- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Päätös siitä, miten Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) on arvioinut hakijan työkokemusta EU:n edustustojen henkilöstön valintamenettelyssä (EPSO/AST/153/22) (asia 780/2023/KT)
Päätös
Kanteluasia 780/2023/KT - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Keskiviikkona | 24 toukokuuta 2023 - Päätökset, pvm Keskiviikkona | 24 toukokuuta 2023 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto ( Ei hallinnollista epäkohtaa ) - Maa Belgia
Kantelu toimitettu
27/04/2023Kantelun analyysi
27/04/2023Tutkimus meneillään
24/05/2023Tutkimuksen tulos
24/05/2023
Hyvä X
Teitte äskettäin Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan henkilöstövalintatoimistoa (EPSO) vastaan siitä, miten se arvioi kykyjen kartoittajalle antamianne vastauksia valintamenettelyn EPSO/AST/153/22 [1] yhteydessä. Katsotte, että olette ansainnut korkeamman pistemäärän, ja väitätte, että EPSO hylkäsi uudelleentarkastelupyyntönne tutkimatta sitä asianmukaisesti. Haluaisitko EPSOn harkitsevan uudelleen päätöstään sulkea sinut pois valintamenettelystä?
Analysoituamme huolellisesti kaikki kantelussanne toimittamanne tiedot olemme päättäneet lopettaa tutkimuksen todeten seuraavaa:
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistossa (EPSO) ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa [2].
Hakijoita arvioidessaan valintalautakuntia sitovat kyseisen valintamenettelyn valintaperusteet. Samalla EU:n oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnilla on laaja harkintavalta arvioidessaan hakijan pätevyyttä ja työkokemusta näiden kriteerien perusteella.[3] Oikeusasiamiehen tehtävä rajoittuu siis sen määrittämiseen, onko valintalautakunta tehnyt ilmeisen virheen [4].
Osaamiskartoituksen tarkoituksena on valita ne osallistumiskelpoiset hakijat, joiden profiilit vastaavat parhaiten suoritettavia tehtäviä. Tätä valintaa varten valintalautakunta määrittää ensin arviointiperusteet ja pisteytystaulukon kullekin kykyjen kartoittamiseen liittyvälle kysymykselle.
Valintalautakunta arvioi hakijat yksinomaan kykyjen kartoitusosiossa annettujen tietojen perusteella. Avointa kilpailua koskevassa ilmoituksessa kehotetaan näin ollen hakijoita sisällyttämään kaikki asiaankuuluvat tiedot kykyjen kartoituksen vastauksiinsa, vaikka ne olisi jo mainittu hakemuksen muissa osissa.[5] Nämä tiedot annetaan myös kykyjen kartoituksen johdanto-osassa, jossa todetaan selvästi: ”Pisteytys perustuu AINOASTAAN tässä Talent Screener -osiossa antamissasi vastauksissa antamiisi tietoihin. Viittauksia muihin Talent Screenerin vastauksiin tai hakemuksen muihin osiin ei oteta huomioon.”
Tässä tapauksessa kykyjen kartoitus koostui kymmenestä kysymyksestä. EPSOlle esittämässänne uudelleentarkastelupyynnössä kyseenalaistitte pistemääränne seitsemässä näistä kymmenestä kysymyksestä eli kysymyksissä 2, 4, 5, 6, 8, 9 ja 10. Analysoituamme huolellisesti kykyjen kartoituksen, EPSOn pisteytystaulukon kunkin kysymyksen osalta sekä vastauksesi ja kustakin kysymyksestä saamasi pisteet olemme päätelleet seuraavaa:
Kysymyksen 2 osalta
Hakijoiden oli ilmoitettava, onko heillä ”työkokemusta tiimin tai toimiston perustamisesta tai merkittävän organisaatiomuutoksen johtamisesta”.
Vastauksessanne kuvailitte aiemmin hoitamianne tehtäviä henkilöstön, logistiikan ja budjetin yleisen suunnittelun ja johtamisen aloilla, jotka eivät näytä vastaavan vaadittua kokemusta. Etenkään kykyjen kartoituksessa annetut tiedot eivät osoita, että olisit perustanut toimistoja tai tiimejä tai että olisit johtanut merkittäviin organisatorisiin muutoksiin, kuten tässä kysymyksessä edellytetään.
EPSOlle esittämässänne uudelleentarkastelupyynnössä ette esittänyt perusteluja sille, miksi vastauksessanne mainittu kokemus on merkityksellinen tämän kysymyksen kannalta. Totesitte vain, että olette antanut perusteellisen selityksen ja uskotte vahvasti, että pitkä johtamiskokemuksenne puhuu puolestaan. Tässä yhteydessä on huomattava, että hakijan henkilökohtainen uskomus kokemuksensa merkityksellisyydestä ja siitä, miten hän vastasi kykyjen kartoittamiseen liittyviin kysymyksiin, ei voi kyseenalaistaa valintalautakunnan arviointia eikä ole osoitus valintalautakunnan ilmeisestä virheestä [6].
Edellä esitetyn perusteella emme havaitse ilmeistä arviointivirhettä valintalautakunnan päätöksessä olla myöntämättä teille pisteitä tähän kysymykseen antamastanne vastauksesta.
Kysymys 4
Hakijoiden oli ilmoitettava, onko heillä ”ammattikokemusta kiinteistöjen hallinnoinnista, mukaan lukien rakennusalan kunnossapitotyöt (sähkö-, sanitaatio- ja putkityöt, asunto- ja toimistorakenteet, turvalaitteet jne.)”. Jos näin on, hakijoiden on tarvittaessa täsmennettävä muun muassa ”[kunkin] työkokemuksen kesto sekä alkamis- ja päättymispäivät (pp/kk/vvv),”[heidän] työnsä luonne” ja ”[heidän] erityinen asemansa ja vastuualueensa”.
Vastauksessanne vain toistitte kysymyksen sanamuodon ja mainitsitte vain tehtävänimikkeenne (tuotepäällikkö, toimitusjohtaja, toimitusjohtaja) kolmen eri työnantajan kanssa. Ette antanut yksityiskohtaisia tietoja työnne luonteesta ja tehtävästänne ja vastuualueistanne, kuten kysymyksessä edellytetään. Et myöskään ilmoittanut kunkin työkokemuksen tarkkaa alkamis- ja päättymispäivää vaaditulla tavalla (mainitsit pikemminkin vain kunkin työkokemuksen kokonaiskeston vuosina).
Tätä taustaa vasten valintalautakunnan päätös olla myöntämättä teille pisteitä tähän kysymykseen antamastanne vastauksesta ei ollut ilmeisen virheellinen.
Kysymyksen 8 osalta
Hakijoiden oli ilmoitettava, onko heillä ”työkokemusta työskentelystä turvallisuuden kannalta arkaluonteisessa ympäristössä ja/tai työskentelystä sellaisten turvallisuusluokiteltujen tietojen parissa, joista vaaditaan turvallisuusselvitys”. Jos näin on, hakijoiden on tarvittaessa täsmennettävä muun muassa ”[kunkin] työkokemuksen kesto sekä alkamis- ja päättymispäivät (pp/kk/vvv),”[heidän] työnsä luonne” ja ”[heidän] erityinen asemansa ja vastuualueensa”.
Vastauksessanne vain toistitte kysymyksen sanamuodon ja mainitsitte vain tehtävänimikkeenne (tuotepäällikkö, toimitusjohtaja, toimitusjohtaja) kolmen eri työnantajan kanssa. Ette antanut yksityiskohtaisia tietoja työnne luonteesta ja tehtävästänne ja vastuualueistanne, kuten kysymyksessä edellytetään. Etenkään ette selittänyt, miksi aiempia toimianne voitiin pitää turvallisuuden kannalta arkaluonteisina ympäristöinä ja minkälaisia turvallisuusluokiteltuja tietoja (joista vaadittiin turvallisuusselvitys) käsittelitte. Et myöskään ilmoittanut kunkin työkokemuksen tarkkaa alkamis- ja päättymispäivää vaaditulla tavalla (mainitsit pikemminkin vain kunkin työkokemuksen kokonaiskeston vuosina).
Tätä taustaa vasten valintalautakunnan päätös olla myöntämättä teille pisteitä tähän kysymykseen antamastanne vastauksesta ei ollut ilmeisen virheellinen.
Kysymys 9
Hakijoiden oli ilmoitettava, onko heillä ”erityiskoulutusta, josta on osoituksena tutkintotodistus/todistus, tarjouskilpailumenettelyjen hoitamisesta ja/tai sopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta”. Jos näin on, hakijoiden on lisäksi ”ilmoitettava tutkintotodistuksen/todistuksen antaneen laitoksen nimi; opintojen/koulutuksen ala; opintojen/koulutuksen kesto [mukaan lukien] kyseisten opintojen/koulutuksen vakiokesto ja päivämäärät, jolloin [niiden] opinnot/koulutus alkoivat ja päättyivät (pp/kk/vvv); muut tutkintotodistukseen/todistukseen liittyvät merkitykselliset tiedot”.
Vastasitte, että MBA-kurssillanne [opintonimikkeen myöntäneessä oppilaitoksessa] [teidän] oli syyskuun 1990 ja kesäkuun 1991 välisenä aikana käytävä läpi erityinen aihe tarjouskilpailumenettelyjen käsittelyssä ja/tai sopimusten valmistelussa ja täytäntöönpanossa [...].
On kohtuullista päätellä, että yhtä maisteriohjelmaan kuuluvaa aihetta ”tarjouskilpailumenettelyjä käsiteltäessä ja/tai sopimuksia valmisteltaessa ja toteutettaessa” ei voida pitää ”erityiskoulutuksena, josta on osoituksena tutkintotodistus/todistus”. Näin ollen ei ole ilmeistä arviointivirhettä valintalautakunnan päätöksessä olla myöntämättä teille pisteitä tähän kysymykseen antamastanne vastauksesta.
Tilintarkastustuomioistuin panee joka tapauksessa merkille, että vaikka edellä mainittu kurssi otettaisiin huomioon ja hakijalle olisi annettu enimmäismäärä pisteitä tästä kysymyksestä (4 pistettä), kokonaispistemääräsi kykyjen kartoittajassa jäisi silti alle valintamenettelyn seuraavaan vaiheeseen kutsuttavan kynnyksen (kokonaispistemäärä nousisi 28 pisteestä 32 pisteeseen, kun taas arviointikeskusvaiheeseen kutsuttavan kynnykseksi asetettiin 39 pistettä).
Kysymys 10
Hakijoiden oli ilmoitettava, osaavatko he yhtä tai useampaa kysymyksessä mainittua kieltä, muun muassa ranskaa. Jotta kieli tai kielet voitaisiin ottaa huomioon, hakijoiden oli lisäksi ”määriteltävä kunkin kielen osalta kielitaidon osoittava todistus/tutkintotodistus, mukaan lukien todistuksen/tutkintotodistuksen antanut laitos, sen myöntämispäivä ja sen osoittama taitotaso ”[vähintään B2-taso].
Vastauksessanne tähän kysymykseen totesitte vain, että”ranska on yksi kielistä, joita osaan”, antamatta mitään vaadittuja tietoja (taitotaso, hankittu todistus/tutkintotodistus, myöntämispäivä, myöntävä laitos). Hakija viittasi EPSOlle tekemässään uudelleentarkastelupyynnössä ranskankieliseen tutkintotodistukseensa. Et kuitenkaan maininnut tätä talent screenerissäsi. Kuten EPSO totesi, hakijoiden vastuulla on valmistella hakemuksensa huolellisesti ja antaa valintalautakunnalle selkeät ja kattavat tiedot kykyjen kartoituksessa.
Koska, kuten edellä mainittiin, kykyjen kartoittajan pisteytys perustuu yksinomaan hakijoiden vastauksissaan antamiin tietoihin, valintalautakunta ei tehnyt ilmeistä virhettä päättäessään olla myöntämättä sinulle pisteitä tähän kysymykseen antamastasi vastauksesta.
Kysymykset 5 ja 6
Valintalautakunta antoi kummastakin kysymyksestä kolme pistettä enintään neljästä. Koska kummankin kysymyksen painotus oli 2, kummankin kysymyksen kokonaispistemäärä oli 6 pistettä (2 kertaa 3 pistettä). Olet mielestäsi ansainnut enimmäispistemäärän eli 8 pistettä kustakin kysymyksestä (2 kertaa 4 pistettä) (eli 16 pistettä kahdesta kysymyksestä yhteensä sinulle annettujen 12 pisteen sijaan).
EPSOlle esittämässänne uudelleentarkastelupyynnössä ette esittänyt mitään perusteluja sille, miksi olette mielestänne ansainnut kustakin kysymyksestä enimmäispistemäärän. Kysymyksen 5 osalta totesitte yksinkertaisesti, että olette sitä mieltä, että ansaitsette neljän sijasta kolme. Kysymyksen 6 osalta totesitte, että ”oletatte, että kykyjen kartoituksessa annettu selitys on riittävä”, että ”teillä on erittäin pitkä kokemus työskentelystä julkisten hankintojen, tarjousten käsittelyn sekä sopimusten valmistelun ja täytäntöönpanon parissa” ja että ”ette voi uskoa, että millään osallistujalla voisi olla parempi kokemus”.
Kuten edellä mainittiin, valintalautakunnilla on laaja harkintavalta sen suhteen, miten ne arvioivat kykyjen kartoittajia. Toteamme, että vastauksissanne kysymyksiin 5 ja 6 ilmoititte saman kokemuksen kuin vastauksessanne kysymykseen 4. Kysymyksessä 5 todettiin kuitenkin selvästi, että siinä ilmoitetun työkokemuksen olisi oltava ”muu kuin kysymyksessä 4 tarkoitettu” ja kysymyksessä 6 todettiin selvästi, että siinä ilmoitetun työkokemuksen olisi oltava ”muu kuin kysymyksessä 5 tarkoitettu”.
Tällä perusteella emme näe mitään viitteitä siitä, että valintalautakunta olisi tehnyt ilmeisen virheen näiden vastausten pisteytyksessä.
Edellä esitetyn perusteella EPSO ei havainnut hallinnollista epäkohtaa päätöksessään olla kutsumatta hakijoita valintamenettelyn seuraavaan vaiheeseen eikä siinä, miten se käsitteli uudelleentarkastelupyyntönne.
Arvostamme, että tämä ei ehkä ole toivomasi lopputulos, mutta toivomme, että löydät nämä selitykset hyödyllisiksi. Kiitos yhteydenotostanne Euroopan oikeusasiamieheen.
Vilpittömästi,
Tina Nilsson
Asiankäsittely-yksikön päällikkö
Strasbourg, 24.5.2023
[1] EU:n edustustojen hallintopäälliköt (AST 4).
[2] Täydelliset tiedot valitusmenettelystä ja -oikeuksista ovat saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/document/70707.
[3] Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 11.2.1999, Mertens v. komissio, T-244/97, 44 kohta: https://eurlex.europa.eu/legal-content/HR/TXT/?uri=CELEX:61997TJ0244; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.5.2005, De Stefano v. komissio, T-25/03, 34 kohta: http://curia.europa.eu/juris/celex.jsf?celex=62003TJ0025&lang1=en&type=TXT&ancre=
[4] Ks. Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelua 14/2010/ANA koskevan tutkimuksen päättämisestä.
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto, 14 kohta (päätös saatavilla täällä:
https://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/10427/html.bookmark#_ftnref5); ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 31.5.2005, Gibault v. komissio, T-294/03, 41 kohta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:62003TJ0294
[5] Ks. tässä tapauksessa avointa kilpailua koskevan ilmoituksen liitteessä IV oleva B.2 jakso.
[6] Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.7.1993, Camara Alloisio ym. v. komissio, yhdistetyt asiat T-17/90, T-28/91 ja T-17/92, 90 kohta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/GA/TXT/?uri=CELEX:61990TJ0017; yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 23.1.2003, Angioli v. komissio, T-53/00, 94 kohta: http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=47998&pageIndex=0&doclang=FR&mode=lst&dir=&oc c=first&part=1&cid=5568.