Kantelun tausta

1. Tammikuussa 2024 kantelija pyysi saada tutustua Euroopan komission hallussa oleviin asiakirjoihin [1], jotka liittyivät 27 kokoukseen, jotka oli merkitty avoimuusrekisteriin ja jotka pidettiin vuosina 2014–2023. Pyyntö koski komission tapaamisia yksityisten yritysten tai konsulttiyritysten kanssa, jotka liittyivät (yleensä) energiaan, kriittisiin raaka-aineisiin ja Balkaniin.

2. Koska kyseiset kokoukset koskivat komission eri pääosastoja, kantelijan pyyntö jaettiin alkuvaiheessa seitsemään pääosastoon. Tämä asia koskee yhtä tiettyä kokousta.[2]

3. Kantelija löysi tietoja tässä tapauksessa kyseessä olevasta kokouksesta avoimuusrekisteristä, johon kirjattiin seuraavat tiedot: ”16.12.2014– Balkan Security Network – Transparency registration number 630316815275-72 – Tapaaminen komission jäsenen Carlos Moedasin kabinetin kanssa, paikka: Bryssel, tutkimus-, tiede- ja innovointisalkku, aiheena Serbian osallistuminen Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Osallistuminen: Kabinetin jäsen.” Kantelija pyysi tutustumispyynnössään saada tutustua kaikkiin kokouksen julkaistuihin ja julkaisemattomiin pöytäkirjoihin sekä kaikkiin kokousta varten tai sen tuloksena laadittuihin tietoihin tai asiakirjoihin.

4. Komissio vastasi kantelijalle maaliskuussa 2024 ja yksilöi kolme asiakirjaa, jotka kuuluvat pyynnön soveltamisalaan: 1) ”FW Serbia Horizon 2020”, 2) ”(Liite) CV 2014 EU” ja 3) ” RE-kokous Serbian BSN:n kanssa”.

5. Komissio myönsi osittaisen oikeuden tutustua asiakirjoihin 1 ja 3 mutta epäsi oikeuden tutustua kokonaisuudessaan asiakirjaan 2. Näin tehdessään komissio vetosi asiakirjoihin tutustumista koskevaan poikkeukseen, joka koskee yksityisyyden ja yksilön koskemattomuuden suojaa [3].

6. Kantelija pyysi komissiota tarkistamaan päätöstään (tehmällä ”uudistetun pyynnön”). Hän väitti, että asiakirjojen sisältämien henkilötietojen luovuttaminen on yleisen edun mukaista, kun otetaan huomioon Serbiassa toteutettavaa kiistanalaista kaivoshanketta koskeva yleinen etu.

7. Komissio vahvisti kesäkuussa 2024 päätöksensä evätä yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin.

8. Tyytymättömänä komission vastaukseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen huhtikuussa 2025.

Tiedustelu

9. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen komission päätöksestä myöntää vain osittainen oikeus tutustua kolmeen asiakirjaan, joiden se katsoi kuuluvan pyynnön soveltamisalaan.

10. Tutkinnan aikana oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tarkasti riidanalaisten asiakirjojen muokkaamattomat jäljennökset.

11. Oikeusasiamies pyysi komissiota esittämään mahdollisia lisänäkemyksiä kantelusta. Komissio ei esittänyt lisänäkemyksiä viitaten 20 päivänä kesäkuuta 2024 antamassaan vahvistavassa päätöksessä esittämäänsä kantaan.

Esitetyt perustelut

12. Kantelija väitti, että komission olisi julkistettava asiakirjoihin sisältyvät henkilötiedot, koska yleisön edun mukaista on tietää niiden henkilöiden nimet, jotka osallistuvat EU:n rahoittamia hankkeita Serbiassa koskeviin kokouksiin. Kantelija totesi erityisesti, että Serbiassa oli yleistä kiinnostusta kiistanalaiseen kaivoshankkeeseen, josta maassa oli järjestetty laajoja ympäristömielenosoituksia. Kaivoksen rakentanut yritys, joka on suuri monikansallinen kaivosyhtiö, osallistui EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoittamaan tutkimushankkeeseen ja jatkoi tapaamisia komission kanssa kantelijan mukaan. 

13. Komissio väitti, että pyydetyt asiakirjat sisältävät henkilötietoja, kuten sellaisten kolmansien osapuolten nimet, sukunimet, tehtävät ja yhteystiedot, jotka eivät ole julkisuuden henkilöitä, sekä sellaisten komission henkilöstön jäsenten nimet, sukunimet, tehtävät ja yhteystiedot, jotka eivät ole ylemmän johdon tehtävissä. Se selitti, että sovellettavan EU:n tietosuojalainsäädännön (asetus 2018/1725)[4] mukaan se voi siirtää henkilötietoja valituksen tekijälle vain, jos tämä osoittaa, että tiedot on tarpeen siirtää tiettyä yleisen edun mukaista tarkoitusta varten. Komissio piti kantelijan väitteitä liian laajoina ja yleisluonteisina ja katsoi, ettei kantelija ollut selittänyt riittävästi, missä määrin henkilötietojen käsittely tai siirto oli tarpeen esitetyn yleisen edun tyydyttämiseksi.

14. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että henkilötietojen siirto on tarpeen sen varmistamiseksi, että yksityisen yrityksen edustajat, jotka hänen mukaansa ovat toimineet yleisen edun ja ympäristön vastaisesti, ovat tilivelvollisia. Hänen mukaansa EU:n olisi toimittava täysin avoimesti tällaisen yrityksen suhteen. Kantelijan mukaan tämä läpinäkyvyyteen perustuva vastuuvelvollisuus varmistaisi, että tietosuoja ei peitä eturistiriitoja tai yksityisten etujen lobbausta, joka voisi vahingoittaa yleistä etua tai ympäristöä.

15. Kantelijan mukaan ei ollut selvää, miten pyydettyjen henkilötietojen luovuttaminen vahingoittaisi asianomaisten henkilöiden oikeutettuja etuja. Kantelija väitti myös, että komission olisi pitänyt pyytää rekisteröidyiltä lupa heidän henkilötietojensa luovuttamiseen vastauksena hänen asiakirjoihin tutustumista koskevaan pyyntöönsä. Tämä olisi ollut hyvä tapa tasapainottaa oikeus tutustua asiakirjoihin ja oikeus henkilötietojen suojaan.

Oikeusasiamiehen arviointi

16. Kantelija pyytää saada tutustua asiakirjoihin, jotka sisältävät niiden henkilöiden nimet, yhteystiedot ja muut henkilötiedot, jotka osallistuivat kokoukseen vuonna 2014, mukaan lukien komission henkilöstön jäsenet, jotka eivät kuulu ylempään johtoon. Nämä tiedot ovat asetuksen 2018/1725 [5] mukaisia henkilötietoja.

17. Pyydetyistä asiakirjoista kaksi on kokouksen järjestämiseen liittyvää sähköpostiviestien vaihtoa, johon komissio antoi osittaisen tutustumisoikeuden. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmän suorittamassa tarkastuksessa vahvistettiin, että ne sisältävät henkilötietoja ja että komission soveltamat poistot kattavat kyseiset henkilötiedot. Kolmas asiakirja, johon komissio on evännyt oikeuden tutustua kokonaisuudessaan, on yhden kokouksen osanottajan ansioluettelo. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmän suorittamassa tämän asiakirjan tarkastelussa vahvistui, että se sisältää henkilötietoja koko ajan.

18. Asetuksen 2018/1725 mukaan hakijoiden, jotka hakevat pääsyä henkilötietoihin, on esitettävä riittävät perustelut sille, miksi näiden tietojen luovuttaminen palvelisi erityistä yleisen edun mukaista tarkoitusta (”tarpeellisuus”). Jos tämä vaatimus täyttyy, asianomaisen toimielimen on tutkittava, vahingoittaisiko tietojen ilmaiseminen rekisteröityjen oikeutettuja etuja, ja jos näin on, ovatko nämä edut tärkeämpiä kuin sen henkilön esittämä tarpeellisuus, joka haluaa tutustua kyseisiin henkilötietoihin.

19. Kantelija väitti, että henkilötiedot oli tarpeen saada, koska kokous koski Serbian osallistumista EU:n rahoittamaan Horisontti 2020 -ohjelmaan. Hän väitti erityisesti, että oli yleisen edun mukaista tietää, olivatko Horisontti 2020 -hankkeeseen osallistuneen tietyn kaivosyhtiön edustajat tavanneet komission kiistanalaisesta kaivoshankkeesta Serbiassa. Komissio kieltäytyi luovuttamasta henkilötietoja, koska se katsoi, että kantelija ei osoittanut niiden luovuttamisen tarpeellisuutta.

20. Oikeusasiamies pitää komission kantaa kohtuullisena. Kantelijan väitteet keskittyvät yksityiseen yritykseen, joka ei ollut läsnä kokouksessa, johon pyyntö liittyy. Pikemminkin kokous pidettiin entisen komission jäsenen kabinetin henkilöstön jäsenen ja Balkanin turvallisuusverkoston välillä.[6] Tarkastetuista asiakirjoista ei ilmene, että kokous koskisi kantelijan mainitsemaa Serbian kaivoshanketta.

21. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmälle lähettämässään myöhemmässä sähköpostiviestissä kantelija väitti, että Balkanin turvallisuusverkon ja yksityisen kaivosyhtiön välillä oli yhteyksiä. Hän sanoi, että Balkanin turvallisuusverkostolla on yhteyksiä instituutioihin, jotka ovat julkisesti ilmaisseet tukensa Serbian kaivoshankkeelle, ja että se työskentelee geopoliittisten turvallisuuskysymysten parissa. Hän väitti, että ilman pääsyä vuoden 2014 kokouksen osallistujien henkilötietoihin yleisön oli mahdotonta arvioida mahdollisten yhteyksien luonnetta tai mahdollisia eturistiriitoja.

22. Oikeusasiamies myöntää, että joissakin tapauksissa henkilötietojen luovuttaminen voi palvella yleistä etua poistamalla kaikki perusteet mahdollisilta eturistiriitoja koskevilta julkisilta spekulaatioilta. Tässä tapauksessa oikeusasiamies ei kuitenkaan katso kantelijan esittäneen riittävän konkreettisia viitteitä siitä, miksi hän epäilee, että Balkanin turvallisuusverkon ja yksityisen kaivosyhtiön välillä on yhteyksiä (ja niihin liittyviä eturistiriitoja), jotka hän pyrkii tarkistamaan tutustumalla kyseisiin henkilötietoihin. Valituksen tekijä ei myöskään esittänyt komissiolle uudistettua pyyntöään toimittaessaan lisäperusteluja, jotka koskivat Balkanin turvallisuusverkon ja yksityisen kaivosyhtiön väitettyjä läheisiä yhteyksiä (esitetty tiivistetysti edellisessä kohdassa).

23. Tämän vuoksi oikeusasiamies pitää komission väitettä, jonka mukaan henkilötietojen luovuttaminen ei ole tarpeen, kohtuullisena.

24. Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että komission kieltäytyminen antamasta tutustuttavaksi kaikkia kolmea riidanalaista asiakirjaa oli perusteltua.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Tässä tapauksessa Euroopan komissiolla ei ollut hallinnollista epäkohtaa.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Teresa Anjinho
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 14.8.2025

[1] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj.

[2] Oikeusasiamies aloitti myös tutkimukset siitä, miten komissio oli käsitellyt muita pyydettyjä asiakirjoja, erityisesti tapauksia 948/2025/KR, 960/2025/KR, 961/2025/KR ja 962/2025/KR.

[3] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta.

[4] Asetus (EU) 2018/1725 luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32018R1725

[5] Ks. edellinen alaviite.

[6] Balkan Security Network on vuonna 2005 perustettu ajatushautomo, jolla on istumapaikat Yhdysvalloissa ja Serbiassa. Verkoston tehtävänä on”rakentaa yhteistyöverkostoja tiedotusvälineiden, tiedemaailman, ajatushautomoiden ja virkamiesten välille Kaakkois-Euroopassa vuoropuhelun edistämiseksi, näkemysten vaihtamiseksi ja alueellisen vakauden lisäämiseksi”. Ks. https://balkansecurity.org/about-us.