Strasbourg, 28. huhtikuuta 2005

Hyvä rouva T.

Teitte 11. maaliskuuta 2004 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun, joka koski FP6-2003-IST-2-ehdotuspyynnön yhteydessä esitettyä ehdotusta.

Toimitin kantelun 7. huhtikuuta 2004 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio antoi lausuntonsa 28. heinäkuuta 2004. Toimitin sen Teille 18. lokakuuta 2004 lähettämällänne kehotuksella esittää huomautuksia.

Ilmoitin Teille 23. helmikuuta 2005, että kantelunne käsittely viivästyi jonkin verran.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

Pahoittelen, että kantelunne käsittely on kestänyt kauan.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan tosiseikat ovat tiivistetysti seuraavat:

Kantelija, ehdotuksen koordinoija, toimitti ehdotuksen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" epäsuoria TTK-toimia koskevan ehdotuspyynnön yhteydessä (Tietoyhteiskunnan teknologiat, IST (1) -painopisteen ehdotuspyyntö 2 - FP6-2003-IST-2). Ehdotuspyyntö julkaistiin 17. kesäkuuta 2003. Määräaika oli 15. lokakuuta 2003.

Kantelijan ehdotus koostui uuden silmänsisäisen linssin kehittämisestä, joka vähentää toissijaisen kaihiriskin ja parantaa kaukonäköisyyden. Tutkimushankkeeseen osallistui neljä organisaatiota kolmesta eri jäsenvaltiosta ja yhdestä ehdokasmaasta. Hanke jaettiin neljään vaiheeseen, joista kutakin hallinnoi yksi neljästä kumppanista. Se käsitteli lääketieteellistä seurantaa potilaille, joille oli istutettu "bag-in-the-linssi" -malli, optisen johdonmukaisuuden tomografiakokeilupenkin kehittämistä sarveiskalvon ja linssin pinnan kaarevuuden mittaamiseksi, eri asfääristen kertoimien mukauttavien piilolinssien valmistusta, "bag-in-the-linssi" -mallin optisen osan jalostamista jatkuvassa asfäärisessä linssissä, joka mahdollistaa majoituksen.

Kantelija vastaanotti 7 päivänä tammikuuta 2004 23 päivänä joulukuuta 2003 päivätyn kirjeen, jossa hänelle ilmoitettiin asiantuntijoiden tekemästä arvioinnista ja lähetettiin jäljennös arvioinnin yhteenvetokertomuksesta. Ehdotuksen arvioivat riippumattomat asiantuntijat, joiden arvion mukaan ehdotus ei liity strategiseen tavoitteeseen 2.3.2.2: "Optiset, optoelektroniset, fotoniset toiminnalliset komponentit". Kantelija on eri mieltä tästä arvioinnista. Hän pohtii, miten linssien suunnitteluun keskittyvä hanke ei välttämättä ole merkityksellinen optisia komponentteja koskevan prioriteetin kannalta. Hän väittää myös, että silmänsisäisen linssin edut sopivat täydellisesti prioriteetin määritelmään "vähimmäisinvasiiviset fotoniset hoidot". Kantelija katsoo näin ollen, että ehdotuspyynnön 2 IST-työohjelmassa määritellyn strategisen tavoitteen on oltava moniselitteinen.

Kantelija toteaa myös, että hänen tarjoustaan ei toimitettu sähköisesti, minkä vuoksi hänelle ei ilmoitettu reaaliaikaisesti arvioinnin edistymisestä. Hän väittää myös, että 7.1.2004 päivätty kirje ei ole selkeä ja että muut kirjeet saapuivat liian myöhään, jotta hän olisi voinut harkita uuden tarjouksen tekemistä kolmatta ehdotuspyyntöä varten.

Kantelija kirjoitti 22 päivänä tammikuuta 2004 komissiolle arviointia koskevasta yhteenvetokertomuksesta ja kyseenalaisti siinä esitetyt huomautukset.

Komissio vastasi 29 päivänä tammikuuta 2004 kantelijan yhteistyökumppanille ja totesi, että ehdotuksen oli arvioinut kolmesta viiteen asiantuntijaa ja että huomautukset ja pisteytys perustuvat näiden asiantuntijoiden riippumattomaan lukemiseen ja yksimielisyyteen. Komissio totesi myös, että ehdotusta ei voitu arvioida uudelleen kantelijan huomautusten perusteella, ja toimitti kantelijalle konsensuskokousta ohjanneen virkamiehen nimen.

Kantelija soitti edellä mainitulle virkamiehelle. Hän otti häneen yhteyttä sähköpostitse 17.2.2004. Puhelintapaaminen on näköjään suunnitteilla.

Kantelija väittää lähinnä seuraavaa:

i) riippumattomat asiantuntijat tekivät virheen katsoessaan, että hänen ehdotuksensa ei ollut merkityksellinen tutkimusohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" strategisen tavoitteen 2.3.2.2 kannalta;

ii) menettely on epäoikeudenmukainen, koska asiantuntijoiden tekemään päätökseen ei ole mahdollista hakea muutosta tai tehdä toista ehdotusta;

iii) kantelijan käytettävissä menettelyn aikana olleet tiedot olivat riittämättömiä ja epäselviä.

KYSYMYS

Komission lausunto

Komission lausunto voidaan tiivistää seuraavasti:

Taustaa

Kantelu koskee AIOL (2) -ehdotusta, joka toimitettiin kuudennen puiteohjelman ehdotuspyynnön 2 strategiseen tavoitteeseen 2.3.2.2 "Optiset, optoelektroniset ja fotoniset toiminnalliset komponentit". Ehdotuspyyntö 2 julkaistiin 17. kesäkuuta 2003 ja päättyi 15. lokakuuta 2003. Kantelijalle lähetettiin vastaanottoilmoitus 20 päivänä lokakuuta 2003. Arvioinnin tuloksena ehdotus sai merkityksellisyyden osalta arvosanan 2 kaikkiaan viidestä. Tämä pistemäärä jäi alle kynnysarvon, minkä vuoksi ehdotusta ei asetettu paremmuusjärjestykseen. Arvioinnin tulokset ilmoitettiin hakijalle 23.12.2003 päivätyllä kirjeellä, johon liitettiin arvioinnin yhteenvetokertomus.

Kantelija lähetti 22 päivänä tammikuuta 2004 komissiolle kirjeen, jossa kyseenalaistettiin pisteiden paikkansapitävyys ja arvioijien päätelmät. Komissio vastasi 29.1.2004, että ehdotusta ei voitu arvioida uudelleen, mutta kehotti kantajaa ottamaan puhelimitse yhteyttä komissioon saadakseen asiasta selityksen. Kantelija soitti 11. helmikuuta 2004 komission yhteyshenkilölle AIOL-ehdotusta varten. Hän selitti tulosten taustaa, vahvisti, että ehdotus ei täyttänyt yhtä kynnysarvoista, ja tarjoutui järjestämään puhelinkonferenssin ehdotuskonsortion muiden jäsenten kanssa, jos kantelija pitää sitä hyödyllisenä. Kantelija lähetti 17 päivänä helmikuuta 2004 sähköpostiviestin vahvistaakseen kiinnostuksensa puhelinkonferenssia koskevaan tarjoukseen, mutta kantelijaan ei ole oltu enää yhteydessä kyseisen päivämäärän jälkeen.

Arvioinnissa noudatettiin täysin kuudenteen puiteohjelmaan sovellettavia ehdotusten arviointi- ja valintamenettelyjä koskevia suuntaviivoja, jäljempänä ’suuntaviivat’. Nämä suuntaviivat ovat julkisia, ja ne ovat saatavilla komission verkkosivustolla.

Strategiseen tavoitteeseen 2.3.2.2 "Optiset, optoelektroniset ja fotoniset toiminnalliset komponentit" liittyvien ehdotuspyynnön 2 ehdotusten arvioinnin suoritti kyseisten suuntaviivojen mukaisesti kolme riippumatonta asiantuntijaa.

Kuten suuntaviivoissa määrätään, ehdotuspyynnöstä vastaavat komission yksiköt tiedottivat kyseisille asiantuntijoille yleisistä arviointiohjeista, sovellettavista arviointiperusteista ja tarkasteltavan tutkimusalan tavoitteista.

Kaikki strategisen tavoitteen 2.3.2.2 yhteydessä jätetyt 101 ehdotusta, AIOL-ehdotus mukaan luettuna, arvioitiin sen jälkeen samojen valintaperusteiden mukaisesti. Suoritettuaan yksilöllisen arviointinsa nämä kolme asiantuntijaa kokoontuivat komission virkamiehen johdolla päästäkseen yhteisymmärrykseen ehdotusta koskevista kommenteista ja pisteistä. AIOL-ehdotuksen arvioinnin tulos vahvistettiin asiantuntijapaneelin kokouksessa, ja komissio päätti myös vahvistaa tämän arvioinnin.

1. Väitetty virhe ehdotuksen arvioinnissa merkityksellisyyskriteerin osalta

Jotta voidaan määrittää, miten merkityksellinen ehdotus on, sitä on arvioitava IST-työohjelmaan vuosiksi 2003 ja 2004 sisältyvän strategisen tavoitteen 2.3.2.2 koko tekstin yhteydessä. Tässä tavoitteessa todetaan seuraavaa: "kehittää kehittyneitä materiaaleja, mikro- ja nanomittakaavan fotonisia rakenteita ja laitteita, solid-state-lähteitä ja toteuttaa integroituja optoelektronisia piirejä (OEIC) (...)". Komission vahvistaman arvioijien näkemyksen mukaan AIOL-ehdotuksessa ei käsitelty mitään edellä mainittuun tavoitteeseen liittyvää näkökohtaa. Tavoitetta tarkennetaan edelleen useana yhteyspisteenä. Arvioijat katsoivat, että ehdotuksessa ei käsitelty yhtäkään yhteyspistettä, minkä komissio vahvisti.

Kriteerien merkityksellisyyttä olisi tulkittava myös IST-työohjelman 2003 ja 2004 yleisten tavoitteiden yhteydessä. Työohjelmassa todetaan seuraavaa: "Kuudennessa puiteohjelmassa IST:n painopiste on teknologian tulevassa sukupolvessa, jossa tietokoneet ja verkot integroidaan jokapäiväiseen ympäristöön, jolloin monenlaiset palvelut ja sovellukset ovat saatavilla helppokäyttöisten ihmisten rajapintojen kautta. Tämä näkemys ympäröivästä älykkyydestä asettaa käyttäjän, yksilön, keskeiseen asemaan kehitettäessä osallistavaa osaamisyhteiskuntaa kaikille.

Tämän perusteella riippumattomat asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että silmänsisäisten linssien kehittäminen ei selvästikään ollut strategisen tavoitteen 2.3.2.2 kannalta merkityksellistä.

Komissio on tarkastellut lausuntoa uudelleen ja tullut siihen tulokseen, että se oli perusteltu ja vahvisti arvioinnin tulokset ennen uuden päätöksen tekemistä.

2. Väitetty vilpillinen menettely, koska asiantuntijoiden tekemää päätöstä ei ole mahdollista riitauttaa tai esittää toista ehdotusta

Tässä kohdassa tuodaan esiin kaksi eri asiaa, joita komissio käsittelee erikseen:

2.1. Asiantuntijoiden tekemää päätöstä ei ole mahdollista riitauttaa

2.1.1. Riippumattomien asiantuntijoiden antama neuvonta on yksi arviointiprosessin keskeisistä tekijöistä, mutta ei lopullinen. Suuntaviivojen mukaan ”komission yksiköt tarkastelevat riippumattomien asiantuntijoiden arvioinnin tuloksia, arvioivat ehdotukset näiden asiantuntijoiden neuvojen perusteella ja valmistelevat arvioinnin lopulliset tulokset”.

Kuten kantelijalle 23 päivänä joulukuuta 2003 lähetetyssä kirjeessä, johon on liitetty arvioinnin yhteenvetokertomus ja riippumattomien asiantuntijoiden tulokset, todetaan: "Lopullista paremmuusjärjestykseen asetettua luetteloa laatiessaan komissio ottaa huomioon myös ohjelman ensisijaiset tavoitteet, (...) yhteisön poliittiset tavoitteet ja käytettävissä olevat määrärahat". Lisäksi mainitaan, että tässä kirjeessä esitetään ainoastaan ehdotuksen arvioinnin tulokset, se ei muodosta neuvottelukutsua tai hylkäämistä eikä rajoita komission lopullista päätöstä.

Komissio ilmoitti 29.1.2004 päivätyllä kirjeellä kantajille omasta päätöksestään, jolla se vahvisti arvioinnin yhteenvetokertomuksen tulokset.

Komissio pitää valitettavina mahdollisia väärinkäsityksiä, joita on syntynyt ulkoisten arvioijien roolista ja vastuualueista sekä mahdollisuudesta tarkastella uudelleen tällaisia tapauksia. Lopullisen päätöksen tekevät kaikissa tapauksissa komissio eivätkä ulkopuoliset arvioijat.

Suuntaviivat muodostavat selkeän oikeusperustan kaikkien komission yksiköiden suorittamalle ehdotusten arvioinnille tutkimustoiminnassa. Niiden olisi annettava mahdollisille hakijoille riittävä varmuus siitä, että arviointiprosessi suoritetaan asianmukaisesti ja sääntöjen mukaisesti. Näissä suuntaviivoissa edellytetään avoimia menettelyjä riippumattomien asiantuntijoiden valitsemiseksi, riippumattomien asiantuntijoiden ohjeistusta ennen arvioinnin suorittamista, vähintään kolmen asiantuntijan suorittamaa kunkin ehdotuksen yksilöllistä arviointia, näiden asiantuntijoiden yksimielisyyttä kunkin ehdotuksen arvioinnista, paneelin arviointia, jonka tuloksena laaditaan kutakin ehdotusta koskeva arvioinnin yhteenvetoraportti, ja ehdotettua luetteloa ensisijaisiksi luokitelluista ehdotuksista niiden ehdotusten osalta, jotka ovat ylittäneet kynnysarvot.

Jotta arviointi olisi mahdollisimman laajaa ja tehokasta, pyritään varmistamaan, että asiantuntijat edustavat eri maita, erilaisia kokemuksia sekä ehdotusten kattamia erilaisia tieteellisiä ja teknisiä aloja. Lisäksi näiden asiantuntijoiden on allekirjoitettava komission kanssa sopimus, jossa he sitoutuvat säilyttämään kaikkien arvioinnin aikana käsittelemiensä tietojen luottamuksellisuuden ja välttämään eturistiriitoja arvioinnin suorittamisessa.

Useimpia arviointikokouksia tarkastelevat myös riippumattomat tarkkailijat, jotka varmistavat, että arviointi suoritetaan oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti, ja esittävät komissiolle huomautuksia arviointiprosessista.

Lisäksi asiantuntijat tapaavat moderaattorina toimivan komission virkamiehen kanssa päästäkseen yksimielisyyteen kutakin ehdotusta koskevista kommenteista ja pisteistä.

Jos riippumattomien asiantuntijoiden on parannettava tietämystään tiettyä välinettä koskevasta ehdotuksesta, joka on ylittänyt vaaditut kynnysarvot, hakijoiden edustajien kuulemisia tai haastatteluja voidaan järjestää osana paneelin keskusteluja. Näiden kuulemisten tarkoituksena ei kuitenkaan ole muuttaa tai parantaa itse ehdotusta.

Lopuksi komissio, joka on osallistunut konsensus- ja paneelikokouksiin moderaattorina, tarkastelee arvioinnin tuloksia ottaen huomioon riippumattomien asiantuntijoiden tekemän arvioinnin tulokset. Komission yksiköt eivät kuitenkaan ole velvollisia seuraamaan riippumattomien asiantuntijoiden tekemää arviointia tai ehdotusten paremmuusjärjestystä. Komission yksiköt voivat välittömästi korjata kaikki ilmeiset virheet (jotka olisivat mitä epätavallisimpia mutta eivät mahdottomia) ja esittää täydelliset kirjalliset syyt lopulliseen järjestykseen asettamiselle. Komissio päättää rahoitettavien ehdotusten lopullisesta paremmuusjärjestyksestä.

Tämän jälkeen hakijoille annetaan täydellinen palaute lähettämällä arvioinnin yhteenvetoraportti. Tämä raportti kuvastaa riippumattomien asiantuntijoiden saavuttamaa yhteisymmärrystä ja paneelin tuloksia, mukaan lukien riittävät kommentit ja selkeät perusteet pisteytykselle. Komissiolla on aina mahdollisuus antaa selvityksiä, jotka täydentävät arvioinnin yhteenvetokertomuksessa esitettyjä huomautuksia.

2.1.2. Lisäksi on olemassa muita mahdollisia tapoja tukea ehdotuksia arviointiprosessin eri vaiheissa.

Valmistelu

Valmisteluvaiheessa suurin osa tiedoista toimitetaan hakijoille CORDIS-verkkosivuston, kansallisten yhteyspisteiden ja muiden kansallisten tai kansainvälisten elinten kautta. Lisäksi hakijoilla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä komissioon erityistietojen tai -kysymysten saamiseksi.

Komissio voi tarjota hakijoille epävirallista neuvoa-antavaa ennakkotarkastuspalvelua joillakin aloilla. Tarkoituksena on antaa mahdollisille hakijoille neuvoja siitä, vaikuttavatko ehdotukset tukikelpoisilta ja kuuluvatko ne ehdotuspyynnön soveltamisalaan.

Toimittaminen

Ehdotuksen jättäminen voi usein johtaa tukikelpoisuuteen liittyviin ongelmiin, jotka johtuvat saapumisen tai vastaanottamisen viivästymisestä. Tukikelpoisuuteen liittyvät valitukset käsittelee kuitenkin kukin ehdotuspyyntökoordinaattori, joka voi kutsua koolle tukikelpoisuuden arviointikomitean tarkastelemaan epäilyttäviä tapauksia.

Komissio tekee päätöksen yhden tai useamman tukikelpoisuusperusteen täyttymättä jäämistä koskevan ehdotuksen hylkäämisestä, kun tukikelvottomuus on näytetty toteen.

Euroopan komission henkilöstön hyvää hallintotapaa suhteissa yleisöön koskevien sääntöjen mukaisesti komissio esittää yksityiskohtaiset perustelut poissulkemispäätöksestä hakijalle, joka sitä nimenomaisesti pyytää, säännöstön 4 artiklan edellytysten mukaisesti.

Arviointi ja neuvottelut

Komissio ja hakijat eivät ole enää yhteydessä ehdotuksensa sisältöön ennen arvioinnin päättymistä, jotta voidaan säilyttää oikeudenmukaisuus ja varmistaa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu arviointiprosessin aikana, kuten suuntaviivoissa määrätään.

Kunkin ehdotuksen koordinaattori saa arvioinnin yhteenvetoraportin, joka sisältää asiantuntijoiden arvioinnin huomautukset ja suositukset. Komission hyvän hallintotavan sääntöjen mukaisesti komissio esittää yksityiskohtaiset perustelut arvioinnin yhteenvetokertomuksessa mainituista tuloksista hakijalle, joka sitä nimenomaisesti pyytää, ja tämän säännöstön 4 artiklan edellytysten mukaisesti.

Komissio tekee päätöksen hylätä kaikki ehdotukset, jotka eivät ole tukikelpoisia, jotka eivät täytä arviointikriteerien kynnysarvoja tai jotka ovat liian alhaisia paremmuusjärjestykseen asetetussa luettelossa rahoitettaviksi. Hylättyjen ehdotusten koordinaattoreille ilmoitetaan välittömästi hylkäämispäätöksen jälkeen kirjallisesti komission päätöksestä ja hylkäämisen syistä.

Loput hakijat saavat kutsun aloittaa neuvottelut tai heille ilmoitetaan, että heidät merkitään varallaololuetteloon, jos lisärahoitusta tulee saataville.

2.1.3. Jos hakija ei ole tyytyväinen komission antamaan selvitykseen, hän voi vapaasti valittaa seuraaviin virastoihin:

a) komission pääsihteeristö hyvän hallintotavan säännöstön rikkomisesta,

b) hallinnollisesta epäkohdasta vastaava Euroopan oikeusasiamies,

c) unionin tuomioistuimelta henkilöä tai oikeushenkilöä koskevan päätöksen osalta,

d) henkilötietojen suojasta vastaava tietosuojavastaava,

e) asiakirjojen julkisuudesta vastaava komissio.

2.2. Kantelijan väite, jonka mukaan kolmatta ehdotuspyyntöä koskevaa toista ehdotusta ei ollut mahdollista tehdä

Mahdollisuudesta esittää ehdotus uudelleen kantaja on saanut riittävät tiedot ehdotuksen vahvuuksista ja heikkouksista esittämänsä toisen ehdotuspyynnön yhteydessä. Tulevien ehdotuspyyntöjen ja erityisesti kolmannen ehdotuspyynnön sisältö ei ollut tuolloin komission itsensä tiedossa, koska tekstiä ei ollut vielä määritelty. Kolmas ehdotuspyyntö julkaistiin 15. kesäkuuta 2004, ja se oli avoinna lokakuuhun 2004 asti. Tämän ehdotuspyynnön perusteella kantaja voisi arvioida uudelleen toimittamisen soveltuvuutta.

3. Väite, jonka mukaan menettelyn aikana saatavilla olleet tiedot olivat riittämättömiä ja epäselviä

Kantelija on ilmeisesti olettanut, että syy siihen, miksi hänellä ei ollut reaaliaikaista pääsyä arvioinnin tilaan, oli se, että ehdotus oli paperimuotoinen eikä sähköinen. Tämä ei pidä paikkaansa. Arviointi on eri ehdotusten välistä kilpailua. Näin ollen ei olisi oikein julkaista arviointituloksia aikaisemmin yhdelle hakijalle. Arvioinnin tulokset ilmoitetaan vasta sen jälkeen, kun kaikkien ehdotuspyyntöön sisältyvien ehdotusten arviointi on saatu päätökseen. Tämä koskee kaikkia ehdotuksia niiden esittämistavasta riippumatta. Ehdotuspyynnön tekstissä todetaan, että arvioinnin tulokset olisivat saatavilla vasta kahden kuukauden kuluttua ehdotuspyynnön määräajasta. Hakijoiden oppaassa todettiin lisäksi, että arvioinnin yhteenvetoraportti "lähetetään ennen joulukuun 2003 loppua". Näin tapahtui, ja tästä syystä hakijalla ei ollut pääsyä reaaliaikaisiin tietoihin ehdotuksen aikana.

Edellä mainituista syistä komissio katsoo, että kantelu on perusteeton.

Kantelijan huomautukset

Kantelijan huomautukset voidaan tiivistää seuraavasti:

Kantelija katsoo, että komissio vastaa epäsuorasti ja epätäydellisesti valituksessa esitettyihin kysymyksiin.

Mitä tulee ehdotuksen merkityksellisyyteen strategisen tavoitteen 2.3.2.2 kannalta, komissio tulkitsee osittain IST-työohjelman 2.3.2.2 kohtaa. Kantelijan tätä kohtaa koskevan käsityksen mukaan ehdotus on tavoitteen mukainen. Hän väittää, että strategista tavoitetta ei ollut määritelty selkeästi ja että tämä oli haitallista hänen ehdotukselleen.

Menettelyn väitetystä epäoikeudenmukaisuudesta kantelija toteaa, että komissio tiedotti asiantuntijoille. Hän katsoo, että asiantuntijoiden olisi saatava vain julkisesti saatavilla olevia asiakirjoja, erityisesti työohjelma, ja että suulliset selitykset voisivat vääristää kirjallisen tekstin tulkintaa. Hän katsoo, että komission asiantuntijoille ja kantajille antamat tiedot eivät ole täysin samat.

Kantelija pahoittelee myös sitä, ettei ole olemassa yksinkertaista muutoksenhakumenettelyä, kuten ehdotuksen toista tarkastelua. Hän ehdottaa, että muutoksenhakumahdollisuudet olisi ilmoitettava selkeästi työohjelmassa.

Hänen mukaansa komissio myöntää lausunnossaan, että se ei vastannut kantelijan sähköpostiviestiin eikä hänen huoleensa ehdotuksen merkityksellisyydestä puhelinkeskustelun aikana. Kantelija ei pyynnöstään huolimatta saanut komissiolta lausuntoa ehdotuksensa uudelleen esittämisestä kolmannen ehdotuspyynnön yhteydessä. Kantelija huomauttaa, että komission vastaus, jonka mukaan kantajan on arvioitava, tekeekö se uuden ehdotuksen, näyttää olevan ristiriidassa vastauksen toisen kohdan kanssa, jossa komissio toteaa voivansa antaa epävirallisen lausunnon ehdotuksista.

Kantelijan käytettävissä menettelyn aikana olevien tietojen osalta kantelija toteaa, että arvioinnin yhteenvetoraportin lähettämiseen tarkoitettu kirje ei ollut selkeä. Hän katsoo myös, että komission vastaus Euroopan oikeusasiamiehelle ei ole selkeä. Lausunnossaan komissio ei vastaa kanteluun: Vaikka se osoittaa soveltaneensa olemassa olevia menettelyjä oikein, se ei kyseenalaista olemassa olevia menettelyjä. Hän katsoo, että asiantuntijoiden arvioinnin jälkeen komissiolla oli aikaa korjata asiantuntijoiden tekemät virheet, jotka kantelija mainitsi tammikuussa 2004. Kantelija haluaisi tietää, voisiko komissio tarkastella ehdotusta uudelleen asiantuntija-arvioinnin jälkeen, ja jos se olisi mahdollista, miksi näin ei tehty.

PÄÄTÖS

1 Alustava huomautus

1.1 Oikeusasiamies huomauttaa, että hänen tätä kantelua koskevat tutkimuksensa ovat osoittaneet, että kantelijan ensimmäinen väite (riippumattomien asiantuntijoiden virhe ehdotuksen arvioinnissa) herättää monimutkaisia tieteellisiä ja teknisiä kysymyksiä. Oikeusasiamies katsoo, että tutkiessaan tällaisia aineellista virhettä koskevia väitteitä hänen olisi tavallisesti rajoituttava arvioimaan, onko riidanalainen päätös ilmeisen kohtuuton. Oikeusasiamies toteaa, että tämä lähestymistapa on yhdenmukainen yhteisön tuomioistuinten tällaisissa tapauksissa soveltaman aineellisen valvonnan tason kanssa (3).

2 Asiantuntijoiden väitetty virhe ehdotuksen arvioinnissa

2.1 Kantelija esitti koordinoijana ehdotuksen epäsuoria TTK-toimia koskevan ehdotuspyynnön yhteydessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" (Tietoyhteiskunnan teknologiat, IST-painopisteen ehdotuspyyntö 2 - FP6-2003-IST-2). Kantelijan ehdotuksen arvioivat riippumattomat asiantuntijat, joiden arvion mukaan ehdotus ei ollut strategisen tavoitteen kannalta merkityksellinen 2.3.2.2: "Optiset, optoelektroniset, fotoniset toiminnalliset komponentit". Kantelija katsoo, että strateginen tavoite oli epäselvä, ja on eri mieltä asiantuntijoiden tekemästä arvioinnista. Hän pohtii, miten linssien suunnitteluun keskittyvä hanke ei välttämättä ole merkityksellinen optisia komponentteja koskevan prioriteetin kannalta. Hän väittää myös, että silmänsisäisen linssin edut sopivat täydellisesti prioriteetin määritelmään "vähimmäisinvasiiviset fotoniset hoidot". Näin ollen kantelija väittää, että riippumattomat asiantuntijat tekivät virheen katsoessaan, että hänen ehdotuksensa ei ollut merkityksellinen tutkimusohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" strategisen tavoitteen 2.3.2.2 kannalta.

2.2 Komission mukaan ehdotuksen merkityksellisyyden määrittämiseksi sitä on arvioitava IST-työohjelmaan vuosiksi 2003 ja 2004 sisältyvän strategisen tavoitteen 2.3.2.2 kokonaistekstin perusteella. Komission vahvistaman arvioijien näkemyksen mukaan kantelijan ehdotuksessa ei käsitelty mitään edellä mainittuun tavoitteeseen liittyvää näkökohtaa. Tavoitetta tarkennetaan edelleen useana yhteyspisteenä. Arvioijat katsoivat, että ehdotuksessa ei käsitelty yhtäkään yhteyspistettä, minkä komissio vahvisti. Merkityksellisyyttä olisi lisäksi tulkittava IST-työohjelman vuosien 2003 ja 2004 yleisten tavoitteiden yhteydessä. Riippumattomien asiantuntijoiden yksimielinen mielipide oli, että silmänsisäisten linssien kehittämisellä ei selvästikään ollut merkitystä strategisen tavoitteen 2.3.2.2 kannalta. Komissio tarkasteli riippumattomien asiantuntijoiden lausuntoa ja totesi sen olevan perusteltu ja vahvisti arvioinnin tulokset ennen uuden päätöksen tekemistä.

2.3 Kantelija väittää huomautuksissaan, että tavoitetta ei ollut määritelty selkeästi, mikä oli hänen ehdotuksensa vastaista.

2.4 Oikeusasiamies toteaa, että kantelijan ehdotus koostui uuden silmänsisäisen linssin kehittämisestä, joka vähentää sekundaarisen kaihiriskin ja parantaa kaukonäköisyyden. Oikeusasiamies toteaa myös, että strateginen tavoite 2.3.2.2 on selitetty tietoyhteiskunnan teknologioita koskevassa työohjelmassa vuosiksi 2003-2004 seuraavasti:

"Kehittyneiden materiaalien, mikro- ja nanomittakaavan fotonisten rakenteiden ja laitteiden sekä solid-state-lähteiden kehittäminen ja integroitujen optoelektronisten piirien (OEIC) toteuttaminen. Viimeisten 20 vuoden aikana optiikka ja fotoniikka ovat yhä yleisempiä monissa teollisissa sovelluksissa. Siitä on nyt tullut uuden teollisuuden ydin, joka perustuu mikroelektroniikkaan, johon se on yhä enemmän sidoksissa. Hankkeiden odotetaan vastaavan tutkimushaasteisiin vuonna 2010 ja sen jälkeen yhdessä tai useammassa seuraavista sovellusyhteyksistä: "televiestintä ja tietoviihde", "halvan kaistanleveyden" ja "terabittitallennustilan" komponentit, "terveydenhuolto ja biotieteet" (vähintään invasiivinen fotoninen diagnostiikka ja hoidot, biofotoniset laitteet) ja "ympäristö ja turvallisuus" (fotoniset anturit ja kuvat). Painopiste on:

kehittyneet materiaalit, mikro-optiikka ja mikro-nanofotoniset rakenteet: passiiviset ja aktiiviset fotoniset materiaalit ja heterorakenteet sekä niiden integrointi mikroelektronisiin päävirtaprosesseihin. Tähän sisältyvät yhdistepuolijohteet, orgaaniset ja polymeerit sekä lasi;

kehittyneet laitteet, hybridi- tai monoliittiset, ja integroidut fotoniset piirit, joilla pannaan täytäntöön televiestinnän (esim. sähköoptinen ja kaikkioptinen prosessointi), lääketieteen (esim. biofotoniikka ja kuvantaminen) ja ympäristösovellusten (esim. anturit) toiminnalliset vaatimukset;

Edistykselliset solid-state-valonlähteet lisäävät kompaktiutta, viritettävyyttä ja kirkkautta. Työhön kuuluvat myös ultralyhyt pulssi, mikroontelot ja lähdematriisiteknologiat.

2.5 Oikeusasiamies katsoo, että vastauksen antaminen kysymykseen siitä, kuuluuko kantelijan ehdotus strategisen tavoitteen 2.3.2.2 soveltamisalaan, kuten tietoyhteiskunnan teknologioita koskevassa työohjelmassa 2003-2004 selitetään, edellyttää tieteellisen ja teknisen asiantuntemuksen soveltamista. Näin ollen hän katsoo, että hänen harjoittamansa aineellisen valvonnan laajuus rajoittuu sen arvioimiseen, vaikuttaako komission päätös vahvistaa arvioinnin tulokset ilmeisen kohtuuttomalta. Tutkittuaan saatavilla olevan näytön oikeusasiamies ei katso, että komission päätös vahvistaa, että kantelijan hanke ei kuulunut strategisen tavoitteen 2.3.2.2 soveltamisalaan, olisi ollut ilmeisen kohtuuton (4). Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että kantelun tämän näkökohdan osalta ei esiinny hallinnollista epäkohtaa.

2.6 Oikeusasiamies katsoo, että kun yhteisön tavoitteita edistävien hankkeiden valintaan liittyvä hallinnollinen menettely edellyttää monimutkaisia tieteellisiä ja teknisiä arviointeja, menettelyllisten takeiden noudattaminen on olennaisen tärkeää sekä tehokkuuden että oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Komission tältä osin noudattamien menettelyjen riittävyyttä käsitellään seuraavassa jaksossa.

2.7 Kantelijan väitteestä, jonka mukaan strateginen tavoite 2.3.2.2 on moniselitteinen tai epäselvä, oikeusasiamies toteaa, että komissio on todennut voivansa tarjota hakijoille joillakin aloilla epävirallista neuvontapalvelua, jonka tarkoituksena on antaa mahdollisille hakijoille neuvoja siitä, vaikuttavatko ehdotukset tukikelpoisilta ja ehdotuspyynnön piiriin kuuluvilta. Kantelija toteaa huomautuksissaan, ettei hän ole saanut lausuntoa siitä, onko hänen ehdotuksensa merkityksellinen kolmannen ehdotuspyynnön kannalta. Oikeusasiamies huomauttaa, että kantelijalla on mahdollisuus tehdä uusi kantelu oikeusasiamiehelle, jos hän katsoo, että komissio on evännyt häneltä mahdollisuuden saada epävirallista neuvontaa muilta hakijoilta ennen ehdotuksen jättämistä.

3 Väitetty epäoikeudenmukainen menettely

3.1 Kantelija väittää, että menettely on epäoikeudenmukainen, koska asiantuntijoiden tekemää päätöstä ei voida riitauttaa eikä esittää toista ehdotusta.

3.2 Komission mukaan strategiseen tavoitteeseen 2.3.2.2 liittyvän toisen ehdotuspyynnön arvioinnin suoritti kolme riippumatonta asiantuntijaa kuudenteen puiteohjelmaan sovellettavien ehdotusten arviointia ja valintamenettelyjä koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Osallistuttuaan keskustelujen vetäjänä konsensus- ja paneelikokouksiin komissio tarkasteli arvioinnin tuloksia ottaen huomioon riippumattomien asiantuntijoiden tekemän arvioinnin tulokset. Riippumattomien asiantuntijoiden antama neuvonta on yksi arviointiprosessin keskeisistä tekijöistä, mutta ei lopullinen. Komissiolla ei ole velvollisuutta seurata riippumattomien asiantuntijoiden tekemää arviointia tai paremmuusjärjestystä, ja se voi välittömästi korjata ilmeisen virheen ja esittää täysin kirjallisesti syyt tähän lopulliseen paremmuusjärjestykseen pääsemiseen.

Komissio toteaa, että se päätti hylätä kaikki ehdotukset, jotka eivät olleet tukikelpoisia, jotka eivät täyttäneet arviointikynnystä tai jotka olivat liian alhaisia paremmuusjärjestykseen asetetussa luettelossa rahoitettaviksi. Hylkäämispäätöksen jälkeen hylättyjen ehdotusten koordinaattoreille ilmoitettiin kirjallisesti komission päätöksestä ja hylkäämisen syistä. Komission mukaan kantajilla on mahdollisuus esittää selvityksiä, jotka täydentävät arviointia koskevassa yhteenvetokertomuksessa esitettyjä huomautuksia. Jos hakija ei ole tyytyväinen komission yksiköiden antamiin selvityksiin, hän voi vapaasti käyttää jotakin muutoksenhakumenettelyä.

3.3 Kantelija huomauttaa huomautuksissaan, että komission asiantuntijoille ja kantajille antamat tiedot eivät ole täysin samat, koska ensin mainituille annettiin suullisia selityksiä. Hän katsoo, että asiantuntijoiden arvioinnin jälkeen komissiolla oli aikaa korjata asiantuntijoiden tekemät virheet, jotka kantelija mainitsi tammikuussa 2004. Kantelija haluaisi tietää, voisiko komissio tarkastella ehdotusta uudelleen asiantuntija-arvioinnin jälkeen, ja jos se olisi mahdollista, miksi näin ei tehty.

3.4 Oikeusasiamies toteaa, että ehdotusten arviointi- ja valintamenettelyjä koskevien suuntaviivojen mukaan "useat asiantuntijat arvioivat kukin ehdotuksen sovellettavien kriteerien perusteella itsenäisesti ja täyttävät yksittäiset arviointilomakkeet, joissa annetaan pisteitä ja esitetään huomautuksia. (...) Komission yksiköt tarkastelevat riippumattomien asiantuntijoiden arvioinnin tuloksia, arvioivat ehdotukset näiden asiantuntijoiden neuvojen perusteella ja valmistelevat arvioinnin lopulliset tulokset." Oikeusasiamies katsoo, että suuntaviivoissa määriteltyjen asiantuntijoiden tehtävänä on selvästi antaa tieteellistä ja teknistä neuvontaa, joka auttaa komissiota tekemään mahdollisimman tehokkaita päätöksiä yhteisön tavoitteiden edistämiseksi. Asiantuntijoiden riippumattomuus vaikuttaa edistävän sekä prosessin tehokkuutta että oikeudenmukaisuutta. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies ei katso, että asiantuntijoiden tekemää arviointia koskevan muutoksenhakumekanismin puuttuminen voisi itsessään olla rakenteellinen tai systeeminen hallinnollinen epäkohta. Oikeusasiamies ei myöskään katso, että se, että asiantuntijat saivat komissiolta lisätietoja hakijoille annettujen tietojen lisäksi, olisi sinänsä epäoikeudenmukaista, järjetöntä tai muutoin hyvän hallinnon periaatteiden vastaista.

3.5 Oikeusasiamies toteaa, että komissio toteaa, että hakijat voivat aina antaa selvityksiä, jotka täydentävät arvioinnin yhteenvetokertomuksessa esitettyjä huomautuksia. Oikeusasiamies toteaa, että kantelija kirjoitti komissiolle 22. tammikuuta 2004 kyseenalaistaakseen arvioinnin yhteenvetokertomuksen ja otti myös yhteyttä komissioon helmikuussa 2004 puhelimitse ja sähköpostitse. Oikeusasiamies ei katso saatavilla olevan näytön osoittavan, että komissio ei olisi kantelijan pyynnöstä antanut täydentäviä selvityksiä.

3.6 Mitä tulee siihen, että toisen ehdotuspyynnön yhteydessä ei ole mahdollista tehdä uutta ehdotusta, oikeusasiamies toteaa, että IST-ehdotuspyyntöä 2 koskevan Hakijoiden oppaan (III.4 kohta) mukaan "kun määräaika on umpeutunut, emme kuitenkaan voi hyväksyä lisäyksiä, korjauksia tai uusia ehdotuksia. Ennen määräaikaa vastaanotetun ehdotuksen viimeinen versio on se, joka arvioidaan, eikä mitään myöhempää aineistoa oteta huomioon." Oikeusasiamies katsoo, että edellä esitetyn perusteella on selvää, että uudelleentoimittaminen samaan jo arvioituun ehdotuspyyntöön on poissuljettua, koska tällainen uudelleentoimittaminen tapahtuisi lähtökohtaisesti määräajan päättymisen jälkeen.

3.7 Kantelijan huomautuksissa esitetyn kysymyksen osalta oikeusasiamies toteaa, että komissio on jo todennut lausunnossaan, että se on tarkastellut riippumattomien asiantuntijoiden lausuntoa ja tullut siihen tulokseen, että se oli perusteltu ja vahvisti arvioinnin tulokset ennen uuden päätöksen tekemistä.

3.8 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, ettei kantelun tässä osassa ole hallinnollista epäkohtaa.

4 Väitetty riittämätön ja epäselvä menettely

4.1 Kantelija väittää, että hänen käytettävissään menettelyn aikana olleet tiedot olivat riittämättömiä ja epäselviä. Kantelijan mukaan hänelle ei ilmoitettu reaaliaikaisesti arvioinnin edistymisestä, koska hän ei toimittanut tarjoustaan sähköisesti. Hän väittää, että komission 7.1.2004 päivätty kirje ei ollut selkeä ja että muut kirjeet saapuivat liian myöhään, jotta hän olisi voinut harkita uuden tarjouksen tekemistä kolmatta ehdotuspyyntöä varten.

4.2 Komission mukaan arviointi on eri ehdotusten välistä kilpailua, ja oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi komissio ja hakijat eivät ole enää yhteydessä toisiinsa ehdotuksensa sisällöstä ennen kuin arviointi on saatu päätökseen. Arvioinnin tulokset ilmoitetaan vasta sen jälkeen, kun kaikkien ehdotuspyyntöön sisältyvien ehdotusten arviointi on saatu päätökseen. Tämä koskee kaikkia ehdotuksia niiden esittämistavasta riippumatta. Ehdotuspyynnön tekstissä todetaan, että arvioinnin tulokset olisivat saatavilla vasta kahden kuukauden kuluttua ehdotuspyynnön määräajasta. Hakijoiden oppaassa todetaan lisäksi, että arvioinnin yhteenvetoraportti "lähetetään ennen joulukuun 2003 loppua". Näin tapahtui, ja tästä syystä hakijalla ei ollut pääsyä reaaliaikaisiin tietoihin ehdotuksen aikana.

Mahdollisuudesta osallistua kolmanteen ehdotuspyyntöön komissio väittää, että kantaja oli saanut riittävät tiedot ehdotuksen vahvuuksista ja heikkouksista toisen ehdotuspyynnön yhteydessä ja että hän saattoi arvioida kolmanteen ehdotuspyyntöön osallistumisen asianmukaisuutta 15.6.2004 julkaistun ehdotuspyynnön tekstin perusteella.

4.3 Oikeusasiamies katsoo, että komission selitys, jonka mukaan kantelijan ehdotusta ei kohdeltu epäsuotuisammin, koska sitä ei toimitettu sähköisesti, vaikuttaa vakuuttavalta.

4.4 Kantelijan käytettävissä olevien tietojen ajoituksen ja sisällön osalta oikeusasiamies on tarkastellut huolellisesti asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä, jotta ehdotus voitaisiin esittää uudelleen kolmannen ehdotuspyynnön yhteydessä. Vaikuttaa siltä, että kantelija sai tietoja ehdotuksensa hylkäämisestä tammi- ja helmikuussa 2004. Oikeusasiamies toteaa, että kolmas ehdotuspyyntö julkaistiin kesäkuussa 2004 ja päättyi syyskuussa 2004. Näissä olosuhteissa ja ottaen huomioon myös edellä 3.5 kohdassa esitetyn havainnon oikeusasiamies ei katso kantelijan osoittaneen, että komissio ei ollut toimittanut hänelle ajoissa tietoja uutta kolmatta ehdotuspyyntöä varten.

4.5 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, ettei asiaan liity hallinnollista epäkohtaa.

5 Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että komissiossa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) IST on lyhenne sanoista Information Society Technologies.

(2) AIOL on ehdotuksen lyhenne, ehdotuksen nimi on: "Study of accommodation process - Design of accommodative lens" (Majoitusprosessin tutkimus - mukautuvan linssin suunnittelu).

(3) Ks. esimerkiksi asia T-70/99, Alpharma Inc. v. neuvosto, Kok. 2002, s. II-03495, 180 kohta; Yhdistetyt asiat T-74/00, T-76/00, T-83/00, T-84/00, T-85/00, T-132/00, T-137/00 ja T-141/00, Artegodan GmbH ym. v. komissio, Kok. 2002, s. II-04945, 201 kohta.

(4) Oikeusasiamies katsoo, että tässä yhteydessä on hyödyllistä viitata seuraaviin fotoniikan verkkosanakirjan ( http://www.photonics.com/dictionary/) määritelmiin:

Fotoniikka on tekniikka, jolla tuotetaan ja valjastetaan valoa ja muita säteilyenergian muotoja, joiden kvanttiyksikkö on fotoni. Tieteeseen kuuluu valon emissio, siirto, taipuma, vahvistus ja havaitseminen optisilla komponenteilla ja instrumenteilla, lasereilla ja muilla valonlähteillä, kuituoptiikalla, sähköoptisilla instrumenteilla, niihin liittyvillä laitteistoilla ja elektroniikalla sekä kehittyneillä järjestelmillä. Fotoniikan sovellukset ulottuvat energiantuotannosta havaitsemiseen, viestintään ja tietojenkäsittelyyn.”

Biofotoniikka on tekniikka, joka käsittelee orgaanisten materiaalien vuorovaikutusta valon ja muiden säteilyenergian muotojen kanssa, joiden kvanttiyksikkö on fotoni. Tähän sisältyy kaikkien elävien organismien ja orgaanisten materiaalien aiheuttama ja niistä peräisin oleva säteily, sen havaitseminen, absorboiminen, taipuminen, valinta, muuntaminen ja tuottaminen." Oikeusasiamies katsoo, että näitä määritelmiä ei voida ottaa käyttöön ilman tieteellistä ja teknistä tietämystä.