Strasbourg, 22. lokakuuta 2003

Hyvä H.

Teitte 5. marraskuuta 2002 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun, joka koski Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen talousosaston toimittamia harhaanjohtavia tietoja.

Haluaisin ilmoittaa teille, että Jacob Söderman, jonka kanssa olette aiemmin ollut yhteydessä kantelustanne, on jäänyt eläkkeelle ja että toimin 1. huhtikuuta 2003 alkaen hänen seuraajanaan Euroopan oikeusasiamiehenä.

Oikeusasiamies toimitti kantelun 5. joulukuuta 2002 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentille. Yhteisöjen tuomioistuin antoi lausuntonsa 25. maaliskuuta 2003. Yhteisöjen tuomioistuimen lausunto toimitettiin Teille, ja Teitä pyydettiin esittämään huomautuksensa. Teiltä ei ole näköjään saatu huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelija työskenteli yhteisöjen tuomioistuimessa väliaikaisena toimihenkilönä lähes kuusi vuotta. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 39 artiklan mukaan väliaikaisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan, joka lasketaan henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 12 artiklan mukaisesti.

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat ovat seuraavat. Vuonna 1997, ennen kuin kantelija lähti tuomioistuimen palveluksesta, hän keskusteli eläkeoikeuksistaan tuomioistuimen talousosaston virkamiehen kanssa, joka ilmoitti hänelle, että jättämällä erorahansa "jäälle" hän saisi 3 prosentin vuotuisen koron. Kantelija ei halua nimetä asianomaista virkamiestä.

Vuonna 2001 kantelijalle kerrottiin, että henkilöstösääntöihin ei sisälly säännöksiä maksamattomista eroavustuksista johtuvien käteisvarojen korkojen maksamisesta.

Kantelija väittää, että unionin tuomioistuimen valtiovarainministeriö on antanut hänelle harhaanjohtavia tietoja ja että hänelle on aiheutunut tästä huomattavia taloudellisia tappioita. Hän vaatii korvausta.

KYSYMYS

Unionin tuomioistuimen lausunto

Yhteisöjen tuomioistuin esitti lausunnossaan seuraavat huomautukset:

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön säädöksiä, joilla luodaan oikeus taloudellisiin etuuksiin, on tulkittava suppeasti (1). Liitteessä VIII olevan 12 artiklan sanamuodosta ilmenee, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettua korkoa sovelletaan summaan, joka on maksettava edustajan palvelussuhteen päättyessä ja joka lasketaan vuosittain etuuden erääntymiseen saakka. Ei ole viitteitä siitä, että korkoa kertyisi palvelussuhteen päättymisen jälkeen, jos asiamies ei jostain syystä hae etuutta, johon hänellä on oikeus.

Tämän tietävät sekä talous- että henkilöstöosaston työntekijät. Yksikään näiden osastojen virkamies ei muista antaneensa tältä osin eriäviä tietoja kenellekään, varsinkaan kantelijalle. Mikään ei viittaa siihen, että tuomioistuimen virkamies olisi antanut kantelijalle virheellisiä tai virheellisiä tietoja.

Henkilöstöosaston käytännön mukaan erorahaan oikeutetulle henkilöstölle ilmoitetaan erorahasta ja korvaus maksetaan viipymättä. Käsiteltävässä asiassa kantelija kehotti henkilöstöosastoa olemaan maksamatta korvausta, koska hän odotti saavansa toisen työpaikan unionin toimielimessä ja siten uusia eläkeoikeuksia. Jos kantelija olisi kysynyt henkilöstöosastolta asiaa koskevista säännöksistä ja siitä, tuottiko korvaus korkoa, hänelle olisi ilmoitettu asiasta kohtuullisessa ajassa. Kuten valituksen liitteistä ilmenee, kantelija teki vasta 2.7.2002 henkilöstöosastolle minkä tahansa tutkimuksen erorahaan sovellettavista henkilöstösääntöjen säännöksistä. Hän sai 8. heinäkuuta 2002 vastauksen, jossa ilmoitettiin puhelinnumero, jos lisätietoja tarvitaan.

Henkilöstöosasto ei tiennyt, kuinka kauan korvaus jätettäisiin "jäälle", eikä se voinut arvioida, aiheutuisiko kantelijalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja olisiko tällä hänelle merkitystä. Julkishallinnon tehtävänä ei voi olla seurata toimielimestä lähteneen väliaikaisen toimihenkilön urakehitystä ja huolehtia hänen henkilökohtaisista eduistaan tämän kehityksen mukaan.

Kaikista näistä syistä on pääteltävä, ettei käsiteltävässä asiassa ole kyse hallinnollisesta epäkohdasta.

Kantelijan huomautukset

Kantelija ei näytä lähettäneen huomautuksia.

PÄÄTÖS

1 Väitetty harhaanjohtava tieto

1.1 Kantelija väittää, että unionin tuomioistuimen valtiovarainministeriö on antanut hänelle harhaanjohtavia tietoja. Kantelijan mukaan eräs unionin tuomioistuimen valtiovarainosaston virkamies ilmoitti hänelle, että jättämällä erorahansa "jäälle" hän saisi 3 prosentin vuotuisen koron. Kantelija ei halua nimetä asianomaista virkamiestä.

1.2 Yhteisöjen tuomioistuin totesi lausunnossaan, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön säädöksiä, joilla luodaan oikeus taloudellisiin etuuksiin, on tulkittava suppeasti. Liitteessä VIII olevan 12 artiklan sanamuodosta ilmenee, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettua korkoa sovelletaan summaan, joka on maksettava edustajan palvelussuhteen päättyessä ja joka lasketaan vuosittain etuuden erääntymiseen saakka. Ei ole viitteitä siitä, että korkoa kertyisi palvelussuhteen päättymisen jälkeen, jos asiamies ei jostain syystä hae etuutta, johon hänellä on oikeus.

1.3 Unionin tuomioistuimen mukaan kukaan unionin tuomioistuimen valtiovarainosaston tai muiden osastojen virkamiehistä ei muista antaneensa tältä osin eriäviä tietoja kenellekään, varsinkaan kantelijalle. Mikään ei viittaa siihen, että tuomioistuimen virkamies olisi antanut kantelijalle virheellisiä tai virheellisiä tietoja.

1.4 Oikeusasiamies toteaa, että tuomioistuin näyttää suorittaneen sisäisen tutkimuksen väitteestä, jonka mukaan kantelijalle on toimitettu harhaanjohtavia tietoja ja että väitteen tueksi ei ole löydetty näyttöä. Oikeusasiamies toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuin on lähettänyt pikaisen vastauksen kantelijan kirjalliseen tutkimukseen sovellettavista henkilöstösäännöistä.

1.5 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että kantelijan väitettä, jonka mukaan valtiovarainministeriön virkamies on antanut hänelle harhaanjohtavia tietoja, ei voida pitää toteen näytettynä. Oikeusasiamies ei näin ollen havaitse hallinnollista epäkohtaa asian tämän näkökohdan osalta.

2 Väitetty taloudellinen vahinko ja korvausvaatimus

2.1 Kantelija väittää kärsineensä huomattavia taloudellisia tappioita harhaanjohtavien tietojen vuoksi ja vaatii korvausta.

2.2 Ottaen huomioon tämän päätöksen 1.5 kohdassa esitetyn päätelmän oikeusasiamies katsoo, että kantelijan väitettä ei voida hyväksyä.

3 Päätelmä

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että yhteisöjen tuomioistuimessa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös unionin tuomioistuimen presidentille.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa 146, 192 ja 193/81, Baywa v. Balm, Kok. 1982, s. 1503, 10 kohta; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio asiassa T-41/89, Schwedler v. parlamentti, Kok. 1990, s. II-79, 23 kohta.