Strasbourg, 6. lokakuuta 2005

Hyvä herra G.

Teitte 7. heinäkuuta 2004 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan komissiota vastaan avoimen kilpailun väitetystä viivästymisestä ja sen tietyistä seurauksista.

Koska oikeusasiamies sai useita samankaltaisia kanteluita, jotka koskivat useita kilpailuja (KOM/A/1/02, KOM/A/2/02, KOM/A/3/02 ja KOM/A/9/01), hän päätti aloittaa asiaa koskevan yhteisen tutkimuksen.

Toimitin kantelunne 27. heinäkuuta 2004 komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti lausuntonsa 17. joulukuuta 2004, ja toimitin sen Teille ja pyysin Teitä esittämään halutessaan huomautuksia. Teiltä ei ole näköjään saatu huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat ovat tiivistetysti seuraavat:

Kyseiset kilpailut käynnistettiin vuosina 2001 ja 2002, ja kilpailuilmoituksissa ilmoitettiin, että ne saataisiin päätökseen noin vuoden kuluessa ja että varallaololuettelot päättyisivät vuoden 2003 lopussa. Suurin osa kilpailuista kesti kuitenkin paljon kauemmin. Esimerkiksi kilpailun KOM/A/3/02 läpäisseistä hakijoista ilmoitettiin lopullisesti 21.4.2004 päivätyllä kirjeellä. Kilpailujen viivästyminen johti siihen, että monet kilpailun läpäisseet hakijat otettiin palvelukseen 1. toukokuuta 2004 voimaan tulleiden uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädettyjen siirtymätoimenpiteiden huomattavasti epäedullisempien ehtojen mukaisesti.

Alkuperäisissä kilpailuilmoituksissa oli seuraava ilmoitus, jossa ilmoitettiin, että kilpailun läpäisseihin hakijoihin saatetaan soveltaa uusia henkilöstösääntöjä:

"Komissio on virallisesti toimittanut neuvostolle ehdotuksen henkilöstösääntöjen muuttamisesta. Ehdotus sisältää muun muassa uuden urajärjestelmän. Tämän kilpailun läpäisseille hakijoille voitaisiin näin ollen tarjota virkaa uusien henkilöstösääntöjen perusteella, jos neuvosto on hyväksynyt ne."

Muistiosta ei kuitenkaan ilmennyt, että ennen uusien henkilöstösääntöjen ja niiden liitteen XIII voimaantuloa ja sen jälkeen palvelukseen otettujen henkilöiden palkkaluokituksessa ja uranäkymissä olisi suuria eroja. Tämä ei ole kohtuullisten odotusten periaatteen mukaista. Liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädettyjen siirtymätoimenpiteiden soveltaminen on lisäksi henkilöstösääntöjen 31 artiklan 1 kohdan vastaista.

Muistio oli lisäksi virheellinen, koska uusia henkilöstösääntöjä ei itse asiassa sovellettu kyseisiin kilpailuihin, vaan niihin sovellettiin liitteessä olevaa poikkeuslauseketta. Muistiossa olisi pitänyt selittää, että kilpailun läpäisseitä hakijoita ei ollut tarkoitus ottaa palvelukseen uusien henkilöstösääntöjen vaan liitteessä olevan erityislausekkeen perusteella.

Ehdokkaille ei missään vaiheessa ilmoitettu liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa esitettyjen siirtymätoimenpiteiden suuresta vaikutuksesta niihin, jotka on otettu palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen. Ainoat toimitetut tiedot olivat kilpailun läpäisseille hakijoille osoitettu kirje, jossa ilmoitettiin heidän uusi palkkaluokkansa siirtymätoimenpiteiden mukaisesti. Kirjeissä ei ollut tietoja uusien palkkaluokkien ja kilpailuilmoituksissa ilmoitettujen palkkaluokkien välisestä tosiasiallisesta erosta. Näitä tietoja ei edes saatettu kilpailuja pyytäneiden komission yksiköiden tietoon. Jos tulevien henkilöstösääntöjen ehdot olivat epävarmat, komission ei olisi pitänyt käynnistää palvelukseenottomenettelyjä ennen kuin ehdot olivat selvät. Jos edellytykset tulivat komissiolle yllätyksenä kilpailujen aikana, komission olisi pitänyt ilmoittaa asiasta välittömästi kaikille hakijoille. Lisäksi kilpailun läpäisseille hakijoille annettiin väärää tietoa siitä, olisiko heidät mahdollista nimittää ennen 1.5.2004. Joidenkin sisäisten ehdokkaiden hakemukset kiirehtivät läpi ennen 1. toukokuuta 2004. Toisille annettiin eriäviä tietoja siitä, että kilpailun läpäisseiden hakijoiden luettelosta ei ollut nimityksiä ennen 1.5.2004. että ennen 1. toukokuuta 2004 voitiin ottaa palvelukseen vain tietyntyyppisiä sisäisiä hakijoita; tai että ennen 1. toukokuuta 2004 voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan ulkopuolisia hakijoita.

Lisäksi kaikki 25. heinäkuuta 2002 julkaistut kilpailut (KOM/A/1/02, KOM/A/2/02 ja KOM/A/3/02) saatiin päätökseen eri ajankohtina, mikä paransi joidenkin kilpailujen hakijoiden mahdollisuuksia tulla otetuiksi palvelukseen vanhojen henkilöstösääntöjen nojalla ja siirtyä sen jälkeen uusiin henkilöstösääntöihin huomattavasti korkeammilla palkkaluokilla kuin uusien henkilöstösääntöjen nojalla palvelukseen otetuille hakijoille tarjotut palkkaluokat. Tämä merkitsi myös sitä, että tietyt hakijat, jotka olivat läpäisseet A8-kilpailun, joka edellytti vain kolmivuotista korkeakoulututkintoa, otettiin palvelukseen ennen 1.5.2004 korkeammalla tasolla kuin A6/A7-kilpailun läpäisseet hakijat, jotka otettiin palvelukseen 1.5.2004 jälkeen. Kilpailujen viivästyminen teki tästä hakijoiden epätasa-arvoisesta kohtelusta entistä todennäköisempää. Voidaan kysyä, onko komissio viivyttänyt prosessia rekrytoidakseen henkilöitä pääasiassa uusien henkilöstösääntöjen nojalla. Tässä tapauksessa komission ei olisi pitänyt aloittaa palvelukseenottomenettelyjä ennen kuin uudet henkilöstösäännöt oli julkistettu.

Kilpailujen loppuunsaattamisen viivästyminen ja sen seurauksena siirtymätoimenpiteiden soveltaminen herättävät myös ikäsyrjintään liittyviä kysymyksiä. Suurin osa kyseisistä kilpailuista oli ensimmäisiä, jotka julkaistiin ikärajojen poistamisen jälkeen. Niihin osallistui näin ollen suuri määrä kokeneita ja kokeneita hakijoita, joille kilpailuilmoituksissa ilmoitetut alkuperäiset palkkaluokat soveltuivat. Nyt tarjotut nuoremmat arvosanat eivät sovellu näille hakijoille, mikä vahingoittaa peruuttamattomasti uranäkymiä.

Siirtymätoimenpiteiden soveltaminen syrjii niitä mahdollisia hakijoita, jotka jätettiin kyseisten kilpailujen ulkopuolelle ammattikokemuksen puutteen vuoksi. Nämä mahdolliset hakijat olisivat voineet osallistua uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaan 12 artiklaan sisältyvien uusien palkkaluokkien perusteella.

Asianomaiset ehdokkaat, joita ammattiliitot (Alliance confédérale des syndicats libres) tukivat, kirjoittivat 18. toukokuuta 2004 Kinnockille kirjeen, jossa selitettiin tilannetta ja pyydettiin korjaavia toimia. He eivät kuitenkaan saaneet vastausta.

Kaikille kanteluille on yhteistä se, että komissio on käsitellyt kyseisiä kilpailuja seuraavasti:

1. Kilpailujen loppuunsaattamisen kohtuuton viivästyminen;
2. avoimuuden puute, joka johtuu siitä, että hakijoille ei tiedoteta uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaan 12 artiklaan sisältyvien siirtymätoimenpiteiden vaikutuksista;
3. komission omat yksiköt eivät ole tietoisia siirtymätoimenpiteiden vaikutuksista;
4. kilpailun läpäisseille hakijoille annetaan vääriä tietoja siitä, olisiko nimitys mahdollista ennen 1. toukokuuta 2004;
5. Ennen 1. toukokuuta 2004 ja sen jälkeen palvelukseen otettujen kilpailun läpäisseiden hakijoiden erilainen kohtelu, mukaan lukien

5 a. ikäsyrjintä;

6. Syrjintä mahdollisia hakijoita kohtaan, jotka on suljettu pois kilpailuista työkokemuksen puutteen vuoksi: tällaiset hakijat olisivat voineet osallistua uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa tarkoitettujen uusien palkkaluokkien perusteella; ja
7. Kantelijoiden asiaa koskevaan yhteiseen ja henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon ei ole vastattu.

Yleisiä väitteitä ovat seuraavat:

1. Kaikki ennen 1 päivää toukokuuta 2004 julkaistujen luetteloiden läpäisseet hakijat olisi nimitettävä palkkaluokkiin, jotka vastaavat alkuperäisissä kilpailuilmoituksissa lähetettyjä palkkaluokkia, ja arviointikomitean olisi voitava ottaa huomioon pätevyys ja kokemus, jotta kaikkien läpäisseiden hakijoiden nimitystaso ja urakehitysnäkymät vastaavat toisiaan riippumatta siitä, onko heidät nimitetty ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vai sen jälkeen; ja
2. Käynnissä oleviin kilpailuihin osallistuville hakijoille, jotka on ilmoitettu käyttäen vanhaa palkkaluokkajärjestelmää, olisi tiedotettava kattavasti uusien henkilöstösääntöjen mukaisten siirtymätoimenpiteiden vaikutuksista.

KYSYMYS

Komission lausunto

Lausunnoissaan komissio esittää tiivistetysti seuraavat huomiot:

Taustaa

Toimielinten järjestämien palvelukseenottokilpailujen läpäisseet hakijat otettiin palvelukseen 30. huhtikuuta 2004 asti niiden säännösten mukaisesti, jotka olivat voimassa ennen uusien henkilöstösääntöjen voimaantuloa neuvoston asetukseen (EY) N:o 723/04 (1) tehdyillä muutoksilla. Tämä tarkoitti sitä, että kilpailun läpäisseet hakijat otettiin palvelukseen johonkin ura-alueista (jotka vastaavat perusvirkoja), joista kukin sisälsi yhden tai useamman palkkaluokan.

Ennen 30.4.2004 voimassa olleessa järjestelmässä palvelukseen tuloa koskeva luokittelu määriteltiin henkilöstösääntöjen 31 artiklan (luokittelu johonkin ura-alueen palkkaluokkaan) ja 32 artiklan (ylimääräinen palvelusaika) mukaisesti. Luokittelu liittyy sekä palkkaluokkaan (alempi tai ylempi ura-alue) että palkkatasoon (1, 2 tai 3).

Uudet henkilöstösäännöt muuttivat merkittävästi henkilöstön palvelukseenottoprosessia. Lineaarisen uraperiaatteen käyttöönoton myötä perusvirkojen käsitteeseen liittyvä palkkaluokkien käsite katosi. Kilpailut koskevat nyt tiettyjä palkkaluokkia, ja jäljellä on vain kysymys virkaiän pidentämisestä (enintään palkkataso 2).

Kun uudet henkilöstösäännöt tulivat voimaan 1. toukokuuta 2004, vanhan urarakenteen mukaisesti oli vielä laadittu merkittäviä varallaololuetteloita kilpailun läpäisseistä hakijoista. Neuvosto on laatinut uusien henkilöstösääntöjen liitteen XIII puitteissa siirtymäsäännökset, joissa määritellään liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa näiden varallaololuetteloon otettujen hakijoiden palvelukseenotto- ja luokittelumenettelyt uusien henkilöstösääntöjen voimaantulon jälkeen.

Yleiset väitteet Kilpailujen loppuunsaattamisen väitetysti
kohtuuttomasta viivästymisestä

Kilpailuilmoituksiin sisältynyt tieto siitä, että menettelyt kestäisivät noin 12 kuukautta hakijoiden määrästä riippuen, oli vain ohjeellinen. Koska avoimen kilpailun kesto riippuu paljolti hakijoiden määrästä, tarkempia tietoja ei ole mahdollista antaa kilpailuilmoituksen julkaisemisen yhteydessä. 12 kuukauden kesto vastaa kilpailun keskimääräistä kestoa.

Lähes 19 000 hakijaa haki kilpailuihin KOM/A/1/02, KOM/A/2/02 ja KOM/A/3/02, jotka julkaistiin 25. heinäkuuta 2002. Hakemusten jättämisen määräaika oli 27. syyskuuta 2002. Esivalintakokeet järjestettiin 21. maaliskuuta 2003. Näiden kokeiden tulosten tarkastelun jälkeen valitut hakijat suorittivat kirjalliset kokeensa 11. heinäkuuta 2003 kilpailuissa COM/A/1/02 ja COM/A/2/02 ja 12. syyskuuta 2003 kilpailussa COM/A/3/02. Suulliset kokeet järjestettiin marraskuun 2003 ja helmikuun 2004 välisenä aikana kilpailujen KOM/A/1/02 ja KOM/A/2/02 osalta ja tammikuun ja huhtikuun alun 2004 välisenä aikana kilpailun KOM/A/3/02 osalta. Kun otetaan huomioon hakemusten melko suuri määrä, esivalintakokeiden ja suullisten kokeiden päättymisen välinen aika - 11–13 kuukautta - vaikuttaa täysin kohtuulliselta. On myös huomattava, että komission ja EPSOn järjestämän kilpailun kesto on keskimäärin 12 kuukautta vähemmän kuin muiden EU:n toimielinten aiemmin järjestämien kilpailujen kesto.

Komissio ei halunnut tarkoituksellisesti hidastaa kyseisten kilpailujen kulkua. Jotta yksiköiden ja toimielinten tarpeet voitaisiin täyttää tiukoissa määräajoissa, samanaikaisesti oli valmisteltava ja järjestettävä lukuisia avoimia kilpailuja, myös laajentumisen yhteydessä julkaistuja kilpailuja. Eri toimielinten yksiköiden ilmaisemat tarpeet eivät mahdollista valintamenettelyn keskeyttämistä tai hidastamista.

Väitetty avoimuuden puute

Kilpailuilmoituksiin COM/A/1/02, COM/A/2/02 ja COM/A/3/02 sisältyi kaikille hakijoille tarkoitettu ilmoitus henkilöstösääntöjen muutosehdotuksesta. Muistiossa selitettiin, että kilpailun läpäisseille hakijoille voitaisiin tarjota palvelukseenottoa uusien henkilöstösääntöjen säännösten perusteella.

Kyseiset kilpailuilmoitukset julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 25.7.2002. Neuvosto hyväksyi uudet henkilöstösäännöt 22. maaliskuuta 2004, ja ne tulivat voimaan 1. toukokuuta 2004. Kyseisten kilpailuilmoitusten julkaisemisen yhteydessä ja kun otetaan huomioon henkilöstösääntöjen uudistuksen jatkuva luonne, komissio saattoi ainoastaan antaa muistioon sisältyvät tiedot.

Kantelijoiden väitteistä, joiden mukaan komissio ei ilmoittanut kilpailun läpäisseille hakijoille uusien henkilöstösääntöjen seurauksista tai tiedot viivästyivät, komissio huomauttaa, että neuvosto hyväksyi henkilöstösääntöjen muutokset 22. maaliskuuta 2004. Muutokset julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 27. huhtikuuta 2004. Lisäksi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 12 artikla on yksi niistä artikloista, joista keskusteltiin neuvostossa prosessin loppuun asti. Rekrytointiyksiköillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin odottaa uusien henkilöstösääntöjen lopullista hyväksymistä, joka olisi oikeudellisesti arvovaltainen. Tänä aikana oli siis mahdotonta ennakoida siirtymäsäännösten vaikutusta ja antaa kilpailun läpäisseille hakijoille täsmällisiä tietoja.

Komissio väittää kuitenkin, että kaikille niiden kilpailujen läpäisseille hakijoille, joissa varallaololuettelot olivat voimassa 31.12.2003 saakka ja joissa komissio pidensi määräaikaa, mukaan lukien asiakirja COM/A/9/01, lähetettiin henkilöstön ja hallinnon pääosaston (PO ADMIN) henkilökohtainen kirje, joka sisälsi seuraavan varoituksen:

"Komissio on virallisesti toimittanut neuvostolle ehdotuksen henkilöstösääntöjen muuttamisesta. Haluaisin kiinnittää huomionne siihen, että tähän henkilöstösääntöjen muutokseen sisältyy muun muassa uusi urajärjestelmä, jolla muutettaisiin toimielinten palvelukseenoton edellytyksiä ja tasoa.

Tämän muutoksen on määrä tulla voimaan 1. toukokuuta 2004. Sen vuoksi on tärkeää tietää, että on odotettavissa, että jokainen henkilö, joka tulee toimielinten palvelukseen kyseisestä voimaantulopäivästä alkaen, otettaisiin automaattisesti palvelukseen näiden uusien henkilöstösääntöjen säännösten perusteella.

Komission ehdotukseen voi tutustua komission verkkosivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/reform/index_en.htm. Ehdotuksen liitteessä XIII oleva 11 artikla sisältää vastaavuustaulukon nykyisten kilpailujen uranäkymien ja muutettujen henkilöstösääntöjen voimaantulon jälkeen palvelukseen otettujen palkkaluokkien välillä.

Ymmärrätte varmaan, että tällä hetkellä, kun virallista päätöstä ei ole tehty, meidän on mahdotonta antaa lisätietoja kilpailun läpäisseille hakijoille, jotka voisivat ottaa vastaan virkoja toimielimissä tämän henkilöstösääntöjen muutoksen voimaantulopäivän jälkeen."

Komissio huomauttaa myös, että kaikissa uusien henkilöstösääntöjen hyväksymisen jälkeen valitulle hakijalle osoitetuissa tarjouskirjeissä todettiin seuraavaa:

"Ilmoitan Teille ... lähetetyn tarjouskirjeen lisäksi, että neuvosto hyväksyi virallisesti 22.3.2004 komission ehdottaman henkilöstösääntöjen muutoksen ja että nämä uudet säännökset tulevat suunnitelmien mukaisesti voimaan 1. toukokuuta 2004. Näitä uusia säännöksiä, joihin sisältyy myös uusi urajärjestelmä, sovelletaan kaikkiin 1. toukokuuta 2004 alkaen palvelukseen otettaviin henkilöihin.

Yksityiskohtaisia tietoja on saatavilla verkkosivustolla http://ec.europa.eu/reform/index_en.htm. Liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa esitetään kilpailussa käytettävien palkkaluokkien ja 1. toukokuuta 2004 alkaen palvelukseen otettavien uusien palkkaluokkien välinen vastaavuus.

Tämän seurauksena, kun sinut otetaan palvelukseen ..., urakilpailun läpäisseenä hakijana ..., sinut rekrytoidaan uuteen palkkaluokkaan ..*.., palkkatasolle 1 (väliaikainen luokittelu). Tätä palkkaluokkaa vastaava bruttoperuspalkka on ... euroa. Uusien henkilöstösääntöjen mukaan palkkataso 2 voidaan myöntää palvelukseen otettavan henkilön työkokemuksen huomioon ottamiseksi, ja lopullinen palkkaluokka vahvistetaan mahdollisimman pian."

Edellä esitetyn perusteella on virheellistä todeta, että komission tiedottaminen kilpailun läpäisseille hakijoille henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa määriteltyjen siirtymätoimenpiteiden vaikutuksista ei ollut avointa.

Vastauksena joidenkin kantelijoiden väitteeseen, jonka mukaan komission olisi pitänyt pidättäytyä kilpailujen järjestämisestä uusien henkilöstösääntöjen hyväksymiseen asti, komissio toteaa, että sisäisen uudistuksen tavoite, mukaan lukien erityisesti henkilöstösääntöjen muuttaminen, oli yksi puheenjohtaja Prodin prioriteeteista. Tästä tavoitteesta ilmoitettiin hänen toimikautensa alussa syyskuussa 1999. On selvää, että yksikön edun vuoksi komissio ei voinut pidättäytyä järjestämästä kilpailuja vuosina 1999–2004.

Väitetty tietämättömyys komission omissa yksiköissä

Komissio väittää, ettei ole esitetty mitään näyttöä, joka tukisi väitettä, jonka mukaan komission omissa yksiköissä ei oltu tietoisia siirtymätoimenpiteiden vaikutuksista. Komissio katsoo päinvastoin toimittaneensa henkilöstölleen täydelliset tiedot. Yleisesti ottaen henkilöstösääntöjen uudistusprosessin tiineydestä tiedotettiin jatkuvasti koko toimielimen henkilöstölle ja suurelle yleisölle. Tiedot asetettiin saataville pääasiassa komission intranetissä ja Internetissä (http://europa.eu) sivustoilla, joita päivitettiin jatkuvasti. Monia julkaisuja jaettiin myös komission henkilöstölle kyseisenä ajanjaksona.

Erityistä huomiota kiinnitettiin pääosastojen ja yksiköiden henkilöstöpäälliköiden verkostoon, joka kokoontui säännöllisesti ja jota kuultiin ja informoitiin asiasta. Heidän asemansa yhteyspisteenä operatiivisille yksiköille mahdollisti sen, että he pystyivät välittämään tiedot viimeksi mainituille ja kilpailun läpäisseille hakijoille, jotka usein kirjoittavat heille suoraan avoimia työpaikkoja etsiessään.

Väitetyt virheelliset tiedot kilpailun läpäisseille hakijoille

Komissio väittää, ettei ole esitetty mitään näyttöä sen väitteen tueksi, että kilpailun läpäisseille hakijoille olisi annettu väärää tietoa mahdollisuuksista tulla otetuksi palvelukseen ennen 1.5.2004.

Henkilöstön ja hallinnon pääosaston ja erityisesti virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta vastaavien henkilöiden tehtävänä on vastata mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti toimielimen henkilöstötarpeisiin, jotta voidaan varmistaa toiminnan jatkuvuus budjettivarojen mukaisesti ja henkilöstötaulukossa vahvistetuissa rajoissa. Tämä on siis jatkuva prosessi, jota ohjaa jatkuva tarve täyttää avoimet virat, olivatpa ne sitten lisävirkoja tai virkoja, jotka johtuvat virkamiesten lähdöstä.

Seuraavat luvut osoittavat, että komissio ei todellakaan hidastanut palvelukseenottoa kyseisenä ajanjaksona. Tilastot koskevat tammikuun 2003 (jolloin vuoden 2001 kilpailujen varallaololuetteloiden voidaan katsoa alkaneen johtaa merkittävään palvelukseen ottamiseen) ja 30. huhtikuuta 2004 (eli juuri ennen uusien henkilöstösääntöjen voimaantuloa) välistä ajanjaksoa. Tänä aikana komissio otti palvelukseen 1 563 henkilöä ura-alueella A, 545 henkilöä ura-alueella B ja 601 henkilöä ura-alueella C. Kun otetaan huomioon henkilöstötaulukon tarjoamat mahdollisuudet, ura-alueilla B ja C olisi ollut hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, palkata lisää työntekijöitä ura-alueella A, mikä käy ilmi avoimien virkojen määrästä (2) 1. huhtikuuta 2004: 4 ura-alueella A/LA, 173 ura-alueella B ja 76 ura-alueella C. Lisäksi avointen virkojen kokonaismäärä (3) väheni kyseisenä ajanjaksona 459:stä 253:een, mikä johtui lähinnä ura-alueella A/LA olevien virkojen määrän vähenemisestä 283:sta 4:ään. On myös virheellistä väittää, että komissio olisi keinotekoisesti täyttänyt vakinaiset virat väliaikaisilla toimihenkilöillä. Tyypin 2b väliaikaisten toimihenkilöiden määrä on pysynyt vakaana ura-alueilla A (269 ja 270 1. tammikuuta 2003 ja 265 ja 290 1. huhtikuuta 2004) ja kasvaa hitaasti ura-alueella B (169 1. tammikuuta 2003 ja 232 1. huhtikuuta 2004).

On myös virheellistä todeta, että komissio on viivästyttänyt palvelukseen ottamista kantelun kohteena olevien kilpailujen varallaololuetteloista. Komissio toimittaa kaavioita, joissa on tilastotietoja varallaololuetteloiden käytöstä. Komissio väittää, että nämä kaaviot eivät ainoastaan ole tyypillisiä "logistisen käyrän" muotoja, vaan ne osoittavat myös, että ennen uusien henkilöstösääntöjen voimaantuloa palvelukseenotossa oli hieman ylijäämää. Yleisesti ottaen 15 jäsenvaltion (EUR-15) luetteloista saadut kuukausittaiset rekrytointitilastot osoittavat samanlaista suuntausta vuosina 2003–2004. Nämä tilastot, jotka esitetään myös kaavioina, vahvistavat, että uusien virkamiesten nimittäminen noudattaa suurelta osin käyrää, joka osoittaa avoimien virkojen määrän. Myös tässä tapauksessa tilanne on ristiriidassa kantelijoiden esittämän tilanteen kanssa, sillä palvelukseenottoaste oli korkea ennen 1.5.2004.

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että kaikki väitteet, joiden mukaan palvelukseenottoyksikkö olisi toimittanut tietoja, joiden mukaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voitiin ottaa palvelukseen ainoastaan sisäisiä hakijoita, on hylättävä. Työhön otettiin myös monia toimielimen ulkopuolisia kilpailun läpäisseitä hakijoita. Komissio otti 1. tammikuuta 2004 ja 30. huhtikuuta 2004 välisenä aikana palvelukseen 863 A/LA-virkaa, 354 B-virkaa ja 306 C-virkaa. Jos näitä lukuja mukautetaan poistamalla väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenotto tutkimusbudjetista, ”todellinen” palvelukseenotto on 222 A/LA-virkaa, 103 B-virkaa ja 125 C-virkaa. Sisäisten hakijoiden määrä oli vain 38 A-virkaa, 44 B-virkaa ja 15 C-virkaa. Toisin sanoen kyseisenä ajanjaksona palvelukseen otettiin 178 A-virkaa, 52 B-virkaa ja 107 C-virkaa. Voidaan varmasti todeta, että sisäisten hakijoiden osuus ulkopuolisista hakijoista on melko suuri, pääasiassa ura-alueella B. Tämä kuvastaa kuitenkin hyvin tunnettua ilmiötä. On selvää, että tietyn kilpailun läpäisseistä hakijoista ne, jotka ovat jo toimielimen palveluksessa, otetaan keskimäärin palvelukseen nopeammin kuin ulkopuoliset hakijat. Tämä seikka liittyy yksikön etuun, koska sisäiset hakijat aloittavat toimintansa nopeammin ja pääosastot ovat siksi halukkaampia. Tämä ei ole uusi ilmiö, eikä se todellakaan liity henkilöstösääntöjen muuttamiseen.

Väitetty epäyhdenvertainen kohtelu

Komissiolla ei ollut 1.5.2004 alkaen muuta vaihtoehtoa kuin soveltaa voimassa olevia uusia henkilöstösääntöjä, mukaan lukien palvelukseenottoa koskevat säännöt. Muiden sääntöjen soveltaminen olisi ollut täysin laitonta. Vaikka on totta, että saman kilpailun läpäisseet hakijat otettiin palvelukseen eri ehdoin sen mukaan, tehtiinkö nimitys ennen 1.5.2004 vai sen jälkeen, on kuitenkin niin, että se, mitä kantelijat pitävät eriarvoisena kohteluna, johtuu itse asiassa vain kahdesta erillisestä oikeudellisesta ja objektiivisesta asiayhteydestä. Ehtojen ero ei myöskään rajoitu palvelukseenottopalkkaluokkaan, vaan se liittyy moniin henkilöstösääntöjen kattamiin näkökohtiin.

Avoimessa kilpailussa menestyneellä ja varallaololuetteloon merkityllä hakijalla ei ole oikeutta tulla otetuksi palvelukseen. Toimielimellä ei ole velvollisuutta ottaa näitä hakijoita palvelukseen. Ne voivat myös vapaasti kieltäytyä kaikista toimielimen työtarjouksista. Varallaololuettelossa ainoastaan vahvistetaan palvelukseenottokelpoisuus.

Lisäksi sekä vanhojen että uusien henkilöstösääntöjen liitteessä III ("Kilpailut") olevassa 5 artiklassa säädetään, että "valintalautakunta laatii työskentelynsä päätteeksi henkilöstösääntöjen 30 artiklassa tarkoitetun soveltuvien hakijoiden luettelon; Luettelossa on mahdollisuuksien mukaan oltava vähintään kaksi kertaa niin monta nimeä kuin täytettävien virkojen määrä" (alleviivaus alkuperäisessä tekstissä). Tämä säännös osoittaa näin ollen, että i) on hyvin mahdollista, että virkoja ei ole riittävästi, jotta kaikki tietyssä varallaololuettelossa olevat hakijat voitaisiin ottaa palvelukseen ennen kyseisen luettelon voimassaolon päättymistä; ja ii) otetaan huomioon myös se mahdollisuus, että jotkut varallaololuetteloon merkityt hakijat eivät ehkä enää halua tulla toimielimeen.

Komission mukaan tästä seuraa näin ollen, että i) avoimessa kilpailussa menestyminen ja varallaololuetteloon merkitseminen eivät luo oikeutta palvelukseen ottamiseen eivätkä velvoita toimielintä palvelukseen ottamiseen; ja ii) hakijoita, joita ei ole otettu palvelukseen varallaololuettelon, johon heidän nimensä on merkitty, voimassaolon päättyessä, ei voida enää ottaa palvelukseen kyseisen avoimen kilpailun perusteella. Käytännössä voi käydä niin, että joitakin varallaololuettelossa olevia hakijoita, joiden määräaika on umpeutunut, ei ole otettu palvelukseen, kun taas toisia on otettu palvelukseen. Tässä tapauksessa ensiksi mainitut eivät voi perustellusti väittää, että heitä on syrjitty tai että luottamuksensuojan periaatetta on loukattu.

Väitetty ikään perustuva syrjintä

Kantelijoiden mukaan iäkkäämpiä hakijoita syrjitään, koska heidät oli tarkoitus ottaa palvelukseen ura-alueensa ylempään palkkaluokkaan vanhojen henkilöstösääntöjen nojalla, minkä vuoksi he kärsivät enemmän uusien henkilöstösääntöjen nojalla.

Komissio väittää, että kuten edellä on todettu, se ei voi missään tapauksessa poiketa uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan säännöksistä. Lisäksi väite perustuu virheelliseen olettamaan, jonka mukaan vanhassa järjestelmässä palvelukseenotto ylempään palkkaluokkaan oli tarkoitettu vanhemmille kilpailun läpäisseille hakijoille. Todellisuudessa vanhassa järjestelmässä ikää ei otettu huomioon tehtäessä päätöstä ylempään palkkaluokkaan luokittelusta. Työkokemuksen pituudesta, joka liittyy vain hyvin välillisesti ikään, voidaan todeta, että se oli vain yksi useista kumulatiivisista kriteereistä, jotka otettiin huomioon luokiteltaessa hakija korkeampaan palkkaluokkaan. Muita kriteereitä olivat akateemisen koulutuksen luonne ja merkityksellisyys, työkokemuksen merkityksellisyys ja hakijan ammattitaustan niukkuus työmarkkinoilla.

Mahdollisten ehdokkaiden väitetty syrjintä

Komission on vaikea ymmärtää kyseistä väitettä. Se katsoo, että on epäselvää, miten kantelijoita vähemmän päteviin mahdollisiin ehdokkaisiin kohdistuva oletettu ennakkoluulo voisi vaikuttaa kielteisesti kantelijoihin.

Väitetty vastaamatta jättäminen kantelijoiden kirjeenvaihtoon

Henkilöstön ja hallinnon pääosaston yksiköiden tietojen mukaan sille esitettyihin pyyntöihin on vastattu henkilökohtaisesti siinä muodossa kuin ne on vastaanotettu (kirjeitse, sähköpostitse, puhelimitse).

Yleiset vaatimukset
Rekrytointi kilpailuilmoituksissa ilmoitettuja palkkaluokkia vastaaviin palkkaluokkiin

Komissio väittää, että uusien henkilöstösääntöjen perusteella toimielinten on oikeudellisesti mahdotonta ottaa palvelukseen kilpailun läpäisseitä hakijoita muuhun kuin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädettyyn palkkaluokkaan. Liitteen XIII säännösten mukaan palvelukseenoton taso (palkkaluokka) määräytyy nimittämispäivän mukaan.

Tiedottaminen käynnissä oleviin kilpailuihin osallistuville hakijoille

Komission mukaan jokaiseen 25.7.2002 jälkeen julkaistuun kilpailuilmoitukseen sisältyy hakijoille tarkoitettu ilmoitus, jossa heille ilmoitetaan henkilöstösääntöjen muuttamista koskevan ehdotuksen mahdollisista seurauksista kilpailun läpäisseille hakijoille. Tämä menettely näyttää olevan sopivin tapa tiedottaa hakijoille. Kaikista ennen 25. heinäkuuta 2002 julkaistuista avoimista kilpailuista eli kaikista ilmoituksista, jotka eivät sisällä henkilöstösääntöjen muutosehdotusta koskevia tietoja, kilpailun läpäisseet hakijat saivat komissiolta asiaa koskevan erillisen kirjeen.

Kantelijoiden huomautukset

Kaikki kantelijat eivät esittäneet huomautuksia komission lausunnosta, ja jotkin kantelijat esittivät vain lyhyitä huomautuksia. Useat kantelijat toimittivat kuitenkin asiakirjan, joka sisälsi yhteisiä huomautuksia. Koska kollektiiviset huomautukset olivat yksityiskohtaisimpia ja kattoivat myös joidenkin kantelijoiden lyhyempien huomautusten sisällön, oikeusasiamies perustaa kaikki yhteisen tutkimuksen kohteena olevat päätökset seuraavaan yhteenvetoon kollektiivisista huomautuksista:

Yleiset huomautukset

Komissio toimii ikään kuin sen tehtävänä olisi ainoastaan soveltaa voimassa olevia henkilöstösääntöjä ja ikään kuin se olisi eri toimielin kuin se, joka muutti henkilöstösääntöjä. Kantelijoiden mielestä komissiolla on kuitenkin moraalinen velvollisuus olla ehdottamatta syrjivää lainsäädäntöä. Komission vastuulla on varmistaa, että sen neuvostolle esittämät ehdotukset uudeksi lainsäädännöksi eivät johda varallaololuetteloissa olevien hakijoiden syrjivään kohteluun palvelukseenottoa varten. Toteamalla lausunnossaan, että neuvosto on laatinut siirtymäsäännökset, vaikka komissio on itse asiassa ehdottanut neuvostolle samoja säännöksiä, komissio yrittää salata sen, että se on syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Kantelijat väittävät, että he valittavat nyt käytettävissään olevien kanavien kautta, mikä johtaa lopulta siihen, että komissio saatetaan yhteisöjen tuomioistuinten käsiteltäväksi, mikä aiheuttaa komissiolle valtavasti työtä. Kantelijat pohtivat näin ollen, kannattaisiko asiaan löytää ratkaisua menettelyn tässä aiemmassa vaiheessa.

Kantelijat huomauttavat lisäksi, että he valittavat rekrytointikilpailuihin osallistujina, eivät komission henkilöstönä, ja että he valittavat pääasiassa epätasa-arvoisesta kohtelusta ja syrjinnästä.

Erityishuomioita komission lausunnosta
Kilpailujen loppuunsaattamisen väitetty kohtuuton viivästyminen

Kantelijoiden mukaan viivästys on tosiasia: Ajanjakso syyskuusta 2002 (hakemusten jättämisen määräaika) huhtikuuhun 2004 (varallaololuetteloiden julkaiseminen) on 20 kuukautta eikä 13 kuukautta, eikä viivästyksen asianomaisille kilpailuille osallistujille aiheuttamaa vahinkoa voida perustella.

Komissio käynnistää vuosittain satoja ehdotuspyyntöjä, tarjouskilpailuja ja kilpailuja, kuten kuudennen puiteohjelman, Leonardo-ohjelman ja Sokrates-ohjelman. Mikään muu komission yksikkö ei voi perustella viivästyksiä komission päätöksentekoprosessin tai korkean osallistumisasteen perusteella. Kaikkien komission yksiköiden on tehtävä luotettavia ennusteita ja toteutettava tehokasta suunnittelua.

Tällaisia kilpailuja on järjestetty useita vuosia, minkä ansiosta komission olisi pitänyt pystyä ennustamaan tarkasti esivalintakokeisiin osallistuvien määrä. Seuraavien kilpailujen osanottajien lukumäärä on ilmoitettu kilpailuilmoituksissa, joten se on ollut komission tiedossa alusta alkaen. Näin ollen ei ole kohtuullista väittää, että kilpailujen myöhemmissä vaiheissa osallistuneiden määrä olisi myötävaikuttanut viivästymiseen. Kilpailujen kunkin vaiheen osallistujamäärä oli näin ollen riippumaton "korkeasta osallistumisasteesta". Osallistujamäärä olisi voinut aiheuttaa viivästyksiä vain kilpailujen ensimmäisessä vaiheessa eli esivalintakokeissa. Nämä testit korjattiin kuitenkin sähköisesti, minkä vuoksi korjauksen olisi pitänyt olla nopea osallistujien lukumäärästä riippumatta.

Komission lausunnossa ei selitetä, miksi kyseisten kilpailujen keskimääräinen suoritusaika oli lähes kaksinkertainen.

Viivästys heikensi vakavasti hakijoiden potentiaalista palkkaluokkaa, pitkitti tarpeettomasti epävarmuusjaksoa, jonka aikana muut ammatilliset vaihtoehdot keskeytettiin tai menetettiin, ja lisäsi hakijoiden stressiä, kun heidän oli opiskeltava pidemmän aikaa pitääkseen tietonsa tuoreina. Kantelijat kokevat näin ollen tulleensa syrjityiksi muihin kilpailuihin osallistujiin nähden, jotka noudattivat kilpailuilmoituksissa esitettyä odotettua aikataulua.

Väitetty avoimuuden puute

Kantelijoiden mukaan komission lausunto sisältää ristiriitaisia lausuntoja. Yhtäältä komissio väittää, että kaikki merkitykselliset tiedot olivat saatavilla Europa-verkkosivustolla. Toisaalta se osoittaa, että uuden luokitusjärjestelmän kaikki vaikutukset olivat tiedossa vasta 22 päivänä maaliskuuta 2004. Kantelijat väittävät, että alkuperäinen ehdotus oli tiedossa neuvostossa ja parlamentissa käydyissä keskusteluissa paljon aikaisemmin. Unkarin kanta liitteessä XIII olevaan 2 ja 11 artiklaan on päivätty 8 päivänä tammikuuta 2004. Näin ollen komissio olisi voinut ilmoittaa ehdokkaille käsiteltävänä olevien ehdotusten mahdollisista vaikutuksista jo nyt tai jopa aikaisemmin, varsinkin kun komissio, jolla on lainsäädäntöaloite, tiesi mahdollisista vaikutuksista jo varhaisessa vaiheessa. Komission ensimmäinen ehdotus neuvostolle ja parlamentille tehtiin ennen kirjallisia kokeita eli kahdeksan kuukautta ennen kuin hakijoille annettiin konkreettisia tietoja. Vaikka ehdotusten lopputulos ei ollutkaan varma, komission olisi pitänyt varoittaa ehdokkaita mahdollisista seurauksista, kun otetaan huomioon vakavat seuraukset. Jos palkkaluokkien devalvaatio olisi tehty selväksi, monet hakijat olisivat päättäneet vetäytyä kyseisistä palvelukseenottomenettelyistä keskittyäkseen muihin ammatillisiin vaihtoehtoihin.

Pelkästään se, että kilpailuilmoituksissa ilmoitettiin, että kilpailun läpäisseille hakijoille voitaisiin tarjota virkaa uusien henkilöstösääntöjen perusteella, oli riittämätöntä, koska tiedot eivät olleet riittävän konkreettisia. On myös huomattava, että joissakin vuosina 2001 ja 2002 julkaistuissa kilpailuilmoituksissa ei viitattu lainkaan ehdotettuun uuteen luokitusrakenteeseen.

Väitetty tietämättömyys komission omissa yksiköissä

Kantelijat väittävät, että se, että komission yksiköt olivat tietoisia uusien henkilöstösääntöjen voimaantulosta, ei ole sama asia kuin se, että ne olivat tietoisia liitteessä XIII olevan 12 artiklan vaikutuksista.

Komission mainitsemilla verkkosivuilla viitattiin edelleen vanhaan luokitusjärjestelmään jo 1.5.2004 jälkeen. Jo 14. helmikuuta 2005 komission intranet-osiossa "Mikä on arvosanani?" viitataan vanhaan järjestelmään. Kantelijat väittävät, että he voivat esittää näyttöä monista tapauksista, joissa hakijat kysyivät haastattelujensa aikana mahdollisesta palkkaluokastaan palvelukseenoton yhteydessä, ja että heille tiedotettiin vanhasta palkkaluokkajärjestelmästä. Useat hakijat saivat tarjouksia, joiden mukaan he aloittaisivat alimmasta palkkaluokasta ja palkkaluokkaa muutettaisiin myöhemmin arviointikomitean kautta. Kun heidät otettiin palvelukseen 1.5.2004 jälkeen, heille kerrottiin, että tämä ei enää pidä paikkaansa. Yksi hakija sai 29.4.2004 kutsun lääkärintarkastukseen, jossa mainittiin arviointikomitea, vaikka oli ilmeistä, että hakijaa ei otettaisi palvelukseen ennen 1.5.2004. Tämä on ratkaiseva osoitus tietämättömyydestä jopa komission henkilöstöhallinnon ja henkilöstöhallinnon pääosastossa.

Väitetyt virheelliset tiedot kilpailun läpäisseille hakijoille

Kantelijat väittävät, että komissio antaa tietoja vain siitä, kuinka monta työntekijää otettiin palvelukseen ennen toukokuuta 2004, mutta se ei selvitä, kuinka moni palvelukseen otetuista henkilöistä oli läpäissyt kantelun kohteena olevat kilpailut. Kantelijoiden mukaan suuri osa valituksi tulleiden kilpailujen läpäisseistä hakijoista työskenteli jo EU:n toimielimissä. Jotkut heistä olivat työskennelleet toimielimissä useita vuosia, mutta eivät niin kauan, että he olisivat voineet osallistua sisäisiin kilpailuihin. Asetuksen perusteluissa todetaan seuraavaa: "Lopuksi määrätään siirtymäajan sopimuksista, joilla mahdollistetaan uusien toimenpiteiden ja sääntöjen asteittainen soveltaminen ja taataan vakiintuneet oikeudet." Monet niistä henkilöistä, jotka jo työskentelevät komissiossa, olisi voitu palkata lyhyellä varoitusajalla ilman lääkärintarkastusta. Komissio ei kuitenkaan noudattanut neuvoston ja parlamentin suositusta. Tämän seurauksena EU:n toimielimissä jo työskenteleviä henkilöitä syrjittiin, koska he menettivät palkkaluokassaan enintään viisi palkkatasoa. Kantelijat toivovat, että oikeusasiamies analysoisi tiettyjen toimielimissä jo työskentelevien henkilöiden palvelukseenottoa, joka tapahtui ennen 1. toukokuuta 2004 "kiireellisten menettelyjen" yhteydessä, selvittääkseen, annettiinko palvelukseen ottaville yksiköille tai tietyille hakijoille etuoikeutettuja tietoja. Kantelijoiden mukaan on olemassa sähköpostiviestejä ja kokouspöytäkirjoja, jotka osoittavat, että joitakin hakijaryhmiä oli mahdollista ottaa palvelukseen ennen 1. toukokuuta 2004, mutta ei muita. Henkilöstöhallinnon pääosasto ilmoitti henkilöstöyksiköille 23. maaliskuuta 2004, että varallaololuetteloon otetut hakijat, jotka olivat jo väliaikaisia toimihenkilöitä, voitiin ottaa palvelukseen ennen 1. toukokuuta 2004, mutta muita henkilöstöryhmiä, kuten ylimääräisiä toimihenkilöitä, ei voitu ottaa palvelukseen.

Väitetty epäyhdenvertainen kohtelu

Kantelijat ymmärtävät täysin, että kilpailun läpäisseet hakijat eivät automaattisesti saa oikeutta tulla otetuiksi palvelukseen. Heidän olisi kuitenkin voitava odottaa, että heidät otetaan palvelukseen samalla tasolla kuin muut saman kilpailun läpäisseet hakijat.

Tilintarkastustuomioistuin korosti lausunnossaan (1/2004, EUVL L 124, 27.4.2004) uuden henkilöstön mahdollista syrjintää palkkaluokan määrittämistä koskevien siirtymäjärjestelyjen yhteydessä: "Komission muutetun ehdotuksen osalta, sellaisena kuin se on toimitettu, tilintarkastustuomioistuin toteaa, että siirtyminen muutettuihin henkilöstösääntöihin aiheuttaa syrjiviä poikkeamia uuden henkilöstön palvelukseenotossa ja palkkaluokituksessa. Kantelijat väittävät, että komission päätehtävänä on toimia lainsäädännön alullepanijana, ja he ovat pettyneitä siihen, että komissio on tietoisesti tehnyt neuvostolle ja parlamentille ehdotuksen, jonka tarkoituksena on alentaa tehokkaasti kaikkien käynnissä olevien kilpailujen palkkaluokkaa, mikä on erityisesti ristiriidassa uusien henkilöstösääntöjen 31 artiklan kanssa. Kantelijoita syrjitään näin ollen muihin kilpailuihin osallistujiin nähden, joissa komissio noudatti kilpailuilmoituksissa esitettyjä palkkaluokkia.

Se, että komissio otti palvelukseensa useita henkilöitä 30. huhtikuuta 2004, jolloin se tavallisesti ottaa palvelukseensa vain kuukauden 1. tai 16. päivänä, osoittaa henkilöstösääntöjen uudistuksen syrjivät vaikutukset.

Väitetty ikään perustuva syrjintä

Kantelijoiden mukaan mikään ei viittaa siihen, että komissio olisi varoittanut neuvostoa tai parlamenttia uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan mahdollisista syrjivistä vaikutuksista, erityisesti kun otetaan huomioon, että kyseiset kilpailut olivat ensimmäisiä, jotka järjestettiin ikärajojen poistamisen jälkeen. Lainsäädännön alullepanijana komission tehtävänä oli varoittaa näistä mahdollisista kielteisistä vaikutuksista. Jos tätä velvollisuutta ei noudateta, ikärajojen poistaminen on symbolinen ele, jolla ei ole vaikutusta. Liitteessä XIII oleva 12 artikla tarkoittaa, että komissio on valmis palkkaamaan kaikenikäisiä henkilöitä, mutta heitä kohdellaan vain ikään kuin he olisivat 28-vuotiaita. Työkokemuksen pituutta, merkityksellisyyttä, tasoa ja laatua ei voida missään tapauksessa erottaa iästä.

Mahdollisten ehdokkaiden väitetty syrjintä

Joidenkin kantelijoiden mukaan heidän oikeudenmukaisuuden tunnettaan loukataan osallistumalla kilpailuihin, jotka johtavat vähemmän päteville henkilöille soveltuvien virkojen täyttämiseen. Monet valintamenettelyssä hylätyt nuoremmat hakijat olisi voitu nimittää lopulta tarjottuihin virkoihin. Tuhansien hiljaisten Euroopan kansalaisten pitäisi tuntea itsensä syrjityiksi, jos he olivat tietoisia menettämästään mahdollisuudesta. Kantelijat haluaisivat valittaa puolestaan.

Väitetty vastaamatta jättäminen kantelijoiden kirjeenvaihtoon

Kantelijat väittävät, että he voivat toimittaa oikeusasiamiehelle asiakirjatodisteita monista tapauksista, joissa ehdokkaat esittivät kysymyksiä komissiolle ja joko eivät vastanneet lainkaan tai vastaukset olivat riittämättömiä ja myöhässä.

Rekrytointi
kilpailuilmoituksissa ilmoitettuja palkkaluokkia vastaaviin palkkaluokkiin

Kantelijat ymmärtävät komission perustelun, jonka mukaan se soveltaa ainoastaan lakia. Kantelijat kuitenkin kyseenalaistavat lain tulkinnan. Kantelijat eivät ymmärrä, miten komissio voi vedota henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädettyyn velvollisuuteen, mutta jättää samalla huomiotta velvollisuuden soveltaa henkilöstösääntöjen 31 artiklaa. Liite XIII ei mitätöi 31 artiklaa, joten sitä sovelletaan edelleen asianomaisiin ehdokkaisiin. Asetuksen 31 artikla on asetusten pääosassa, joten sillä on suurempi oikeudellinen arvo kuin liitteen säännöksellä. Liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädetään tiettyjä kilpailuja koskevasta hallinnollisesta menettelystä eli siitä, että tiettyihin kilpailuihin osallistujat otetaan palvelukseen tietyllä tavalla. 31 artikla on kuitenkin perusperiaate. Henkilöstösäännöissä viitataan uusiin palkkaluokkiin "nimenmuutoksena". Uudet henkilöstösäännöt merkitsevät siis vain nimenmuutosta, eivät uusia palkkaluokkia. Kantelijat katsovat, että 31 artiklan noudattamiseksi on oikeudellisesti mahdotonta ottaa kyseisiä kilpailun läpäisseitä hakijoita palvelukseen muulla tavoin kuin asianomaisessa kilpailuilmoituksessa esitetyn tehtäväryhmän palkkaluokan uudella nimellä.

Komissiolla on velvollisuus välttää henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 31 ja 12 artiklan kaltaisia oikeudellisia ristiriitoja. Komission olisi pitänyt joko varmistaa, että a) liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädetään palkkaluokkien suorasta kääntämisestä vanhasta järjestelmästä uuteen; b) liitteessä XIII olevaa 12 artiklaa ei ehdoteta lainkaan; c) sovelletaan 31 artiklaa; tai vaihtoehtoisesti kyseisten kilpailujen alkuperäistä aikataulua on noudatettu. Joka tapauksessa olisi sovellettava edullisinta sääntöä, kuten henkilöstösäännöissä todetaan.

Jotkut kantelijat ehdottavat, että oikeusasiamiehen olisi ehdotettava komissiolle henkilöstösääntöjen muuttamista.

Tiedottaminen käynnissä oleviin kilpailuihin osallistuville hakijoille

Kantelijat eivät pidä kilpailuilmoituksissa olevaa muistiota riittävänä. Kyseisessä muistiossa kiinnitetään hakijoiden huomio ainoastaan henkilöstösääntöjen muutosehdotukseen, joka on 300-sivuinen asiakirja. Muistiossa ei tiedoteta ehdokkaille riittävästi muutoksen mahdollisista seurauksista.

PÄÄTÖS

1 Taustaa

1.1 Oikeusasiamies muistuttaa, että yhteisön henkilöstöasioihin, joita käsiteltävänä olevat kantelut koskevat, sovelletaan henkilöstösääntöjä. Henkilöstösääntöjä muutettiin 1. toukokuuta 2004 neuvoston asetuksella (EY) N:o 723/04 (4), joka koski sekä nykyistä että vasta palvelukseen otettua henkilöstöä. Toukokuun 1. päivän 2004 jälkeen palvelukseen otetun henkilöstön osalta alkuperäiset työehdot, kuten palkat ja eläkkeet, muuttuivat huomattavasti epäedullisemmiksi, kun taas nykyisen henkilöstön oikeudet säilytettiin ainakin jossain määrin. Nykyisen ja uuden henkilöstön erilainen kohtelu on siten olennainen osa uusien henkilöstösääntöjen järjestelmää. Tämä epätasa-arvo on suurin huolenaihe oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen taustalla. Pääasiallinen kysymys, joka tässä tilanteessa nousee esiin, on se, onko uusien henkilöstösääntöjen järjestelmässä ilmenevä erilainen kohtelu objektiivisesti perusteltavissa oikeutetulla tavoitteella.

1.2 Oikeusasiamies muistuttaa tässä yhteydessä, että ainoastaan yhteisöjen tuomioistuimella on oikeus kumota neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/04 kaltaisia säädöksiä, joilla muutettiin henkilöstösääntöjä (5). Oikeusasiamies on lisäksi saanut tietää yhteisöjen tuomioistuimissa vireillä olevista oikeudenkäynneistä, joissa kantajat ovat esittäneet lainvastaisuusväitteitä erityisesti muutettujen henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan osalta työehtoihinsa liittyvien vaatimustensa tueksi (6).

1.3 Ottaen huomioon, että asia on yhteisöjen tuomioistuimissa, oikeusasiamies katsoo, että hänen ei olisi hyödyllistä eikä asianmukaista tutkia henkilöstösääntöjen muutoksista johtuvan erilaisen kohtelun mahdollista lainvastaisuutta. Muita kanteluissa esiin tuotuja seikkoja käsitellään kuitenkin jäljempänä.

2 Kilpailujen loppuunsaattamisen väitetty kohtuuton viivästyminen

2.1 Kantelu koskee komission väitettyä viivyttelyä avoimen kilpailun toteuttamisessa ja sen tiettyjä seurauksia. Koska oikeusasiamies sai useita samankaltaisia kanteluita, jotka koskivat useita kilpailuja, hän päätti tehdä asiasta yhteisen tutkimuksen.

2.2 Kantelijoiden mukaan kyseiset kilpailut käynnistettiin vuonna 2002, ja kilpailuilmoituksissa ilmoitettiin, että ne saataisiin päätökseen noin vuoden kuluessa ja että varallaololuettelot päättyisivät vuoden 2003 lopussa. Suurin osa kilpailuista kesti kuitenkin paljon kauemmin. Voidaan kysyä, onko komissio viivyttänyt prosessia rekrytoidakseen henkilöitä pääasiassa uusien henkilöstösääntöjen nojalla. Kantelijat väittävät, että se, miten komissio käsitteli kilpailuja, merkitsi kohtuutonta viivettä niiden loppuun saattamisessa.

2.3 Komissio väittää, että kilpailuilmoituksiin sisältyneet tiedot, joiden mukaan menettelyt kestäisivät noin 12 kuukautta, olivat vain ohjeellisia. Koska avoimen kilpailun kesto riippuu paljolti hakijoiden määrästä, tarkempia tietoja ei ole mahdollista antaa kilpailuilmoituksen julkaisemishetkellä. 12 kuukauden kesto vastaa kilpailun keskimääräistä kestoa. Lähes 19 000 hakijaa haki kilpailuihin KOM/A/1/02, KOM/A/2/02 ja KOM/A/3/02, jotka julkaistiin 25. heinäkuuta 2002. Hakemusten jättämisen määräaika oli 27. syyskuuta 2002. Esivalintakokeet järjestettiin 21. maaliskuuta 2003. Näiden kokeiden tulosten tarkastelun jälkeen valitut hakijat suorittivat kirjalliset kokeensa 11. heinäkuuta 2003 kilpailuissa COM/A/1/02 ja COM/A/2/02 ja 12. syyskuuta 2003 kilpailussa COM/A/3/02. Suulliset kokeet järjestettiin marraskuun 2003 ja helmikuun 2004 välisenä aikana kilpailujen KOM/A/1/02 ja KOM/A/2/02 osalta ja tammikuun ja huhtikuun alun 2004 välisenä aikana kilpailun KOM/A/3/02 osalta. Kun otetaan huomioon hakemusten melko suuri määrä, esivalintakokeiden ja suullisten kokeiden päättymisen välinen aika - 11–13 kuukautta - vaikuttaa täysin kohtuulliselta. Komissio ei halunnut tarkoituksellisesti hidastaa kyseisten kilpailujen kulkua, mikä ei ole mahdollista, kun otetaan huomioon yksiköiden ilmaisemat tarpeet.

2.4 Kantelijat väittävät huomautuksissaan, että syyskuun 2002 (hakemusten jättämisen määräaika) ja huhtikuun 2004 (varallaololuetteloiden julkaiseminen) välinen ajanjakso on 20 kuukautta eikä 13 kuukautta. Komissio ei voi perustella viivästyksiä korkealla osallistumisasteella. Komission olisi pitänyt pystyä ennustamaan tarkasti esivalintakokeisiin osallistuvien määrä. Seuraavissa kilpailujen vaiheissa olevien osallistujien määrä määriteltiin kilpailuilmoituksissa, minkä vuoksi se oli alusta alkaen komission tiedossa ja riippumaton "suuresta osallistumisasteesta". Osallistujamäärä olisi voinut aiheuttaa viivästyksiä vain kilpailujen ensimmäisessä vaiheessa eli esivalintakokeissa. Nämä testit korjattiin kuitenkin sähköisesti, minkä vuoksi korjauksen olisi pitänyt olla nopea osallistujien lukumäärästä riippumatta.

2.5 Oikeusasiamies yhtyy kantelijoiden analyysiin, jonka mukaan esivalintakokeiden jälkeisiin vaiheisiin osallistuvien hakijoiden määrä oli alusta alkaen tiedossa ja näin ollen riippumaton korkeasta osallistumisasteesta. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että pisimmät ajanjaksot kyseisten kilpailujen eri vaiheiden välillä olivat hakemusten jättämisen määräajan ja esivalintakokeiden välillä (noin kuusi kuukautta) sekä esivalintakokeiden ja kirjallisten kokeiden välillä (noin neljä ja kuusi kuukautta), jotka ovat vaiheita, joihin osallistujien määrä voi vaikuttaa.

2.6 Oikeusasiamies panee myös merkille kantelijoiden väitteen, jonka mukaan komissio ei voi perustella viivästyksiä korkealla osallistumisasteella. Tältä osin oikeusasiamies katsoo, että toimielinten on tehtävä kaikkensa tilanteen käsittelemiseksi, kun niiden työmäärä on kasvanut. Oikeusasiamies muistuttaa, että hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että toimielimet toimivat kohtuullisessa ajassa ja viipymättä (7).

2.7 Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että kilpailuilmoituksissa COM/A/1/02, COM/A/2/02 ja COM/A/3/02 ilmoitettiin kohdassa D.3 otsikon "Lähestymisaikataulu" alla, että "kilpailumenettelyt kestävät noin 12 kuukautta hakijoiden määrästä riippuen"(8).

2.8 Kyseisten kilpailujen päätökseen saattaminen kesti itse asiassa huomattavasti yli 12 kuukautta. Oikeusasiamies ei ole kuitenkaan löytänyt mitään näyttöä, joka viittaisi siihen, että komissio olisi tarkoituksellisesti viivyttänyt kyseisiä kilpailuja tai että se ei olisi toteuttanut asianmukaisia toimia lisääntyneen työmäärän käsittelemiseksi. Lisäksi oikeusasiamies katsoo, että D.3 jakson sanamuoto, jossa viitataan likimääräiseen aikatauluun, ei luo hakijoille perusteltua luottamusta siihen, että kilpailut olisi saatettava päätökseen 12 kuukauden kuluessa.

Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että kun komissio tajusi, että kilpailumenettelyt kestäisivät kauemmin kuin kilpailuilmoituksissa esitetty "noin 12 kuukautta" arviona menettelyn todennäköisestä kestosta, olisi ollut hyvä hallintotapa antaa hakijoille ajantasaista tietoa aikataulusta. Koska kantelijat eivät kuitenkaan ole esittäneet asiaa koskevia väitteitä, oikeusasiamies ei jatka asian käsittelyä.

2.9 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei katso, että komissio olisi syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan kantelun tämän näkökohdan osalta.

3 Väitetty avoimuuden puute

3.1 Kantelijoiden mukaan alkuperäisissä kilpailuilmoituksissa ilmoitettiin, että kilpailun läpäisseihin hakijoihin saatetaan soveltaa uusia henkilöstösääntöjä. Muistiosta ei kuitenkaan ilmennyt, että ennen uusien henkilöstösääntöjen ja niiden liitteen XIII voimaantuloa ja sen jälkeen palvelukseen otettujen henkilöiden palkkaluokituksessa ja uranäkymissä olisi suuria eroja. Tämä ei ole kohtuullisten odotusten periaatteen mukaista. Muistio oli lisäksi virheellinen, koska uusia henkilöstösääntöjä ei sovellettu kyseisiin kilpailuihin, vaan niihin sovellettiin liitteessä olevaa poikkeuslauseketta. Muistiossa olisi pitänyt selittää, että kilpailun läpäisseitä hakijoita ei ollut tarkoitus ottaa palvelukseen uusien henkilöstösääntöjen vaan liitteessä olevan erityislausekkeen perusteella. Ehdokkaille ei missään vaiheessa ilmoitettu liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa esitettyjen siirtymätoimenpiteiden suurista vaikutuksista niihin, jotka on otettu palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen. Ainoat toimitetut tiedot olivat kilpailun läpäisseille hakijoille osoitettu kirje, jossa ilmoitettiin heidän uusi palkkaluokkansa siirtymätoimenpiteiden mukaisesti. Kirjeissä ei ollut tietoja uusien palkkaluokkien ja kilpailuilmoituksissa ilmoitettujen palkkaluokkien välisestä tosiasiallisesta erosta. Kantelijat väittävät, että se, miten komissio on käsitellyt kyseisiä kilpailuja, on merkinnyt avoimuuden puutetta, koska hakijoille ei ole tiedotettu uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaan 12 artiklaan sisältyvien siirtymätoimenpiteiden vaikutuksista.

3.2 Komissio väittää, että kun otetaan huomioon henkilöstösääntöjen uudistuksen eteneminen, komissio ei voinut tehdä kyseisten kilpailuilmoitusten julkaisemisajankohtana muuta kuin toimittaa muistioon sisältyvät tiedot. Komissio huomauttaa, että neuvosto hyväksyi henkilöstösääntöjen muutokset 22. maaliskuuta 2004 ja että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 12 artikla on yksi niistä artikloista, joista keskusteltiin neuvostossa prosessin loppuun asti. Rekrytointiyksiköillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin odottaa uusien henkilöstösääntöjen lopullista hyväksymistä, joka olisi oikeudellisesti arvovaltainen. Tänä aikana oli siis mahdotonta ennakoida siirtymäsäännösten vaikutusta ja antaa kilpailun läpäisseille hakijoille täsmällisiä tietoja. Kaikille niiden kilpailujen läpäisseille hakijoille, joissa varallaololuettelot olivat voimassa 31. joulukuuta 2003 asti ja joissa komissio pidensi määräaikaa (asiak. COM/A/9/01 mukaan luettuna), lähetettiin henkilökohtainen kirje, jossa varoitettiin, että henkilöstösääntöjen muutosehdotus loisi uuden urajärjestelmän, joka muuttaisi palvelukseenoton edellytyksiä ja tasoa toimielimissä. Kirjeessä ilmoitettiin hakijoille myös verkkosivustosta, jolla komission ehdotukseen voi tutustua, ja todettiin, että liitteessä XIII olevassa 11 artiklassa on taulukko, josta käy ilmi vanhan urarakenteen ja henkilöstösääntöjen muutoksen voimaantulon jälkeen palvelukseen otettujen palkkaluokkien välinen vastaavuus.

3.3 Kantelijat väittävät huomautuksissaan, että alkuperäinen ehdotus oli tiedossa neuvostossa ja parlamentissa käydyissä keskusteluissa paljon ennen 22. maaliskuuta 2004, varsinkin kun komissio on se elin, jolla on lainsäädäntöaloite. Vaikka ehdotusten tulokset eivät olisikaan olleet lopullisia, komissio olisi voinut ilmoittaa ehdokkaille ehdotusten mahdollisista vaikutuksista. Pelkästään se, että kilpailuilmoituksissa ilmoitettiin, että kilpailun läpäisseille hakijoille voitaisiin tarjota virkaa uusien henkilöstösääntöjen perusteella, oli riittämätöntä, koska tiedot eivät olleet riittävän konkreettisia. On myös huomattava, että joissakin vuosina 2001 ja 2002 julkaistuissa kilpailuilmoituksissa ei viitattu lainkaan ehdotettuun uuteen luokitusrakenteeseen.

3.4 Oikeusasiamies toteaa ensinnäkin, että kilpailu KOM/A/9/01 julkaistiin 28. elokuuta 2001 eli hyvissä ajoin ennen 24. huhtikuuta 2002 päivättyä komission ehdotusta asetukseksi henkilöstösääntöjen muuttamisesta (9). Oikeusasiamies pitää näin ollen kohtuullisena sitä, että asiakirjassa COM/A/9/01 olevaan kilpailuilmoitukseen ei sisältynyt muistiota, jossa hakijoille tiedotettaisiin mahdollisista uusista henkilöstösäännöistä.

3.5 Oikeusasiamies muistuttaa, että kilpailut KOM/A/1/02, KOM/A/2/02 ja KOM/A/3/02 julkaistiin 25. heinäkuuta 2002 eli sen jälkeen, kun komissio oli tehnyt ehdotuksen asetukseksi henkilöstösääntöjen muuttamisesta. Kantelijoiden väitteestä, jonka mukaan näissä kilpailuilmoituksissa ei ollut riittävän selkeitä tietoja tulevasta palkkaluokan muutoksesta, oikeusasiamies toteaa, että tuolloin komission ehdotuksen liitteessä XIII olevassa 11 artiklassa ainoastaan säädettiin, että ”julkaistun palkkaluokan ja palvelukseenottoluokan välinen vastaavuus vahvistetaan toimielinten yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan”. Kantelijoiden väitteestä, jonka mukaan muistiosta puuttui tietoa uranäkymien muutoksesta, oikeusasiamies katsoo, että kantelijat eivät ole selittäneet, millaisia uranäkymiä koskevia tietoja heidän mielestään olisi pitänyt antaa. Oikeusasiamies katsoo, että tällaiset näkymät riippuvat useista näkökohdista eivätkä pelkästään palvelukseenoton palkkaluokasta. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies pitää kohtuullisena komission selitystä, jonka mukaan kyseisiä kilpailuilmoituksia julkaistaessa ei ollut mahdollista antaa enempää tietoja kuin muistiossa oli.

3.6 Kantelijoiden väitteestä, jonka mukaan muistio oli virheellinen, koska uusia henkilöstösääntöjä ei itse asiassa sovellettu kyseisiin kilpailuihin, joihin sen sijaan sovellettiin liitteessä olevaa poikkeuslauseketta, oikeusasiamies katsoo, että liitteet ovat osa henkilöstösääntöjä.

3.7 Näin ollen on vielä käsiteltävä kantelijoiden väitteitä, joiden mukaan hakijoille ei edes myöhemmässä vaiheessa ilmoitettu uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa esitettyjen siirtymätoimenpiteiden suurista vaikutuksista ja että vaikka ehdotusten lopputulos ei olisikaan lopullinen, komissio olisi voinut ilmoittaa hakijoille niiden mahdollisista vaikutuksista.

3.8 Oikeusasiamies toteaa, että kantelijat eivät näytä kyseenalaistavan sitä, että heille on lähetetty komission tarkoittama kirje, jossa heille ilmoitetaan henkilöstösääntöjen muutosehdotuksesta. Kantelijat eivät myöskään näytä väittävän, että kirje olisi lähetetty myöhässä. Kantelijoiden suurin huolenaihe näyttää näin ollen olevan se, että uusien henkilöstösääntöjen vaikutuksista ei ilmoitettu hakijoille.

3.9 Oikeusasiamies on kantelijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että uusilla henkilöstösäännöillä oli todella suuri vaikutus uranäkymiin ja palvelussuhteen ehtoihin. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että komission velvollisuutena oli varoittaa niitä, joihin muutokset todennäköisesti vaikuttavat, ja antaa asiasta mahdollisimman selkeät tiedot. Oikeusasiamies toteaa, että komission kirjeessä on ilmeisesti selitetty hakijoille, että henkilöstösääntöjen ehdotettu muutos toisi mukanaan uuden urajärjestelmän, jolla muutettaisiin palvelukseen ottamisen edellytyksiä ja tasoa. Kirjeessä viitattiin nimenomaisesti (silloiseen) henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaan 11 artiklaan ja ilmoitettiin verkkosivuston osoite, josta tähän artiklaan voi tutustua. Kirjeessä selitettiin, että liitteessä XIII olevaan 11 artiklaan sisältyi "taulukko nykyisten kilpailujen uranäkymien ja muutettujen henkilöstösääntöjen voimaantulon jälkeisten palkkaluokkien välisestä kirjeenvaihdosta"(10).

3.10 Oikeusasiamies toteaa, että tutustumalla liitteeseen XIII hakijat saisivat tietoa paitsi ehdotetuista palkkaluokista, joihin heidät otettaisiin palvelukseen uusien henkilöstösääntöjen voimaantulon jälkeen, myös toimielinten virkamiehinä jo työskentelevien henkilöiden ehdotetuista uusista palkkaluokista sekä taulukoista, joista ilmenevät ehdotettujen uusien palkkaluokkien kuukausittaiset peruspalkat.

3.11 Oikeusasiamies muistuttaa lisäksi, että uusien henkilöstösääntöjen liitteen XIII lopullinen versio eroaa 18. marraskuuta 2003 annetusta komission muutetusta ehdotuksesta, samoin kuin 18. marraskuuta 2003 annettu muutettu komission ehdotus eroaa 24. huhtikuuta 2002 annetusta komission alkuperäisestä ehdotuksesta. Oikeusasiamies katsoo lisäksi, että sitä, mitä kantelijat kutsuvat uusia henkilöstösääntöjä koskevien ehdotusten "vaikutuksiksi", ei voida pitää pelkkänä peruspalkan muutoksena.

3.12 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että hakijoille on annettu riittävästi tietoa, jotta he voivat tutustua asiaankuuluviin tietolähteisiin arvioidakseen lainsäädäntömenettelyssä keskusteltujen uusia henkilöstösääntöjä koskevien ehdotusten mahdollisia vaikutuksia. Oikeusasiamies pitää myös kohtuullisena komission päätöstä olla antamatta yksityiskohtaisempia tietoja todennäköisistä vaikutuksista uuteen henkilöstöön, koska uusien säännösten lopullinen versio ei ollut tiedossa ennen lainsäädäntömenettelyn päättymistä. Oikeusasiamies ei näin ollen katso, että komissio olisi syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan kantelun tämän näkökohdan osalta.

4 Väitetty tietämättömyys komission omissa yksiköissä

4.1 Kantelijat väittävät, että se, miten komissio on käsitellyt kyseisiä kilpailuja, on merkinnyt sitä, että komission omat yksiköt eivät ole olleet tietoisia siirtymätoimenpiteiden vaikutuksista.

4.2 Komissio katsoo toimittaneensa henkilöstölleen kaikki tiedot. Henkilöstösääntöjen uudistusprosessista tiedotettiin jatkuvasti toimielimen koko henkilöstölle. Tietoa annettiin sisäisessä ja Internetissä, ja henkilöstölle jaettiin useita julkaisuja koko kyseisen ajanjakson ajan. Erityistä huomiota kiinnitettiin pääosastojen ja yksiköiden henkilöstöpäälliköiden verkostoon.

4.3 Kantelijat väittävät, että se, että komission yksiköt olivat tietoisia uusien henkilöstösääntöjen voimaantulosta, ei ole sama asia kuin se, että ne olivat tietoisia liitteessä XIII olevan 12 artiklan vaikutuksista. Komission mainitsemilla verkkosivuilla viitattiin edelleen vanhaan luokitusjärjestelmään jo 1.5.2004 jälkeen. Kantelijat väittävät voivansa esittää näyttöä monista tapauksista, joissa hakijoille on annettu harhaanjohtavaa tietoa sovellettavista säännöistä. Tällaiset tapaukset ovat ratkaiseva osoitus tiedonpuutteesta jopa komissiossa.

4.4 Oikeusasiamies on kantelijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että tietoisuus siitä, että uudet henkilöstösäännöt olivat tulossa voimaan, ei ole sama asia kuin tietoisuus uusien henkilöstösääntöjen yksityiskohtaisista vaikutuksista. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että komission toimittamat todisteet osoittavat sen pyrkineen tosiasiallisesti ja oikeasuhteisesti varoittamaan henkilöstöä henkilöstösääntöihin tehtyjen muutosten tärkeydestä ja tiedottamaan heille näiden muutosten sisällöstä, koska uusien säännösten lopullinen versio ei voinut olla tiedossa ennen lainsäädäntömenettelyn loppuun saattamista. Oikeusasiamies on omien yksiköidensä jäsenten kokemusten perusteella tietoinen siitä, että kaikkia komission intranetissä olevia tietoja (joista osa on koko EU:n henkilöstön saatavilla) ei päivitetty välittömästi 1. toukokuuta 2004. Tämä seikka ei kuitenkaan muuta hänen yleistä toteamustaan, jonka mukaan komissio ei ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan kantelun tämän näkökohdan osalta.

5 Väitetyt virheelliset tiedot kilpailun läpäisseille hakijoille

5.1 Kantelijoiden mukaan joidenkin sisäisten hakijoiden hakemukset oli kiirehditty läpi ennen 1. toukokuuta 2004. Toisille annettiin eriäviä tietoja siitä, että kilpailun läpäisseiden hakijoiden luettelosta ei ollut nimityksiä ennen 1.5.2004. että ennen 1. toukokuuta 2004 voitiin ottaa palvelukseen vain tietyntyyppisiä sisäisiä hakijoita; tai että ennen 1. toukokuuta 2004 voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan ulkopuolisia hakijoita. Kantelijat väittävät, että se, miten komissio on käsitellyt kilpailuja, on merkinnyt kilpailun läpäisseille hakijoille väärää tietoa siitä, voidaanko heidät nimittää ennen 1. toukokuuta 2004.

5.2 Komissio katsoo, että virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta vastaavien henkilöiden tehtävänä on vastata mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti toimielimen henkilöstötarpeisiin, jotta voidaan taata toiminnan jatkuvuus budjettivarojen mukaisesti ja henkilöstötaulukossa vahvistetuissa rajoissa. Komissio esittää lukuja, joiden se katsoo osoittavan, ettei se varmastikaan hidastanut palvelukseenottoa kyseisenä ajanjaksona. Komissio toimittaa myös tilastoja kyseisten varallaololuetteloiden käytöstä ja väittää, että näiden tilastojen mukaan palvelukseenotto oli hieman ylijäämäistä ennen uusien henkilöstösääntöjen voimaantuloa, sillä monet palvelukseen otetuista henkilöistä eivät olleet sisäisiä hakijoita. Komission mukaan tämä kumoaa väitteen, jonka mukaan palvelukseen ottamisesta vastaava yksikkö olisi toimittanut tietoja, joiden mukaan ennen 1.5.2004 voitiin ottaa palvelukseen ainoastaan sisäisiä hakijoita.

5.3 Kantelijat väittävät huomautuksissaan, että komissio antaa tietoja vain siitä, kuinka monta työntekijää on otettu palvelukseen ennen toukokuuta 2004, mutta se ei selvitä, kuinka moni palvelukseen otetuista henkilöistä on läpäissyt kantelun kohteena olevat kilpailut.

5.4 Oikeusasiamies toteaa, että komissio on toimittanut tilastoja, jotka osoittavat, että palvelukseenotto on tapahtunut kunkin kantelun kohteena olleen kilpailun varallaololuettelosta sekä ennen 1. toukokuuta 2004 että sen jälkeen (lukuun ottamatta 18. toukokuuta 2004 julkaistua asiakirjan KOM/A/3/02 varallaololuetteloa). Vaikka komissio ei ole esittänyt mitään lukuja, jotka osoittaisivat, kuinka suuri osuus näistä kilpailuista palvelukseen otetuista hakijoista on sisäisiä hakijoita eli toimielimissä jo työskenteleviä henkilöitä, oikeusasiamiehelle ei ole toimitettu mitään näyttöä siitä, että kantelun kohteena olevien kilpailujen sisäiset hakijat olisi otettu palvelukseen vasta ennen 1. toukokuuta 2004 tai vasta sen jälkeen.

5.5 Oikeusasiamies on tietoinen siitä, että edellä mainitut seikat eivät ole ratkaisevia todisteita tiedoista, joita komissio olisi voinut antaa hakijoille mahdollisuuksista tulla otetuksi palvelukseen ennen 1. toukokuuta 2004 tai sen jälkeen. Koska ei kuitenkaan ole konkreettista näyttöä siitä, että komissio olisi antanut kilpailun läpäisseille hakijoille väärää tietoa, oikeusasiamies katsoo, että komissiolla ei näytä olevan hallinnollista epäkohtaa kantelun tämän näkökohdan osalta.

5.6 Oikeusasiamies toteaa, että kantelijat pyytävät huomautuksissaan oikeusasiamiestä analysoimaan tiettyjen toimielimissä jo ennen 1. toukokuuta 2004 "kiireellisiä menettelyjä" varten työskentelevien henkilöiden palvelukseenottoa selvittääkseen, annettiinko palvelukseen ottaville yksiköille tai tietyille hakijoille luottamuksellista tietoa. Kantelijoiden mukaan on olemassa sähköpostiviestejä ja kokouspöytäkirjoja, joiden väitetään osoittavan, että tiettyjä hakijaryhmiä oli mahdollista ottaa palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004, mutta ei muita.

5.7 Oikeusasiamiehelle ei ole selvää, millaisia "etuoikeutettuja tietoja" kantelijat haluavat tuoda hänen tietoonsa tai mitä hallinnollisia epäkohtia he haluaisivat esittää tältä osin. Kantelijat voisivat kuitenkin harkita uuden kantelun tekemistä oikeusasiamiehelle ja varmistaa, että he selittävät selkeästi, mitä he pitävät hallinnollisena epäkohtana, ja toimittavat todisteita väitteensä tueksi.

6 Väitetty epätasa-arvoinen kohtelu ja ikäsyrjintä

6.1 Kantelijat väittävät, että koska kaikki 25. heinäkuuta 2002 julkaistut kilpailut (KOM/A/1/02, KOM/A/2/02 ja KOM/A/3/02) saatiin päätökseen eri ajankohtina, joidenkin kilpailujen hakijoilla oli paremmat mahdollisuudet tulla otetuiksi palvelukseen vanhojen henkilöstösääntöjen nojalla ja siirtyä sen jälkeen uusiin henkilöstösääntöihin huomattavasti korkeammilla palkkaluokilla kuin uusien henkilöstösääntöjen nojalla palvelukseen otetuilla hakijoilla. Tämä merkitsi myös sitä, että tietyt A8-kilpailun läpäisseet hakijat otettiin palvelukseen ennen 1.5.2004 korkeammalla tasolla kuin 1.5.2004 jälkeen palvelukseen otetut A6/A7-kilpailun läpäisseet hakijat. Kilpailujen loppuunsaattamisen viivästyminen ja sen seurauksena siirtymätoimenpiteiden soveltaminen herättävät myös ikäsyrjintään liittyviä kysymyksiä. Suurin osa kyseisistä kilpailuista oli ensimmäisiä, jotka julkaistiin ikärajojen poistamisen jälkeen. Niihin osallistui näin ollen suuri määrä kokeneita ja kokeneita hakijoita, joille kilpailuilmoituksissa ilmoitetut alkuperäiset palkkaluokat soveltuivat. Uusien henkilöstösääntöjen voimaantulon jälkeen tarjotut nuoremmat palkkaluokat eivät sovellu näille hakijoille, ja ne heikentävät peruuttamattomasti uranäkymiä. Kantelijat väittävät, että se, miten komissio on käsitellyt kyseisiä kilpailuja, merkitsee ennen 1. toukokuuta 2004 ja sen jälkeen palvelukseen otettujen kilpailun läpäisseiden hakijoiden erilaista kohtelua, ikäsyrjintä mukaan luettuna.

6.2 Komissio väittää, että 1.5.2004 alkaen sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin soveltaa voimassa olevia uusia henkilöstösääntöjä, mukaan lukien palvelukseenottoa koskevat säännöt. Vaikka on totta, että saman kilpailun läpäisseet hakijat otettiin palvelukseen eri ehdoin sen mukaan, tehtiinkö nimitys ennen 1.5.2004 vai sen jälkeen, on kuitenkin niin, että se, mitä kantelijat pitävät eriarvoisena kohteluna, johtuu itse asiassa vain kahdesta erillisestä oikeudellisesta ja objektiivisesta asiayhteydestä. Ehtojen ero ei myöskään rajoitu palvelukseenottopalkkaluokkaan, vaan se liittyy moniin henkilöstösääntöjen kattamiin näkökohtiin. Avoimessa kilpailussa menestyneellä ja varallaololuetteloon merkityllä hakijalla ei myöskään ole oikeutta tulla otetuksi palvelukseen.

Ikään perustuvaa syrjintää koskevan väitteen osalta komissio väittää, että se perustuu virheelliseen olettamaan, jonka mukaan vanhassa järjestelmässä palvelukseenotto ylempään palkkaluokkaan oli tarkoitettu vanhemmille kilpailun läpäisseille hakijoille. Todellisuudessa vanhassa järjestelmässä ikää ei otettu huomioon tehtäessä päätöstä ylempään palkkaluokkaan luokittelusta. Työkokemuksen pituudesta, joka liittyy vain hyvin välillisesti ikään, on todettava, että se oli vain yksi niistä viidestä kumulatiivisesta kriteeristä, jotka otettiin huomioon ylempään palkkaluokkaan luokittelussa.

6.3 Komission lausuntoa koskevissa yleisissä huomautuksissaan ja tätä väitettä koskevissa huomautuksissaan kantelijat väittävät, että komissio toimii ikään kuin sen tehtävänä olisi ainoastaan soveltaa voimassa olevia henkilöstösääntöjä ja ikään kuin se olisi eri toimielin kuin se, joka muutti henkilöstösääntöjä. Kantelijat katsovat kuitenkin, että komissiolla on moraalinen velvollisuus olla ehdottamatta syrjivää lainsäädäntöä. Komission vastuulla on varmistaa, että sen neuvostolle esittämät ehdotukset uudeksi lainsäädännöksi eivät johda palvelukseenottoa varten varallaololuetteloihin merkittyjen hakijoiden syrjivään kohteluun. Toteamalla lausunnossaan, että neuvosto on laatinut siirtymäsäännökset, vaikka komissio on itse asiassa ehdottanut neuvostolle samoja säännöksiä, komissio yrittää salata sen, että se on syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Kantelijat ovat pettyneitä komissioon, joka teki tietoisesti neuvostolle ja parlamentille ehdotuksen, jonka tarkoituksena oli alentaa tehokkaasti kaikkien meneillään olevien kilpailujen palkkaluokkaa ja joka oli erityisesti ristiriidassa uusien henkilöstösääntöjen 31 artiklan kanssa. Lainsäädännön alullepanijana komission tehtävänä oli varoittaa neuvostoa ja parlamenttia siirtymätoimenpiteiden mahdollisista kielteisistä vaikutuksista. Jos tätä velvollisuutta ei noudateta, ikärajojen poistaminen on symbolinen ele, jolla ei ole vaikutusta. Liitteessä XIII oleva 12 artikla tarkoittaa, että komissio on valmis palkkaamaan kaikenikäisiä henkilöitä, mutta heitä kohdellaan vain ikään kuin he olisivat 28-vuotiaita. Työkokemuksen pituutta, merkityksellisyyttä, tasoa ja laatua ei voida missään tapauksessa erottaa iästä.

Kantelijat ymmärtävät komission perustelun, jonka mukaan se soveltaa ainoastaan lakia. He kuitenkin kyseenalaistavat lain tulkinnan. Kantelijat eivät ymmärrä, miten komissio voi vedota henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädettyyn velvollisuuteen samalla kun se jättää huomiotta velvollisuuden soveltaa henkilöstösääntöjen 31 artiklaa. Liite XIII ei mitätöi 31 artiklaa, joten sitä sovelletaan edelleen asianomaisiin ehdokkaisiin. Asetuksen 31 artikla on asetusten pääosassa, joten sillä on suurempi oikeudellinen arvo kuin liitteen säännöksellä. Henkilöstösäännöissä viitataan uusiin palkkaluokkiin "nimenmuutoksena". Uudet henkilöstösäännöt merkitsevät siis vain nimenmuutosta, eivät uusia palkkaluokkia. Kantelijat katsovat, että 31 artiklan noudattamiseksi on oikeudellisesti mahdotonta ottaa kyseisiä kilpailun läpäisseitä hakijoita palvelukseen muulla tavoin kuin asianomaisessa kilpailuilmoituksessa esitetyn tehtäväryhmän palkkaluokan uudella nimellä.

Kantelijat valittavat nyt käytettävissään olevien kanavien kautta, mikä tarkoittaa lopulta komission saattamista yhteisöjen tuomioistuinten käsiteltäväksi. Jotkut kantelijat ehdottavat, että oikeusasiamiehen olisi ehdotettava komissiolle henkilöstösääntöjen muuttamista.

6.5 Oikeusasiamies on tutkinut huolellisesti kantelijoiden kanteluissaan ja huomautuksissaan esittämät perustelut. Vaikka oikeusasiamies ei sulje pois sitä yleistä mahdollisuutta, että lainsäädäntöehdotuksia laadittaessa voi ilmetä hallinnollisia epäkohtia, oikeusasiamies katsoo, että tässä tapauksessa kantelijoiden väitteet eriarvoisesta kohtelusta ja ikäsyrjinnästä asettavat kyseenalaiseksi lähinnä uusien henkilöstösääntöjen ja erityisesti liitteessä XIII olevan 12 artiklan laillisuuden.

6.6 Oikeusasiamies palauttaa mieleen edellä osassa 1 esitetyt havainnot ja katsoo, että lisätutkimukset eivät ole perusteltuja tässä päätöksen osassa tarkastellun väitteen tämän näkökohdan osalta.

6.7 Mitä tulee komission uusien henkilöstösääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen, oikeusasiamies ei ole tietoinen mistään säännöstä tai periaatteesta, jonka nojalla liitteiden säännöksillä olisi alempi oikeudellinen asema kuin itse henkilöstösääntöjen säännöksillä. Yleisenä periaatteena oikeusasiamies katsoo, että liitteessä XIII oleva 12 artikla sisältää erityissäännöksiä, joilla säännellään tiettyä tilannetta, minkä vuoksi vaikuttaa järkevältä, että nämä säännökset ovat etusijalla 31 artiklan kaltaiseen yleiseen sääntöön nähden. Oikeusasiamies haluaa kuitenkin tässäkin yhteydessä muistuttaa, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan laillisuus on oikeudenkäynnin kohteena.

6.8 Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että kantelijoiden mainitsema palkkaluokkien uudelleennimeäminen mainitaan liitteessä XIII olevassa 2 artiklassa, jota ilmeisesti sovelletaan ainoastaan niiden henkilöiden palkkaluokkiin, jotka olivat jo toimineet virkamiehinä uusien henkilöstösääntöjen tullessa voimaan 1. toukokuuta 2004. Toukokuun 1 päivän 2004 jälkeen palvelukseen otettujen henkilöiden luokittelusta säädetään liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa, jossa ei viitata uudelleennimeämiseen.

6.9 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että komissiolla ei näytä olevan hallinnollista epäkohtaa päätöksen tässä osassa tarkastellun väitteen osalta.

7 Mahdollisten ehdokkaiden väitetty syrjintä

7.1 Kantelijat väittävät, että se, miten komissio on käsitellyt kyseisiä kilpailuja, on johtanut sellaisten mahdollisten hakijoiden syrjintään, jotka on suljettu pois kilpailuista työkokemuksen puutteen vuoksi: tällaiset hakijat olisivat voineet osallistua uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaan 12 artiklaan sisältyvien uusien palkkaluokkien perusteella.

7.2 Komission on vaikea ymmärtää kyseistä väitettä. Komissio katsoo, että on epäselvää, miten kantelijoita vähemmän päteviin mahdollisiin ehdokkaisiin kohdistuva oletettu ennakkoluulo voisi vaikuttaa kielteisesti kantelijoihin.

7.3 Jotkut kantelijat väittävät lähinnä, että heidän oikeudenmukaisuuden tunnettaan loukataan osallistumalla kilpailuihin, jotka johtavat rekrytointiin vähemmän päteville henkilöille soveltuviin virkoihin. Monet valintamenettelyssä hylätyt nuoremmat hakijat olisi voitu nimittää lopulta tarjottuihin virkoihin. Tuhansien hiljaisten Euroopan kansalaisten pitäisi tuntea itsensä syrjityiksi, jos he olisivat tietoisia menettämästään mahdollisuudesta. Kantelijat haluaisivat valittaa puolestaan.

7.4 Oikeusasiamies haluaa ensinnäkin korostaa, että toisin kuin komissio katsoo, väitetty hallinnollinen epäkohta ei saa vaikuttaa häneen henkilökohtaisesti, jotta hän voi tehdä asiasta kantelun oikeusasiamiehelle.

7.5 Seuraavaksi oikeusasiamies panee merkille ja ymmärtää kantelijoiden huolen oikeudenmukaisuudesta. Oikeusasiamies muistuttaa tässä yhteydessä, että nykyisen ja uuden henkilöstön epäyhdenvertainen kohtelu on olennainen osa uusien henkilöstösääntöjen järjestelmää ja että kysymys siitä, onko tällainen epäyhdenvertainen kohtelu oikeudellisesti perusteltua, on yhteisöjen tuomioistuimissa.

7.6 Mitä tulee kantelijoiden väitteeseen mahdollisten ehdokkaiden syrjinnästä, oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että oli kohtuullista, että komissio oli kyseisiä kilpailuilmoituksia laatiessaan ja julkistaessaan soveltanut tuolloin voimassa olleita sääntöjä eli "vanhoja" henkilöstösääntöjä ja nojautunut niihin. Oikeusasiamies ei myöskään katso, että 1.5.2004 voimaan tulleisiin sääntöihin voitaisiin vedota sen perustelemiseksi, että osallistumiskelpoisten hakijoiden valinta oli syrjivää, vaikka kyseisiin kilpailuihin osallistumiskelpoisten hakijoiden valinnan on täytynyt tapahtua jo vuosina 2001 ja 2002. Oikeusasiamies ei näin ollen katso, että komissio olisi syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan kantelun tämän näkökohdan osalta.

8 Väitetty vastaamatta jättäminen kantelijoiden kirjeenvaihtoon

8.1 Kantelijat väittävät, että se, miten komissio on käsitellyt kyseisiä kilpailuja, merkitsee sitä, että ne eivät ole vastanneet asiaa koskevaan yhteiseen ja henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoonsa.

8.2 Komissio väittää, että henkilöstön ja hallinnon pääosaston yksiköiden tietojen mukaan sille esitettyihin pyyntöihin on vastattu yksilöllisesti lomakkeilla, joilla ne on vastaanotettu (kirjeellä, sähköpostilla, puhelimitse).

8.3 Kantelijat väittävät huomautuksissaan, että he voivat toimittaa oikeusasiamiehelle asiakirjatodisteita monista tapauksista, joissa ehdokkaat esittivät kysymyksiä komissiolle ja joko eivät vastanneet lainkaan tai saivat riittämättömät ja myöhäiset vastaukset.

8.4 Oikeusasiamies panee merkille kantelijoiden väitteen, jonka mukaan he voivat esittää todisteita siitä, että komissio ei ole vastannut. Koska tältä osin ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisia tietoja tai konkreettista näyttöä, oikeusasiamies ei pidä perusteltuna lykätä päätöstään jatkaakseen kantelujen tätä näkökohtaa koskevia lisätutkimuksia. Kantelijat voivat kuitenkin halutessaan tehdä uusia kanteluja, joiden tueksi esitetään asianmukaiset asiakirjatodisteet siitä, että komissio ei ole vastannut.

9 Rekrytointipalkkaluokkiin liittyvä vaatimus

9.1 Kantelijat väittävät, että kaikki ennen 1 päivää toukokuuta 2004 julkaistujen luetteloiden läpäisseet hakijat olisi nimitettävä palkkaluokkiin, jotka vastaavat alkuperäisissä kilpailuilmoituksissa ilmoitettuja palkkaluokkia, ja että arviointikomitean olisi voitava ottaa huomioon pätevyys ja kokemus, jotta kaikkien läpäisseiden hakijoiden nimitystaso ja urakehitysnäkymät vastaisivat toisiaan riippumatta siitä, onko heidät nimitetty ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vai sen jälkeen.

9.2 Komissio väittää, että uusien henkilöstösääntöjen perusteella toimielinten on oikeudellisesti mahdotonta ottaa palvelukseen kilpailun läpäisseitä hakijoita muuhun kuin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädettyyn palkkaluokkaan. Liitteen XIII säännösten mukaan palvelukseenoton taso (palkkaluokka) määräytyy nimittämispäivän mukaan.

9.3 Edellä esitettyjen hallinnollista epäkohtaa koskevien havaintojen ja edellä 6.7 kohdassa esitetyn analyysin perusteella, joka koskee komission tulkintaa ja uusien henkilöstösääntöjen soveltamista, oikeusasiamies ei näe mitään syytä jatkaa tämän väitteen käsittelyä.

10 Väite, joka koskee meneillään oleviin kilpailuihin osallistuville hakijoille annettavia tietoja

10.1 Kantelijat väittävät, että meneillään oleviin kilpailuihin osallistuville hakijoille, joita mainostettiin vanhaa palkkaluokkajärjestelmää käyttäen, olisi tiedotettava kattavasti uusien henkilöstösääntöjen mukaisten siirtymätoimenpiteiden vaikutuksista.

10.2 Komissio väittää, että jokaiseen 25.7.2002 jälkeen julkaistuun kilpailuilmoitukseen sisältyy hakijoille tarkoitettu ilmoitus, jossa heille ilmoitetaan henkilöstösääntöjen muutosehdotuksen mahdollisista seurauksista kilpailun läpäisseille hakijoille. Tämä menettely näyttää olevan sopivin tapa tiedottaa hakijoille. Kaikista ennen 25. heinäkuuta 2002 julkaistuista avoimista kilpailuista eli kaikista ilmoituksista, jotka eivät sisällä henkilöstösääntöjen muutosehdotusta koskevia tietoja, kilpailun läpäisseet hakijat saivat komissiolta asiaa koskevan erillisen kirjeen.

10.3 Kantelijat eivät pidä kilpailuilmoituksissa olevaa muistiota riittävänä. Kyseisessä muistiossa kiinnitetään hakijoiden huomio ainoastaan henkilöstösääntöjen muutosehdotukseen, joka on 300-sivuinen asiakirja. Muistiossa ei tiedoteta ehdokkaille riittävästi muutoksen mahdollisista seurauksista.

10.4 Tämän väitteen osalta oikeusasiamies palauttaa mieleen edellä osassa 2 esittämänsä analyysin ja havainnot. Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että lähempänä uusien henkilöstösääntöjen voimaantuloa julkaistuissa kilpailuilmoituksissa, kuten EPSO/A/12/04 (11), EPSO/A/13/04, EPSO/A/14/04 ja EPSO/A/15/04 (12), jotka julkaistiin 2. ja 3. maaliskuuta 2004 ja jotka ovat edelleen käynnissä, viitataan liitteessä XIII olevaan 12 artiklaan ja ilmoitetaan mahdollisille hakijoille 1. toukokuuta 2004 alkaen sovellettavista konkreettisista palvelukseenottoluokista. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei näe mitään syytä jatkaa tämän väitteen käsittelyä.

11 Päätelmä

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että komissiossa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Oikeusasiamies muistuttaa kuitenkin, että kysymys uusiin henkilöstösääntöihin sisältyvän eriarvoisen kohtelun laillisuudesta on yhteisöjen tuomioistuimissa.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1.

(2) Lukuun ottamatta 10 euron kansalaisille tarkoitettuja virkoja, joilla ei ole merkitystä kantelujen kannalta.

(3) Lukuun ottamatta 10 euron kansalaisille tarkoitettuja virkoja, joilla ei ole merkitystä kantelujen kannalta.

(4) EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1.

(5) EY:n perustamissopimuksen 230 ja 231 artikla.

(6) Ks. esim. asiat T-58/05 ja T-192/05.

(7) Ks. esimerkiksi Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 17 artikla, joka on saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla osoitteessa http://www.ombudsman.europa.eu.

(8) Kilpailun KOM/A/9/01 osalta kilpailuilmoituksessa ei esitetty aikataulua.

(9) KOM(2002) 213 lopullinen.

(10) Oikeusasiamies toteaa, että vastaavia palkkaluokkia koskeva taulukko näyttää lisätyn liitteeseen XIII 18. marraskuuta 2003 annetulla komission muutetulla ehdotuksella uusiksi henkilöstösäännöiksi, KOM(2003) 721 lopullinen.

(11) EUVL C 54 A/1, 2.3.2004.

(12) EUVL C 55 A/13, 3.3.2004.