Hyvä jäsen C.

Teitte 12. huhtikuuta 2000 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan parlamenttia vastaan siitä, että parlamentti oli nimittänyt Teidät sen jälkeen, kun olitte menestynyt kilpailussa EUR/C/23.

Toimitin kantelun 25. toukokuuta 2000 parlamentille ja pyysin sitä esittämään huomautuksensa syyskuun 2000 loppuun mennessä. Parlamentti pyysi 29. syyskuuta 2000 määräajan pidentämistä. Euroopan oikeusasiamies hyväksyi parlamentin pyynnön ja asetti uudeksi määräajaksi 31. lokakuuta 2001. Parlamentti antoi lausuntonsa 16. marraskuuta 2000, ja minä välitin sen teille 27. marraskuuta 2000. Lähetitte minulle 21. joulukuuta 2000 huomautuksenne parlamentin lausunnosta.

Esitin 18. toukokuuta 2001 parlamentille suositusluonnoksen.

Lähetin 10. lokakuuta 2002 toimielimelle kirjeen, jossa totesin, että parlamentti ei ollut vieläkään antanut yksityiskohtaista lausuntoaan suositusluonnoksesta, vaikka määräaika oli päättynyt syyskuun 2001 lopussa. Siksi pyysin parlamenttia vastaamaan mahdollisimman pian.

Parlamentti antoi yksityiskohtaisen lausuntonsa 5. marraskuuta 2001.

Toimitin 23. tammikuuta 2002 uuden kirjeen parlamentin puhemiehelle Pat COXille. Kopio tästä kirjeestä lähetettiin myös poliittiselle neuvonantajalle Raquel de VICENTElle.

Sain puhemiehen vastauksen 5. huhtikuuta 2002. Jäljennös kirjeestä lähetettiin Teille 9. huhtikuuta 2002.

Kirjoitan teille nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelijat osallistuivat Euroopan parlamentin ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yhdessä järjestämään kilpailuun EUR/C/23. Kilpailun läpäistyään hänen nimensä merkittiin kilpailun läpäisseiden hakijoiden varallaololuetteloon.

Parlamentti otti kantelijan palvelukseen 1. marraskuuta 1996 uran palkkaluokan C5 palkkatasolle 3.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti tulleensa syrjityksi verrattuna muihin hakijoihin, jotka olivat osallistuneet samaan kilpailuun ja jotka oli otettu palvelukseen palkkaluokan C4 palkkatasolle 3.

KYSYMYS

Kantelu lähetettiin parlamentille kommentoitavaksi.

Parlamentin lausunto

Kantelusta antamassaan lausunnossa parlamentti huomautti, että kantelija valitti toimielimen päätöksestä 25.9.1998 tekemällään henkilöstösääntöjen 90 artiklan mukaisella valituksella. Valitus hylättiin, koska sitä ei tehty määräajassa.

Toimielin korosti, että yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ainoastaan uusien olennaisten seikkojen olemassaolo voi oikeuttaa 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen tekemisen sellaisen aiemman palvelukseenottopäätöksen uudelleen tutkimiseksi, josta ei ole valitettu määräajassa. Jos tuomioistuimen tuomio, jolla hallintotoimi kumotaan, voisi kuitenkin muodostaa uuden tekijän, tämä koskee vain niitä henkilöitä, joihin kumottu toimi vaikuttaa suoraan. Kantelijan esiin tuomaa Monacon (2) oikeuskäytäntöä ei näin ollen voida soveltaa, koska hän ei ole osallistunut samaan avoimeen kilpailuun kuin Monaco.

Toimielin totesi lisäksi, että parlamentin uusien sisäisten direktiivien tultua voimaan toukokuussa 1995 noudattaman palvelukseenottoa koskevan politiikan mukaan nimittävä viranomainen voi nimittää virkamiehen ura-alueensa alkupalkkaluokkaa korkeampaan palkkaluokkaan vain poikkeustapauksissa ja houkutella päteviä hakijoita, kun on suoritettava erittäin monimutkaisia tehtäviä.

Kantelijan huomautukset

Parlamentin lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija pysytti periaatteessa alkuperäisen valituksensa.

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI

Oikeusasiamies osoitti 18. toukokuuta 2001 tekemällään päätöksellä parlamentille suositusluonnoksen Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti (3). Suositusluonnoksen perustana olivat seuraavat seikat:

1. Euroopan parlamentin palvelukseenottomenettely

1.1 Kantelija menestyi Euroopan parlamentin ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yhdessä järjestämässä kilpailussa EUR/C/23, ja hänet otettiin palvelukseen palkkaluokan C 5 tasolle 3. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa hän väitti tulleensa syrjityksi verrattuna muihin hakijoihin, jotka olivat osallistuneet samaan kilpailuun ja jotka oli otettu palvelukseen palkkaluokan C 4 palkkatasolle 3.

1.2 Parlamentti korosti lausunnossaan, että kantelija valitti toimielimen päätöksestä tekemällä henkilöstösääntöjen 90 artiklan mukaisen valituksen. Parlamentti kuitenkin hylkäsi sen, koska sitä ei tehty määräajassa.

1.3 Ainoastaan uusien olennaisten seikkojen olemassaolo voi oikeuttaa 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen tekemisen sellaisen aiemman palvelukseenottopäätöksen uudelleentarkastelua varten, josta ei ole valitettu määräajassa. Jos tuomioistuimen tuomio, jolla hallintotoimi kumotaan, voisi kuitenkin muodostaa uuden tekijän, tämä koskee vain niitä henkilöitä, joihin kumottu toimi vaikuttaa suoraan. Parlamentti huomautti, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa Monaco antama tuomio, johon kantelija vetosi, ei koskenut hänen asiaansa, koska kumottu säädös ei koskenut häntä suoraan.

1.4 Oikeusasiamies totesi, että tässä tapauksessa tärkein kysymys oli selvittää, oliko Euroopan parlamentti syrjinyt kantelijaa palvelukseen otettaessa ja oliko parlamentti syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

1.5 Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaate on yksi yhteisön oikeuden perusperiaatteista. Yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan siinä edellytetään, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavalla eikä erilaisia tilanteita kohdella samalla tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella (4).

1.6 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi asiassa T-92/96 (Monaco) antamassaan tuomiossa, että saman kilpailun hakijoiden on periaatteessa katsottava olevan samanlaisessa tilanteessa. Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että toimielin loukkaa yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatetta, jos se soveltaa kilpailusta palvelukseen otettuun virkamieheen uusien sisäisten direktiivien säännöksiä, joissa säädetään henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 kohdan tiukemmasta soveltamisesta, kun taas muut virkamiehet, jotka toimielin on ottanut palvelukseen samasta kilpailusta ennen uusien sisäisten direktiivien voimaantuloa, on luokiteltu aikaisempien sisäisten direktiivien mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että ainoa viittaus parlamentin tällä välin hyväksymiin uusiin sääntöihin ei ollut riittävä peruste ottaa palvelukseen hakijoita samasta kilpailusta, jonka sopimusehdot olivat erilaiset.

1.7 Oikeusasiamies piti tärkeänä muistuttaa, että parlamentti ja tuomioistuin järjestivät yhdessä kilpailun, johon kantelija oli osallistunut.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen edellä mainitussa asiassa antaman tuomion jälkeen yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin luokitteli viran puolesta uudelleen ne virkamiehet, jotka otettiin palvelukseen uusien sisäisten direktiivien voimaantulon jälkeen epäedullisemmin ehdoin kuin aikaisempien sisäisten direktiivien perusteella palvelukseen otetut hakijat.

1.8 Oikeusasiamies katsoi, että vaikka Monaco-tuomiota ei sovellettu kantelijaan uutena tekijänä, nimittävällä viranomaisella oli mahdollisuus muuttaa kantelijan palvelukseenottoehtoja, kuten tuomioistuin teki.

1.9 Näiden seikkojen perusteella oikeusasiamies päätteli, että parlamentin päätös ottaa kantelija palvelukseen soveltamalla häneen uusia sisäisiä direktiivejä, kun muut samasta varallaololuettelosta palvelukseen otetut hakijat luokiteltiin aiempien sisäisten direktiivien mukaisesti, johti kantelijan syrjivään kohteluun. Se, että toimielin ei toiminut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-9296 vahvistaman periaatteen mukaisesti, ja se, että toimielin kieltäytyi tarkastelemasta päätöstään uudelleen, merkitsivät näin ollen hallinnollista epäkohtaa.

Parlamentin kanta huomioon ottaen ei vaikuttanut mahdolliselta päästä sovintoratkaisuun. Oikeusasiamies katsoi näin ollen aiheelliseksi laatia ohjesääntönsä 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti seuraavan suositusluonnoksen.

Suositusluonnos kuului seuraavasti:

Parlamentin olisi noudatettava unionin tuomioistuimen esimerkkiä ja luokiteltava kantelijat uudelleen palkkaluokan C 4 tasolle 3 siitä päivästä alkaen, jona heidät nimitetään virkamiehiksi.

Oikeusasiamies ilmoitti Euroopan parlamentille, että ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaan sen olisi lähetettävä yksityiskohtainen lausunto 30. syyskuuta 2001 mennessä ja että yksityiskohtainen lausunto voisi sisältää oikeusasiamiehen suosituksen hyväksymisen ja kuvauksen siitä, miten suositus on pantu täytäntöön.

Parlamentin yksityiskohtainen lausunto

Parlamentin yksityiskohtainen lausunto, jonka oikeusasiamies vastaanotti 7. marraskuuta 2001, kuuluu seuraavasti:

Toimielin ei voi hyväksyä suositusluonnosta seuraavista syistä.

Ensinnäkin kyseinen toimielin katsoo edelleen, että väitteet on jätettävä tutkimatta. Valitukset tehtiin kauan sen jälkeen, kun valituksen kohteena oleva päätös oli tehty. Vaikka myönnettäisiin, että asiassa Monaco tehty päätös on uusi seikka 8a, jota tämä toimielin ei ole myöntänyt nyt käsiteltävän asian osalta, koska se voi tehdä näin vain niiden henkilöiden osalta, joita kumottu toimi koskee suoraan, on kuitenkin niin, että valitukset on tehty henkilöstösääntöjen 90 artiklassa säädetyn määräajan jälkeen. Tämä näkökohta - eli kantelun tutkittavaksi ottaminen - näyttää jäävän kokonaan huomiotta suositusluonnoksessanne (...).

Toiseksi on todettava, että toimielimen nimittävää viranomaista koskevat päätökset eivät sido toisen viranomaisen nimittävää viranomaista. Unionin tuomioistuin ja parlamentti ovat kaksi erillistä Euroopan unionin toimielintä. Tästä huolimatta totesitte suositusluonnoksessanne, että vaikka Monacon tuomiota ei sovellettaisi kantelijaan uutena seikkana, nimittävällä viranomaisella on mahdollisuus muuttaa kantelijan palvelukseenottoehtoja tuomioistuimen esimerkin mukaisesti. Se, että yhteisöjen tuomioistuin on luokitellut tietyt kantelijat uudelleen, ei millään tavoin velvoita Euroopan parlamentin nimittävää viranomaista tekemään samoin. Nimittävän viranomaisen laaja harkintavalta on tunnustettu kerta toisensa jälkeen useissa tapauksissa (...), joissa on tunnustettu yhteisön toimielimen oikeus vahvistaa palkkaluokan määrittämistä koskevia sisäisiä sääntöjä tässä yhteydessä.

Näistä syistä toimielin ei voi hyväksyä edellä mainittua suositusluonnosta.

Oikeusasiamiehen 23. tammikuuta 2002 päivätty uusi kirje

Tutkittuaan huolellisesti parlamentin yksityiskohtaisen lausunnon oikeusasiamies katsoi tarpeelliseksi ilmaista näkemyksensä siitä ja keskittyä joihinkin kohtiin, jotka olivat hänen suositusluonnoksensa taustalla. Tämän vuoksi hän lähetti 23.1.2002 uuden kirjeen parlamentin puhemiehelle Pat COXille.

Oikeusasiamies muistutti kirjeessään, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, joka on ylin viranomainen yhteisön oikeuden merkityksen ja tulkinnan osalta, on johdonmukaisesti todennut, että yleinen yhdenvertaisuusperiaate on yksi yhteisön virkamiesoikeuden perusperiaatteista. Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että yhteisön palvelukseenotossa on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Tämä periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavalla eikä erilaisia tilanteita kohdella samalla tavalla, ellei tällaista erottelua voida objektiivisesti perustella.

Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että saman kilpailun hakijoiden on lähtökohtaisesti katsottava olevan samankaltaisessa tilanteessa. Unionin tuomioistuimen mukaan toimielin rikkoo yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatetta, jos se soveltaa kilpailusta palvelukseen otettuun virkamieheen uusien sisäisten direktiivien säännöksiä, joissa säädetään henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 kohdan tiukemmasta soveltamisesta, kun taas muut virkamiehet, jotka toimielin on ottanut palvelukseen samasta kilpailusta ennen uusien sisäisten direktiivien voimaantuloa, on luokiteltu aikaisempien sisäisten direktiivien mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että ainoa viittaus parlamentin tällä välin hyväksymiin uusiin sääntöihin ei ollut riittävä peruste ottaa palvelukseen hakijoita samasta kilpailusta, jonka sopimusehdot olivat erilaiset.

Oikeusasiamies huomautti, että vaikuttaa siltä, että näin oli tapahtunut kantelijalle tässä tapauksessa.

Oikeusasiamies katsoi, että parlamentilla oli kuitenkin edelleen mahdollisuus korjata tämä ilmeisen syrjinnän tapaus ja toteuttaa toimenpiteitä epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi. Siksi hän pyysi toimielintä harkitsemaan kantaansa uudelleen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteen valossa ja käsittelemään oikeusasiamiehen suositusluonnosta.

Parlamentin lisävastaus

Oikeusasiamies sai parlamentin täydentävän vastauksen 5. huhtikuuta 2002. Parlamentti korosti, että sen sihteeristö oli tarkastellut yksityiskohtaisesti uudelleen suositusluonnoksessa tarkoitettuja tapauksia ja päättänyt noudattaa oikeusasiamiehen pyyntöä huolimatta joistakin oikeudellisista ja hallinnollisista varaumista.

Parlamentti sitoutui tarkastelemaan kantelijan tilannetta niiden sääntöjen perusteella, jotka olivat voimassa ennen vuonna 1995 tehtyjä muutoksia.

Jäljennös parlamentin vastauksesta lähetettiin kantelijalle 9. huhtikuuta 2002. Oikeusasiamiehen yksikön kanssa 8. huhtikuuta 2002 käydyssä puhelinkeskustelussa kantelijalle ilmoitettiin edellä mainitun kirjeen sisällöstä ja hän ilmaisi tyytyväisyytensä tutkimuksen tulokseen.

PÄÄTÖS

Oikeusasiamies osoitti 18. toukokuuta 2001 Euroopan parlamentille seuraavan suositusluonnoksen:

"Parlamentin olisi noudatettava unionin tuomioistuimen esimerkkiä ja luokiteltava kantelijat uudelleen palkkaluokan C 4 tasolle 3 siitä päivästä alkaen, jona heidät nimitetään virkamiehiksi."

Parlamentti ilmoitti 5. huhtikuuta 2002 oikeusasiamiehelle hyväksyvänsä suositusluonnoksen noudattamisen ja selitti, että kantelijan tilannetta tarkistettaisiin.

Oikeusasiamies katsoo, että parlamentti on hyväksynyt hänen suositusluonnoksensa, minkä vuoksi hän päättää lopettaa asian käsittelyn.

Päätös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentin puhemiehelle.

Vilpittömästi,

 

Jacob Söderman

---

(1) Käsitellään yhdessä kantelun 545/2000/IP kanssa

(2) Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 9.7.1997, Roberto Monaco vastaan Euroopan parlamentti. Asia T-92/96. Kok. 1997, s. IA-0195; II-0573

(3) Euroopan parlamentin päätös 94/262/EY, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (EYVL L 113, s. 15).

(4) Asia 203/86, Espanja v. neuvosto, Kok. 1988, s. 4563, 25 kohta, ja asia C-15/95, EARL de Kerlast, Kok. 1997, s. I-1961, 35 kohta - asia C-150/94, Yhdistynyt kuningaskunta v. neuvosto, Kok. 1998, s. I-7235, 97 kohta.