Strasbourg, 18. lokakuuta 2005

Hyvä jäsen B.

Teitte 6. syyskuuta 2004 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan unionin kansalaisyhteiskunnalle ja julkisille SECTOR-elimille osoitetusta ehdotuspyynnöstä "Laajentuminen 2004", viitenumero: APESC 2004/EU-2.

Lähetitte minulle 30. syyskuuta 2004 jäljennöksen ehdotuksesta, jonka olitte toimittanut komissiolle.

Toimitin kantelun 11. lokakuuta 2004 Euroopan komission puheenjohtajalle.

Esititte 22. marraskuuta 2004 lisäväitteen. Pyysin 13. joulukuuta 2004 komissiota vastaamaan tähän lisäväitteeseen kanteluanne koskevassa lausunnossaan. Ilmoitin asiasta teille samana päivänä.

Komissio antoi lausuntonsa 23. helmikuuta 2005. Toimitin sen Teille 29. maaliskuuta 2005 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

Pahoittelen sitä, kuinka kauan näiden tutkimusten suorittaminen on kestänyt.

KILPAILUKYKY

Kantelija, joka on Tšekissä asuva Saksan kansalainen, kuuluu paikalliseen televisio- ja elokuvatuottajien, toimittajien, käsikirjoittajien, animaattoreiden, tietokoneohjelmoijien ja tietotekniikan asiantuntijoiden ryhmään. Hän oli pyytänyt komissiolta tietoja mahdollisuudesta esittää ehdotus vastauksena vuoden 2004 laajentumista koskevaan ehdotuspyyntöön, joka on suunnattu Euroopan unionin kansalaisyhteiskunnalle ja julkisille SECTOR-elimille, viitenumero: APESC 2004/EU-2. Ehdotuspyynnön yleisenä tavoitteena oli levittää tietoa suurelle yleisölle ja lisätä tietoisuutta seuraavista asioista:

1. kymmenen uuden jäsenvaltion Euroopan unioniin liittymisen vaikutukset ja seuraukset,
2. Bulgarian ja Romanian kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa esille tulevat kysymykset sekä Turkin ja Kroatian ehdokkuudet,
3. laajentumisen vaikutukset EU:n ulkosuhteisiin muiden Euroopan maiden ja Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Laajentumisasioiden pääosasto ilmoitti kantelijalle, että oli pitkäaikainen hallinnollinen käytäntö jättää voittoa tavoittelevat yhteisöt tämänkaltaisen ohjelman ulkopuolelle, ja ”[i] siltä osin kuin on kyse eurooppalaisesta veronmaksajasta saatavista resursseista, ei vaikuta asianmukaiselta tukea muiden yritysten kanssa kilpailevia yksityisiä yrityksiä. Päinvastoin, olisi vapaan kilpailun vastaista myöntää tukia (yksityisille) yksityisille yrityksille syrjimällä muita markkinoilla.

Myöhemmissä komissiolle toimittamissaan tiedonannoissa kantelija kiisti edellä mainitut menettelytavat ja väitteet. Hän ei saanut vastauksia.

Kantelija teki 6. syyskuuta 2004 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle. Hän väitti, että laajentumisasioiden pääosaston mainitsema hallintokäytäntö oli vapaan kilpailun vastainen ja että se itse asiassa rikkoi ehdotuspyynnössä mainittuja kirjallisia tavoitteita sulkemalla pois yksityisten toimijoiden tärkeän ja merkityksellisen asiantuntemuksen. Näin ollen hän katsoi, että a) laajentumisasioiden pääosasto oli virheellisesti päättänyt jättää hänen ryhmänsä ehdotuspyynnön ulkopuolelle ja b) että "hallinnollinen käytäntö", jonka mukaan voittoa tavoittelevat yksiköt jätetään tämänkaltaisten ehdotuspyyntöjen ulkopuolelle, oli virheellinen.

Ehdotusten jättämisen määräaika oli 30. syyskuuta 2004. Toivoen, että komissio muuttaisi näkemystään asiasta, kantelija toimitti ehdotuksen komissiolle 25. syyskuuta 2004 ja jäljennöksen siitä oikeusasiamiehelle 30. syyskuuta 2004.

Kantelija esitti 22 päivänä marraskuuta 2004 lisäväitteen, jonka mukaan komissio ei ollut ilmoittanut vastaanottaneensa hänen ryhmänsä ehdotusta eikä muutenkaan vastannut siihen. Oikeusasiamies päätti pyytää komissiota vastaamaan tähän lisäväitteeseen kantelua koskevassa lausunnossaan.

Näin ollen kantelijan esittämät väitteet olivat seuraavat:

1. Laajentumisasioiden pääosasto oli virheellisesti päättänyt sulkea ryhmänsä edellä mainitun ehdotuspyynnön ulkopuolelle.
2. "Hallinnollinen käytäntö", jonka mukaan voittoa tavoittelevat yksiköt jätetään tämänkaltaisten ehdotuspyyntöjen ulkopuolelle, oli virheellinen.
3. Komissio ei ollut ilmoittanut ryhmänsä ehdotuksen vastaanottamisesta eikä muutenkaan vastannut siihen.

Kantelija väitti, että hänen ryhmänsä ehdotus olisi otettava huomioon ehdotuspyynnössä.

KYSYMYS

Komission lausunto

Lausunnossaan komissio esitti seuraavat huomautukset:

Ensimmäinen väite

Kantelijan ehdotus hylättiin seuraavista syistä:

1. ehdotusta ei ollut toimitettu pakollisella hakulomakkeella;
2. ehdotuksen asiakirjoja ei ollut allekirjoitettu;
3. kantelijan ryhmä oli voittoa tavoitteleva yksikkö (kehotuksessa todettiin nimenomaisesti, että hakijan olisi oltava voittoa tavoittelematon, III osan 7 kohdan kolmas luetelmakohta);
4. ehdotuksen mukana toimitetut asiakirjat eivät sisältäneet vaadittuja tietoja;
5. Ehdotuksesta ei käynyt selvästi ilmi, että tukea todella haettiin. Sen sijaan toimitetuissa asiakirjoissa esitettiin useita huomautuksia siitä, miten ehdotuspyynnössä kuvatut tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Toinen väite

Kantelijan toisen väitteen osalta komissio selitti, että voittoa tavoittelevien yksiköiden jättäminen ehdotuspyynnön ulkopuolelle ei ollut kysymys "hallinnollisesta käytännöstä". Voittoa tavoittelevien yksiköiden poissulkemista koskeva päätös perustui pikemminkin useisiin erityisiin näkökohtiin. Ensinnäkin unionin taloudellinen tuki ei saa johtaa siihen, että unionin tuen saajat realisoivat voittoa. Voiton toteutumisen riski oli suurempi voittoa tavoittelevissa yksityisissä yhteisöissä kuin kansalaisyhteiskunnan jäsenissä. Toiseksi kansalaisyhteiskunnalla on kerrannaisvaikutus, jota pidettiin hyödyllisenä kyseisen ohjelman kannalta. Kolmanneksi yleistä etua ajavien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden jakamien EU:n laajentumista koskevien tietojen voidaan odottaa olevan kansalaisten kannalta uskottavampia kuin voittoa tavoittelevien yhteisöjen jakamien tietojen.

Komissio selitti, että sen yksiköissä oli kuultu laajasti ehdotuspyynnön sisältöä.

Komissio huomautti lisäksi, että tämä pyyntö oli vasta johtanut tähän väitteeseen. Ehdotuspyyntö kattoi kaikki 25 jäsenvaltiota, ja ehdotuksia oli jätetty 576. Aiemmissa, vuosina 2002 ja 2003 esitetyissä pyynnöissä, joissa oli käytetty samoja tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, ei ollut tehty yhtään kantelua.

Kolmas väite

Komissio totesi, että vastaanotettujen hakemusten suuren määrän (576) vuoksi se oli päättänyt olla lähettämättä vastaanottoilmoituksia.

Kantelijan huomautukset

Huomautuksissaan kantelija pysytti väitteensä ja ilmaisi olevansa vahvasti eri mieltä komission esittämistä kolmesta syystä, joiden vuoksi voittoa tavoittelevat yksiköt jätettiin ehdotuspyynnön ulkopuolelle.

Kolmannen väitteensä osalta kantelija kysyi, miten oli mahdollista, että 576 hakijalle, "jotka ovat työskennelleet kuukausia ehdotustensa parissa", ei näytetty vastaanottotodistusta.

PÄÄTÖS

1 Väitetty perusteeton poissulkeminen puhelusta

1.1 Kantelija, joka on Tšekissä asuva Saksan kansalainen, kuuluu paikalliseen televisio- ja elokuvatuottajien, toimittajien, käsikirjoittajien, animaattoreiden, tietokoneohjelmoijien ja tietotekniikan asiantuntijoiden ryhmään. Hän oli pyytänyt komissiolta tietoja mahdollisuudesta esittää ehdotus vastauksena vuoden 2004 laajentumista koskevaan ehdotuspyyntöön, joka on suunnattu Euroopan unionin kansalaisyhteiskunnalle ja julkisille SECTOR-elimille, viitenumero: APESC 2004/EU-2. Ehdotuspyynnön yleisenä tavoitteena oli levittää tietoa suurelle yleisölle ja lisätä tietoisuutta seuraavista asioista: a) kymmenen uuden jäsenvaltion Euroopan unioniin liittymisen vaikutukset ja seuraukset, b) Bulgarian ja Romanian kanssa käytävien liittymisneuvottelujen sekä Turkin ja Kroatian ehdokkuuksien tuloksena esille tulevat kysymykset, c) laajentumisen vaikutukset EU:n ulkosuhteisiin muiden Euroopan maiden ja Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Vastauksena komission laajentumisasioiden pääosastolle lähetettyyn sähköpostiviestiin kantelijalle oli ilmoitettu, että oli pitkäaikainen hallinnollinen käytäntö sulkea voittoa tavoittelevat yhteisöt tämäntyyppisen ohjelman ulkopuolelle ja että hänen ryhmänsä ei näin ollen täyttäisi tukikelpoisuusperusteita. Kantelija kirjoitti 6. syyskuuta 2004 Euroopan oikeusasiamiehelle ja väitti, että laajentumisasioiden pääosaston mainitsema hallintokäytäntö oli vapaan kilpailun vastainen ja että se itse asiassa rikkoi ehdotuspyynnössä mainittuja kirjallisia tavoitteita sulkemalla pois yksityisten toimijoiden tärkeän ja merkityksellisen asiantuntemuksen. Kantelija esitti kuitenkin 25 päivänä syyskuuta 2004 komissiolle ehdotuksen toivoen, että komissio muuttaisi kantaansa asiasta.

1.2 Kantelija väitti, että komission laajentumisasioiden pääosasto oli virheellisesti päättänyt sulkea hänen ryhmänsä edellä mainitun ehdotuspyynnön ulkopuolelle.

1.3 Komissio totesi lausunnossaan, että kantelijan ehdotus oli hylätty seuraavista syistä:

1. ehdotusta ei ollut toimitettu pakollisella hakulomakkeella;
2. ehdotuksen asiakirjoja ei ollut allekirjoitettu;
3. kantelijan ryhmä oli voittoa tavoitteleva yksikkö (kehotuksessa todettiin nimenomaisesti, että hakijan olisi oltava voittoa tavoittelematon, III osan 7 kohdan kolmas luetelmakohta);
4. ehdotuksen mukana toimitetut asiakirjat eivät sisältäneet vaadittuja tietoja;
5. Ehdotuksesta ei käynyt selvästi ilmi, että tukea todella haettiin. Sen sijaan toimitetuissa asiakirjoissa esitettiin useita huomautuksia siitä, miten ehdotuspyynnössä kuvatut tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

1.4 Kantelija ei huomautuksissaan kiistänyt näitä ryhmän ehdotuksen väitettyjä puutteita.

1.5 Oikeusasiamies on tutkinut huolellisesti asiaa koskevan ehdotuspyynnön. Oikeusasiamies katsoo siinä esitettyjen edellytysten ja komission mainitsemien tosiseikkojen perusteella, että komission päätös jättää ehdotus tutkimatta vaikuttaa perustellulta. Näin ollen tässä asiassa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

1.6 Tämän havainnon perusteella oikeusasiamies ei pidä tarpeellisena tutkia kantelijan väitettä, jonka mukaan hänen ryhmänsä ehdotusta olisi pidettävä hyväksyttävänä ehdotuspyynnössä.

2 Väitetysti virheellinen päätös voittoa tavoittelevien yhteisöjen poissulkemisesta

2.1 Kantelija väitti, että "hallinnollinen käytäntö", jonka mukaan voittoa tavoittelevat yksiköt jätetään tämänkaltaisten ehdotuspyyntöjen ulkopuolelle, oli virheellinen.

2.2 Komissio selitti, että voittoa tavoittelevien yksiköiden jättäminen ehdotuspyynnön ulkopuolelle ei ollut "hallinnollisen käytännön" kysymys. Voittoa tavoittelevien yksiköiden poissulkemista koskeva päätös perustui pikemminkin useisiin erityisiin näkökohtiin. Ensinnäkin unionin taloudellinen tuki ei saa johtaa siihen, että unionin tuen saajat realisoivat voittoa. Voiton toteutumisen riski oli suurempi voittoa tavoittelevissa yksityisissä yhteisöissä kuin kansalaisyhteiskunnan jäsenissä. Toiseksi kansalaisyhteiskunnalla on kerrannaisvaikutus, jota pidettiin hyödyllisenä kyseisen ohjelman kannalta. Kolmanneksi yleistä etua ajavien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden jakama tieto EU:n laajentumisesta on kansalaisille uskottavampaa kuin voittoa tavoittelevien yhteisöjen jakama tieto.

2.3 Huomautuksissaan kantelija pysytti väitteensä ja ilmaisi olevansa vahvasti eri mieltä komission kolmesta syystä, joiden vuoksi voittoa tavoittelevat yksiköt jätettiin ehdotuspyynnön ulkopuolelle.

2.4 Euroopan unionin toimielimillä on laaja harkintavalta, kun ne määrittelevät valintaperusteita ja muita ehtoja ehdotuspyynnöissä. Oikeusasiamies voi kuitenkin tutkia, ovatko toimielimet toimineet tämän harkintavallan rajoissa.

2.5 Mitä tulee komission ensimmäiseen näkökohtaan - eli siihen, että voittoa tavoittelevien yhteisöjen voittojen riski olisi suurempi - oikeusasiamies huomauttaa ensinnäkin, että komissiolla oli oikeus päättää, että ohjelma ei saisi johtaa siihen, että EU:n varojen saajat saavat voittoa. Tämä tavoite olisi kuitenkin oletettavasti voitu saavuttaa myös nimenomaisella ehdolla asianomaisissa avustussopimuksissa. Komission huolenaihe näyttää näin ollen perustuvan olettamaan, jonka mukaan voittoa tavoittelevat yhteisöt noudattaisivat avustussopimuksen ehtoja epätodennäköisemmin kuin kansalaisyhteiskunnan toimijat. Oikeusasiamies on epävarma siitä, olisiko tällainen olettama tosiasiallisesti perusteltu. Kun otetaan huomioon jäljempänä 2.6 kohdassa esitetty toteamus, oikeusasiamies ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi tutkia tarkemmin tätä kysymystä käsiteltävässä asiassa.

2.6 Komission esittämät toinen ja kolmas näkökohta koskevat lähinnä etuja, joita ohjelman keskittäminen yleisen edun hyväksi toimiviin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin todennäköisesti tuo. Mainittuja etuja ovat yhtäältä kansalaisyhteiskunnan kerrannaisvaikutukset ja toisaalta odotukset siitä, että kansalaisyhteiskunnan toimijat pitävät tietoja uskottavampina kuin voittoa tavoittelevat yhteisöt. Ei vaikuta kohtuuttomalta, että komissio katsoo, että nämä edut voitaisiin parhaiten saavuttaa keskittymällä kansalaisyhteiskunnan toimijoihin. Oikeusasiamiehen mukaan kantelija ei näin ollen ole osoittanut, että komissio olisi ylittänyt harkintavaltansa rajat päättäessään jättää voittoa tavoittelevat yksiköt tämän pyynnön ulkopuolelle. Näin ollen tässä asiassa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

3 Väitetty vastaanottoilmoituksen puuttuminen

3 .1 Kantelija väitti, että komissio ei ollut ilmoittanut vastaanottaneensa hänen ryhmänsä ehdotusta tai muuten vastannut siihen.

3.2 Komissio totesi lausunnossaan, että vastaanotettujen hakemusten suuren määrän (576) vuoksi se oli päättänyt olla lähettämättä vastaanottoilmoituksia.

3.3 Kantelija kysyi huomautuksissaan, miten on mahdollista, että 576 hakijalle ei näytetty vastaanottotodistusta.

3.4 Komission lausunnosta käy ilmi, että se on ymmärtänyt kantelijan väitteen koskevan lähinnä vastaanottoilmoituksen puuttumista. Kantelijan huomautukset näyttivät vahvistavan tämän väitteen ymmärtämisen, minkä vuoksi sitä on tarkasteltu sen mukaisesti.

3.5 Hyvän hallintokäytännön mukaan vastauksen edellyttävien kirjallisten tiedonantojen vastaanottamisesta olisi annettava kuittaus, ellei merkittävää vastausta voida antaa lyhyessä ajassa (1). Käsiteltävänä olevassa asiassa kantelija ei ollut kyseisen väitteen esittämishetkellä saanut vastaanottotodistusta eikä aineellista vastausta. Komissio selitti, että ehdotuspyynnön perusteella jätettyjen ehdotusten suuren määrän vuoksi se oli päätellyt, että vastaanottoilmoitusta ei pitäisi lähettää. Ottaen huomioon tekniset mahdollisuudet valmistella vastauksia suureen määrään ehdotuksia oikeusasiamies ei kuitenkaan katso, että tässä tapauksessa esitettyjen ehdotusten määrä voisi kohtuudella oikeuttaa komission päätöksen olla lähettämättä vastaanottoilmoitusta. Vastaanottoilmoituksen toimittamatta jättäminen oli näin ollen hallinnollinen epäkohta, ja oikeusasiamies esittää kriittisen huomautuksen jäljempänä.

4 Päätelmä

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella on tarpeen esittää seuraava kriittinen huomautus:

Hyvän hallintokäytännön mukaan vastauksen edellyttävien kirjallisten ilmoitusten vastaanottaminen olisi vahvistettava, paitsi jos asiasisältöön voidaan vastata lyhyessä ajassa. Käsiteltävänä olevassa asiassa kantelija ei ollut kyseisen väitteen esittämishetkellä saanut vastaanottotodistusta eikä aineellista vastausta. Komissio selitti, että ehdotuspyynnön perusteella jätettyjen ehdotusten suuren määrän vuoksi se oli päätellyt, että vastaanottoilmoitusta ei pitäisi lähettää. Ottaen huomioon tekniset mahdollisuudet valmistella vastauksia suureen määrään ehdotuksia oikeusasiamies ei kuitenkaan katso, että tässä tapauksessa esitettyjen ehdotusten määrä voisi kohtuudella oikeuttaa komission päätöksen olla lähettämättä vastaanottoilmoitusta. Vastaanottoilmoituksen toimittamatta jättäminen oli näin ollen hallinnollinen epäkohta.

Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Ks. Euroopan oikeusasiamiehen ehdottamien ja Euroopan parlamentin hyväksymien eurooppalaisten hyvän hallintotavan sääntöjen 14 artikla (http://www.ombudsman.europa.eu/code/en/default.htm).