Kantelun tausta

1. Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) on EU:n virasto, jonka tehtävänä on avustaa jäsenvaltioita EU:n ulkorajojen valvonnassa. Frontexilla on toimintaansa varten merivoimavaroja (veneitä) ja ilmavoimavaroja (sekä miehitettyjä että kauko-ohjattuja ilma-aluksia).

2. Frontexin valvontalentokone havaitsi 25 päivänä helmikuuta 2023 aluksen Crotonen, Italian, kustannuksilta.[1] Pian tämän jälkeen Frontex ilmoitti asiasta asiasta Italian toimivaltaisille viranomaisille.[2] Aluksen kaatuminen ja uppoaminen lähellä rantoja tapahtui varhain aamulla 26 päivänä helmikuuta 2023.  94 ihmisen uskotaan kuolleen.

3. Maaliskuussa 2023 kantelija, joka on kuolleiden uhrien perhettä edustava asianajaja, pyysi saada tutustua asiakirjoihin [3], jotka koskevat Frontexin valvonta-aluksen valokuvia, videotallenteita ja lentoreittejä. Frontex havaitsi aluksen.

4.  Frontex yksilöi aluksi 11 asiakirjaa, jotka kuuluivat pyynnön soveltamisalaan, ja epäsi oikeuden tutustua niihin kaikkiin väittäen, että niiden sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi yleistä turvallisuutta ^[4], yksityisyyden suojaa ja yksilön koskemattomuutta ^[5] sekä tutkimusten tarkoitusta ^[6] koskevan yleisen edun suojaa.

5. Kantelija pyysi Frontexia tarkistamaan päätöstään (tekemällä ”uudistetun pyynnön”). Frontex selitti huhtikuussa 2023 antamassaan vahvistavassa päätöksessä, että uudelleentarkastelun jälkeen vain kymmenen asiakirjan katsottiin kuuluvan valituksen tekijän pyynnön soveltamisalaan, ja vahvisti alkuperäisen kantansa evätä oikeus tutustua asiakirjoihin.

6. Tyytymättömänä tähän tulokseen kantelija kääntyi Euroopan oikeusasiamiehen puoleen tammikuussa 2024.

Tiedustelu

7. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen Frontexin päätöksestä evätä oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla.

8. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai Frontexilta lisänäkemyksiä kantelijan pyynnön käsittelystä, ja ne jaettiin huomautuksia esittäneen kantelijan kanssa. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tarkasti myös kymmenen pyynnön piiriin kuuluvaa kirjallista asiakirjaa ja kymmenen videotallennetta.

Esitetyt perustelut

9. Frontex muistutti, että EU:n tuomioistuimet ovat tunnustaneet, että EU:n toimielimillä on laaja harkintavalta, kun ne arvioivat, voisiko tietojen ilmaiseminen heikentää yleistä turvallisuutta koskevan yleisen edun suojaa.

10. Frontex totesi, että asiakirjat sisältävät yksityiskohtaisia operatiivisia tietoja, jotka paljastuessaan heikentäisivät luvattomien rajanylitysten torjuntaa ja siten yleisen turvallisuuden suojelua. Asiakirjat sisältävät erityisesti tietoja ”laitteiden tyypistä ja valmiuksista” sekä ”liikkumismalleista” ja ”raportointimalleista sekä rutiineista ja välineistä, joita käytetään operatiivisia toimia koskevien tietojen toimittamiseen”. Frontex katsoi, että tällaisia tietoja sisältävien asiakirjojen luovuttaminen ”hyödyttäisi rikollisverkostoja ja antaisi niille mahdollisuuden muuttaa toimintatapojaan, mikä haittaisi käynnissä olevien ja tulevien operaatioiden kulkua [...]”. Näkemyksensä tueksi Frontex viittasi tuomioon Izuzquiza ja Semsrott v. Frontex [7].

11. Frontex totesi myös, että asiakirjojen julkistaminen saattaa vaarantaa ”maahanmuuttajien hengen, turvallisuuden ja fyysisen koskemattomuuden, mikä on toinen osa yleistä turvallisuutta”.

12. Kantelija väitti, että Frontex ei ollut selittänyt oikeuskäytännössä edellytetyllä tavalla, miten pyydettyjen tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi ”täsmällisesti ja tosiasiallisesti” yleistä turvallisuutta koskevan yleisen edun suojelua. Kantelijan mielestä oli epäjohdonmukaista, että Frontex vetosi tarpeeseen suojella muuttajien henkeä ja fyysistä koskemattomuutta perustellakseen sellaisten tietojen salaamista, jotka ovat tarpeen oikeuden saamiseksi menehtyneiden muuttajien perheille. Lisäksi valituksen tekijä väitti, että pyydetyt tiedot rajoittuvat hyvin erityisiin ja määriteltyihin olosuhteisiin avaruudessa ja ajassa (joten niitä ei voida toistaa muissa ja/tai tulevissa yhteyksissä).   

13. Kantelija väitti lisäksi, että tuomio Izuzquiza ja Semsrott v. Frontex ei ollut merkityksellinen. Kantelija väitti erityisesti, että Frontex ei ottanut huomioon asiakirjojen käyttötarkoitusta ja käyttöä eli 94 ihmisen kuoleman syiden tunnistamista, perusoikeuksien suojelua ja uhrien perheiden oikeuttamista. Frontex ei myöskään ottanut huomioon sitä, minkä tyyppinen hakija (asianajaja, jota sitoo asianajosalaisuus) ei käyttäisi tietoja oikeudenkäynnin ulkopuolella puolustautumisoikeuden käyttämiseksi.

14. Frontexin mukaan asiakirjat sisältävät lainvalvontaviranomaisten henkilötietoja. Kantelija ei kiistänyt Frontexin kantaa ja totesi joka tapauksessa, etteivät he hakeneet pääsyä henkilötietoihin.  

15. Frontex selitti, että pyynnön esittämisajankohtana Frontexissa ja kansallisella tasolla oli käynnissä tutkimuksia. Frontex totesi, että ”tosiseikat on vahvistettava luottamuksellisesti, ja näiden asiakirjojen yksipuolinen ilmaiseminen [pyynnön] ajankohtana olisi heikentänyt kaikkien näihin tutkimuksiin osallistuvien osapuolten luottamusta ja horjuttanut asianomaisten sidosryhmien yhteistyötä”.

16. Kantelija väitti, että Frontex ei täsmentänyt, mitä tutkimuksia asia koski (erityisesti mitä jäsenvaltiota asia koski sekä tutkimusten kohdetta ja ”ajankohtaa”).

17. Tutkimuksen aikana Frontex ilmoitti oikeusasiamiehelle, että ”kyseisissä asiakirjoissa kuvattujen tapahtumien taustalla olevien tutkimusten päätyttyä marraskuussa 2023 asiaan liittyvä tutkintaraportti vakavista vaaratilanteista julkistettiin osittain tammikuussa 2024 [...]”.[8] Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vahvistaa tosiseikat sekä Frontexin ja asianomaisten jäsenvaltioiden rooli ja vastuut.

18. Kantelija väitti, että asiakirjojen julkistaminen oli ylivoimaisen yleisen edun mukaista, jotta Frontex voidaan saattaa vastuuseen toimistaan ja estää vastaavat tragediat tulevaisuudessa.

19. Frontex totesi, että yleistä turvallisuutta koskevan yleisen edun suojelua koskeva poikkeus on ehdoton. Tämä tarkoittaa, että yleistä turvallisuutta koskevaa yleistä etua ei voida korvata muulla tärkeämmäksi katsotulla yleisellä edulla.

20. Tutkintojen suojaa koskevan poikkeuksen osalta Frontex katsoi, että kantelija ei perustellut riittävästi ilmaisemista edellyttävän ylivoimaisen yleisen edun olemassaoloa. Frontex viittasi EU:n oikeuskäytäntöön [9] ja totesi, että tarve saada yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja oikeudenkäyntiä varten on yksityinen etu.

21. Mahdollisuudesta myöntää osittainen tutustumisoikeus Frontex totesi, että hallinnollinen taakka, joka aiheutuu sellaisten osien poistamisesta, joita ei saa [julkistaa], osoittautuu erityisen raskaaksi, mikä ylittää kohtuudella edellytettävät rajat. Lisäksi Frontex totesi, että asiakirjojen hyvin rajallisten osien, joita ei ole suojattu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisella poikkeuksella, tarjoamisesta kantelijalle ei olisi mitään hyötyä.

22. Vastauksena kantelijan väitteisiin, joiden mukaan Frontex ei ollut ottanut huomioon asiakirjojen aiottua käyttöä ja kantelijan luonnetta, Frontex totesi, että asiakirjojen ilmaisemisella asetuksen 1049/2001 nojalla on yleinen vaikutus ja että kyseisen asetuksen nojalla julkistettujen asiakirjojen katsotaan myöhemmin olevan julkisia. Tässä yhteydessä kantelijan väitteitä ei voitu ottaa huomioon. 

Oikeusasiamiehen arviointi

23. Käsiteltävässä asiassa Frontex vetosi kolmeen asetuksen 1049/2001 mukaiseen poikkeukseen evätäkseen oikeuden tutustua pyydettyihin asiakirjoihin eli yleisen turvallisuuden suojaan, tutkintatoimien tarkoitusten suojaan ja henkilötietojen suojaan.

24. Jos unionin toimielin tai virasto vetoaa ”ehdottomaan” poikkeukseen, kuten yleistä turvallisuutta koskevan yleisen edun suojaan, evätäkseen oikeuden tutustua asiakirjaan kokonaisuudessaan, asetuksessa 1049/2001 ei säädetä mahdollisuudesta myöntää oikeutta tutustua asiakirjaan ylivoimaisen yleisen edun tapauksessa. Jos toimielin tai virasto kuitenkin vetoaa ehdottomaan poikkeukseen perustellakseen sen, ettei asiakirjan sisältämiä tietoja paljasteta vain osittain, ja soveltaa suhteellista poikkeusta muihin osiin, toimielimen on arvioitava, onko olemassa ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttää kyseisten muiden osien ilmaisemista. Laitoksen on myös osoitettava, miten se suoritti tämän arvioinnin ja miten se tasapainotti mahdolliset kilpailevat edut, ja annettava hakijalle selkeät selitykset.

25. EU:n toimielimillä ja virastoilla on laaja harkintavalta sen määrittämisessä, vahingoittaisiko asiakirjan luovuttaminen yleistä turvallisuutta koskevan yleisen edun suojaa. [10]

26. Perustellessaan päätöstään evätä oikeus tutustua asiakirjoihin Frontex väitti, että rikollisverkostot voisivat hyödyntää asiakirjoihin sisältyviä operatiivisia tietoja, mikä vaarantaisi Frontexin toiminnan ja vaarantaisi yleisen turvallisuuden.[11] Riidanalaiset asiakirjat sisältävät tietoja asianomaisesta henkilöstöstä, operaation maantieteellisestä alueesta, liikkumismalleista ja -mekanismeista sekä muita operatiivisia yksityiskohtia.

27. Oikeusasiamies voi vahvistaa, että asiakirjat sisältävät osittain operatiivisia tietoja, mukaan lukien Frontexin kuvaamien raportointivälineiden yksityiskohdat. Asiakirjojen tarkastuksen ja Frontexin toimittamien lisäselvitysten perusteella oikeusasiamies toteaa, että Frontex ei soveltanut tätä poikkeusta ilmeisen virheellisesti.  

28. Mitä tulee kantelijan väitteeseen, jonka mukaan Izuzquiza-tuomio ei ollut merkityksellinen, koska Frontex ei ottanut huomioon heidän erilaista oikeudellisen neuvonantajan asemaansa, Frontex selitti perustellusti, että kun asiakirja on luovutettu asetuksen 1049/2001 nojalla, se on julkinen.[12] Kantelijan väite ei näin ollen voinut menestyä.

29. Tutkintatoimien tarkoitusten suojaamista koskevan poikkeuksen osalta oikeusasiamies ymmärtää, että Frontexin tutkimuksen aikana esittämien lisänäkemysten perusteella Frontexin perusoikeusvastaavan tapausta koskeva sisäinen tutkinta oli edelleen käynnissä, kun se teki vahvistavan päätöksensä huhtikuussa 2023. Lisälausunnoissaan Frontex totesi, että näiden asiakirjojen yksipuolinen julkistaminen [vahvistavan päätöksen] ajankohtana olisi heikentänyt kaikkien näihin tutkimuksiin osallistuvien osapuolten luottamusta ja horjuttanut asianomaisten sidosryhmien yhteistyötä. Lisäksi jopa osittainen paljastaminen vaarantaisi tutkijoiden tosiasiallisen oikeuden tutustua tosiseikkoihin, sillä asiakirjoihin sisältyvien tietojen perusteella tutkitut tosiseikat olisi voitu vääristää siten, että tutkijoilta olisi tosiasiallisesti evätty mahdollisuus suorittaa tutkimuksiaan puuttumatta asiaan.”

30. Tällaisen tutkinnan tarkoituksena on valvoa, että Frontex noudattaa perusoikeuksia, selventämällä tapahtuman edellytyksiä ja tosiseikkoja. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Frontexin toteuttamia toimenpiteitä välikohtaukseen reagoimiseksi ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Lisäksi tutkinnassa voidaan yksilöidä saatuja kokemuksia; tehostaa menettelyjä ja prosesseja, jotta voidaan vähentää tällaisen poikkeaman toistumisen riskiä ja minimoida samalla perusoikeusloukkausten riski.

31. Kun  otetaan huomioon tutkinnan tarkoitus, oikeusasiamies katsoo, että Frontex tukeutui tähän poikkeukseen kohtuudella vahvistavan päätöksen tekohetkellä.

32. Tutkintojen suojaa koskeva poikkeus voi oikeuttaa kieltäytymään antamasta asiakirjaa yleisön tutustuttavaksi, ellei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista. Näin ollen tietojen ilmaisemista koskevan intressin on oltava ensisijaisesti julkinen (eikä yksityinen etu), ja sen on oltava ensisijainen. Oikeusasiamies tunnustaa, että on yleisen edun mukaista ymmärtää tähän traagiseen tapahtumaan johtaneet olosuhteet ja määrittää kansallisten ja EU:n toimijoiden rooli. Koska sisäinen tutkinta oli kuitenkin käynnissä vahvistavan päätöksen tekohetkellä, Frontexin kanta, sellaisena kuin se on esitetty sen lisänäkemyksissä, jonka mukaan yleistä etua palvelisi paremmin tutkinnan koskemattomuuden säilyttäminen siihen asti, kunnes se olisi saatettu päätökseen, oli kohtuullinen. 

33. Lopuksi Frontex oli oikeassa katsoessaan, että jotkin pyydettyihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot voivat johtaa henkilöiden tunnistamiseen ja siten siihen, että ne ovat henkilötietoja . Oikeusasiamies toteaa, että kantelija ei kiistänyt tätä. 

34. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että Frontexin kieltäytyminen antamasta pyydettyjä asiakirjoja yleisön tutustuttavaksi vahvistavan päätöksen tekohetkellä oli kohtuullista.

35. Oikeusasiamies panee kuitenkin merkille useita puutteita siinä, miten Frontex on käsitellyt kantelijan pyyntöä.

36. Ensinnäkin Frontexin vahvistavassa päätöksessään esittämät perustelut olivat riittämättömät. Yleisön tutustumisoikeuden epäämiseksi Frontexin on osoitettava, että oli olemassa kohtuullisesti ennakoitavissa oleva riski siitä, että tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi tutkinnan tarkoitusta todellisilla ja täsmällisillä ilmaisuilla, jotka eivät ole puhtaasti hypoteettisia ja jotka ovat kohtuullisesti ennakoitavissa. Ei riitä, että vedotaan yleisiin toteamuksiin tämän poikkeuksen soveltamisen perustelemiseksi, kuten Frontex teki vahvistavassa päätöksessään.

37. Toiseksi Frontexin vahvistavassa päätöksessään esittämiä perusteluja siitä, miksi osittaista tutustumisoikeutta ei voitu myöntää, ei voida hyväksyä. Kuten oikeusasiamies totesi äskettäisen tutkimuksen yhteydessä [13], EU:n toimielimet ja virastot voivat poikkeustapauksissa evätä oikeuden tutustua asiakirjojen osiin vain, jos pyydettyjen asiakirjojen poistamisesta aiheutuva hallinnollinen taakka on liiallinen [14], jos asiakirjojen muiden osien ilmaiseminen on merkityksetöntä [15] tai jos tietyntyyppisten asiakirjojen muut osatekijät eivät ole ymmärrettäviä [16] Oikeuskäytännössä on myös selvennetty, että toimielimen tai viraston tehtävänä ei ole määrittää, mikä on tai ei ole hyödyllistä hakijalle [17], ja todistustaakka on toimielimellä tai virastolla, joka osoittaa ja selittää, onko sen kieltäytyminen myöntämästä oikeutta tutustua asiakirjojen osiin oikeasuhteinen näissä olosuhteissa. Tutkinnan aikana Frontex toimitti tarkastettavaksi kymmenen kirjallista asiakirjaa ja kymmenen videota. Oikeusasiamies toteaa, että pisin kirjallinen asiakirja koostuu kolmesta sivusta. Kymmenen lyhyen asiakirjan poistamista, kuten tässä tapauksessa, ei voida kohtuudella pitää liiallisena hallinnollisena rasitteena. Oikeusasiamies on erityisen huolissaan Frontexin muodollisesta lähestymistavasta, kun otetaan huomioon tässä tapauksessa vallitsevat traagiset olosuhteet. Vastuuvelvollisuuden puute tapahtumaa ympäröivissä tapahtumissa voi vain pahentaa henkensä menettäneiden uhrien perheiden tilannetta. Frontexin olisi pitänyt olla erityisen valppaana ja tietoinen siitä, että uhrien perheet olisivat halukkaita saamaan kaikenlaista tietoa, joka voisi selventää tosiseikkoja.  

38. Frontex ei myöskään toimittanut kantelijalle alkuperäisessä päätöksessään eikä uudistetussa päätöksessään luetteloa asiakirjoista, joiden se oli todennut kuuluvan tutustumispyynnön soveltamisalaan. Oikeusasiamies on äskettäin todennut, että Frontexin järjestelmällinen kieltäytyminen toimittamasta luetteloita asiakirjoista, joiden virasto on yksilöinyt kuuluvan hakijoiden pyyntöjen soveltamisalaan, on hallinnollinen epäkohta.[18] Hän totesi, että yksilöityjen asiakirjojen luettelojen puuttuminen vaikeuttaa pyynnön esittäjien ymmärtämistä, mitä perusteluja ja siten mitä poikkeusta sovellettiin mihinkin asiakirjaan. Tässä tapauksessa sen oli myös vaikea arvioida Frontexin väitettä, joka koski osittaisten käyttöoikeuksien myöntämisestä aiheutuvaa liiallista hallinnollista rasitetta.

39. Oikeusasiamies kehottaa jälleen Frontexia ottamaan nämä näkökohdat huomioon käsitellessään yleisön tiedonsaantipyyntöjä tulevaisuudessa.

40. Tutkinnan aikana ja Frontexin tehtyä marraskuussa 2023 välikohtausta koskevan tutkimuksensa Frontex julkaisi sisäisen tutkimuksensa tulokset vakavia välikohtauksia koskevan kertomuksen muodossa [19] Oikeusasiamies on tyytyväinen tähän kehitykseen. Hän luottaa siihen, että jos Frontex saa tulevaisuudessa pyyntöjä saada tutustua samoihin asiakirjoihin, se ottaa huomioon kertomuksen julkisesti saatavilla olevan version sisällön arvioidessaan tietojen paljastamisesta aiheutuvan haitan riskiä.

41. Näin ollen lisätutkimukset eivät ole perusteltuja tässä vaiheessa.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Tutkinnan aikana ja Frontexin tehtyä marraskuussa 2023 välikohtausta koskevan tutkimuksensa Frontex julkaisi sisäisen tutkimuksensa tulokset vakavia välikohtauksia koskevan raportin muodossa.

Näin ollen kantelua koskevat lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.

Oikeusasiamies kehottaa Frontexia ottamaan edellä esitetyt näkökohdat huomioon käsitellessään tulevaisuudessa kaikkia samoja asiakirjoja koskevia yleisön tutustumispyyntöjä.

Valituksen tekijälle ja Frontexille ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourg, 30. elokuuta 2024

 

[1] Tapahtumien yksityiskohtainen aikataulu on vakavista vaaratilanteista laaditussa raportissa Cutro, joka on saatavilla osoitteessa https://prd.frontex.europa.eu/document/frontex-incident-reports-cutro-pylos/

[2] Italian meripelastus- ja koordinointikeskus (MRCC). Kansainvälisen merioikeuden mukaan kansalliset alueelliset koordinointikeskukset vastaavat etsintä- ja pelastustoimien koordinoinnista rannikkovesillään. Kansainväliset vedet on jaettu etsintä- ja pelastusalueisiin, ja nimetyistä alueista vastaavat kansalliset alueelliset koordinointikeskukset. Keskisellä Välimerellä erityishallintoalueet on jaettu Italian, Maltan, Libyan ja Tunisian kesken.

[3] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32001R1049&from=EN.

[4] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäinen luetelmakohta, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:32001R1049.

[5] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohta.

[6] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta.

[7] Tuomio asiassa T-31/18, Izuzquiza ja Semsrott v. Frontex, 73–74 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=64BF7FB7657A6C753DDDCADE75BC030D?text=&docid=221083&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=2372522.

[8] https://prd.frontex.europa.eu/document/frontex-incident-reports-cutro-pylos/

[9] Tuomio asiassa T-380/08, Alankomaat v. komissio, 80 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=141081&pageIndex=0&doclang=EN&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=3762017.

[10] Unionin tuomioistuimen tuomio 3.7.2014, neuvosto v. In ’t Veld, C-350/12 P, 63 kohta, https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=154535&pageIndex=0&doclang=en&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=13541857.

[11] Tuomio asiassa Izuzquiza ja Semsrott v.

[12] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-447/11, Catinis v. komissio, EU:T:2014:267, 62 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=152601&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=6011252

[13] Ks. oikeusasiamiehen päätös asiassa 1885/2023/ACB: https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/188984 

[14] Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 7.2.2002, Kuijer v. neuvosto, T-211/00, 57 kohta: https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=en&num=T-211/00

[15] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 20.3.2014, Reagens v. komissio, T-181/10, 161, 162 ja 172 kohta: https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=T-181/10&language=EN.

[16] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.4.2024, Sea-Watch eV v. Frontex, T‑205/22, 97 kohta: https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=T-205/22.

[17] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2012, Evropaïki Dynamiki v. komissio, T-167/10, 78 kohta: https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=T-167/10&language=EN; Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.12.2018, Falcon Technologies v. komissio, T-875/16, 102 kohta: https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=T-875/16&language=EN.

[18] Ks. oikeusasiamiehen suositus asiassa 1129/2023/OAM: https://www.ombudsman.europa.eu/en/recommendation/en/182124 

[19] Ks. edellä 17 kohta.