Hyvä D.

Kantelitte 17. huhtikuuta 2000 Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan komissiota vastaan kolleganne professori Mainardin puolesta. Kantelunne koski professori Mainardille aiheutuneita taloudellisia menetyksiä, jotka johtuivat komission väitetystä huolellisuuden puutteesta hänen toteuttamansa yhteisön rahoittaman hankkeen arvioinnissa (ALR/B7/3011/94.04/2.382.8).

Toimitin kantelun 27. kesäkuuta 2000 Euroopan komission puheenjohtajalle. Sain komission lausunnon 10. marraskuuta 2000. Toimitin sen teille ja pyysin teitä esittämään huomautuksia. Sain huomautuksenne 31. joulukuuta 2000. Kirjoitin 17. tammikuuta 2001 Euroopan komission puheenjohtajalle pyytääkseni lisätietoja. Komissio lähetti vastauksensa 20. maaliskuuta 2001, ja välitin sen teille mahdollisia huomautuksia varten. Toimititte huomautuksenne minulle 5. kesäkuuta 2001.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan tosiseikat olivat seuraavat:

Kantelija perusti Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välisen lääketieteellisen fysiikan verkoston (RELAFEM) yhteisyritykseen Cordoban kansallisen yliopiston professori Mainardin (Argentiina) ja muiden italialaisten, meksikolaisten ja walesilaisten tutkijoiden kanssa. Komissio tuki verkoston perustamista taloudellisesti € 10 000 eurolla ALFA-ohjelmansa kautta (hanke ALR/B7/3011/94.04/2.382.8). Jotta verkoston osallistujat voisivat vaihtaa näkemyksiä keskenään, järjestettiin kaksi kokousta Euroopassa vuonna 1997 ja Latinalaisessa Amerikassa vuonna 1998. Verkoston koordinaattorina toimi tohtori Mainardi. Tässä tehtävässä hänen oli maksettava osa näiden kahden valmistelukokouksen rahoituksesta.

Työ saatiin päätökseen heinäkuussa 1998. Verkosto toimitti tuolloin komissiolle tarvittavat tekniset ja taloudelliset raportit. Yhteisön rahoitusosuuden maksamisessa oli kuitenkin vakavia ongelmia. Kantelija esitti näin ollen seuraavat väitteet:

(1) Komissio otti kantaa lopullisiin teknisiin ja rahoitusta koskeviin kertomuksiin huhtikuussa 1999, vaikka kantelija oli lähettänyt nämä asiakirjat heinäkuussa 1998. Tämän yhdeksän kuukauden viiveen vuoksi kantelijalle aiheutui huomattavia tappioita euron (€) devalvoinnin vuoksi kyseisenä ajanjaksona. Kantelijan oli myös vastattava pankin siirroista perimistä maksuista sekä muista hallinnollisista lisäkuluista, joita komissio kieltäytyi ottamasta huomioon hankkeen kustannuksina.

(2) Komissio jätti loppumaksussaan huomiotta lentolippujen hintojen jyrkän nousun, joka pakotti kantelijat vähentämään matkojen määrää. Toimielin päätti maksaa vain tehtyjen matkojen todellisen määrän ja sen hinnan, jolla ne oli laskettu alkuperäisessä hankkeessa.

Sen vuoksi kantelija väitti, että komission olisi maksettava edellä mainitut erät kokonaisuudessaan.

KYSYMYS

Komission lausunto

Komissio ilmoitti hyväksyneensä hankkeen loppuraportin (sopimus ALFA, nro ALR/B7-3011/94.04-2.0382.8) todettuaan, että odotetut tulokset oli saavutettu. Se lisäsi, että sen yksiköt olivat analysoineet uudelleen kantelijan ilmoittamat kulut ja päätelleet, että ne voivat olla tukikelpoisia avustussopimuksiin sovellettavan joustolausekkeen nojalla.

Vaikka kantelijan pyytämät määrät poikkesivat alkuperäisessä talousarviossa esitetyistä määristä, komissio katsoi, että haettu kokonaismäärä oli hyväksyttyä avustusta pienempi. Se selitti, että edunsaaja ei voinut sopimuksen perusteella tehdä muutoksia hyväksytyn talousarvion kohtiin. Näin ollen kantelijan ilman komission hyväksyntää tekemiä muutoksia ei voitu pitää tukikelpoisina avustussopimuksen nojalla. Koska sopimuksen kokonaiskustannuksia ei ollut muutettu, komissio hyväksyi pyydetyn määrän kantelijan antamien selitysten ja saavutettujen myönteisten tulosten perusteella.

Komissio huomautti, että viimeinen € 1.410,45 -lisämaksu välitetään kantelijalle.

Kantelijan huomautukset

Kantelija ilmaisi huomautuksissaan kiitollisuutensa oikeusasiamiehen onnistuneesta väliintulosta ja korosti oikeusasiamiehen tutkimuksen merkitystä mahdollisten väärinkäsitysten selvittämisessä latinalaisamerikkalaisten kollegojensa kanssa yhteisön tuesta tieteelliselle tutkimukselle.

Hän totesi kuitenkin, että komissio ei ollut käsitellyt lausunnossaan kahta muuta näkökohtaa. Kyse oli pankkien häneltä veloittamien siirtokustannusten korvaamisesta ja euron arvon alenemisesta loppukertomuksen toimittamisen ja komission hyväksynnän välisenä aikana (-29 prosenttia).

MUUT TUTKIMUKSET

Oikeusasiamies kirjoitti komissiolle 17. tammikuuta 2000 ja pyysi lisätietoja ongelman kahdesta osa-alueesta, joita kantelijan mukaan ei ollut käsitelty toimielimen lausunnossa.

Komission toinen lausunto

Komissio esitti ensin asian yleisen taustan. Se selitti, että komissio oli rahoittanut hankkeen ALFA-ohjelman puitteissa. Sen kokonaisbudjetti oli € 18 000, josta € 10 000 vastasi komission osallistumista ja € 8 000 verkoston rahoitusosuutta.

Tämän jälkeen komissio perusteli 10.11.2000 antamassaan ensimmäisessä lausunnossa esittämänsä kannan. Se selitti, että sen jälkeen, kun tiettyjen menojen tukikelpoisuutta oli tarkasteltu uudelleen, sen yksiköt suostuivat poikkeuksellisesti maksamaan € 1 410,45:n suuruisen lisäsumman joustolausekkeen mukaisesti; ja ystävällisenä ratkaisuna. Kantelijan olisi näin ollen saatava 9 950,45 euroa avustussopimuksessa alun perin määrätystä € 10 000,00 -ohjelmasta. Komissio ilmoitti, että se oli omaksunut joustavamman lähestymistavan sen sijaan, että se olisi pelkästään tarkastellut maksuviivästystä koskevaa saatavaa, joka koski € 19,30:n (1) kokonaismäärää.

Komissio korosti, että tämä lisätuki oli poikkeuksellinen. Se perusteli päätöstään sillä, että Mainardi oli henkilökohtaisesti osallistunut hankkeen toteuttamiseen, sekä saavutetuilla tuloksilla.

Komissio katsoi, että kantelijan pyyntö, joka koski pankkien veloittamien siirtokustannusten korvaamista ja euron arvon alenemista (-29 prosenttia), oli perusteeton. Nämä väitteet eivät perustuneet sopimusehtoihin. Näin ollen 18 artiklassa todetaan, että ylimääräisiä kuluja tai kustannuksia ei voida hyväksyä, ellei kuljettajaa ole allekirjoitettu samojen sopimusehtojen mukaisesti ja ennen sopimuksen päättymispäivää. Kantelijan vaatimia eriä ei ollut ennakoitu sopimuksessa. Valuuttakurssien poistojen osalta komissio viittasi avustusten hallinnointia koskevaan käsikirjaan, josta määrätään sen 5 artiklassa. 14 artiklan 6 kohdassa todetaan, että "vaihtotappioita, ellei niistä ole erikseen säädetty poikkeuksellisesti", ei voida ottaa huomioon (liite 2).

Kantelijan huomautukset komission toisesta lausunnosta

Kantelija ilmaisi tyytyväisyytensä joustavuuteen, jolla komissio oli käsitellyt ongelmaa.

Hän korosti kuitenkin pankkisiirtojen aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi hän selitti, että ellei niitä oteta selvästi huomioon sopimuksessa, konsultteja kannustetaan piilottamaan ne muihin sopimuskohtiin. Kantelija viittasi muiden kansainvälisten järjestöjen noudattamaan käytäntöön, jossa otetaan huomioon odottamattomat valuuttakurssivaihtelut, jotta sopimusmaksujen vastaanottajia ei rangaistaisi.

PÄÄTÖS

1 Kantelijan pyytämät lisämaksut

1.1 Kantelija vaati täysimääräistä maksua komission rahoittaman hankkeen (sopimus ALFA, nro ALR/B7-3011/94.04-2.0382.8) yhteydessä tehdystä työstä. Hänen mukaansa komission maksama määrä ei sisältänyt useita eriä, muun muassa seuraavia:

i) tappiot, jotka johtuvat euron (€) arvon alenemisesta sen yhdeksän kuukauden jakson aikana, jonka aikana komissio tarkasteli loppukertomuksia, sekä pankkien rahansiirroista perimät maksut;

ii) lentolippujen hintojen jyrkkä nousu, joka pakotti kantelijan vähentämään matkojen määrää. Toimielin päätti maksaa vain tehtyjen matkojen todellisen määrän ja sen hinnan, jolla ne oli laskettu alkuperäisessä hankkeessa.

1.2 Komissio ehdotti, että ongelmaan löydettäisiin sovintoratkaisu, johon sisältyisi € 1.410,45 -lisämaksu, joka antaisi kantelijalle oikeuden saada lähes avustussopimuksessa alun perin ennakoitu kokonaismäärä. Toimielimen näkemyksen mukaan sovintoratkaisu olisi kantelijalle edullisempi kuin korvaus, joka perustuisi maksuviivästykseen, joka merkitsisi € 19,30:n kokonaissummaa. Toimielin selitti, että tarjous oli tehty poikkeuksellisesti ottaen huomioon tohtori Mainardin ponnistelut ja henkilökohtainen osallistuminen hankkeen toteuttamiseen sekä saavutetut tulokset.

Komissio lisäsi, että sillä ei ollut velvollisuutta maksaa joitakin kantelijan lisäpyyntöjä, kuten pankkisiirtomaksuja tai valuuttakurssivaihteluja, koska näitä eriä ei ollut mainittu sopimuksessa.

1.3 Kantelija ilmaisi tyytyväisyytensä myönteiseen tulokseen ja kiitollisuutensa oikeusasiamiehen onnistuneesta väliintulosta. Hän korosti oikeusasiamiehen tutkimuksen merkitystä mahdollisten väärinkäsitysten selvittämisessä latinalaisamerikkalaisten kollegojensa kanssa.

Hän ilmaisi huolensa siitä, että komissio on kieltäytynyt kattamasta tiettyjä lisäkustannuksia, kuten pankkisiirtomaksuja tai valuuttakurssien heilahteluja, koska se näyttää olevan muiden kansainvälisten järjestöjen käytäntö.

1.4 Oikeusasiamies toteaa, että komissio on hänen tutkimuksensa jälkeen ehdottanut sovintoratkaisua, joka vaikuttaa kohtuulliselta. Kantelija on huomauttanut, että komission olisi myös pitänyt vastata joistakin erityisistä kustannuksista, kuten pankkisiirtomaksuista tai euron (€) devalvoinnista johtuvista kustannuksista.

1.5 EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan mukaan Euroopan oikeusasiamiehellä on valtuudet ottaa vastaan kanteluja, "jotka koskevat yhteisön toimielinten tai elinten toiminnassa ilmenneitä hallinnollisia epäkohtia". Oikeusasiamies katsoo, että hallinnollisesta epäkohdasta on kyse silloin, kun julkinen elin ei toimi sitä sitovan säännön tai periaatteen mukaisesti (2). Hallinnollista epäkohtaa voidaan näin ollen havaita myös silloin, kun on kyse yhteisöjen toimielinten tai elinten tekemistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden täyttämisestä.

1.6 Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että hänen tällaisissa tapauksissa suorittamansa uudelleentarkastelun laajuus on väistämättä rajallinen. Oikeusasiamies katsoo, että hänen ei pitäisi pyrkiä selvittämään, onko jompikumpi osapuoli rikkonut sopimusta, jos asia on kiistanalainen. Tämä kysymys voitaisiin käsitellä tehokkaasti vain toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jolla olisi mahdollisuus kuulla asianosaisten väitteitä asiaa koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja arvioida ristiriitaisia todisteita kaikista kiistanalaisista tosiseikoista.

1.7 Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että sopimusriitoja koskevissa tapauksissa on perusteltua rajoittaa hänen tutkimuksensa sen tutkimiseen, onko yhteisön toimielin tai laitos antanut hänelle johdonmukaisen ja kohtuullisen selvityksen toimiensa oikeudellisesta perustasta ja miksi se katsoo, että sen näkemys sopimustilanteesta on perusteltu. Jos näin on, oikeusasiamies toteaa, että hänen tutkimuksessaan ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Tämä päätelmä ei vaikuta osapuolten oikeuteen saada sopimusriitansa toimivaltaisen tuomioistuimen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.

1.8 Sen määrittämiseksi, onko komission käsiteltävässä asiassa omaksuma kanta ollut kohtuullinen, on ensin tarkasteltava sopimuksen asiaa koskevia määräyksiä.

Tiettyjen lisäkustannusten, kuten pankkimaksujen, mahdollisen huomioon ottamisen osalta 6 artiklan 2 kohdassa todetaan, että ”[sopimuksessa määrätyt] hinnat ovat kiinteitä eikä niitä voida tarkistaa”.

7 §. 4 kohdassa todetaan, että ”ennakoimattomat määrät on käytettävä kirjallisesti [ ], ja ne maksetaan vasta, kun komissio on hyväksynyt ne etukäteen”. Vastaavasti 18 artiklassa säädetään, että ”lisäkustannuksia tai -kustannuksia ei voida hyväksyä, ellei kuljettajaa ole allekirjoitettu samojen sopimusehtojen mukaisesti ja ennen sopimuksen päättymispäivää”. Tämä lauseke on myös sisällytetty sanatarkasti sopimuksen liitteeseen B (Rahoitusmääräykset).

Sovellettavien vaihtokurssien osalta 9 artiklan 4 kohdassa todetaan seuraavaa: "Valuutan muuntamiseen ecuiksi sovelletaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden liitteessä julkaistua vaihtokurssia, joka vastaa sen kuukauden kymmenennen päivän jälkeistä päivää, jona menot on suoritettu."

1.9 Oikeusasiamies katsoo, että komission kanta, joka koskee sekä pankkikulujen maksamista että valuutan arvon alenemisesta johtuvia tappioita, ei vaikuta kohtuuttomalta. Oikeusasiamies on näin ollen tullut siihen tulokseen, että tutkimuksessa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa asian tämän näkökohdan osalta.

2. Päätelmä

Euroopan oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että Euroopan komissio ei ole syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

Jacob Söderman

---

(1) Komissio totesi, että ”€ 19,30:n määrä perustuu viivästyskorkoihin sovellettaviin laskelmiin, joissa otetaan huomioon 236 päivän viive (rahoituskertomuksen vastaanottaminen: 16.7.1998; maksu "pankin arvopäivä" 10.5.1999, joka koskee 60 päivän maksuviivästystä syyskuusta 1998 alkaen hyväksytyn € 540 -summan maksamiseen asti)".

(2) Ks. vuosikertomus 1997, s. 22 ja sitä seuraavat sivut.