla voimaan tulleiden natsilakien perusteella juutalaisten pitämiseksi poissa juristin ammatista. Kantelijan mukaan näitä natsilakeja ei koskaan kumottu, vaikka ne rikkovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohtaa.

Koska komissio näytti hyväksyvän vastuun jatkuvien perusoikeuksien loukkausten perusteella, kantelija pohti, mitä komissio tekee varmistaakseen, että vaadittuja perusoikeusnormeja noudatetaan, ja millaisia säännöllisiä tai ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia se tekee tältä osin.

PÄÄTÖS

1 Väite, jonka mukaan Saksa ei ole puuttunut EU-sopimuksen rikkomiseen

1.1 Kantelu koskee komission väitettyä puutteellista vastausta kantelijan 23. tammikuuta 2005 Saksaa vastaan tekemään kanteluun. Kantelija teki komissiolle kantelun Saksaa vastaan väitteestä, jonka mukaan Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin oli 14 päivänä lokakuuta 2004 päättänyt, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset eivät sido sitä. Kantelija väitti komissiolle tekemässään kantelussa, että Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätös rikkoo räikeästi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä eurooppalaista yleissopimusta, jäljempänä ’Euroopan ihmisoikeussopimus’, ja erityisesti sen 46 artiklaa, jossa todetaan, että korkeat sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan tuomioistuimen lopullista tuomiota kaikissa tapauksissa, joiden osapuolia ne ovat. Rikkomalla Euroopan ihmisoikeussopimusta Saksa on rikkonut myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohtaa, jossa määrätään, että unioni kunnioittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattuja perusoikeuksia. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija totesi, että vastauksessaan hänen kanteluunsa komissio kehotti häntä kääntymään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen puoleen. Kantelijan aikomuksena oli tehdä niin, mutta hän katsoi silti, että myös Saksa oli rikkonut EU:n perustamissopimusta, jonka noudattamisesta komissio, ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, on vastuussa. Kantelija väitti tiivistetysti, että vastatessaan hänen 23. tammikuuta 2005 tekemäänsä kanteluun komissio ei käsitellyt kysymystä siitä, oliko Saksa väitetysti rikkonut Euroopan unionista tehtyä sopimusta.

1.2 Komissio väitti, että kantelijan Saksaa vastaan tekemässä kantelussa ei ollut seikkoja, jotka olisivat edellyttäneet sen ryhtymistä toimenpiteisiin. Komissiolla on tällainen toimivalta ainoastaan silloin, kun yhteisön oikeudessa suojattuja perusoikeuksia loukataan. Kantelija ei kuitenkaan vedonnut komissiolle tekemässään kantelussa tiettyyn perusoikeuden loukkaukseen. Hänen väitteissään ei myöskään osoitettu, että olisi olemassa selvä vaara perusoikeuksien vakavasta loukkaamisesta tai tällaisten oikeuksien vakavasta ja jatkuvasta loukkaamisesta, joka voisi edellyttää jonkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn soveltamista.

1.3 Kantelijan komission lausunnosta esittämien huomautusten mukaan hän esitti komissiolle tekemässään kantelussa muodollisia perusteluja, joiden mukaan Saksan liittotasavallan perustuslakituomioistuimen päätös muodostaa merkittävän uhan perusoikeuksille. Se, että hän oli huomautustensa esittämishetkellä saattanut asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, ei kuitenkaan vapauttanut komissiota sen toimintavelvollisuudesta. Kantelija viittasi erityistapaukseen tukeakseen näkemystään, jonka mukaan Saksa loukkasi ihmisoikeuksia, erityisesti oikeutta julkiseen kuulemiseen. oikeus sananvapauteen; oikeus kuulla todistajia; ja oikeus oikeudelliseen edustukseen. Kantelijan mukaan viimeksi mainittu oikeus evättiin 1930-luvulla käyttöön otettujen natsilakien perusteella juutalaisten pitämiseksi poissa oikeusalan ammateista. Kantelijan mukaan näitä natsilakeja ei koskaan kumottu, vaikka ne rikkovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohtaa. Koska komissio näytti hyväksyvän vastuun jatkuvien perusoikeuksien loukkausten perusteella, kantelija pohti, mitä komissio tekee varmistaakseen, että vaadittuja perusoikeusnormeja noudatetaan, ja millaisia säännöllisiä tai ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia se tekee tältä osin.

1.4 Oikeusasiamies toteaa komission lausunnon liitteenä olevasta asiakirjasta, että kantelijalle 1. maaliskuuta 2005 antamansa vastauksen jälkeen se lähetti kantelijalle 12. toukokuuta 2005 uuden kirjeen, jossa se selitti kantaansa yksityiskohtaisemmin ja johon oli liitetty "Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklasta. Unionin perustana olevien arvojen kunnioittaminen ja edistäminen" (komission tiedonanto)(2). Komissio selitti 12. toukokuuta 2005 päivätyssä kirjeessään muun muassa, että sillä "ei ole Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaista yleistä toimivaltaa perusoikeuksien alalla ja että se voi puuttua asiaan vain, jos perusoikeuksia rikotaan yhteisön lainsäädännön soveltamisen alalla". Komissio totesi lisäksi, että kantelijan Saksaa vastaan tekemän kantelun perusteella se ei voinut todeta yhteisön oikeuden rikkomista. Valituksen tekijän mainitsemat oletetut perusoikeuksien loukkaukset eivät muodostaneet selvää vaaraa siitä, että Saksa loukkaisi vakavasti vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita, eivätkä ne merkinneet sitä, että Saksa loukkaisi vakavasti ja jatkuvasti edellä mainittuja periaatteita. Komissio päätti kirjeensä selittämällä, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan soveltaminen ei näin ollen ollut mahdollista.

1.5 Oikeusasiamies panee merkille komission väitteen, jonka mukaan se voi puuttua vain yhteisön lainsäädännön soveltamiseen liittyviin perusoikeusloukkauksiin. Oikeusasiamies muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaan komissiolla on valtuudet pyytää neuvostoa toteamaan, että on olemassa joko selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti tai jatkuvasti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, mukaan lukien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen. Näin ollen ja toisin kuin komissio väittää, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan soveltaminen ei näyttäisi edellyttävän, että 6 artiklan 1 kohdassa mainittujen periaatteiden loukkaaminen liittyisi yhteisön oikeuden soveltamiseen. Oikeusasiamies ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi jatkaa tämän kysymyksen käsittelyä, koska kantelija ei näytä missään tapauksessa esittäneen näyttöä selvästä vaarasta, että Saksa loukkaisi vakavasti tai jatkuvasti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita.

1.6 Oikeusasiamies toteaa, että kantelija väitti komissiolle tekemässään kantelussa, että Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätös oli merkittävä uhka perusoikeuksille. Kantelija viittasi päätöksen kohtaan, jossa todetaan, että "koska Euroopan ihmisoikeussopimus on perustuslain tasoa heikompi yleinen laki, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole toiminnallisesti ylemmän oikeusasteen tuomioistuin sopimusvaltioiden tuomioistuimiin nähden. Tästä syystä Euroopan ihmisoikeussopimuksen päätökset eivät voisi sitoa kansallisia tuomioistuimia Euroopan ihmisoikeussopimusta tulkittaessa eivätkä kansallisia perusoikeuksia tulkittaessa." Kantelija väitti komissiolle tekemässään kantelussa, että Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätös tarkoittaa, että saksalaiset tuomioistuimet voivat valita, noudattavatko ne Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä, mikä hänen mielestään rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen 46 artiklaa, jonka mukaan korkeat sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan tuomioistuimen lopullista tuomiota kaikissa tapauksissa, joissa ne ovat asianosaisia. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa sovelletaan jäsenvaltion vakaviin perusoikeuksien loukkauksiin tai vakavien loukkausten vaaraan eikä kysymykseen siitä, miten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä olisi sovellettava kyseisessä jäsenvaltiossa suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisten tuomioistuinten päätöksiin. Oikeusasiamiehen mielestä edellä esitetty ei näin ollen riitä osoittamaan, että on olemassa selvä vaara, että Saksa loukkaa vakavasti jotakin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa mainituista periaatteista.

1.7 Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että kantelija viittasi komissiolle osoittamassaan kantelussa Internetissä saatavilla olevaan asiakirjaan "The Silence of the LLAMs", jonka tarkoituksena on osoittaa, että "Saksassa todellakin tehdään merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia jokapäiväisessä käytännössä". Näihin väitettyihin ihmisoikeusloukkauksiin viitattiin täsmällisemmin kantelijan huomautuksissa komission lausunnosta tässä tapauksessa. Ei ole selvää, onko kantelija kääntynyt suoraan komission puoleen ja esittänyt nimenomaisen kuvauksen väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista. Koska oikeusasiamiehen velvollisuutena on tutkia komission päätös, joka perustui kantelijan sille toimittamiin tietoihin, oikeusasiamies ei voi ottaa analyysissään huomioon väitettyjä ihmisoikeusloukkauksia tietämättä, oliko ne saatettu komission suoraan tietoon, kun se teki asiaa koskevan päätöksensä.

1.8 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies pitää kohtuullisena vastausta, jonka komissio antoi kantelijan Saksaa vastaan 23. tammikuuta 2005 tekemään kanteluun. Oikeusasiamies ei näin ollen havaitse komissiossa hallinnollista epäkohtaa tässä asiassa.

1.9 Mitä tulee kantelijan kysymykseen siitä, mitä komissio tekee varmistaakseen, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla suojeltuja perusoikeuksia noudatetaan, oikeusasiamies toteaa, että asiaa koskevat tiedot annetaan komission tiedonannossa, jossa viitataan riippumattomien asiantuntijoiden verkostoon (3). Lisätietoja asiasta oikeusasiamies pyytää kantelijaa kääntymään suoraan komission puoleen.

2 Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että komissiossa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Kantelijan mukaan "[LLAM] koostuu kokonaispaketista yksilöön ja hänen perheeseensä kohdistuvia väärinkäytöksiä, joihin hallinnon, oikeuden ja teollisuuden ulkopuoliset rakenteet ovat syyllistyneet. Täydelliseen toiminnassa olevaan LLAM-malliin sisältyy näin ollen kolmikantainen yhteistyö, joka on helppo järjestää kuntatasolla. Se hyökkää käyttäen keskeisiä sosiologisia parametreja, jotka tuottavat täysin tuhoisia tuloksia ja johtavat hyvin usein uhrin itsemurhaan.

(2) KOM(2003) 606 lopullinen, saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: http://eur-lex.europa.eu/en/com/cnc/2003/com2003_0606en01.pdf

(3) Kuten komission tiedonannossa todetaan, lisätietoja on saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: http://www.europa.eu/comm/justice_home/cfr_cdf/index_en.htm